Koko syksyn ja talven pannassa ollut valkoinen kukkakaulakoru pääsi tänään pitkästä aikaa ulkoilemaan. Oikeastaan vähän merkillistä, että korutkin voivat olla niin leimautuneita johonkin sesonkiin. Kokonaisuudessaan asuni ei ollut mitenkään erityisen keväinen – tumma munakoisonmusta haalari on sitä tuskin millään mittakaavalla mitattuna. Marnin H&M-malliston valkoinen kukkahärpäkekaulakoru on kuitenkin fiilikseltään sellainen, että ei vaan ole tuntunut luonnikkaalta käyttää sitä yli puoleen vuoteen. Mutta tänään vihdoinkin oli valkoisten kevätkukkien aika!

Päivän asu -kombo on oikeastaan vähän tylsä, sillä lähestulkoon sama setti on ollut täällä blogissa esillä jo aika monta kertaa. Uutta on kuitenkin ihanat Karhun lenkkarit, jotka kruunaavat mielestäni kokonaisuuden hienosti. Tosin taidan olla aika puolueellinen, sillä jostain syystä tuntuu, että sinivalkoiset Karhuni kruunaavat asun kuin asun. Hmmm…

• haalari, MTWTFSS
• sneakers, Karhu
• kaulakoru, Marni for H&M

Tiedetään, että CC-voiteet ovat tämän kesän uutuus. Joskus kuitenkin vanhassa on vara parempi ja hyväksi koettu konsepti toimii paremmin kuin meikkipussillinen uusia. Testasimme kahden hengen tehotestiryhmällä laajan valikoiman erilaisia BB-voiteita. Koko kevään kestäneen prosessin tuloksena seuloimme jyvät akanoista, toimivimmat voiteet keskinkertaisuuksista ja tässä on lopputulos. Kruunaamme parhaan BB-voiteen, mutta kerromme myös, että toisen suosikki voi olla toisen inhokki. Perusteellisten arvostelujen avulla on toivottavasti helpompi suunnistaa aakkosvoideviidakossa.

Vähemmän viimeisimmistä BB- ja CC-villityksistä perillä oleville tiedoksi, että BB-voiteet ovat olleet pitkään käytössä varsinkin Aasiassa. BB-lyhenne tulee sanoista Beauty Blemish tai Beauty Balm – vähän lähteestä riippuen. Idea on kuitenkin se, että päivävoiteeksi riittäisi vain yksi ainokainen voide, joka tasoittaa, siloittaa, kosteuttaa, kirkastaa, suojaa ja peittää juuri sopivasti. Useimmat BB-voiteet sisältävät aurinkosuojakertoimen ja markkinoilta löytyy monia anti-age versioita myös. CC-voiteet ovat seuraavaa sukupolvea ja kirjaimet taitavat tulla sanoista Corrector Cream.

Saimme testattavaksi seitsemän eri voidetta, joista muutamat parissa eri sävyssä. Yksi seitsemästä on L’Oréalin CC-voide (kaksi eri sävyä), jonka otimme mukaan ihan vertailun vuoksi. Periaatteessa BB-voiteita ei ole tarkoitus valita samalla tavalla ihon sävyn mukaan kuin tavallisia meikkivoiteita, vaan värin tulisi sulautua ihoon. Kaksi tarjolla olevaa vaihtoehtoa, tummempi ja vaaleampi, riittää ainakin tavalliselle pohjoismaalaiselle ihon sävyskaalalle ihan mainiosti.

Testiryhmäämme kuului kaksi henkilöä: 30++ vuotias Minttu (ehe, ehe) ja 23 vuotias Karkki. Mintun iho on varsin ohut, erittäin kuiva ja helposti kaikenlaisesta ärtsyyntyvä. Karkin iho on sekin atooppisuuteen taipuvaisen ohut, mutta muuten paremminkin normaali tai sekaiho.

