Instagramissa olen jo esitellytkin uutta harmaata lookiani, mutta pitäähän se nyt tänne blogiinkin saada ikuistettua!

Yleisilmeestä tuli aika vaalea väkisinkin. Nuo kasvoja kehystävät lähes valkoiset karvat ovat ihan omaa perua – eli ei värjätyt. Kontrasti loppukuontaloon on sen verran raju, että takatukkaan laitettiin muutama vaaleampi raita. Muuten sävy on latvaa lukuunottamatta täysin luonnollinen.

Halusin lyhentää hiuksia runsaasti ja pituutta lähtikin sellaiset rapiat 20 cm. Ihan superlyhyeen en kuitenkaan ollut valmis, ja sen vuoksi latvaan jäi vielä tuota vanhaa värjäystä. Ensin mietin, että onko kaksivärisyys ihan kamalan näköinen, mutta varsinkin kesällä se tuntui varsin hauskalta ja leikkisältä. Saa nyt sitten nähdä, miten kauan jaksan sitä katsella. Varmaan jo ensi kampaamovisiitillä haluan poikkaista loputkin värjätyt pois.

Olen ollut erittäin tyytyväinen myös leikkaukseen. Kuvissa nuo on nyt föönattu, mutta myös luonnonkihara asettuu yllättävän helposti ihan kampauksen näköisesti, kun vähän jaksaa puristella muotovaahtoa latvoihin. Ja vaikkei jaksaisikaan, lempeästi kerrosteltu tukka on varsin kiitollinen laiskalle hiustenlaittajalle!

Toistaiseksi ainakin olen viihtynyt uudessa sävyssä erinomaisesti. Hurjan helposti tuo kyllä taittaa kuvissa keltaiseen, vaikka livenä onkin ihan kylmä harmaa yleisväri. Vielä en ole ryhtynyt hopeashampoita tai vastaavia testaamaan, mutta ehkä pitäisi ottaa ohjelmaan.

Mutta nyt kyllä kiinnostaa kovasti mitä mieltä olette? Tuleeko eläkeläisvibat? Meneekö jatkoon?

Esittelyssä koronapää!!
Edelliseen postaukseen tuli niin paljon positiivisia kommentteja luonnonharmaaseen hiusväriini liittyen, että aloin ihan tosissani miettiä, josko hyppäisin ikuisesta hiustenvärjäyskierteestä pois. Harmaannuin jo reilusti alle parikymppisenä. Olin 26, kun aloin odottaa Peetua ja raskaudenaikaisen tyvivärjäystauon aikana havaitsin, että olen käytännössä täysin harmaahapsi. Yksittäiset harmaat karvat olisi voinut vaikka nyppiä pois, mutta tilanteessani en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin hypätä 4 – 5 viikon välein kampaajalla.
Hiusten värjäämisestä tuli rutiini, joka vasta nyt koronan vaikutuksesta katkesi. Kävin edellisen kerran kampaajalla viime helmikuun puolivälissä. Sen jälkeen sekä turvavälivaatimukset että kotitoimistolla työskentely ovat edesauttaneet antaa-sen-nyt-olla-vaan -asenteen ylläpitoa.

Aika paljon hiukset vajaassa yhdeksässä kuukaudessa kasvaa. Kiitollista sinänsä, että jos joskus tällaisen luonnollisuustestin haluaa tehdä, niin juuri nyt siihen on erinomainen tilaisuus.
Täällä meillä kiristettiin taas sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä suosituksia – jälleen pitäisi välttää jopa ystävien tapaamista muualla kuin ulkoilmassa ja silloinkin turvavälein. Eli ei tule siitäkään syystä paineita ulkonäön suhteen. (Tästä tuli mieleeni bongaamani hauska ja ajankohtainen mainos, jossa todettiin, että nyt maskisuositusten aikana on ihan paras hetki hoitaa hampaiden oikominen raudoilla! Hyvää positiivista asennetta!)

Hiukseni on oikeasti siis edestä kasvojen ympäriltä aivan valkoiset ja muualta teräksenharmaat. Omalla mummullani, sitkeällä karjalaisella emännällä, oli aivan samanlaiset. Hänellä oli vielä kuollessaan 98-vuotiaana ranteen paksuinen teräksenharmaa palmikko, joka kiertyi kruunuksi pään ympärille. Jos käy hyvä tsägä, voi olla, että saan itsekin välttää iän myötä tulevan hiusten harvenemisen. Jää nähtäväksi.
Mietiskelin tuossa, että jos päätän pitää – tai ainakin yrittää – nämä luonnonharmaani, niin varmasti jossain vaiheessa pitää leikata tuo lämpimänvaalea latva pois. Mikään pixie cut ei tule kysymykseenkään, mutta ehtiihän tuo kasvaa vielä, kun ei tässä nyt hetkeen olla vielä toimistolle palaamassa kuitenkaan. Toisaalta hyvä kampaaja osaa varmasti tehdä myös jonkun sävyhuuhtelun niin, että latvan ja tyven sävyero ei ole niin suuri.

