Kerran kirjoitin joulukorttiin, joka oli menossa vanhemmalle sukulaiselle, että JOULURAHAA… En tiedä vielä tänä päivänäkään, mahtoiko varsin kaukainen ja melkoisen huumorintajuton sukulaiseni tajuta, että kysymyksessä oli kirjoitusvirhe… Sen verran tuosta jäi kuitenkin traumoja, että olen nyt lukenut otsikon läpi ainkin ziljoona kertaa ja olen Aivan Varma, että siinä lukee Joulurauhaa. Just niinkuin pitääkin!
Välillä on käynyt mielessä, että olisin halunnut tulla toivottamaan hyvää joulua kaikille ihanille lukijoilleni. Mutta kai se käy nyt vielä tapanin iltanakin?
Mintun joulu on ollut täynnä iloa, mielettömän ihania leipomusten ja ruokien tuoksuja, kiireetöntä yhdessäoloa, vuorokauden ympäri pyjamassa hiihtelyä, joululahjadekkarista (Karin Wahlgren, Glasklart) naatiskelua, Bridget Jones ja Love Actually -uusintoja, syvällisiä keskusteluja, elämänmuutoksia, joululauluja non-stopina, epätoivoisia yrityksiä saada kisusta kiva tunnelmallinen joulukuva (miten tyhmä otus voi kääntää aina katseensa pois kuvasta sekunnin sadasosan ennen kuvan ottoa?), uusia ja vanhoja perinteitä, unohtamatta tietenkään herkullisia suklaaövereitä (kiitos Tinni taivaallisesta belgialaisesta suklaasta!!) ja 50,- kruunun voittoa Triss-lotossa!
Oikeastaan meillä piti olla ihan joulunvastustusjoulu. Sovittiin, että ei esimerkiksi anneta ollenkaan joululahjoja ja pidetään muutenkin jouluhässäköinti minimissään. Jouluvalot ja kynttilät on okei – näin sovittiin. Tähän aikaan vuodesta oikeastaan ihan mikä tahansa, mikä tuo valoa ympäri vuorokauden jatkuvaan pimeyteen on okei. Kuusta meille ei tosiaankaan pitänyt hankkia. Mutta sitten näin fb:ssä Peetun hyvän kaverin vanhempien kuvia pikkuisesta Cassius-kissasta, joka kiipeili ihan onnessaan Palmqvistien kuusessa, ja tajusin, että Sunshine tarvitsee kuusen. Lisäksi bf oli sitä mieltä, että no tottakai sitä kuusi pitää olla. Niinpä löysin itseni aatonaattona onnellisena koristelemassa kuusta.
Ja siitähän tuli oikeastaan aika hieno! Joulukuusihommassa more is more – sanokoot minimalistit mitä hyvänsä!
Sunshine suhtautuu kaikkeen uuteen ja vieraaseen tosi epäluuloisesti. Cassius-kissan tapaisia kiipeilysessioita meidän pidättyväinen pikku seikkailijatar ei ole ollut halukas toteuttamaan. Kuusen oksien alla on kuitenkin kisun mielestä aivan ykkösloistava piileskellä ja rohkeana hetkenä voi vähän käydä kurkistelemassa koristeitakin.
Jouluaattoilta. Hyvää ruokaa ja lämmintä yhdessäoloa. Ja sit vielä vähän lisää sitä uskomattoman hyvää ruokaa… 🙂
Eihän se “joulustakieltäytymisprojekti” mennyt ihan suunnitelmien mukaan… Kuusen lisäksi meille tuli kinkku – ekaa kertaa ikinä !! – koska bf halusi ja myös valmisti sen (oli btw aivan törkeen hyvää omenamehussa ja portviinissä keittämällä kypsennettyä kinkkua!). Yksilönvapauden arvostus on onneksi ollut meillä periaaterintamalla aina paljon kovemmassa kurssissa kuin satunnaiset kieltäytymisjutut.
Oikeasti emme hankkineet lahjoja, mutta ilmeisesti olemme olleet niin uskomattoman kilttejä, että niitä vaan jostain kuusen alle ilmestyi. 😀 Paketit jaettiin ja avattiin meillä tänä vuonna brittityyliin joulupäivän aamuna. Oikeastaan oli ihan mielettömän ihana herätä aikas pitkäksi venähtäneen aattoillan jälkeen pikkuisen yhdeksän jälkeen aamulla siihen, että Karkki nykii peiton kulmaa ja kuiskii innokkaasti äiti, äiti, nyt avataan paketit!! <3
En aio tehdä mitään erillistä joululahjapostausta, mutta siskokset olivat vähintään yhtä iloisia potkupuvuistaan kuin äiti aifounistaan. Ja ne kaikki muutkin – ihania ja kiitos! Ootte kaikki tosi rakkaita – pitäis muistaa sanoa useammin…
Hengailua joulupäivänä…
Karkki sai lahjaksi Signspotting-kirjan. Siihen on kerätty ympäri maailmaa kaikenlaisia tahattomasti hauskoja englanninkielisiä kylttejä ja tienviittoja. Nauroin monet kerrat ihan vedet silmissä, kun selailin, kirjaa! Sen verran sitä on nämä Ruotsin-vuodet tehneet tekosiaan, että en ollenkaan tajunnut, mitä hauskaa on Tanskasta bongatussa kyltissä, jossa luki: BAD – Toilet… Vasta, kun hoksasin ajatella asiaa englanniksi, alkoi poletit putoilla paikoilleen. 🙂
Ehkä joku haluaa joulupäivän iltana baariin? Varmasti haluaa, mutta suurempi ongelma on löytää baari, johon voi mennä OnePiece-haalarissa… Kerran kun sellaisen kiskoo päällensä, on kyllä todella suuri kynnys ottaa se pois. 🙂
Elämänmuutoksia. Ihanaa, uskomatonta, kaunista ja kertakaikkiaan mielettömän f**king upeeta, että vielä näin – köh – “yli kolmekymppisenäkin” on mahdollista löytää sukulaissielu, kumppani, jonka kanssa niin monet aiemmin vaikeana tuntuneet asiat ovat ihan yksinkertaisia. Ja että hauskanpitoon ei tarvita muuta kuin se toinen. Tähän palaan vielä. Ja lupaan lyhyen (epäsentimentaalisen) selostuksen niille, jotka ovat olleet mukana Go 4 it vol. 2 :n matkassa alkuajoista lähtien…
Karkki ja Peetu olivat sen verran fiksuja, että lähettivät tämän Karkin iPhonella aatonaatto-iltana otetun kuvan sähköisenä joulukorttina ainakin joillekin sukulaisille ja tuttaville. Minttu käytti “joulustakieltäytymispäätöstä” tekosyynä sille, ettei lähettänyt yhtä ainokaista joulukorttia sen paremmin old school -versiona kuin sähköisenäkään… Ehkä toimisi jos laitan kaikille linkin tähän postaukseen ja toivotan näin jälkikäteen (mutta huom. – kuitenkin joulunpyhien aikana!) kaikille aivan mahtavan ihanaa joulua?!!
