Tag: Top 5

Yllättävän hillitysti markkinoijat ovat vilautelleet koronakorttia nyt poikkeusajan mainoskommunikaatiossaan. Ehkä hyväkin niin, koska liika näppäryys helposti kolahtaa omaan nilkkaan. Yksi, mitä mielestäni kuitenkin pitäisi nyt kovasti mainostaa, on käsivoiteet.
Jos seuraa tarkasti yleisiä ohjeita, niin käsiähän pitäisi olla pesemässä ja desinfioimassa aivan jokaikisessä välissä. Eikä mitään pikkulurautusta hyväksytä, kunnon jynssäystä sen pitää olla, saippualla, ja pitkään. Kahteen kertaan kun laulaa mielessään “paljon onnea vaan”, ollaan aikas hyvissä.
Ei siis tarvitse olla mikään kuivatassu, että moinen alkaa käydä ihon päälle. Kuivat ja karheat kädet on ensinnäkin ikävän tuntuiset, mutta vallitsevassa tilanteessa jopa vaaralliset. Todella kuivat ja rohtuneet kädet menevät helposti pienille haavaumille ja niistähän sitten kaikenlaiset pöpöt saattavat päästä pujahtamaan elimistöön. Eli pesemisen lisäksi on tärkeää muistaa myös rasvata käsiä!

Olen kyllä muutenkin käsivoiteiden suurkuluttaja, mutta nyt tilanne on eskaloitunut dramaattisesti. Tässä kolme suosikkiani tällä hetkellä – kaikki vähän erilaisia keskenään, mutta juurikin täydellisiä tarkoitukseensa.
Dr. Organic Hand & Nail Balm on todella runsasta ja ravitsevaa, mutta silti se imeytyy yllättävän helposti. Fanitan muutenkin argan-öljyä kaikessa mahdollisessa – jossain vaiheessa käytin pelkästään sitä yövoiteena kasvoillani. Käsirasvassa se ravitsee ja hellii koetuksella olevaa ihoa erinomaisesti. Dr. Organicin voiteen ihana lempeästi mausteinen tuoksu tulee raaka-aineista.
Käytän tuota pääasiassa yövoiteena, vaikka se kyllä imeytyy sen verran hyvin, että kävisi myös päiväkäyttöön. Aina silloin tällöin hellin käpäliäni levittämällä yöksi oikein tuhdin kerroksen voidetta ja päälle ohuet puuvillahaskat.

Käsilaukkuun kaivoin Lumenen vuoden takaisesta joulukalenterista tulleen Muumi-teemaisen käsivoiteen. Täytyy kyllä sanoa, että tuoksussa on jotain outoa kukkaishajua, josta en niin kovasti välitä, mutta koostumus tien päällä käytettävään voiteeseen aivan täydellinen. Tuo oli jäänyt vähän hyljeksittynä laatikon pohjalle, kun vierastin Muumi-kuosia, kunnes testattuani totesin sen olevan supernopeasti imeytyvää ja silti yllättävän tehokasta. Tuoksukin onneksi hälvenee nopeasti.
Olisi mielenkiintoista tietää, onkohan esmes Lumenella nyt myynnissä oleva Lähde käsivoide samantyyppistä koostumukseltaan. Tuo pikkuputkilo ei nimittäin kovin kauaa kestä, joten pitäisi tässä pikapuoliin löytää sille korvaava ohuehko, mutta tehokas on the run -voide

Burt’s Bees Hand Salve on uudehko suosikki. Se poikkeaa edellisistä siinä mielessä, että se ei ole niinkään voide vaan koostumukseltaan kiinteä salva. Aluksi ajattelin, että eihän tuota voi mitenkään käyttää kuin yöllä, koska se on niin todella rasvaista.
Hetken harjoiteltuani opin levittämään salvaa ohuesti kuin huulirasvaa – ja pääosin vain käsien selkäpuolelle. Toimii aivan täydellisesti – ja nykyään Burt’s Bees salva on vakiovarustus tietokoneeni vieressä. Ohut hoitava ja suojaava kalvo pysyy niin hyvin, että ne kerrat, kun käsiä ei tarvitse pestä koronavirushuolellisesti – vain vaan virauttaa vedellä – salvaa ei tarvitse välttämättä edes lisätä.

Näiden kolmen lisäksi haluan mainita kaksi kestosuosikkiani. Ensinnäkin Weledan Skin Food on todellinen klassikko ja pelastanut allekirjoittaneen tassut satoja kertoja. Koostumukseltaan se on varsin runsas ja siksi se on ollut käytössä lähinnä käsien yövoiteena ja voiteena, jota voi laittaa, kun viettää Netflix-maratonia – eli ei tarvi käyttää käsiä (toimii jossain määrin myös sipsien napostelua hillitsevänä toimenpiteenä).
Toimistolla käytössäni on yleensä Neutrogenan Norwegian Formula Hand Cream – joko tuo perinteinen tai olomuodoltaan hiukan runsaampi hajustamaton versio. Sekään ei ole ihan niitä maailman nopeimmin imeytyviä ja keveimpiä käsivoiteita, mutta ohuemmat ei itselleni toimiston kuivassa sisäilmassa riitä.

Tärkeintä on kuitenkin muistaa sinnikkäästi pestä käsiä – sekä pitää huolta jynssäämisen vuoksi koetuksella olevasta ihosta.
Helposti sitä jää jumittamaan aina samoihin tuotteisiin, joten jos siellä on jotain hyväksi havaittuja luottotuotteita niin laittakaa ihmeessä vinkkiä tuohon alas! Erityisesti kiinnostaisi nyt löytää ohuehko, mutta tehokas, ja supernopeasti imeytyvä käsilaukkukäsivoide tuon Muumi-voiteen tilalle (sitä samaa ei siis ainakaan heti näkynyt olevan Lumenen nettikaupassa).