Kaikki voiteet olivat käytössä ensin useamman päivän ajan, jolloin keräsimme käyttökokemuksia sekä pelkän BB-tuotteen kanssa että niin, että alle tuli normaali tai kevyt päivävoide. Testin lopuksi teimme vielä “pikakelauksen”, jolloin jokainen tuote pääsi uusintakierrokselle. Näin pyrimme takaamaan mahdollisimman tasapuolisen kohtelun kaikille voiteille sekä minimoimaan mahdollisten känkkäränkkäpäivien ja varsinkin testin alkuaikoina vaivanneen kevätflunssan tuloksia vääristävän vaikutuksen.

Lopuksi arvostelimme jokaisen voiteen erikseen laaditun superhienon ja tehokkaan testilomakkeen avulla.

Testilomakkeessa on neljä monivalintakysymystä, jotka kattavat kaikki käytön osa-alueet pakkauksesta fiilikseen. Monivalintakysymysten skaala on 1 – 5 (1=huonoin, 5=paras). Viimeisenä on vapaa tekstikenttä, jonne kirjoitimme kaikki mielestämme tärkeät asiat kustakin testivoiteesta.

Laskin pisteille keskiarvon – eli tässä esitetyt tulokset on keskiarvo kaikista neljästä kysymyksestä ja sekä Karkin että Mintun vastauksista. Tulokset on esitetty pistejärjestyksessä, mutta tekstistä selviää, että Karkin ja Mintun suosikeiksi päätyi aika eri tuotteet…

Vichy Idéalia BB Cream, 2 pistettä

Tartuimme molemmat suurin odotuksin Vichy Idéalia BB Cream -putkiloihin. Periaatteessa – ja paperilla – tuo on aivan täydellinen, ihoa monipuolisesti hoitava ja kauniisti tasoittava, sopivasti peittävä voide. Ihan kaikki odotukset eivät kuitenkaan täyttyneet.

Minttu: Vähän pettymys, miten huonosti Idéalia sulautuu ihoon. Varsin meikkivoidemainen koostumus. Ei tosin vaadi alle kosteusvoidetta edes niinä päivinä, kun iho tuntuu erityisen kuivalta. Peittävyys meikkivoidetasoa ja ihan hyvä sinänsä. Tuntui kuitenkin enemmän perinteiseltä meikkivoiteelta kuin varsinaisesti BB-voiteelta. 

Karkki: BB-voide oli ihan ok, mutta lopputulos ei ollut tasainen vaan rakeinen. Tätä voidetta en pystynyt käyttämään ollenkaan.

Nivea BB Cream, 3 pistettä

Nivean BB-voide sai kautta linjan tasaiset keskitason pisteet. Oikeastaan siis ihan ookoo voide, joka ei niin loista tai pröystäile, mutta toimii kuitenkin ihan kivasti. Toisistamme tietämättä olemme tämän voiteen kohdalla yllättävän samoilla linjoilla Karkin kanssa. Tosin huomaa, että kuivaihoinen Minttu pitää voidetta kevyenä, kun taas normaali-ihoinen Karkki jopa vähän paksuna. Sisältää mineraaleja ja B5 vitamiinia.

Minttu: Koko testin kevyin BB-voide. Tuntui melkein kuin kevyesti sävyttävältä päivävoiteelta. Hyvin luonnollinen ja kosteuttava lopputulos, mutta ei todellakaan kovin peittävä. Alle voi hyvin laittaa haluamansa päivävoiteen ja kuivaihoiselle se on melkein must. Ei oikeastaan mitään huonoa sanottavaa, mutta ei myöskään mitään wau-elämystä.

Karkki: Nivean BB-voide muistuttaa saman merkin kasvovoidetta. Purkista tuli kerralla liikaa ja voide on myös koostumukseltaan kuin päivävoide. Lopputulos on vähän paksu ja rasvainen.