Mutta on ihan pakko tunnustaa, että hiukan kieltämättä pelottaa, miten paljon harmaat hiukset vanhentaa ulkonäköä. En mitenkään ihannoi ikuista nuoruutta tai pakonomaisesti yritä näyttää ikäistäni nuoremmalta. Olen ihan hyvässä paikassa elämäni kanssa enkä kaipaa mitään keinotekoista teatteria.
Toisaalta en myöskään missään tapauksessa halua näyttää ikäistäni vanhemmalta. Nuorilla harmaat hiukset on tyylikkäät, edgyt ja coolit. Itselläni – niin pelkään – vain huolimattoman, jopa suttuisen, ja vanhuksen näköiset. Niin, se se sana on – olen täysin sinut ikäni kanssa ja sen, että en ole enää pari-kolmekymppinen, mutta en halua olla vanhus.
Jos totta puhutaan, olin ihan vähällä jättää nuo edelliset kuvat julkaisematta, kun tajusin, miten selkeästi harmaat hiukseni siinä erottuu. Olin aivan totaalisesti ällikällä lyöty kaikista ihanista ja kehuvista kommenteista, joita sain tänne blogiin, facebookiin ja instaan. Jotenkin tuntuu, että näissä kuvissa, joissa tuo jälleen yllättävän pitkäksi venähtänyt lämpimänvaalea latva on vapaana, harmaat erottuu hiukan hillitymmin… Vai onko vain oma silmäni tottunut?

Koko loppuiäksi päätöstä ei tietty tarvitse tehdä – ainahan voin mennä värjäämään hiukset uudelleen, jos harmaa alkaa ahdistaa. Toisaalta olisi kyllä ihana päästä värjäämisen riesasta, puhumattakaan kaikista niistä kemikaaleista. Nääs, nääs.. pitää nyt pohtia ja antaa yhdistetyn saikun & koronakaranteenin hoitaa hommansa.
Olisi kyllä superihana kuulla kommentteja tähän! Oletko itse tai onko joku tuttusi/sukulaisesi lopettanut värjäyksen ja antanut harmaiden näkyä? Mikä on ollut ihmisten reaktio? Onko mitään neuvoja Mintulle??

Yllättävän hillitysti markkinoijat ovat vilautelleet koronakorttia nyt poikkeusajan mainoskommunikaatiossaan. Ehkä hyväkin niin, koska liika näppäryys helposti kolahtaa omaan nilkkaan. Yksi, mitä mielestäni kuitenkin pitäisi nyt kovasti mainostaa, on käsivoiteet.
Jos seuraa tarkasti yleisiä ohjeita, niin käsiähän pitäisi olla pesemässä ja desinfioimassa aivan jokaikisessä välissä. Eikä mitään pikkulurautusta hyväksytä, kunnon jynssäystä sen pitää olla, saippualla, ja pitkään. Kahteen kertaan kun laulaa mielessään “paljon onnea vaan”, ollaan aikas hyvissä.
Ei siis tarvitse olla mikään kuivatassu, että moinen alkaa käydä ihon päälle. Kuivat ja karheat kädet on ensinnäkin ikävän tuntuiset, mutta vallitsevassa tilanteessa jopa vaaralliset. Todella kuivat ja rohtuneet kädet menevät helposti pienille haavaumille ja niistähän sitten kaikenlaiset pöpöt saattavat päästä pujahtamaan elimistöön. Eli pesemisen lisäksi on tärkeää muistaa myös rasvata käsiä!

Olen kyllä muutenkin käsivoiteiden suurkuluttaja, mutta nyt tilanne on eskaloitunut dramaattisesti. Tässä kolme suosikkiani tällä hetkellä – kaikki vähän erilaisia keskenään, mutta juurikin täydellisiä tarkoitukseensa.
Dr. Organic Hand & Nail Balm on todella runsasta ja ravitsevaa, mutta silti se imeytyy yllättävän helposti. Fanitan muutenkin argan-öljyä kaikessa mahdollisessa – jossain vaiheessa käytin pelkästään sitä yövoiteena kasvoillani. Käsirasvassa se ravitsee ja hellii koetuksella olevaa ihoa erinomaisesti. Dr. Organicin voiteen ihana lempeästi mausteinen tuoksu tulee raaka-aineista.
Käytän tuota pääasiassa yövoiteena, vaikka se kyllä imeytyy sen verran hyvin, että kävisi myös päiväkäyttöön. Aina silloin tällöin hellin käpäliäni levittämällä yöksi oikein tuhdin kerroksen voidetta ja päälle ohuet puuvillahaskat.

Käsilaukkuun kaivoin Lumenen vuoden takaisesta joulukalenterista tulleen Muumi-teemaisen käsivoiteen. Täytyy kyllä sanoa, että tuoksussa on jotain outoa kukkaishajua, josta en niin kovasti välitä, mutta koostumus tien päällä käytettävään voiteeseen aivan täydellinen. Tuo oli jäänyt vähän hyljeksittynä laatikon pohjalle, kun vierastin Muumi-kuosia, kunnes testattuani totesin sen olevan supernopeasti imeytyvää ja silti yllättävän tehokasta. Tuoksukin onneksi hälvenee nopeasti.
Olisi mielenkiintoista tietää, onkohan esmes Lumenella nyt myynnissä oleva Lähde käsivoide samantyyppistä koostumukseltaan. Tuo pikkuputkilo ei nimittäin kovin kauaa kestä, joten pitäisi tässä pikapuoliin löytää sille korvaava ohuehko, mutta tehokas on the run -voide