Törmäsin jo jonkun aikaa sitten jossain blogissa, oliskohan ollut Viilankantolupa, mielenkiintoiseen juttuun: jos yhtäkkiä koko meikkiarsenaali katoaisi, mitkä viisi tuotetta hankkisin ensimmäisenä. Varmasti nyt jo useamman kuukauden kestänyt – ja varsin hyvin, muttei kyllä yhtään kivuttomasti – mennyt ostolakkoni vaikuttaa siihen, että erityisen mielelläni pohdiskelen asioita tyyliin “mitä ostaisin, jos…”
Eli jos nyt jostain syystä hävittäisin aivan totaalisen kaikki meikkini ja saisin ostaa vain viisi asiaa tilalle – mitä ne olisi? Ja tosiaan, jotta päästään ihan asian ytimeen, ajatusleikissä on menetetty aivan tasan kaikki ehostukseen tarvittavat tuotteet.
Aluksi postausta suunnitellessani ajattelin, että olisi teoreettinen tilanne esim. reissussa niin, että mukana oleva meikkipussi varastettaisiin tai katoaisi muuten taivaan tuuliin. Silloin kuitenkin ostopäätökseen vaikuttaisi merkittävästi se, että kotona odottaisi arsenaali kakkosvaihtoehtoja, ex-ykköslemppareita (joista kuitenkin edelleen tykkää ihan ok) ja jopa tismalleen samoja tuotteita, kun niitä on tullut hankittua lentokenttien tax free -myymälöiden tuplapakkauksina. Niinpä päätin kiristää reunaehtoja niin, että kertakaikkiaan mitään ei olisi jäljellä.
Tässä siis tärkeimmät meikkini, jotka pitäisi hankkia lähes välittömästi katoamiskatastrofin jälkeen, esiteltynä noin about tärkeysjärjestyksessä:

 1. Lumenen CC-voide
Olen testannut ziljoonia meikkivoiteita etsiessäni sitä oikeaa. Siinä vaiheessa, kun pohjustuksesta tuli olennainen osa ehostusrutiiniani, päätin, että tämän kanssa en pihtaile – hyvä meikkivoide saa maksaa, jos se on sen väärti. Jokaisen testikierroksen jälkeen olen Aina palannut luottotuotteeseeni, Lumenen Nordic Chic CC-voiteeseen.
Ehkä maailmalla on olemassa jokin voide, joka on yhtä keveä ja kestävä käytössä, tarvittaessa kuulas, tarvittaessa peittävä, auringolta suojaava, hengittävä ja hoitava – mutta minä en ole sellaista löytänyt. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen testaamaan Beautyblenderin Bouncea, mutta kuvitteellisessa katastrofitilanteessa hankintani olisi kestosuosikkini Lumenen CC-voide.
Fun fact: käytössäni on kolme eri sävyä ko. voiteesta. Niistä sitten sekoittelen aina hetkeen sopivan sävyn.

 2. Depend Slim&Thin kulmakarvakynä
Muinainen Minttu olisi häkeltynyt kulmavärin valinnasta toiseksi tärkeimmäksi meikkituotteeksi. Vielä ei niin kovin kauan sitten pidin silmien korostamista ehdottomasti tärkeimpänä osana ehostustani. Kyllä toki tunnen edelleenkin oloni aika alastomaksi, jos silmät ovat ihan luonnontilassa, mutta ilman merkattuja kulmia näytän aivan nukahtaneelta.
Osittain kulmien merkityksen kasvuun on itselläni varmasti vaikuttanut nyt jo pitkään vallalla ollut trendi, jossa kulmakarvat muotoillaan hyvinkin voimakkaiksi. Vaikka ei olisikaan mikään virtauksien mukana pyörijä, vaikuttaa yleinen visuaalinen kuvasto siihen, mikä tuntuu “luonnolliselta” ja “klassiselta”. (Muotitieteilijän oli pakko käyttää lainausmerkkejä!).
Toisaalta myös ikä on tehnyt tehtävänsä ja kulmakarvani ovat kokeneet kohtuullisen sulkasadon sitten nuoruusvuosien. Siksikin tuntuu freesiltä, kun kulmat on merkattu.
Tiedän useitakin, jotka ovat kritisoineet Dependin Slim&Thin -kynän olematonta värimäärää. Siis itse kulmaväriä on tuossa minimaaliset 0,03 g, mikä on kieltämättä aika naurettavan vähän. Itselläni se kuitenkin kestää ihan kohtuullisen hyvin ja sekä sävy että käyttömukavuus ovat ihan huippuluokkaa – joten kriisin kohdatessa olisi Dependin kapoinen kynä käytännöllisine harjoineen ehdottomasti valintani.

3. Eyeko eye-liner
Hiukan vaikea kyllä päättää, onko eyeliner vai mascara kolmanneksi tärkein hankinta – oikeastaan ne ovat ihan samalla viivalla.
Aikaisemmin vannoin täysin Chanelin kakkumaisen eyelinerin nimeen. Olen yhäkin sitä mieltä, että se on aivan loistava, suorastaan täydellinen, mutta sitten kuitenkin hiukan hankala käytössä. Pitää olla vettä ja erillinen suti etsetera. Siihen verrattuna rajaustussi on paljon kätevämpi.
Luulin pitkään, että inhoan tussimaisia rajauskyniä. Olin testannut jotain ensimmäisiä markkinoille tulleita tapauksia ysärillä ja tuumasin, että ei tule kaunista jälkeä. Siinä uskomuksessa elin vahvasti ihan viimeaikoihin, kunnes tilaamastani kauneusboxista (Lookfantastic – suosittelen!) tuli Eyekon eyeliner. En enää edes muista, mikä kaikista Eyekon linereista boksissa oli, mutta sen jälkeen olen testannut niitä kaikkia – ja tykännyt joka versiosta tosi paljon!

