Month: January 2016

[mittaustagi]
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Juuri tismalleen tällä hetkellä, kun kirjoitan tätä tekstiä, istun sängylläni detox-teetä kupissa ja mietin jatkaisinko bloggaamisen jälkeen Greys Anatomyn vai Suitsin katsomista. Varsinaista Friday Night Fever -fiilistä – haha!
Mutta oikeesti – tänään on ollut ihan mahtava juhlaperjantai. Aamu alkoi töissä ihan mielettömällä aamiaisella. Siis tarkoitan sellaisella superluxushotelliaamiais-tason extraihanalla aamiaisella, että ei mitään rajaa. Syy siihen, että koko firmalle tarjottiin tällainen mahtava aamiainen oli se, että vihdoinkin saavutimme viisi vuotta sitten asetetun (silloin todella utopistiselta tuntuneen) tavoitteen. Tavoitteen saavuttaminen on tietty hienoa ja toimitusjohtajan puheen aikana tuli kieltämättä sellainen fiilis, että minäkin, vaikka olenkin vain yksi markkinointiosaston monista rivityöntekijöistä, olen ollut osallinen siihen, että nyt ollaan koko firmana siellä, missä haluttiinkin.
Juhlafiilistä on lisännyt se, että vihdoinkin sain laitettua matkaan The Syntymäpäivän kutsut. Alunperin oli tosiaan tarkoitus dissata koko merkkipäivä, mutta ystävien painostus yhdistettynä siihen tosiasiaan, että normaalisti en milloinkaan jättäisi väliin syytä juhlia, antoi viimeisen sysäyksen juhlavalmisteluille. Niinkuin sanotaan – aina on hyvä syy avata vielä yksi skumppapullo..
Minttu 29.1.2016
Perjantain asustani sain työkaverilta kommentin: “oletpas tänään sporttinen”. Olin hiukan yllättynyt, mutta toisaalta hyvin samaa mieltä. Neuletakki – ja varsinkin resorien raidat – antaa kivasti street-sport fiiliksiä. Ja ehkä martensit myös voi jonkun silmään näyttää sporttiselta. Neuletakki on muuten tasan ainoa aleostos, jonka olen tehnyt tänä vuonna. Merinovillaiset hihat ja selkäosa viettelivät vilukissan edullisen hinnan ohella.
Minttu 29.1.2016 Minttu 29.1.2016 Minttu 29.1.2016
 

  • neuletakki, H&M
  • housut, Lindex
  • kengät, Dr. Martens

[mittaustagi]
Tervaskanto
Lupailin teille Tervaskanto-arvonnan tuloksia jo eilen, mutta tässä ne nyt vasta on. Olen yrittänyt pitää kunnianhimoisena tavoitteenani, että yöunet eivät jäisi arksinkaan alle kuuteen tuntiin ja siksi piti painua pehkuihin heti, kun sain valmiiksi eilisen postauksen.
Arvontaan tuli ihan mukava määrä vastauksia – ja monet niistä todella inspiroivia! Vaikuttaa siltä, että avain luonnolliseen ihonhoitoon löytyy kemikaalittoman kosmetiikan ohella ihan muualta kuin purnukoista. Riittävä uni, runsas veden juonti, ulkoilu ja liikunta, puhdas ravinto sekä iloinen mieli vaikuttavat kaikkeen hyvinvointiin ja on samalla myös kauniin ihon salaisuus.
Monet vastaajista olivat hyvin kiinnostuneita Tervaskannon tuotteista, mutta kovin moni ei niitä ollut vielä testannut. Onnetar arpoi kaikkien osallistuneiden joukosta yhden onnekkaan, jolle lähtee ihana Tervaskannon tuotepaketti. Ja voittaja on … (drum roll please!) … nimimerkki:
Rossuli!!
Rossulin kilpailuvastaus: “Juon paljon vettä ja vihreää teetä, syön terveellisesti ja käytän paljon ihonhoitoon ihan keittiön kaapeista löytyviä tuotteita.”
Onneksi olkoon!!
Voittajalle on lähtenyt tieto voitosta myös sähköpostilla. Me muut voimme iloita siitä, että vielä nyt parin päivän ajan, tammikuun loppuun saakka, kaikista Tervaskannon nettikaupasta tehdyistä tilauksista saa -10 % alennuksen!