L’Oréal Nude Magique CC Cream, 3,5 pistettä

L’Oréalin CC -voiteet jakoivatkin sitten mielipiteet aivan totaalisesti! Voiteita on kaksi erilaista: punoittavaa ihoa tasoittava vihreä (!!) voide ja väsynyttä ihoa heleyttävä aprikoosin värinen voide. Molemmat muuttuvat iholla meikkivoiteen tapaiseksi sävyksi – eli mistään värivoiteesta ei ole kysymys. Päätimme, ettemme juttele mielipiteistämme etukäteen, mutta ei ollut kovin vaikea arvata Karkin suosikkia. Neito ei meinannut millään luovuttaa putkiloista ja siirtyä testailussa eteenpäin! Minttu sen sijaan ei ollut ihan yhtä myyty.

Minttu: Todella merkilliset tuotteet! Vihreä ja aprikoosi erittäin litku, melkein nestemäinen voide muuttuu iholla lämpimän ruskeaksi voiteeksi. Lopputuloksena helposti rajoja, kulmakarvoihin kasaantunutta voidetta ja kaikkia muita hämmentäviä meikkivoidekokemuksia. Tuntuu tosin hyvältä, mutta teknisesti en pärjännyt tuotteen kanssa mitenkään erityisen hyvin.

Karkki: Arkipäivä suosikkini! Lopputulos on matta ja kevyt. Käytin sekä “anti-redness” että “anti-dullness” CC-voidetta. Voidetta tarvitsee erittäin vähän ja se leviää hyvin kevyesti iholle. Lopputulos on tosi hyvä ja molempia voiteita voi myös käyttää samanaikaisesti. 

Kiehl’s Actively Correcting & Beautifying BB Cream, 3,7 pistettä

Varsin tasaisen hyvän pistesaaliin keräsi Kiehl’sin BB-voide. Oikeastaan keskiarvoa tiputti vain vähän klumpin oloinen tuubi, josta helposti tulee otettua liikaa ja Mintun mielestä pikkuisen outo tuoksu (johtuu varmasti siitä, että ominaistuoksua ei ole peitetty hajusteilla…). Koko testin kovin aurinkosuoja 50 SPF.

Minttu: Voide on aika paksua, joten pakkaus ei tunnu kovin riittoisalta. Tuoksu on pikkuisen outo (hajusteeton tuote), mutta häviää nopeasti iholta. Ei tarvitse allensa missään tapauksessa kosteusvoidetta. 50 suojakerroin tuntuu toisaalta hyvältä – toisaalta ehkä jopa vähän liioittelulta… Peittää ihan tarpeeksi, mutta tuntuu melko kevyeltä silti. Yksi suosikeistani tosin, joka jäi heti käyttöön.

Karkki: Tämä BB- voide on ehdottomasti yksi suosikeistani. Koostumus ja lopputulos on tosin hieman “rasvainen” minun iholleni. Tuoksuu hyvälle.

Vichy Neovadiol Lumiere BB Cream, 4 pistettä

Jaetulle kakkossijalle päätyi melkoisen yllättäen Vichyn yli viisikymppisen iholle kehittämä BB-voide! Haha! No, toisaalta meillä molemmilla on ollut aina melko ohut iho – varmaankin tietyn atooppisen taipumuksen vuoksi – ja ihohan nimenomaan ohenee iän myötä. Eli sinänsä ei ole niin kummallista, että tämä tuntui meistä molemmista oikein hyvältä. Yritän tässä samalla, kun kirjoitan, tavata tuota pakkausta, mutta näyttäisi ihan siltä, että Neovadiol Lumiere on ainoa voide täysin ilman aurinkosuojakerrointa.

Minttu: Todella “runsaan” oloinen voide, joka on varsinaisesti tarkoitettu yli 50 vuotiaalle iholle. Tykkäsin paksuudesta ja rasvaisuudesta. Ei tullut mieleenikään laittaa alle päivävoidetta. Ehkä jopa liiankin tuhti näin kesää kohti mentäessä, mutta sopii erinomaisesti kuivalle iholle ja lopputulos on kivan luonnollinen. 