4. Ripsiväri
Yksi viidestä hankinnasta olisi ehdottomasti ripsiväri. Sen sijaan mikä ripsiväri – sitä en osaa sanoa. Tällä hetkellä käytössäni on tuo valtavasti hypetetty Benefitin “they’re Real” -mascara, mutta sitä en ehkä sitten varmaan kuitenkaan hankkisi.
Ymmärrän, miksi ihmiset tuosta tykkääväät. Sillä on ihan valtava kapasiteetti rakentaa näyttävät ripset ja jos itseltä löytyy yhtäänkään volyymia omasta takaa, lopputulos voi hyvinkin olla yhtä näyttävä kuin jos silmissä olisi tekoripset.
Omat ripseni ovat sen verran hentoiset ja olemattomat, että “they’re Real” -ripsari tuntuu lähinnä raskaalta. Vaikka en mitenkään edes yrittäisi kerrostaa, tulee sellainen olo kuin olisin valanut mustia kynttilöitä silmieni ympärille. Eli kommenttini itselleni on: “Don’t believe the hype”
Isoin ongelma tässä kohtaa on itseasiassa se, että en tiedä mikä on suosikkiripsivärini. Voisiko joku sanoa Max Factorille, että toisivat takaisin 00-luvun suosikkini, ihanan Masterpiece Max -mascaran!?
Jos tämä kuvitteellinen kaikki-meikkini-katosivat-yhtäkkiä -tilanne olisi totta, päätyisin varmastikin ostamaan sen tax freessä tarjouksessa olevan tuplapakkauksen ripsareita. Lähestulkoon riippumatta siitä, mitä brändiä tai lajiketta ne olisivat.

5. Irtopuuteri, Armani Beauty
Aivan käsittämättömän vaikea päättää, mikä olisi se viides tuote, joka olis pakko hankkia. Olen aivan varma, että moni siellä ruudun toisella puolella ajattelee painokkaasti: no huulipuna tietenkin. Tietenkin!
Itse en ole edelleenkään huulipunaihmisiä, vaikka nykyään jo silloin tällöin saatankin hurjistella ja värillisen huulikiillon tai -rasvan sijaan sivelenkin huulille ihan ehtaa punaa. Tässä ajatusleikissä ajattelen kuitenkin niin, että hukkaan joutui vain kaikki meikit ja siksi kosmetiikkavarastostani löytyisi varmasti huulilleni sopiva voide, Eight Hour Cream tai vastaava. Se kyllä riittäisi.
Mietin myös luomiväriä, jotain kivaa heleää sävyä, jota voisi käyttää myös highlighterina. Tai vaihtoehtoisesti lämpimän nudea, joka toimisi sekä luomilla että varjostusvärinä. Välillä tuntuu myös siltä, että hyvä peitetuote on tärkeämpi kuin mikään varsinainen värikosmetiikka – eikä klassinen valokynäkään olisi hullumpi valinta viidenneksi tuotteeksi.
Pohdinnan jälkeen päädyin kuitenkin siihen, että keveä, olemattoman tuntuinen, ihon luonnollisen samettiseksi jättävä irtopuuteri on se, mitä eniten kaipaisin. Tällä hetkellä käytössäni on tuo kuvassa näkyvä Armanin puuteri ja tykkään siitä aivan valtavan paljon. Vain huiskaus kasvojen T-alueelle kiinnittää meikin todella tehokkaasti ilman että iho näyttää yhtään puuteroidulta.
Toinen suosikkini on Diorin irtopuuteri. Sitä käytin vuosikausia ja vain kokeilunhalu sai testaamaan jotain muuta.

Viimeaikoina – ennen ostolakkoani toki – olen hurahtanut totaalisesti meikkisuteihin. Eli jos oikeasti hävittäisin aivan koko meikkiarsenaalini, siveltimet mukaanluettuna, ensimmäisten joukossa hankkisin puuterille sopivan huiskun. Tykkään aivan valtavasti tuosta kuvassa näkyvästä Ecotoolsin siveltimestä ja se kyllä päätyisi aivan varmasti ostoslistani kärkeen. (Tiedän, että se on oikeasti poskipunasivellin.. :D)
Mitkä viisi asiaa päätyisi sun listalle, jos aivan kaikki meikkisi häviäisi?