Burt’s Bees Hand Salve on uudehko suosikki. Se poikkeaa edellisistä siinä mielessä, että se ei ole niinkään voide vaan koostumukseltaan kiinteä salva. Aluksi ajattelin, että eihän tuota voi mitenkään käyttää kuin yöllä, koska se on niin todella rasvaista.
Hetken harjoiteltuani opin levittämään salvaa ohuesti kuin huulirasvaa – ja pääosin vain käsien selkäpuolelle. Toimii aivan täydellisesti – ja nykyään Burt’s Bees salva on vakiovarustus tietokoneeni vieressä. Ohut hoitava ja suojaava kalvo pysyy niin hyvin, että ne kerrat, kun käsiä ei tarvitse pestä koronavirushuolellisesti – vain vaan virauttaa vedellä – salvaa ei tarvitse välttämättä edes lisätä.

Näiden kolmen lisäksi haluan mainita kaksi kestosuosikkiani. Ensinnäkin Weledan Skin Food on todellinen klassikko ja pelastanut allekirjoittaneen tassut satoja kertoja. Koostumukseltaan se on varsin runsas ja siksi se on ollut käytössä lähinnä käsien yövoiteena ja voiteena, jota voi laittaa, kun viettää Netflix-maratonia – eli ei tarvi käyttää käsiä (toimii jossain määrin myös sipsien napostelua hillitsevänä toimenpiteenä).
Toimistolla käytössäni on yleensä Neutrogenan Norwegian Formula Hand Cream – joko tuo perinteinen tai olomuodoltaan hiukan runsaampi hajustamaton versio. Sekään ei ole ihan niitä maailman nopeimmin imeytyviä ja keveimpiä käsivoiteita, mutta ohuemmat ei itselleni toimiston kuivassa sisäilmassa riitä.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa sinnikkäästi pestä käsiä – sekä pitää huolta jynssäämisen vuoksi koetuksella olevasta ihosta.
Helposti sitä jää jumittamaan aina samoihin tuotteisiin, joten jos siellä on jotain hyväksi havaittuja luottotuotteita niin laittakaa ihmeessä vinkkiä tuohon alas! Erityisesti kiinnostaisi nyt löytää ohuehko, mutta tehokas, ja supernopeasti imeytyvä käsilaukkukäsivoide tuon Muumi-voiteen tilalle (sitä samaa ei siis ainakaan heti näkynyt olevan Lumenen nettikaupassa).

Törmäsin jo jonkun aikaa sitten jossain blogissa, oliskohan ollut Viilankantolupa, mielenkiintoiseen juttuun: jos yhtäkkiä koko meikkiarsenaali katoaisi, mitkä viisi tuotetta hankkisin ensimmäisenä. Varmasti nyt jo useamman kuukauden kestänyt – ja varsin hyvin, muttei kyllä yhtään kivuttomasti – mennyt ostolakkoni vaikuttaa siihen, että erityisen mielelläni pohdiskelen asioita tyyliin “mitä ostaisin, jos…”
Eli jos nyt jostain syystä hävittäisin aivan totaalisen kaikki meikkini ja saisin ostaa vain viisi asiaa tilalle – mitä ne olisi? Ja tosiaan, jotta päästään ihan asian ytimeen, ajatusleikissä on menetetty aivan tasan kaikki ehostukseen tarvittavat tuotteet.
Aluksi postausta suunnitellessani ajattelin, että olisi teoreettinen tilanne esim. reissussa niin, että mukana oleva meikkipussi varastettaisiin tai katoaisi muuten taivaan tuuliin. Silloin kuitenkin ostopäätökseen vaikuttaisi merkittävästi se, että kotona odottaisi arsenaali kakkosvaihtoehtoja, ex-ykköslemppareita (joista kuitenkin edelleen tykkää ihan ok) ja jopa tismalleen samoja tuotteita, kun niitä on tullut hankittua lentokenttien tax free -myymälöiden tuplapakkauksina. Niinpä päätin kiristää reunaehtoja niin, että kertakaikkiaan mitään ei olisi jäljellä.
Tässä siis tärkeimmät meikkini, jotka pitäisi hankkia lähes välittömästi katoamiskatastrofin jälkeen, esiteltynä noin about tärkeysjärjestyksessä:

 1. Lumenen CC-voide
Olen testannut ziljoonia meikkivoiteita etsiessäni sitä oikeaa. Siinä vaiheessa, kun pohjustuksesta tuli olennainen osa ehostusrutiiniani, päätin, että tämän kanssa en pihtaile – hyvä meikkivoide saa maksaa, jos se on sen väärti. Jokaisen testikierroksen jälkeen olen Aina palannut luottotuotteeseeni, Lumenen Nordic Chic CC-voiteeseen.
Ehkä maailmalla on olemassa jokin voide, joka on yhtä keveä ja kestävä käytössä, tarvittaessa kuulas, tarvittaessa peittävä, auringolta suojaava, hengittävä ja hoitava – mutta minä en ole sellaista löytänyt. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen testaamaan Beautyblenderin Bouncea, mutta kuvitteellisessa katastrofitilanteessa hankintani olisi kestosuosikkini Lumenen CC-voide.
Fun fact: käytössäni on kolme eri sävyä ko. voiteesta. Niistä sitten sekoittelen aina hetkeen sopivan sävyn.