[mittaustagi]
Niin paljon kuin rakastankin joulunajan kynttilätunnelmaista hämärää ja keskitalven teentuoksuisia Netflix-hetkiä villahuopaan kääriytyneenä, juuri mikään ei tunnu hienommalta kuin kääntää katse kohti kevättä! Ja niinkuin tuossa eilen jo tilitin, kevätfiilikset saapuvat tänne Minttulaan yleensä samaa tahtia tammikuun loppumisen kanssa.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että elämän raameissa, niin pukeutumisessa kuin kodissakin, kaivataan raikkaampia tuulia!
Kävin Lexingtonin showroomilla tutustumassa heidän tämän kevään uutuuksiin. Ja nyt pitää ihan erikseen sanoa, että en ole ikinä kuvitellut olevani mikään Lexington-tyttö. Tykkään toki heidän monista raikkaista raitajutuista kodintekstiileissä, puhtaista perusväreistä ja pikkuriikkisenä annoksena myös New England -estetiikasta.
En yhtään tiedä, mitä nyt on tapahtunut, sillä olin showroomilla interiöristä toiseen vaellellessani aivan myyty. Rakastuin tekstiileihin – erityisesti lakanoihin ja tyynyihin – sisustusjuttuihin ja jopa astioihin. Aivan pakko päästä pian tekemään kunnon sisustuksen uudistusta tänne meillekin ja voin sanoa, että näistä sain paljon inspiraatiota! Harmi vain, että pienet karvatuholaiset syövät kaikki kotiin tuodut kasvit. Tai ainakin kaatavat maljakot. Eli ei ole juuri toiveita herkistä kukka-asetelmista täällä meillä.
Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus 7 Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus Lexington SS16 sisustus
Suurin osa tuotteista alkaa jo varmaan pikkuhiljaa löytyä kaupoista. Omalle ostoslistalleni lennähti sänkyaamiaisia huomattavasti helpottava tarjotin, jossa on korkeat reunat ja jalat, joilla sen voi pönkittää tukevasti peittojen päälle. Hennon turkoosiruudulliset lakanat olisivat myös aivan hillittömän raikkaat ja ihanat kesäunien sulostuttajat. Ja hienoja pöytäliinoja tai kankaisia lautasliinoja ei ihmisellä voi milloinkaan olla liikaa!

[mittaustagi]
Peetu 26.1.2016
Peetu 26.1.2016
Muutama tärkeä asia näin tammikuun viimeisen keskiviikon kunniaksi.
Ensinnäkin muistutus: vielä tänään on aikaa puoleen yöhön asti osallistua ihanan luonnollisen Tervaskannon kosmetiikan arvontaan! On muuten ollut siinäkin mielessä ihan mahtava kilpailu, että olen saanut hurjasti inspiraatiota oman ihoni hoitoon kaikista vastauksista. Eli suosittelen lukemaan myös kommenttiboksin samalla, kun osallistutte arvontaan! Yritän ehtiä suorittaa arvonnan vielä huomenna, että saadaan heti selville kuka mahtaa olla onnekas tuotepaketin voittaja.
Toinen aivan supertärkeä asia: oletteko huomanneet, että ulkona tuoksuu jo keväälle!? Ja ei, en nyt tarkoita pelkästään sitä, että plussakelien ansiosta puistoissa ja kadunvarsilla leijuu mieto koiran kakan haju. Kyllä siellä on jo sellainen selkeä aavistus auringosta, valosta ja lämmöstä! Älyttömästä sirkutuksesta päätellen ainakin pikkulinnut ovat havainneet saman.
Ihan justiinsa on helmikuu – ja vaikka se virallisesti onkin vielä ihan sydäntalvea, itselleni se on aina merkinnyt sitä, että nyt on selvitty pahimmasta pimeydestä. Tämän vuoden helmikuu on vielä erityisen odotettu, koska silloin päästään vihdoinkin lennähtämään New Yorkiin! Ja sitä ennen on Tukholman muotiviikot. Kivaa kivan päälle – kyllä kelpaa!
Peetu 26.1.2016
Ihan vielä ei kuitenkaan kannata heivata kashmireita kellariin. Kunnon pakkaset saattavat tehdä – ja melko todennäköisesti tekevätkin – vielä paluun. Meillä on tosin toimistolla yleensä sen verran kylmä, että lämpimät mutta ohuet kashmir- ja merinovillaneuleet on kyllä ihan ympärivuotisessa käytössä. Tänä talvena olen toteuttanut aika usein tällaista lookia mikä Peetulla on näissä kuvissa – eli olen lisännyt lämpimän huivin tai shaalin olkapäille ihan sisälläkin. Itseasiassa huivin ei tarvitse olla edes mitenkään erityisen paksu, kun se jo lämmittää ihanasti.
Tarkkasilmäiset jo varmaan huomasivatkin, että Peetulla on tässä Mintun luottohame, pliseerattu, “camo”-kukallinen hankinta Henkan alesta joskus ziljoona vuotta sitten. On se vaan niin älyttömän kätsyä, kun on useamman garderobin valikoimat käytettävänä! Haha!
Tykkään aivan hurjasti Peetun asun sävymaailmasta. Hassua, miten harmaiden, vihreiden, hiekan, mustan ja ruskean yhdistelmästä voi tulla jotenkin hurjan raikas – ja melkein keväinen!
Peetu 26.1.2016 Peetu 26.1.2016 Peetu 26.1.2016
 