New York ekakertalaisen matkavinkit
Olen aina ajatellut, että minulla ei ole minkäänlaista itsekuria, mutta arvatkaapas, mitä tänään tapahtui!? Töiden jälkeen katsoin yhden jakson nelossesongin House of Cardia, joka on tullut tänään Netflixiin ja sen jälkeen aloin tehdä tätä postausta! Ennusteiden mukaisesti olisin tapittanut sarjaa, kunnes viimeisenkin jakson viimeinen tunnussävelen vinkaisu olisi hävinnyt, ennenkuin olisin voinut ajatella mitään muuta. No, ehkä yksi suuri syy tähän “itsekurin” löytymiseen on se, että New Yorkin matkavinkkejä kirjoittamalla saan loistavan syyn palata takaisin onnistuneen matkamme tunnelmiin.
Näistä vinkeistä on tuskin paljoakaan iloa rutinoituneille NYC:in kävijöille, mutta ekakertalaisille ehkä sitäkin enemmän. Jo matkaa suunnitellessamme tiesimme, että kaikkea, mitä halusimme tehdä ja nähdä ei ehdi mitenkään toteuttaa, vaikka olimmekin reissussa reilun viikon. Erilaisia ideoita piti tosin olla takataskussa aika paljon ihan vain siksikin, että helmikuun sää New Yorkissa voi olla ihan mitä vaan lumimyrskystä paukkupakkasiin ja toisaalta mitä ihanimpaan kevätfiilikseen.
Säiden puolesta meillä kävi niin älyttömän hyvä tsägä, että parikin matkasuunnitelmissa ollutta museota jäi ihan kokonaan koluamatta (MET ja FIT:in museo) ja varasijoille päätyneitä museoita ei edes harkittu. Toisaalta Brooklyn-päiväksi suunniteltu viimeinen kokonainen matkapäivämme oli niin sateinen ja myrskytuulinen, että tällä kertaa kävi sitten niin, että emme varsinaisesti poistuneet Manhattanilta kuin lentokentälle.
Mutta nyt niitä vinkkejä! Tässä Mintun top 5 – mitä ekakertalaisen kantsii tehdä New Yorkissa -vinkit. Sen lisäksi siis, että tulossa on vielä ravintolat ja shoppailu…
1. Manhattanilla on hyvä kävellä
New York ekakertalaisen matkavinkit
Paria päivää pidemmälle reissulle kannattaa varata mukaan kahdet hyvät, lestiltään aavistuksen erilaiset kengät. Etäisyydet Manhattanilla on yllättävän pitkät verrattuna kartan antamaan mielikuvaan, mutta kävelemään tottuneelle keskiverto-pohjoismaalaiselle kuitenkin ihan piece of cake (vähän ameriikkaa tänne sekaan, kun puhutaan nyyjorkista!). Kävellen näkee kaikkia ihania, elokuvista ja tv-sarjoista tutun oloisia asioita oikeasti livenä ja olo on välillä kuin olisi statistina tai salaa hiipinyt suosikkisarjan kuvauksiin.
Voin kertoa, että ensimmäisenä päivänä Karkilta ja Peetulta meni melkein hermot, kun luin ääneen kaikki näkemäni kyltit ja tienviitat (oikeasti he vain nauroivat pimeälle äidilleen… :D). Tuntui vain niin uskomattomalta, että kaikki on ihan oikeasti!
New York ekakertalaisen matkavinkit 3
Kävely kannattaa myös siksi, että pienellä suunnittelulla matkan varrelle osuu paljon loistavia nähtävyyksiä. Suosittelen erittäin lämpimästi poikkeamaan sekä Empire State Buildingin että erityisesti supekauniisti entisöidyn Chrysler Towerin aulassa. Sen upeampia Art Deco -arkkitehtuurin helmiä saa hakea.
Fun fact: suurin osa (kaikki?) Chrysler Towerin koristeet ja yksityiskohdat on saanut inspiraationsa 20-luvun lopun Chrysler-merkkisten autojen osista.
En oikein tiedä onko mahdollista kokea crush-tyyppistä ihastusta rakennukseen, mutta jos voi, niin Chrysler Tower on mun valittuni! <3
New York ekakertalaisen matkavinkit 4
Meidän ensimmäisen päivän kävelyreitti kulki kämpiltä Lower East Sidelta China Townin läpi  (todella kokemisen arvoinen – ei mikään turisteille konservoitu markkinakaupunginosa!) Wall Streetille, härkää lääppimään (nyt Mintusta tulee rikas!) ja siitä ilmaiselle Staten Island -lautalle Vapaudenpatsasta ihmettelemään.
Sain vinkin Staten Island -lautasta useammaltakin taholta – myös täällä blogissa. Jos ei välttämättä hinkua itse saarelle, mikä varmasti on ihan omanlaisensa elämys, en todellakaan näe mitään syytä, miksi pitäisi maksaa kymmeniä euroja siitä, että pääsee laivalla muutamaa metriä lähemmäksi kuin ilmaisella lautalla. Tuosta selfie-stickillä otetusta alakuvasta saa helposti sellaisen kuvan, että lautalta ei näe juuri mitään, mutta se ei pidä paikkansa. Myös tämän jutun ensimmäinen kuva on otettu samaiselta lautalta.
New York ekakertalaisen matkavinkit 5
Kävelyretkemme jatkui vielä Grand Centraliin ja Times Squarelle, jotka molemmat oli kaltaisillemme leffafriikeille ihan must-nähtävyyksiä.
New York Karkki Peetu
Kävellen selvittää tosiaan isoja osia Manhattania, kun haluaa katsella maisemia ja fiilistellä kaupungin tunnelmaa. Tehokkaampaan liikkumiseen suosittelen 31 dollaria maksavaa 7 päivän metrokorttia, jolla voi matkustaa rajattomasti paikallisilla julkisilla liikennevälineillä. Keltaiset taksit ovat toki NY-romanttisia, mutta ainakaan niiden parin kerran jälkeen, kun me niitä käytimme, sanoisin, että hinnoittelu ei ole edes Ruotsin – vaan paremminkin Suomen tasolla. Eli aikas kallista lystiä.