Karkki: Kivan tuntuinen ja lopputulos oli ihan hyvä. Muistuttaa hieman Kiehlsin BB-voidetta. Lopputulos oli hieman rasvainen. 

Lumene Vitamin C+ BB, 4 pistettä

Lumenen Vitamin C+ BB -voide jakoi mielipiteitä melkein yhtä rankasti kuin L’Oréalin CC -voiteet. Nyt tosin toisin päin, sillä tämä oli Mintun ehdoton suosikki! Tosin ei Karkkikaan dissannut ihan täysin, mutta hänen suosikikseen Lumenet ei ihan yltäneet. Sisältää lakkauutetta ja C-vitamiinia.

Minttu: Ehdottomasti suosikkini! Helppo levittää peittää kivasti kaikki epätasaisuudet ja punotukset. Luonnollinen ja kevyt ilme säilyy, vaikka laittaisikin kaksi kerrosta ongelmakohtiin. 20 suojakerroin tuntuu just sopivalta. Voi käyttää sellaisenaan tai ohuen päivävoiteen kanssa – toimii päivästä riippuen ihan molemmilla tavoilla. Ihana luonnollinen lakkojen tuoksu.

Karkki: Pakkaus on miellyttävä. BB-voide on aika paksu ja rasvainen ja ei sen takia sovi nuorelle iholle yhtä hyvin. Lopputulos on tosin yllättävän tyydyttävä ja talvella, kun ihoni on kuiva saattaa tämä voide olla parempi.

YSL Top Secrets BB Créme, 5 pistettä, VOITTAJA!!

YSL päätyi yhteispisteissä voittajaksi! Mielipiteet erosivat vähäsen, mutta niin skaalan yläpäässä, että yhteiskeskiarvoksi muodostui täydet viisi pistettä. Ja mikä ettei – Top Secret -voiteella on kaikki hyvän BB-voiteen ominaisuudet: luonnollinen “meikkaamaton” lopputulos, kaunis, hehkuva tasainen iho ja hyvä mieli voiteen käyttäjälle!

Minttu: Testisävy tuntui aavistuksen tummalta, mutta voide sulautui kyllä mukavasti ihoon. Useampikin kehui spontaanisti, että näytän “freesiltä” YSL:n ollessa testausvuorossa! Levitysvaiheessa piti olla tarkkana, ettei jää rajoja, mutta muuten lopputulos oli ihan kiva. Toimi parhaiten, kun alla oli ohut päivävoide. Ei peitä kovinkaan paljoa, joten flunssa-aikaan oli pakko lisätä meikkivoidetta nenänpieliin ja silmänalusiin.

Karkki: Täydellinen “no make up” -make up pohja. Käytin tätä BB-voidetta niin koulussa kuin Åressa mäessä. Lopputulos on luonnolinen ja koostumus kevyt.

Lopuksi haluan vielä todeta, että tämän testikierroksen jälkeen ihmettelen, miksi joku oikeasti haluaisi vielä valita perinteisen meikkivoiteen? BB-voiteet toimivat niin paljon paremmin, pysyvät uskomattoman hyvän näköisenä koko päivän ja samalla vielä hoitavat ihoa. Suosittelen ehdottomasti testaamaan! Ehkä näiden meidän vinkkien avulla on pikkuisen helpompi suunnistaa aakkosvoideviidakossa.

Facebookin uutisvirta on tänään täyttynyt äitienpäiväonnitteluista sekä hellyttävien käsinpiirrettyjen korttien ja erilaisten päivään kuuluvien aterioiden (sänkyyn kannettu aamiainen, samppanjalounas, mansikkakakkukahveet etc..) kuvista. Ihanaa, hellyttävää ja kaunista. Tuntuu hyvältä olla ihminen, äiti ja lapsi tällaisena päivänä.