  • kashmir-neule, Asos
  • hame, H&M
  • bootsit, Scorett
  • huivi, J.Lindeberg

Missähän ihmeessä kaikki vanhat ystävänikirjani ovat? Todennäköisesti – tai paremminkin toivottavasti – lapsuudenkodissani Tampereella. Tykkäsin silloin aikoinaan tosi paljon sekä täyttää että täytätyttää muilla kyseisiä facebookin edeltäjiä. Jopa niin paljon, että sen ainoan kerran, kun olen ollut kaasona ilman alle 3 kk ikäistä vauvaa kainalossani, piinasin kaikkia häävieraitakin täyttämään itse kehittelemääni ystävänikirjaa.
Ihana MouMou-Iina, Moksu, haastoi vastaamaan moderniin elektroniseen ystävänikirjaan, mikä sekin on okei, vaikka tietyissä asioissa olen edelleenkin analogisen median kannattaja. Tässä tulee vastaukseni:
1. Pituutesi ilman korkkareita?
Passin mukaan 166 – viimeisen työterveystarkastuksessa tehdyn mittauksen mukaan 164. Kuulemma pari vuotta sitten kärsimäni selkähomma on saattanut lähentää nikamia ja pituudesta on voinut hävitä peräti kaksi senttiä! Kypsään ja aikuismaiseen tyyliini kieltäydyn edes ajattelemasta, että tämä voisi olla totta.
2. Lempinimesi ja mistä se on peräisin?
Minttu on sekä lempinimeni että melkein oikea nimeni Suomessa. Aikoinaan luokallani ja ensimmäisessä työpaikassani oli niin monta Minnaa, että oli ihan pakko keksiä keino, millä meidät erotellaan. Toisia alettiin kutsua sukunimellä (mikä oli mielestäni coolia ja maskuliinista), mutta oma sukunimeni on niin pitkä, että jopa opettajat alkoivat kutsua minua Mintuksi, vaikka se ei todellakaan ollut silloin tapana!
Pitkään koin, että Minttu on oikea nimeni, mutta täällä Tukholmassa olen tottunut käyttämään myös Minna nimeä, koska se on ruotsalaisille helpompi sanoa. Myös töissä olen nykyään Minna – mutta edelleenkin on tosi vaikea allekirjoittaa suomenkielinen sähköposti Minna-nimellä.
3. Minkä ruuan valitset lauantai-illalle jos ei tarvitse miettiä kaloreita?
Jos ei tarvitse miettiä mitään muitakaan teknisiä ongelmia (kuten yllättäen raakoja avocadoja) valitsen Peetun tekemän taco-illallisen ykköseksi tiukassa kilpailussa Peetun tekemän pizzan kanssa. Peetun pizzat on aivan käsittämättömän hyviä (yksi blogihistoriani luetuimmista postauksista on Peetun kylmässä kohotettu pizzapohja -eikä syyttä!). Mutta Peetun guacamole on niin törkimysmäisen hyvää, että jos voi valita vain yhden herkkuillallisen, sen täytyy olla mukana.
4. TOP4 asiaa joita arvostat eniten ystävyydessä?
Arvostan ilman muuta kaikkia klassisia asioita, kuten luottamusta, ymmärrystä ja hyväksyntää.
Olen niin käsittämättömän onnekas, että olen saanut pitää ystävänäni jo ziljoona vuotta sitten tapaamiani upeita naisia. Näin ainoana lapsena en oikeasti tiedä, miltä tuntuu, kun on siskoja (tai veljiä), mutta olen ihan hillittömän kiitollinen, että olen saanut pitää rakkaimmat ystäväni mukana yhä edelleen ja kutsua heitä siskoikseni.
Arvostan sitä, että arvostamme toisiamme vilpittömästi niinä erilaisina ihmisinä, joita meistä on tullut. Arvostan tosi paljon sitä tukea, joka on läsnä heti, kun sitä tarvitsee. Arvostan sitä, että meillä on yhä edelleen myös hervottoman hauskaa yhdessä ja että voidaan nauraa kippurassa jollekin tyhmälle asialle.
Arvostan sitä, että meidän yhteys ei katkea, vaikka välillä menisi pidempikin aika. (Ja tämä oli erityisesti sulle Maisu <3)
5. Telkkarista: Moderni Perhe, Kimmo, Salkkarit, Greyn Anatomia vai Hottikset?