Lisäksi tosi monilla (ei kaikilla) metroasemilla oli ilmainen, salasanaton wi-fi. Sekin ihan mukava yllätys kaupungissa, missä wi-fi ei todellakaan ole samanlainen itsestäänselvyys kuin täällä meillä.
2. Museum of Modern Arts MoMA
New York ekakertalaisen matkavinkit
En nyt halua kuullostaa kurjalta ja niuholta kultturitantalta, mutta kyllä se nyt vain niin on, että MoMA on ihan pakollinen kohde kaikille ensimmäistä kertaa New Yorkissa visiitillä oleville. Jos aikaa on vain vähän, riittää pelkkä ylimmän kerroksen kiertäminen. Siellä on nähtävänä niin monta ikonista nykytaiteen teosta, että ei tarvitse olla mikään taidehippi nauttiakseen kokemuksesta.
Alakerran info-tiskiltä saa kuulokehässäkän, jonka avulla voi kuunnella lyhyet selostukset kaikista ylimmän kerroksen teoksista. Useimmista saa myös lapsille suunnatun version, mikä oli toisinaan oivaltavampi kuin aikuisille suunnattu faktapitoisempi esittely.
New York ekakertalaisen matkavinkit 7 New York ekakertalaisen matkavinkit
Yläkerran kiinteän näyttelyn lisäksi MoMAssa on aina muutama ajankohtainen vaihtuva näyttely. Tällä kertaa yksi niistä sattui olemaan “Endless House: Intersections of Art and Achitecture”. Arkkitehtiopiskelija Paakkulainen luennoi.. 😀
Lisäksi täytyy mainita, että kolmoskerroksen lounasravintolatyyppisessä ravitsemusliikkeessä on erinomaisen hyvä ja yllättävän nopea palvelu (vaikka paikka oli aivan ammuttuna täynnä, kun sinne mentiin) ja todella mainiota ja hyvää ruokaa, joka oli ihan hyvin aavistuksen NY-tasoa kalliimman hintansa arvoista.
3. Broadway-musikaali
New York ekakertalaisen matkavinkit 9
Broadway-musikaali on elämys ja kokemus vailla vertaa! Suosittelen ehdottomasti, vaikka ei näistä meidän täkäläisistä musikaaleista niin innostuisikaan. Broadwayllä tuotannot ovat jotain aivan ihan omaa luokkaansa!
Liput näytöksiin ovat tosi kalliita, mutta jos ei ole niin tarkkaa, mitä haluaa nähdä, voi saman päivän esityksiin päästä jopa puoleen hintaan. Time Squarella ja teattereitten ulkopuolella on puolivirallisen näköistä porukkaa joka myy lippuja alkaviin näytöksiin hyvinkin edullisesti, mutta kuulemma riski saada väärennetyt liput on silti aika suuri. Luotettava paikka ostaa edullisia lippuja on Tkts, jonka pääpaikka on Times Squarella. Lippuja on tosiaan saatavana vain saman päivän näytöksiin ja jonossa kantsii olla ajoissa. Me oltiin paikalla noin tuntia ennen lipunmyynnin alkua ja saatiin oikein kivat paikat juuri siihen näytökseen kuin haluttiin.
Kinky Boots kuullosti ensin nimen perusteella vähän epäilyttävältä. Ei niin, että minulla olisi mitään kinkyjä bootseja vastaan, mutta olen aivan yliallerginen seksiatribuutteja hyödyntävälle öhö-öhö -huumorille. Mutta mistään sellaisesta tuossa ei tosiaankaan ollut kyse! Esitys oli niin mahtava, hauska ja oivaltava, musiikki just ihanan musikaalimaista olematta itsensä klisee (ainakaan niin, että se olisi häirinnyt) ja näyttelijät/laulajat/esiintyjät niin mielettömän hyviä, että jouduin ihan uudelleen miettimään asennettani estraditaidetta kohtaan. Lavastus ja puvustus on myös niin omaa luokkaansa, että en edes viitsi alkaa… Näytös tarvitsisi melkein ihan  oman postauksensa. Mutta, jos olet menossa lähiaikoina New Yorkiin, suosittelen erittäin lämpimästi juuri Kinky Boots -musikaalia (vaikka ne on kyllä varmaan kaikki ihan yhtä hyviä..).
4. Central Park
New York ekakertalaisen matkavinkit
Mieletön city-luonto ja klassikkopuisto keskellä suurkaupunkia. Ilma Central Parkissa tuntuu ihmeen raikkaalta, vaikka pilvenpiirtäjät saartaa ulkoilumekkaa joka suunnasta. Kunnon reippailija varaa lenkkivehkeet matkalaukkuun ja suuntaa aamun sarastuksessa juoksemaan pitkin Central Parkia muiden menestyjien kanssa.
Helmikuu ei nyt ollut mikään paras mahdollinen ajankohta Central Park -visiitille, mutta kaunista siellä on näin karunakin vuodenaikana. Ja oikeastaan kauneuden ohella itseäni ainakin kiehtoo se ajatus, että cooleimmallakin city-ihmisellä on kaipuu lähelle luontoa – tai ainakin jotain luonnon tapaista. Kauniina aurinkoisena lauantaina puistossa oli väkeä melkein tungokseen asti!
New York ekakertalaisen matkavinkit
Awwww… Mahtoikohan Vionna sanoa: “yes, Yes, YES!!” ?
New York ekakertalaisen matkavinkit
Central Parkissa tuntikausia vaeltaneet pikkutiput pienessä verensokerivajeessa. Vasemmalla näkyy taustalla MET, jonka rappusilla kävimme syömässä hot dogit (ei löytynyt frozen yoghurt mistään). Peetu istui ylimmällä rappusella, mutta emme nähneet yhtään eliittikoulupukuista teinityttöä vahtimassa reviiriään.