 2. Depend Slim&Thin kulmakarvakynä
Muinainen Minttu olisi häkeltynyt kulmavärin valinnasta toiseksi tärkeimmäksi meikkituotteeksi. Vielä ei niin kovin kauan sitten pidin silmien korostamista ehdottomasti tärkeimpänä osana ehostustani. Kyllä toki tunnen edelleenkin oloni aika alastomaksi, jos silmät ovat ihan luonnontilassa, mutta ilman merkattuja kulmia näytän aivan nukahtaneelta.
Osittain kulmien merkityksen kasvuun on itselläni varmasti vaikuttanut nyt jo pitkään vallalla ollut trendi, jossa kulmakarvat muotoillaan hyvinkin voimakkaiksi. Vaikka ei olisikaan mikään virtauksien mukana pyörijä, vaikuttaa yleinen visuaalinen kuvasto siihen, mikä tuntuu “luonnolliselta” ja “klassiselta”. (Muotitieteilijän oli pakko käyttää lainausmerkkejä!).
Toisaalta myös ikä on tehnyt tehtävänsä ja kulmakarvani ovat kokeneet kohtuullisen sulkasadon sitten nuoruusvuosien. Siksikin tuntuu freesiltä, kun kulmat on merkattu.
Tiedän useitakin, jotka ovat kritisoineet Dependin Slim&Thin -kynän olematonta värimäärää. Siis itse kulmaväriä on tuossa minimaaliset 0,03 g, mikä on kieltämättä aika naurettavan vähän. Itselläni se kuitenkin kestää ihan kohtuullisen hyvin ja sekä sävy että käyttömukavuus ovat ihan huippuluokkaa – joten kriisin kohdatessa olisi Dependin kapoinen kynä käytännöllisine harjoineen ehdottomasti valintani.

3. Eyeko eye-liner
Hiukan vaikea kyllä päättää, onko eyeliner vai mascara kolmanneksi tärkein hankinta – oikeastaan ne ovat ihan samalla viivalla.
Aikaisemmin vannoin täysin Chanelin kakkumaisen eyelinerin nimeen. Olen yhäkin sitä mieltä, että se on aivan loistava, suorastaan täydellinen, mutta sitten kuitenkin hiukan hankala käytössä. Pitää olla vettä ja erillinen suti etsetera. Siihen verrattuna rajaustussi on paljon kätevämpi.
Luulin pitkään, että inhoan tussimaisia rajauskyniä. Olin testannut jotain ensimmäisiä markkinoille tulleita tapauksia ysärillä ja tuumasin, että ei tule kaunista jälkeä. Siinä uskomuksessa elin vahvasti ihan viimeaikoihin, kunnes tilaamastani kauneusboxista (Lookfantastic – suosittelen!) tuli Eyekon eyeliner. En enää edes muista, mikä kaikista Eyekon linereista boksissa oli, mutta sen jälkeen olen testannut niitä kaikkia – ja tykännyt joka versiosta tosi paljon!

4. Ripsiväri
Yksi viidestä hankinnasta olisi ehdottomasti ripsiväri. Sen sijaan mikä ripsiväri – sitä en osaa sanoa. Tällä hetkellä käytössäni on tuo valtavasti hypetetty Benefitin “they’re Real” -mascara, mutta sitä en ehkä sitten varmaan kuitenkaan hankkisi.
Ymmärrän, miksi ihmiset tuosta tykkääväät. Sillä on ihan valtava kapasiteetti rakentaa näyttävät ripset ja jos itseltä löytyy yhtäänkään volyymia omasta takaa, lopputulos voi hyvinkin olla yhtä näyttävä kuin jos silmissä olisi tekoripset.
Omat ripseni ovat sen verran hentoiset ja olemattomat, että “they’re Real” -ripsari tuntuu lähinnä raskaalta. Vaikka en mitenkään edes yrittäisi kerrostaa, tulee sellainen olo kuin olisin valanut mustia kynttilöitä silmieni ympärille. Eli kommenttini itselleni on: “Don’t believe the hype”…
Isoin ongelma tässä kohtaa on itseasiassa se, että en tiedä mikä on suosikkiripsivärini. Voisiko joku sanoa Max Factorille, että toisivat takaisin 00-luvun suosikkini, ihanan Masterpiece Max -mascaran!?
Jos tämä kuvitteellinen kaikki-meikkini-katosivat-yhtäkkiä -tilanne olisi totta, päätyisin varmastikin ostamaan sen tax freessä tarjouksessa olevan tuplapakkauksen ripsareita. Lähestulkoon riippumatta siitä, mitä brändiä tai lajiketta ne olisivat.