Jostain syystä nousee pala kurkkuun, kun näen kuvan vanhan työkaverin tai kaukaisen puolitutun itselleni tuntemattoman lapsen riipustamasta äitienpäiväkortista. Rakkaudella väsätyt harakanvarpaat julistavat vuosikymmenestä toiseen “hyää ätienpävää”.

Kaikkein liikuttavin juttu tuli eteeni tosin jo eilen. Yhden facebook-tuttuni kanssa tiet ovat ristenneet vain pari-kolme kertaa – siitä huolimatta hän tuntuu jollain tavalla läheiseltä. En oikeastaan tiennyt, että hän on jäänyt kahden hyvin pienen (ja ilmeisesti hyvin vilkkaan!) pojan yksinhuoltajaksi. Rivien välistä olin sen kyllä aavistanut. Eilen hänen ulko-ovessaan roikkui naapurin jättämä kukkakimppu, kortissa luki: “Pojat eivät vielä ymmärrä ostaa, mutta olet todella kukkasi ansainnut: olette pärjänneet tosi hyvin!”.

Halusin aina ison perheen, paljon lapsia. Oli suoraan sanottuna aika yllätys, kun ihan vasta parikymppiä täytettyäni sain lääkäriltä tietää, että raskaaksi tuleminen saattaisi olla minulle aika vaikeaa. Uutista oli varsin vaikea niellä, kun siihen asti yksi suurimmista huolenaiheista oli ollut, että “enhän vaan oo paksuna“. Lääkärin ohje Mintulle 20 vee oli, että lastenteon kanssa ei kannata aikailla, jos vaan muuten asiat ovat sellaisella mallilla.

Olen äärettömän onnellinen siitä, että asiat tosiaan onnistuivat olemaan sellaisella mallilla, että saatoin aika pian jättää pillerit pois ja alkaa jännätä, josko meille sittenkin tulisi vauva. Eikä tarvinnut odotella kauaakaan, kun Karkki ilmoitteli olemassaolostaan. Silloin, kun lähimmät samanikäiset ystäväni vasta riemuitsivat sisäänpääsystä yliopistoon, aloittelin aika toisenlaista elämänvaihetta.

Karkille ja Peetulle äitinä oleminen on hienointa, upeinta, raskainta, keveintä, uuvuttavinta, täydellisintä, opettavaisinta, voimaannuttavinta ja ehdottomasti tärkeintä itselleni tässä maailmassa.

Jossain vaiheessa tajusin, että siitä huolesta, joka herää sillä hetkellä, kun raskaustesti näyttää plussaa, ei pääse ikinä eroon. Edelleenkin kuulee ensimmäistä vauvaansa odottavien tuskailevan, kuinka raskausaika on niin hurjaa, kun ei yhtään tiedä, että onko vauvalla kaikki hyvin, onko se kunnossa. Että kun se vaan nyt syntyisi, niin sitten olisi helpompaa. Pikkuvauvavaiheessa pitää tämän tästä hypätä peilin kanssa tarkistamassa, että kai se vielä hengittää. Sitä rataa se jatkuu kunnes ymmärtää, että huoli on tullut jäädäkseen. Äidinrakkaus on kai sen toinen nimi.

En kadu sitä, että olin nuori äiti. Miten voisinkaan? Muuten en ehkä olisi äiti ollenkaan. Välillä kuitenkin ajattelen, että Karkille ja Peetulle olisi saattanut olla parempi, jos niitten äiskä ei olisi ollut ihan niin tietämätön pentu. Ehkä aikuisempana olisi ollut enemmän aikaa pysähtyä? Viipyillä kaikessa rauhassa vauva-ajan maidonhajuisessa kuplassa ja laskea useampaan kertaan kymmeneen eri uhmavaiheiden iskiessä kimppuun? Kyllä, koko ajan – tai ainakin riittävän usein – on huono omatunto, että silloinkin menetin hermoni ja aloin karjua ja silloinkin oli muka kiire jonnekin. Pakotin jatkamaan baletissa. “Kyllä joku harrastus pitää olla” – ai pitää vai?