Meillä on vähän eri telkkariohjelmat täällä – ja oikeasti en ikinä katso tv:tä vaan Netflixiä. Modern Familyä olen katsonut jonkun verran Karkin ja Peetun kanssa, nyt suurin pakkomielle on Vampire Diaries. (olen kutossesongin puolivälissä ja aaargh!!). Työmatkoilla katson “New Girl” -sarjaa (koska olen maksanut jenkki-Netflixin vain iPadille ja siksi en voi katsoa VD:n kutossesonkia kännykältä..), josta on justiinsa tullut nelossesonki Netflixiin. Luulin, että olen kyllästynyt New Girlin huumoriin, mutta oli väärässä – nauran (melkein) ääneen jopa tunnelbanassa!
Greys Anatomy on menossa seiskasesongilla ja harkitsen vakavasti, että aloittaisin Pretty Little Liarsin uudelleen pilotista. Originals on sentään varattu vain niihin hetkiin, kun voidaan töllätä yhdessä Karkin ja Peetun kanssa, samoin PLL:n uudet jaksot.
Katsomislistalla mm. Game of  Thrones, House of  Cards, Suits mm.
6. Rakkaimmat harrastuksesi, ja onko sinulla haaveissa aloittaa jotain uutta harrastusta?
Todella vaikea kysymys! Olen ollut tosi kova treenaamaan, mutta tavoitteenani on ollut aina jotain muuta, enemmän henkistä tai fiilispohjaista, kuin vain olla “hyvässä kunnossa”. Siitä huolimatta olisi tosi kiva olla taas hyvässä kunnossa.. Olisi myös kiva jatkaa kroki-piirtämistä, akvarellihommia ja ehkä jopa ottaa ompelukone takaisin käyttöön.
7. Haaveita, joiden toivot toteutuvan lähitulevaisuudessa?
Ohmy, näitä kysymyksiä! Toisaalta haaveita on paljon toisaalta taas ehkä vain kaksi. Toinen ykköshaaveistani on toive, että saisin vihdoinkin jonkinlaisen sisäisen selvyyden siihen, mihin olen menossa. Ja toinen on se, että voisin olla niin onnekas, että tapaisin jonkun, joka olisi matkalla samaan suuntaan.
8. Hattaraa vai pehmistä?
Pehmistä! Valitsen basic vanilja-pehmiksen hattaran lisäksi myös aika monen muun herkun sijaan.
9. Ripsiväri, kestoripset vai naturel?
Ripsiväri – ja noin kaksi kertaa vuodessa klassiset ei-kesto-tekoripset. Pysyvät kestoripset pelottaa ja jännittää – siksi niitä ei ole vielä tullut hankittua. Ja toisaalta meikäläisen täsmällisyydellä on kyllä ehkä parastakin pysyä vain ripsivärin antamassa efektissä. Kuulemma noita pysyviä kestoripsiä pitää hoitaa kerran kuukaudessa ja itseni tuntien, se kuullostaa aika mahdottomalta yhtälöltä.
10. Mottosi?
Rakastan mottoja – ja siksi niitä on käytössä aina useampia. Jos nyt ihan rehellisesti tunnustan, eniten käytän superkliseistä mottoa: “asioilla on tapana järjestyä”. Eniten siksi, koska se vaan pitää paikkansa. Tinderissä sloganini on “Never complain, never explain”. Ensisijaisesti siksi, että se on kuulemma idolini Kate Mossin motto. Ja toisekseen siksi, että en ole kovin kova valittamaan, mutta erinäiset pitkäpiimäiset ja seikkaperäiset selostukseni saattavat kyllä saada vahvankin ihmisen pimahtamisen partaalle. Eli motto on vähän hauska ja aika tsemppaava. Haha!
Kuvaksi tähän ystävänkirjajuttuun piti valita omakuva, joka ei ole tyypillinen blogikuva. Se olikin vielä vaikeampi tehtävä kuin kysymyksiin vastaaminen. Olen nimittäin yleensä aina itse se kuvaaja ja ei-blogikuvat päätyvät helposti roskikseen. Joulukorttikuvien kamera-asetusten säätämistä varten otetut kuvat oli kuitenkin jäänyt jäljelle, joten tässä on nyt sitten Minttu kuvassa, jonka ei koskaan ollut tarkoitus päätyä kenenkään nähtäväksi.
Minttu joulu 2015
(Ja heti herää kysymys, voiko nuo rakkaat 70-luvun amalgaamipaikat takahampaissa vaihtaa johonkin vähemmän vastenmielisen näköiseksi??)
Mukaan ystävänikirjahaasteeseen haluan kutsua rakkaat bloggarikollegat: Fab Forty Something -Marjukka, Muoti mielessä -Anne Malia ja Business Woman. Ja samat kysymykset – nämähän ovat ihan taattua ystävänikirjalaatua!

Old stuff