5. Irtopuuteri, Armani Beauty
Aivan käsittämättömän vaikea päättää, mikä olisi se viides tuote, joka olis pakko hankkia. Olen aivan varma, että moni siellä ruudun toisella puolella ajattelee painokkaasti: no huulipuna tietenkin. Tietenkin!
Itse en ole edelleenkään huulipunaihmisiä, vaikka nykyään jo silloin tällöin saatankin hurjistella ja värillisen huulikiillon tai -rasvan sijaan sivelenkin huulille ihan ehtaa punaa. Tässä ajatusleikissä ajattelen kuitenkin niin, että hukkaan joutui vain kaikki meikit ja siksi kosmetiikkavarastostani löytyisi varmasti huulilleni sopiva voide, Eight Hour Cream tai vastaava. Se kyllä riittäisi.
Mietin myös luomiväriä, jotain kivaa heleää sävyä, jota voisi käyttää myös highlighterina. Tai vaihtoehtoisesti lämpimän nudea, joka toimisi sekä luomilla että varjostusvärinä. Välillä tuntuu myös siltä, että hyvä peitetuote on tärkeämpi kuin mikään varsinainen värikosmetiikka – eikä klassinen valokynäkään olisi hullumpi valinta viidenneksi tuotteeksi.
Pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin siihen, että keveä, olemattoman tuntuinen, ihon luonnollisen samettiseksi jättävä irtopuuteri on se, mitä eniten kaipaisin. Tällä hetkellä käytössäni on tuo kuvassa näkyvä Armanin puuteri ja tykkään siitä aivan valtavan paljon. Vain huiskaus kasvojen T-alueelle kiinnittää meikin todella tehokkaasti ilman että iho näyttää yhtään puuteroidulta.
Toinen suosikkini on Diorin irtopuuteri. Sitä käytin vuosikausia ja vain kokeilunhalu sai testaamaan jotain muuta.

Viimeaikoina – ennen ostolakkoani toki – olen hurahtanut totaalisesti meikkisuteihin. Eli jos oikeasti hävittäisin aivan koko meikkiarsenaalini, siveltimet mukaanluettuna, ensimmäisten joukossa hankkisin puuterille sopivan huiskun. Tykkään aivan valtavasti tuosta kuvassa näkyvästä Ecotoolsin siveltimestä ja se kyllä päätyisi aivan varmasti ostoslistani kärkeen. (Tiedän, että se on oikeasti poskipunasivellin.. :D)
Mitkä viisi asiaa päätyisi sun listalle, jos aivan kaikki meikkisi häviäisi?

Kevättä kohti ollaan menossa, vaikka ei sitä kyllä ihan joka hetki, kun katsoo ikkunasta ulos, uskoisikaan. Kalenterista näkee, että tänään on kevätpäiväntasaus – eli teoriassa vuorokauden valoisa ja pimeä aika ovat nyt yhtä pitkät. Harmaa räntäsadepäivä tekee toisaalta parhaansa antaakseen sen vaikutelman, että päivä ei edelleenkään valkene ollenkaan.
Ihonhoidollisesti tämä lopputalven/alkukevään aika on ainakin itselleni kaikkein haasteellisinta. Varsinkin kasvojen ihon kestokyky on todella koetuksella, kun takana on useampi kuukausi toisaalta viimaa, kylmää ja pimeyttä ulkona ja toisaalta sisätilaa ja kuivaa keskuslämmitysilmaa niin kotona kuin toimistollakin.
Kuvittelin pitkään, että ihoni kaipaa etenkin tällaisena aikana vahvoja ja “rasvaisia” aikuisen naisen iholle sopivaksi markkinoituja tuotteita. Kerran ihan randomissa ihohoidossa ollessani (randomissa, koska en ole vielä löytänyt itselleni sitä oikeaa ihonhoidon luottohenkilöä. Kaikki Tukholman tarjontaa tuntevat saavat mielellään ilmiantaa kaikki tietämänsä taiturit!) sain kuulla, että pintakuiva, ohuen tuntuinen ja vähästä ärsyyntyvä ihoni ei suinkaan kaipaa rehevän ravitsevia tuotteita – vaan kosteutta, kosteutta ja vielä lisää kosteutta.
Ensin tein täyskäännöksen voiteiden kanssa ja koska huomasin, että ollaan oikealla tiellä, vaihdoin myös ahkerasti käyttämäni kasvonaamiot aktiivisista anti-age -tuotteista tehokkaasti kosteuttaviin ja virkistäviin vaihtoehtoihin. Tässä esittelyssä neljä eniten käyttämääni suosikkia. Näiden lisäksi olen löytänyt muutaman superihanan sheet-naamion – mutta postailen niistä sitten seuraavaksi.
Btw – tuotteet eivät ole tässä missään paremmuusjärjestyksessä. Tykkään kaikista yhtä paljon, mutta hiukan eri tilanteissa ja riippuen siitä, miltä iho tuntuu.