Toisaalta taas. Jaksoin valvoa, eikä se ollut big deal – vastahan sitä hilluttiin yöt läpeensä Doriksessa. Kai sitä nyt oman lapsensa kanssa jaksaa valvoa? Jaksoin leikkiä, askarrella, ulkoilla, kerätä kukkia, puhaltaa saippuakuplia ja syöttää sorsia. Kun en niin mistään mitään tiennyt, en myöskään stressannut kovin paljoa. Karkki ja Peetu olivat hartaasti toivottuja ja vilpittömästi rakastettuja ovat edelleen. Riittäkö se?

Hienoja nuoria naisia pienistä vauvoistani on kasvanut. Ja paljon kivemman, avarakatseisemman, ymmärtäväisemmän ja onnellisemman ihmisen ovat kasvattaneet äidistään. Kun nyt vielä osaisin suhtautua edes jotenkuten rakentavasti siihen, kun he haluavat päästää irti, seistä omilla jaloillaan. Aina riittää oppimista, mutta onneksi on hyvät opettajat!

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille! Eniten kuitenkin sille omalleni sinne Tampereelle! <3

Keväthuolletut hiukset esittelyssä!

Olen nyt muutaman kerran käynyt Karkin suosittelemassa kampaamossa, joka sijaitsee tässä aika lähellä. Olen ollut ihan ookoo tyytyväinen lopputulokseen – varsinkin väri pysyy mielestäni kivasti luonnollisen lämpimänä blondina. Mikään luottokampaamo se ei ole, mutta yleensä en haluakaan muuta kuin tyvivärin, joten homma toimii ihan ookoo.

Tänään heittäydyin hurjaksi ja leikkasin otsatukan!

Yllättävän paljon muuttaa ilmettä – eikö vaan! Jotenkin kesäisempi olo tulee, kun on vähän uutta juttua. Tosin otsiksen leikkaaminen on ihan vakiotemppuni, kun haluan vähän vaihtelua. Tuollainen kevyt vinoon leikattu otsatukka on myös helppo kammata sivuun – eikä sen pois kasvattaminenkaan ole mitenkään kivulias prosessi.

Arvatkaa kenen kuvia näytin kampaajalle!? Haha!

Olen ihastellut Ainon eleganttia otsatukkaa sen leikkaamisesta lähtien. Nämä neljä kuvaa näytin kampaajalle ennenkuin annoin hänen käydä saksineen hiusteni kimppuun (luottamus huipussaan…). Kuvat on siis peräisin Ainon blogista!

Täytyy kyllä sanoa, että esikuvalla on jotenkin enemmän särmää koko touhussa, mutta ihan kohtuullisen tyytyväinen olen kampaajan aikaansaamaan lopputulokseen itsellänikin.

Mikään huippuhyvä leikkaaja ei tosiaankaan ole tämä “nykyiseni”. Pyysin myös leikkelemään vähän kuivia latvoja ja hän tasasi vain pituutta vähän eikä ottanut huomioon, että hiuksiani on kerrostettu aika paljon. En jaksanut alkaa valittaa, joten tällä mennään nyt seuraavaan kertaan asti. Ainakin erilaisia nutturoita ja muita kampauksia ajatellen tasapituisemmat hiukset ovat ihan positiivinen juttu.

Ja sama iPhoton filtteritestailujen jälkeen.. Superkampaajani ei myöskään paneutunut erityisesti hiusten laittamiseen. Onko nuo nyt sitten suoristettu vai mitä? Vähän siltä väliltä paremminkin. Haha!

Kevyet nilkkaremmisandaalit ovat juuri nyt todella ajankohtaiset. Siis sellaiset, jossa varpaiden yli menee mieluiten yksi simppeli nauha ja nilkkaa kiertää lenksu. Korkokin saisi mieluiten olla kapea – ja koko komeus ehdottomasti ilman platformia, mutta trendikkäin olisi ihanihan ohut pohja.