METissä kävimme vain aulassa (ja vessassa) samoin muutaman korttelin päässä sijaitsevassa Guggenheim-museossa, jonka Peetu halusi nähdä pääasiassa rakennuksen arkkitehtuurin takia. Kummassakaan emme ehtineet tsekata itse näyttelyitä, sillä olimme varanneet samalle illalle liput Rockefeller Centerin näköalatasanteelle.
5. Top of the Rock
New York ekakertalaisen matkavinkit
Kun on ekakertalainen New Yorkissa, on ihan pakko nähdä koko upeus myös yläilmoista. Satojen pilvenpiirtäjien kaupunki suorastaan vaati sen! Kiitos kaikille blogiini vinkkejä jättäneille – lähinnä teidän ansiosta tein oikean ratkaisun ja päätin, että Gossip Girl & Sleepless in Seattle -romanttinen Empire State Building on kauniimpi kuvissa, joten parempi tehdä näköalareissu Rockefeller Centerin katolle.
Niinikään blogivinkin ansiosta älysin bookata meidän liput juuri ennen auringonlaskua niin, että näimme New Yorkin sekä auringonpaisteessa että pimenevässä illassa.
Fun fact: tuo palikkapelin näköinen piilvenpiirtäjä yllä olevassa kuvassa on maailman korkein yksityisasuntoja täynnä oleva rakennus. Talon penthouse-asunto (ylin kerros) myytiin vain vähän aikaa sitten ja hinta oli vaatimattomat 8,6 miljoonaa dollaria. Ei ihan Ässä-arvan voitto riittäisi moiseen..
New York ekakertalaisen matkavinkit
En nyt mitenkään haluaisi yhtään leuhkia, mutta katsokaa nyt, mikä näköala!!
Elämys oli todella maaginen ja tunne siitä, että ollaan ulkona satoja metrejä maan pinnan yläpuolella, ihmisten joskus 30-luvulla rakentaman rakennuksen katolla, suorastaan vähän huimaava.
Liput (tännekin) on aika kalliit, mutta, kun ostaa yhteislipun MoMAan ja Top of the Rockiin säästää pitkän pennin. Molempia nähtävyyksiä ei ole mikään pakko sovittaa samaan päivään, ja jos sattuu huono ilma tai muita esteitä, Top of the Rockin lipun ajankohtaa voi siirtää vaikka miten monta kertaa ilman kustannuksia.
New York ekakertalaisen matkavinkit
Mikäli näköalatasanne ei huimannut riittävästi, suosittelen ehdottomasti helikopterikierrosta Manhattanin yllä! Kokemus on todella ainutlaatuinen ja fiilis ihan kuin olisi jossain elokuvassa. Niinkuin jo aikaisemmin sanoin, matkapahoinvointisille ja korkeanpaikankammoisille helikopteri ei ehkä ole se mukavin matkasuunnitelma, mutta muille kokemus on kyllä ihan ainutkertainen!
Bonusvinkit:
New York ekakertalaisen matkavinkit
New Museum – edgympi kuin MoMA, yleensä todella kiinnostavia näyttelyitä ohjelmassa. Myös pelkästään rakennus on näkemisen arvoinen (kulman takana on New Yorkin ehkä paras muffinssi-/kakkukahvila, mutta siitä lisää ensi postauksessa) ja ylimmässä kerroksessa on (kuulemma) upea panoraamahuone, mutta se on auki vain lauantaisin ja sunnuntaisin, joten sitä emme nähneet.
New York ekakertalaisen matkavinkit
9/11 -muistomerkki. Yllättävän vaikuttava ja liikuttava. En ole niin aina kaiken mahtipontisuuden ystävä, mutta mustaan aukkoon taukoamatta valuva vesi ja monumenttia kiertävään kaiteeseen stanssatut uhrien nimet. Ei, kyllä tuo oli pysäyttävä hetki.
Vieressä on myös 9/11 -museo, mutta siellä emme käyneet (ja kamalan pitkä oli jonokin, vaikka satoi ja oli ihan tavallinen tiistai turistisesongin ulkopuolella).
Muistomerkki on myös helposti sisällytettävissä Etelä-Manhattanin kävelykierrokselle. Samalla voi tsekata maailman kalleimman, vain 8 vuotta aikataulusta myöhässä valmistuneen paikallisjuna-aseman rakennuksen. Peetu piti siitä mielenkiintoisen fun fact -luennon, mutta en nyt muista juuri muuta kuin, että tuon pikkuisen viivästymisen lisäksi rakennuksen kustannukset karkasivat menemään noin muutaman miljardin dollarin verran. Pikku juttu.. 😀
Minttu 50 vee 13
High Lane Park ei ehkä ole ihan täysin parhaimmillaan helmikuisessa harmaudessaan. Jotain erityistä siinä kuitenkin on, että hylätylle junaradalle on päätetty perustaa yleinen puisto. Alapuolella vilisee liikenne, mutta High Lanen raiteilla on rauhallista. Ihana paikka ja jotenkin hyvältä tuntuva ratkaisu kokonaisuudessaan – kaupunkilaisille on tehty jotain mukavaa ja kivaa asiasta, joka olisi helposti voinut olla vain kieltotaulujen täyttämä hitaasti rappioituva kaupunkisuunnittelun katastrofi.
Ennen matkaa emme tosiaankaan ajatelleet, että olisimme viettäneet koko melko pitkältä tuntuneen matkan Manhattanilla. No toisin kävi – ja Manhattanillekin jäi vielä monta paikka katsastettavaksi.
New York ekakertalaisen matkavinkit 18
Tämä meidän reissumme oli varsin tyypillinen ekakertalaisten matka. Halusimme fiilistellä New Yorkia, mutta myös olla ihan häpeilemättä turisteja ja käydä katsomassa kaikki ne kuuluisat paikat, joita olemme rakastamissamme elokuvissa ja tv-sarjoissa nähneet.
Seuraavasta matkasta tulee varmasti ihan toisenlainen, mutta jos jokin asia on varmaa se on se, että seuraava on aivan varmasti tulossa!