 1. Kicks Hydration Beauty Instant Moisture Mask
Aivan loistava perusnaamio, jota voisi käyttää vaikka joka päivä – ja välillä käytänkin. Olen aikaisemmin suhtautunut varsin suurella varauksella kauneusketjujen omiin tuotteisiin, vaikka tiedän, että monet kauneusbloggarit vannovat esim. Sephoran naamioiden nimeen. Parisen vuotta sitten hyvä ystäväni oli töissä Kicksillä ja sain häneltä lahjaksi paketin, jossa oli Kicks Beautyn eri naamioita. Ihastuin aivan täysillä tähän kosteuttavaan ja se onkin ollut siitä lähtien yksi peruslemppareistani.
Ensimmäinen fiilis Kicks Hydration Beauty Instant Moisture Maskista on varsin voidemainen ja mieto. Mieto fiilis on kuitenkin harhaanjohtava sinänsä, että kun ylimääräisen maskin pyyhkii pois vaikutusajan jälkeen, on iho tehokosteutettu niin hyvin, että monet testaamani kalliit tuotteet eivät todellakaan yllä samaan.
Keveän tuntuman ansiosta Hydration Beauty Instant Moisture Mask toimii erinomaisesti myös yön yli käytettynä.
Plussaa tulee siis niin tehokkaasta kosteutuksesta kuin edullisesta hinnastakin. Hinnan haluan mainita siksi, koska ainakin itselläni on sitä vikaa, että kalliita ja “hienoja” naamioita tulee säästeltyä jotain ihme tilaisuutta varten, jota joko ei ikinä tule tai kun se tulee, on niin kiire valmistautua, että eihän siinä mitään naamioita ehdi fiilistellä.
Edullista tuotetta tuotetta tulee käytettyä huoletta ja usein – ja jos nyt ihan totta puhutaan – tehokkain naamio on se, jota myös käyttää!

 2. Origins GinZing Refreshing face mask
Periaatteessa tämä Originsin naamio kuuluu kategoriaan “virkistävät” eikä niinkään (pelkästään) “kosteuttavat”. Käytössä olen kuitenkin todennut, että GinZingin virkistävät ainesosat, jotka lupaavat herättää väsyneen ihon, tekevät sen suurelta osin juuri tehokkaan kosteutuksen avulla.
Erittäin posiitivista tässä on se, että siinä missä monet virkistäväksi itsensä luokittelevat tuotteet ovat siinä määrin aktiivisia, että ainakin allekirjoittaneen herkästi punastuva iho helottaa vielä tunteja käytön jälkeen, Origin GinZing-sarjan naamio päinvastoin hillitsee ihon punakkuutta.
Juuri edellä mainituista syistä tämä on ollut suosikkini etenkin sanomisen yhteydessä ja viikonloppuisin, kun teen laajennetun kasvohoitorutiinini jo aamupäivällä/päivällä. Arkisin ja iltaisin valitsen yleensä mielummin jonkin muun tämän postauksen naamioista.
Se pitää vielä sanoa, että vaikka naamion ohjeissa sanotaan, että ylimääräinen naamio tulee vain pyyhkiä pois, itse olen saanut parhaimman lopputuloksen ja fiiliksen, kun pyyhin kasvoni kosteutetulla muliinikankaisella pyyhkeellä. Sen jälkeen jatkan normaalia ihonhoitorutiiniani.

 3. Mádara SOS Instant Hydramask
Eco-sertifioitu supersuosikki jo muutaman vuoden takaa. Ensimmäisen purtilon tätä tehokosteuttajaa sain aikoinaan PR-näytteenä blogin kautta. Myös silloin vielä kotona asuva Peetu (mikä tarkoittaa, että ensikohtaamisesta on jo about viisi vuotta…) ihastui tuotteeseen myös aivan välittömästi – eli menekki oli taattu.
Kosteuttamisosastolla Mádaran SOS on aivan omaa luokkaansa. Jopa siinä määrin, että se toimii yön yli -maskina itselläni vain silloin, kun on todellakin SOS-tilanne kyseessä – muuten voi unia haitata vähän liiankin kostea olo.
Toisaalta, kun kysymyksessä on näinkin tehokas tuote, ei ole mitään syytä väen vängällä yrittääkään käyttää sitä yön yli. Ihan normaali vartin – 20 min. vaikutusaika antaa jo ihan tuntuvan kosteushörppäyksen iholle.
SOS kuuluu myös niihin naamioihin, joiden ylimäärät kuuluu vain pyyhkiä pois. Toisin kuin Originin naamion kanssa, tässä tuntuu, että se myös riittää. Sinänsä ihan kiva, koska silloin voi ajatella, että naamion hoitavia ainesosia jää iholle vielä rutiinin jälkeenkin.
Jos siis hakusessa on todella täräyttävä kosteuttaja, suosittelen erityisesti juuri tätä. Ja samaa sanoisi varmasti SOS-fani Peetu, jonka ohut ja hyvin atooppinen iho on tykännyt Mádaran SOS Instant Hydramaskista tosi paljon.