Tein tutkimustyötä oman sandaalihankintani pohjalle – ja keräsin siinä samalla hienoimmat mallit tänne kaikkien ihmeteltäväksi. Mukaan valikoitui sekä vähän arkisempia malleja, tukevalla korolla ja juoksunkestävällä lestillä että juhlavampia bilesantsuja.

1. Miss Sixtyn sandaalit on aivan ihanan kepeät muodoltaan. Varpaiden yli menevä hommeli ei ole “trendioppaiden” mukaan se kaikkein kuumin malli (pitäisi olla suora), mutta kokemuksesta tiedän, että tuollainen kaareva on mukavampi käytössä. Vähän ihmetyttää kantapään takana oleva glitterikoristelu, mutta kyllä sen kanssa varmaan oppisi elämään.
2. Unisan punaiset mokkasantsut houkuttelevat upealla värillään. Ihastuin myös hillittömästi nilkkaremmin mokkanahkalla päällystettyyn solkeen. Yksityiskohdilla on väliä! Lisäksi nuo voisivat olla livenä just kivan käyttökorkeat…
3. Filippa K:n mustat puoliplatformit ovat suorastaan melko rouheat matsatakseen varsinaiseen trendivillitykseen. Toisaalta vähän paksumman pohjan ja leveämmän koron antamaa mukavuutta ei pitä aliarvostaa. Kuka haluaa jaksaa kävellä kesäyönä kotiin kengät jalassa?
4. Vagabondin tukevakorkoiset remmikengät ovat myös sieltä järkevimmästä päästä. Ohut pohja tuo kuitekin aika paljon keveyttä peliin.. Ja miten nuo minusta henkivät jotain nostalgista vintage-vibaa?? Kivat ovat, arkisuudestaan huolimatta.

5.  Kaikkein palavimmin taisin mennä rakastumaan Steve Maddenin mustiin sandaaleihin. Aivan täydellinen siro, minimalistinen malli, kapea linjakas korko ja simppelit remmit. Pikkuisen täytyy nyt kyllä miettiä, sillä garderobini ei kaipaa enää yksiäkään “näillä vain seisoskellaan” -korkuisia kenkiä…

6.  Näköjään haikailen myös kesähäihin – tai vastaaviin tilaisuuksiin! Badgley Mischikan glitterikorkoiset sandaalit kaipaavat seurakseen samppanjakuplia, naurua ja smokkiin puettuja herrasmiehiä. Käyttökenkien hankintakriteerit ei ihan täyty tällä meiningillä. Haha!

7.  Harkitsen vakavasti mukavuusalueelta poistumista. Sugarfree Shoesin keltaiset remmikengät säteilevät ihanaa aurinkoista mutta räväkkää asennetta. Keltainen on ollut muutenkin tällä sesongilla poikkeuksellisen lähellä sydäntäni ja niiden katselemisestakin tulee iloiseksi. Jo pelkästään se!

8.  Yllättäen French Connectionilta löytyi elegantit, ilmavat ja linjakkaat nilkkaremmisandaalit. Ihastuin erityisesti tuohon kaksivärisyyteen. Samaa mallia on näköjään vähän räväkämmällä nude-lizard -väriyhdistelmällä. Ei hassumpi sekään, mutta ihan niin villille linjalle en taida lähteä.

Kaikki kengät ovat Brandoksen valikoimista, josta myös kuvat ovat peräisin. Juttu ei ole kaupallinen yhteistyö – eikä muutenkaan sponsoroitu. Bloggari on vain sekä mukavuudenhaluinen että realistinen tietäessään, että jos jotain tulee tilattua, se tehdään melko varmasti juuri Brandokselta. Siksi tämän kollaasin vaihtoehdot ovat peräisin juuri sieltä.