Siis en voi sanoa muuta kuin AAAAH, mitä pukuja eilisessä Nobel gaalassa nähtiinkään! Ja Linnan juhlille kaikki kiitos ja kunnia, mutta kyllä tällaisen piilorojalistin sydän sykkii muutaman ekstra-lyönnin, kun näkee kuninkaalliset illallistamassa kristallikruunujen, kukka-asetelmien ja kullanhohdon paisteessa. Lähikuvatsuumaukset kruunujalokiviin, moiteettomiin kampauksiin ja huomaavaisiin pöytäseuralaisiin iskee kyllä suoraan ikuiseen romantikkoon!
Pukuloistoa johti kuninkaalliset – niinkuin pitääkin. Olisi suorastaan mautonta, jos joku puoluejohtaja tai muu tavallinen kuolevainen alkaisi pöyhistellä tiaroilla ja käädyillä. Tämän vuotiselle parhaimpien pukeutujien listan kärkeen kiilasi silti parikin yllättävää tyylitaituria.
Mutta ykkösenä tietenkin prinsessat!
Nobel Prize 2015
Kruunuprinsessa Victorian lämpimän violetti silkkikokonaisuus on mielestäni oikein kaunis. Erityisesti väri on aivan täydellinen (täällä monet nimitti sävyä munakoisoksi, mutta mielestäni tuo on ennemminkin joku kukka… Kukkatuntemukseni on vain niin surkea, etten keksi mitään hyvää kuvaavaa sanaa) ja sopii aivan täydellisesti Victorian ihon ja hiusten sävyyn. Henkäyksenohuesta silkkisifongista tehty, satiinilla kantattu ja taakse viitaksi leviävä cape on kiva idea. Erityisesti se, että siitä tosiaan tulee melkein kuin laahus.
Puku on ruotsalaisen By Malina -merkin valmistama. Tiedän olleeni Tukholman muotiviikoilla monet monituiset kerrat heidän muotinäytöksessä, mutta muistan aina ennen näytöstä yrittäneeni epätoivoisesti kaivaa mielestäni edellistä mallistoa, linjaa, tyyliä – edes jotain – pääasiassa tuloksetta. Tällä yritän kauniisti sanoa, että By Malinan tyyli on kaunis ja kiva, mutta aika mieleenpainumaton. Kruunuprinsessa ei luonnollisesti milloinkaan ole random tai helposti sivuutettava, mutta joku syy siihen on, miksi tämä – sinänsä upea – asu ei saa Minttua huokailemaan.
Ehkä tyyli on nimenomaan Victorialle vähän liian metsänkeijumainen? Tässä viimeaikoina kun on tottunut siihen, että hän on ollut vahvan ja tyylikkään naisen ruumiillistuma. Ilman täydellistä *lisää oikean kukan nimi tähän* lämpimän violettia sävyä mekko olisi suorastaan hempeä ja söpö. En halua teilata pukua täysin missään nimessä, mutta edellisen raskausajan Nobel-mekon (yönsininen paljettiunelma v. 2011) wau-efekti jäi kyllä saavuttamatta.
Plusssaa upeasta Bottega Venetan clutchista ja rakastuneesti vaimoaan taka-alalla katselevasta prinssi Danielista. <3 <3 <3
Nobel banquet, Stockholm City Hall, Stockholm 2015-12-10
Prinsessa Sofia on todellakin päättänyt näyttää kyntensä kuningasperheen sisäisessä fashionista-kisassa! Täytyy sanoa, että melkein odotin, että sieltä tulee taas yksi Ida Sjöstedt -luomus, sillä miksi vaihtaa menestyskonseptia. Mutta ei, Sofia ampuu nyt kovilla ja valitsi gaala-asujen kuninkaan Oscar de la Rentan luomuksen.
Ja eihän sen kanssa pieleen mennä, ei mitenkään. Pyöristyvä raskausmasu jää kauniisti puvun laskoksiin, mutta antaa silti myös muutoin hoikan olemuksen päästä oikeuksiin. Lähes musta sininen on mielestäni äärimmäisen elegantti värivalinta ja sekä miehustan sifongille näperrellyt kukkayksityiskohdat että taftihelman muheva brodyyri ovat kertakaikkiaan aivan upeat.
Iltalaukun värivalinnalla on varmasti haettu välisävyä puvun yönsiniseen ja prinsessanauhan vaaleansiniseen – silti se on mielestäni asun heikoin lenkki. Funny fact: ruotsalaisten kuninkaallisbloggareitten mukaan prinsessa Sofialla on jalassa Zaran sandaalit!
2015 Nobel Prize Banquet
Prinsessa Madeleine on aivan kertakaikkiaan häikäisevä ruotsalais-libanonilaisen Fadi el Khouryn jääprinsessapuvussa! Tämä on yksi niistä puvuista, jotka kuvissa näyttävät hienolta, mutta tv:n liikkuvassa kuvassa aivan mielettömältä. Voin vain kuvitella, miltä jäänsininen silkki, silkkisifonki ja ziljoonat kristallit ovatkaan näyttäneet livenä. Olisin varmasti pyörtynyt, sillä jo lähetystä iPadin pieneltä näytöltä seuratessani, meinasi kyllä alkaa huipata.
Tumma sumusilmämeikki, hopeiset kengät, tummanpunaiset kynnet, sensuelli kiharakampaus – koko stailaus on aivan täydellinen!
Puvun erittäin ei-antelias pääntie on varmasti tietoinen valinta – ja tietyllä tavalla tykkäilen sen antamia körtti-viboja. Jotenkin vain tulee mieleen ajatus, että ex-bileprinsessa Madeleine tekee kyllä kovasti töitä brändätäkseen itsensä uudelleen aikuisena ja vakavana. Sen sijaan en ole ihan satavarma, onko hihojen tosiaankin tarkoitus kurttuntua rannekkeelle tuolla tavoin, vai onko kristallien paino saanut sifongin venymään odotettua enemmän?
Ja painosta puheenollen. Kesällä olin huolissani prinssi Danielin hyvinvoinnista, nyt tuntuu siltä, että haluaisin esittää saman kysymyksen prinsessa Madeleinelle. Ainahan hän on ollut hoikka, mutta jotenkin sellaisella energisellä ja urheilullisella tavalla. Nyt tuntuu, että Madde on vain laihtunut/laihduttanut liikaa – ja se ei oikein tunnu kovin vahvalta hyvinvoinnin merkiltä. Toivottavasti kaikki on kuitenkin ookoo!
Sitten ne Top-listalle päätyneet tavikset:
2015 Nobel Prize Banquet
Svenska Akademienin sihteeri Sara Danius saa oikeastaan sellaisen erittäin harvinaisen kunnian, että nimitän hänet epävirallisesti koko Nobel 2015 gaalaillallisen parhaiten pukeutuneeksi!
Mustan, suurin punaisin ruusuin kuvioidun silkkipuvun on suunnitellut suuri suosikkini Pär Engsheden, jonka omatunnolta löytyy mm. kruunuprinsessa Victorian hääpuku. Huhujen mukaan itse Balenciaga on suunnitellut kankaan joskus 60-luvulla.
Tässä on loistava esimerkki upeasta, seksikkäästä juhlapuvusta, jonka kantamiseen pystyy vain aikuinen itsevarma nainen!
2015 Nobel Prize
En fanita mitenkään erityisesti sen paremmin Moderatien puoluejohtajaa Anna Kinberg Batraa kuin couture-suunnittelija Lars Walliniakaan. Tosin en kyllä mitenkään aktiivisesti epä-fanitakaan, mutta kumpikaan ei mielestäni ole erityisen kiinnostava. Paitsi nyt.
Wallinin Kinberg Batralle suunnittelema mustanhopeinen linjakas puku on aivan jäätävän hieno. Kampaus ei jotenkin pääse tässä kuvassa oikeuksiinsa, mutta mielestäni myös stailaus toimii hyvin ja live-lähetyksessä kokonaisuus näytti erinomaiselta. Puvun pop-fashion -henkinen pääntie saa seurakseen saman tyylisen kampauksen. Kova metalliclutch on täydellinen valinta, mutta joku olisi voinut sanoa rouva puoluejohtajalle, että iltapuvun kanssa ei käytetä kelloa.
Top listani oli siinä, mutta pitäähän sitä nyt sanoa pari sanaa kuningatar Silviankin asusta, vaikka se ei mielestäni erityinen hitti ollutkaan.
Nobel Prize, Stockholm Concert Hall, 2015-12-10
 