4. Lumene Hydration Recovery Oxygenation Gel Mask
Lumenen kosteuttava naamio on näistä neljästä kaikkein raikkain ja suorastaan viilentävin. Monet ovat varmasti sitä mieltä, että tähän vuodenaikaan sitä kaikkein vähiten toivoisi jotain viilentävää kasvoilleen, mutta voin kertoa, että olette väärässä. Lumenen Hydration Recovery -naamio on raikkaan viileä todella ihanan rauhallisella ja lempeällä tavalla.
Siinä missä Originsin naamion virkistävyys on enemmän stimuloivaa (tosin hyvin mindfulness-tavalla kuitenkin), Lumenen viileys rauhoittaa ja elvyttää pehmeästi.
Sain ensimmäisen Lumene Hydration Recovery Oxygenation Gel Mask -naamiopurnukan pressilahjaksi, kun Lumenen uutta ilmettä promottiin täällä Tukholmassakin. Nyt on toinen purnukka puolessa välissä menossa.
Tämä on ehdoton suosikkini yön yli maskiksi, vaikka ensimmäiseksi esittelemääni Kicksin naamiota käytän myös aina silloin tällöin myös öisin.
Käyttö eroaa siis siinä mielessä jonkin verran, että kun normaalisti naamio levitetään puhdistetulle iholle, annetaan vaikuttaa ja sitten jatketaan normaalia ihonhoitorutiinia, yön yli maskin kanssa toimitaan päinvastoin. Eli ensin tehdään koko normaali ihonhoidon iltarutiini ja sitten lopuksi päälle levitetään maski.
Aamuiseen fiilikseen vaikuttaa yön yli -maskin lisäksi luonnollisesti myös muut illalla käytetyt tuotteet. Lumenen Hydration Recovery -naamiota olen käyttänyt hyvin monenlaisten seerumi-yövoide -kombinaatioiden kanssa (ja monien eri brandien) ja uskallan sanoa, että se se toimii.
Näiden luotettavien tehoaseiden kanssa aion siis valmistautua siihen hetkeen, kun kevät ihan oikeasti alkaa tuntua ja näyttää keväältä. Talvenharmaa iho saa pikkuhiljaa kyytiä muutenkin, mutta aurinkoisempi ajanjakso on paljon mukavampi ottaa vastaan, kun tuntuu, että ihokin on valmis siihen.

Olen yleensä aika konservatiivinen meikkien suhteen. Kun löydän jonkin tuotteen, josta tykkään, päädyn ostamaan aina uuden samanlaisen. En vaihda helposti lemppareitani ja monet suosikit ovat pysyneet mukana menossa kirjaimellisesti ziljoona vuotta.
Nyt on kuitenkin tapahtunut jotain vallan kummallista. Olen viimeisen puolen vuoden – vuoden aikana löytänyt useamman uuden suosikin! Sitä juhlistaakseni päätin tehdä klassisen “meikkipussin luottotuotteet” -esittelyn.
Toki moni vanha suosikki on edelleen käytössä, mutta tässä nyt siis ne, jotka ovat valloittaneet vakipaikan meikkipussissani.

Silmänrajaustussi, Eyeko Skinny Liquid Eyeliner
Aikaisemmin vannoin ainoastaan ja vain kakkumaisen, pensselillä levitettävän eyelinerin nimeen. Kyniin en ole luottanut aikoihin, sillä mielestäni niillä piirtäminen on epätarkkaa ja rajaus häviää viimeistään puoleen päivään mennessä olemattomiin.
Silmänrajaustussien jälki on aikaisemmin ollut mielestäni liian kova arkikäyttöön ja jälki helposti epätasainen. Kunnes tutustuin Eyekon eyelineriin ja ihastuin helppokäyttöiseen, hyvin istuvaan ja pesussa helposti poislähtevään rajaustuotteeseen.
Tuo samainen Skinny Liquid Eyeliner on kuulemma myös Alexa Chungin lemppari, jos sillä nyt on jotain väliä. Itse tykästyin siihen niin paljon, että tilasin saman sarjan Black Magic ja Fat Liquid Eyeliner -rajaustussit myös.

Chloé Nomade tuoksu
Hajuvesiä vaihtelen hiukan useammin kuin muuta kosmetiikkaa. Käytän kuitenkin aina vain yhtä tuoksua kerrallaan. En ole niitä, jotka vaihtelevat parfyymia fiiliksen tai tilanteen mukaan vaan hankin uuden tuoksun uutta elämänvaihetta varten. Joskus yksi ja sama pysyy mukana pidempään, joskus tunnen tarvetta vaihtaa hajumaisemaa jo vaikka edellinen pullo ei olisi vielä tyhjä.
Ehkä tämä nyt kertoo jotain uudesta elämänvaiheesta, sillä en ollut ollenkaan edes etsimässä tuoksua, kun jossain tavaratalossa satuin nuuhkaisemaan Chlén uutuutta. Olin välittömästi aivan myyty, enkä voinut kuvitellakaan eläväni ilman Nomadea.
En yleensä tykkää kovin kukkaisista tuoksuista, mutta Nomadessa freesia yhdistyy ihanasti hedelmäiseen makeuteen ja maskuliinisiin maanläheisiin vivahteisiin. Aivan täydellinen yhdistelmä pehmeyttä ja kovuutta, feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta – juuri niinkuin haluan.

Maria Åkerberg Cover Stick -kynä*
Pehmeä nude kynä, joka toimii niin katastrofiapuna näppylöiden, tummien silmänalusien ja ihon virheiden peittämisessä kuin myös uskomattomasti silmiä kirkastavana kajalina alaripsien sisäpuolella. Aikaisemmin käytössäni oli MAC:in nude kynä, joka toimi varsinkin kajalina ihan kiitettävästi, mutta tämä uusi lemppari taipuu selkeästi useampaan tarpeeseen.
Maria Åkerbergin luonnonmukainen kosmetiikka on osoittautunut muutenkin testeissäni varsin mainioksi, mutta paras kaikista on kyllä ehdottomasti Cover Stick -kynä. Siinä on kaksi eri sävyistä päätä, joiden avulla saa sekoitettua juuri omaan ihoon sopivan sävyn.
Kynän koostumus on ihastuttavan pehmeä ja sitä on todella helppo käyttää. Kyseinen kynä on itseasiassa ollut käytössä Karkilla ja Peetulla jo pidempään – ja molemmat ovat kehuneet sitä kovasti. Nyt vasta otin tuon itselleni käyttöön ja se valtasi itselleen paikan luottotuotteideni joukossa saman tien.

Depend-kulmakynä*
Tähän asti olen käyttänyt pääasiassa kakkumaista kulmaväriä, Face Stockholm on suosikkini. Ja vaikka nyt en ihan kokonaan olekaan luopunut vanhasta klassikostani, löysi Dependin uutuus, kulmakarvakynä, tiensä heti käsilaukussa matkustavaan pikkumeikkipussiini.
Käytössäni on sävy Medium Brown, joka sopii erinomaisesti omiin pohjoisiin värisävyihini. Yleensä kaikki kulmavärit kun tahtovat olla aivan liian keltaisia tai lämpimiä. Pigmenttiä tuossa on riittävästi vaativampaankin käyttöön ja teräväkärkisellä kynällä saa helposti piirrettyä siistit kulmat kiireessäkin. Lisäplussaa kynän toisessa päässä olevasta napakasta kulmakarvaharjasta.

Nars-poskipuna, sävy Orgasm
Vähän itseänikin huvittaa tämä Narsin Orgasmin matka meikkipussiini. Olin lukenut todella valtavan määrän ylistäviä arvosteluja kyseisestä poskipunasta. Koska monet kehujista kuului vielä kaiken lisäksi kategoriaan “ei-enää-ihan-pikkutyttö”, ajattelin, että tuon täytyy olla täydellinen tuote itselleni.
Taannoisella New Yorkin reissulla pääsin sitten vihdoin lähietäisyydelle Orgasmin kanssa – ja olin tosi pettynyt. Sävy oli mielestäni aivan liian ätläkkä, enkä voinut käsittää sitä shimmerin määrää. Hämmentyynenä siitä, että niin monet pitävät tuota maailman täydellisimpänä poskipunana poistuin kaupasta – ilman Orgasmia.
Kunnes sitten alkukesän L.A. reissulla piipahdettiin Karkin kanssa Sephorassa ja iskin silmäni Narsin matkakokoiseen settiin jossa on sekä highlighter että Orgasm-poskipuna. Kuinka ollakaan aika oli tehnyt tehtävänsä (ja ehkä myös se tosiasia, että vasta nyt testasin tuota oikein kasvoille) ja ihastuin sävyyn shimmereineen kaikkineen aivan täysin.
Setin highlighter on aika ärtsy, joten sitä tulee käytettyä vähemmän, mutta käytän nyt kuitenkin tuon matkakokoisen punan loppuun ennenkuin hankin uuden normaalikokoisen Orgasmin. (Ai toistelen vähän liian usein punan sävyn nimeä? No, onhan se nyt hauska!!)

Urban Decay, all nighter makeup setting spray 
Kaikki, jotka on joskus harrastanut hiilipiirustusta, ovat tutustuneet kiinnitysaineeseen, fiksatiiviin, jota suihkutetaan teoksen päälle, ettei se tuhriinnu niin helposti. Urban Decayn all nighter makeup setting spray toimii samalla periaatteella, mutta sitä suihkutellaan kasvoille pitämään ehostus paikoillaan.
Jos tuo kuullostaa hiukan pöljältä, niin olen ihan samaa mieltä. Kas kun ei hiuslakkaa kasvoille! Mutta totuus on se, että meikki pysyy paikoillaan paakkuuntumatta ja kasaantumatta koko pitkän toimistopäivän. Testattu myös ankarissa konferenssiolosuhteissa ja ero on ihan valtava.
Kasvoilla setting spray ei tunnu miltään. Pelkäsin hiukan kuivaa tai koppuraista oloa, mutta mitään sellaista ei ole. Oikeastaan unohdan aina, että olen mitään suihketta edes käyttänyt, kunnes alkuillasta peiliin vilkaistessa huomaan, että kaikki on edelleen paikoillaan.
Bilehileiden suosikkituotteesta tuli toisin sanoen virkanaisen pitkien työpäivien pelastaja!

Oikeastaan on aika hauskaa löytää uusia suosikkeja. Helposti sitä ajattelee, että kun on kerran löytänyt hyvän tuotteen, niin miksi sitä sitten edes testaisi mitään muuta. Osittain tuo toki pitää paikkansa – miksi ihmeessä muuttamaan toimivaa konseptia. Ja rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että iso osa testauksistani päätyy siihen, että palaan vanhaan luottotuotteeseen. Mutta sitten aina välillä löytyy jotain uutta, joka ilahduttaa toimivuudellaan ja käyttömukavuudellaan positiivisesti.

*tuote saatu PR-näytteenä