Ensinnäkin: kaksiosainen juhla-asu voi olla hyvinkin onnistunut.
Toiseksi: jakku voi olla työasu tai juhla-asu – materiaalin valintaakin tärkeämpää on, että pääntie on juhlava.
Periaatteessa Silvian asussa ei ole mitään vikaa. Tykkään kovasti rohkeasta eri punaisten yhdistelystä, samoin kuin kankaiden erilaisten struktuurien yhdistelystä. Pääntie ja linjat ovat ookoo – ja niin edelleen. Silti en pääse ajatuksesta, että asu on kovin arkinen ja niin ei silviamainen…
Kuvat: The You Way, Elle.se

Olen pahoillani useammaksi päiväksi venähtäneestä radio silencesta! Olen täällä kärvistellyt vuosituhannen migreenissä ja sen paremmin tietokoneen näytön tuijottaminen tahi huomattavan ajatustyön tekeminen ei ole tuntunut kovin hyvältä ajatukselta. Siitä huolimatta kukaan ei nyt säästy jokavuotiselta linnan juhlien pukujen ruotimiselta – vaikka vähän myöhässä ollaankin.
Yleisesti ottaen vaikuttaisi siltä, että tänä vuonna värejä oli aikaisempaa enemmän – erityisesti fuksiaa, pinkkiä ja punaista – mutta myös jäisen puuterisia pastelleja. Moniin tyylikkäisiin mustiin mekkoihin oli yhdistelty kultaa tai muita metallisävyjä.
Jos pukeutumispuolella yleisvaikutelma olikin plussan puolella, asustamisessa ja erityisesti kampauksissa oli mielestäni paljonkin ruodittavaa. Yksityiskohtien tulisi täydentää kokonaisuutta ja jos on tärkeää saada esimerkiksi juuri tietynlainen kiharakampaus, pitäisi valita puku, joka sopii siihen…
jenni_haukio_2105
Ensimmäinen kunniamaininta menee presidentinpuoliso Jenni Haukiolle. Ei niin, että lähtisin häntä nyt juhlien parhaiten pukeutuvaksi kruunaamaan, mutta kylläpäs oli mukava nähdä hänen päällään jotain raikasta ja aikaisempiin vuosiin verrattuna jopa nuorekasta. Väri ja malli pukee tummaa ja hoikkaa naista mainiosti ja ex-ompelijana en voi kuin ihailla puvun kauniisti laskeutuvia saumoja!
kiira_korpi
Kiira Korpi on aivan upea näyttävässä Tom Fordin luomuksessa. Hän jos kuka kykenee kantamaan haastavan, katseita keräävän mallin. Jokin siinä aavistuksen mättää (ja ei, se ei ole se, että nännit näkyvät kankaan läpi!) – olisko mekko aavistuksen liian pitkä ja siksi helmaosa näyttää vähän raskaalta? Tykkään silti stailauksesta, yksinkertaisesta kampauksesta ja että laukuksi on valittu kultainen kova clutch – eikä esim. musta, mikä olisi varmasti ollut monille se ensimmäinen vaihtoehto.
Nasima Razmyar
Nasima Razmyarin veistoksellinen syvän sininen silkkimekko ilahduttaa näyttävyydellään ja se tuntui hyvin raikkaalta tuulahdukselta kaikkien pönäköiden prinsessamekkojen keskellä. Mekko on Katri Niskasen suunnittelema.
Ritva Hyvarinen
Nyt täytyy tunnustaa, että en enää edes muista, mistä bongasin tämän mekon ja siksi en pysty tarkistamaan asun tai henkilön tietoja… Kansanedustaja (?) Ritva Hyvärinen on mielestäni kuitenkin tyylikkäästi ja arvokkaasti näyttävä musta-hopeisessa art-deco -henkisessä puvussaan. Stailaus hillityin koruin ja ylös klassiselle nutturalle nostetuin hiuksin erittäin onnistunut ja kokonaisuus muutenkin hyvä esimerkki siitä, että ei tarvitse olla parikymppinen näyttelijä tai urheilija kantaakseen kauniisti tuollaisen puvun.
Tiina Lymi
Illan kaunotar oli kuitenkin mielestäni aivan ehdottomasti näyttelijä Tiina Lymi! Mert Otsamon suunnittelema mekko on kiehtovalla tavalla sekä herkkä että hurja. Kampaus ja meikki + korvikset täydentävät keijukaiskunigatarmaista tunnelmaa. Laukku tosin on aivan karsea – eikä sovi ollenkaan kokonaisuuteen, vaikka jonkinlaista kultaa onkin. Niin paljon kuitenkin tykkään kokonaisuudesta muuten, että en voi antaa edes sen haitata..
Huomenna onkin sitten taas Nobel Galan aika… Eli päästään ruotimaan ripirinnan ruotsalaisten kuninkaallisten juhla-asuja!
Kuvat: Iltasanomat, Iltalehti, Me Naiset & Anna

Old stuff