Tag: Tapahtumat

Karkin ja Cissin häät
Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi Karkin ja Cissin häistä. Ajatella – jo vuosi!!
Lupasin aikoinaan, että saatte vielä oikein kunnon kuvakavalkadin ja kertomuksen päivän kulusta. Eikös se ole ihan paikallaan näin vuosipäivänä palata takaisin ikimuistoiseen päivään, ihanasti järjestettyyn tapahtumaan ja lämminhenkiseen juhlaan, jonka muisto säilyy ikuisesti?
Tässä siis Karkin ja Cissin hääpäivä ammattivalokuvaajan linssin läpi ikuistettuna.

Monenlaista säätöä jäi ihan viime sekunneille. Karkki sai tarpeekseen huonosta ja töykeästä kohtelusta varaamassaan kampaamossa – ja päätti tehdä kampauksensa itse. (Kampaus oli ihana ja pysyi hyvin koko päivän!). Peetun piti ihan alunperin tulla tänne mun luokseni auttamaan käsipuolta äiskää laittautumaan, mutta jonkin verran blogikuvia ottaneena tajusin, että Karkki laahuksensa kanssa on enemmän assisteerauksen tarpeessa.
Virallisista hääposeerauskuvista tuli aivan ihania!


 


Tukholman suomalainen kirkko on aivan ihana! Tunnelmallinen ja kaunis – eikä ollenkaan iso ja kaukaisen oloinen.

Kukkaistyttöinä toimi Cissin siskon kaksi vanhinta tytärtä, Elvira 8 v. ja Emmy 5 v.
Tärkeää kunniatehtävää oli suunniteltu ja harjoiteltu huolellisesti etukäteen. Molemmat nuoret neidot olivat innoissaan ja tärkeänä saamastaan suuresta vastuusta. Kaikki vaikutti olevan ok – tytöt tykkäsivät  uusista mekoistaan ja silkkinauhoilla koristelluista koreista.
Kaksi päivää ennen häitä tuli stoppi. Ei, ei se nyt sitten toiminutkaan, että noin vaan kävellään ruusun terälehtiä kirkon käytävälle sirotellen. Vanhempi siskoksista laittoi ultimatumin: suostumme hommaan vain, jos saadaan olla paljain jaloin kuten Elsa (Frostin sankaritar, olen oppinut).
Sievät kengätkin olisivat olleet kyllä kivat, mutta onhan noissa kahdessa paljasjalkaisessa prinsessatytössä jotain aivan valloittavan keijukaismaista!




Erityiskiitos papille aivan ihanasta, valoisasta ja rakkaudentäyteisestä toimituksesta!


Kirkolta käveltiin Slottsbacken alas rantaan ja laivan tuloa odotellessa otettiin lisää ihania kuvia.


Tässä jo odotellaan laivaa saapuvaksi…
… ja sieltähän se tulee! Ihana tunnelmallinen höyrylaiva, jonka kyydissä juhlaväki siirtyi kohti juhlapaikkaa.


Nelinkertainen hurraa-huuto hääparille, Ett fyrfaldigt leve för brudparet! ”Hipp, hipp… hurra, hurra, hurra, hurra!”
Näin oli juhlat julistettu alkaneeksi!

Vaikea sanoa unelmoiko tämä häävieras paitansa teeman mukaisesti näkevänsä meressä haikaloja. Vai kenties vastarannalla näkyvästä Gröna Lundin huvipuistosta.
Sää oli jokatapauksessa aivan ihana. Ilmassa ei ollut sitäkään vähää syksyn aavistusta kuin nyt tänään ja eilen on ollut – päinvastoin. Jopa merimatkan ajan meitä hemmoteltiin lempeillä tuulilla ja heleällä auringonpaisteella.






Henriksdalin laiturista on muutaman minuutin kävelymatka juhlapaikkaan. Kyllä me vähän suunniteltiin, että pitäisi hankkia sateenvarjot tai jotain. Olin jo katsonut valmiiksi kohtuuhintaiset golf-varjot hääparille – mutta jotenkin me sitten vain oltiin varmoja, että keli pysyy hyvänä. Ja niinhän se sitten tekikin.
Kävelymatka oli kaikkinensa oikein ihana. Etenkin kun ohikulkijat, mukaan luettuna kulmakunnan skeittijengi, huutelivat onnentoivotuksia ja hurraata hääparille.

Päätän raporttini tältä erää tähän tärkeään kuvaan, jossa toast-madamet (yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen) ilmoittavat ensimmäisestä puheesta. Ja siellähän se morsiamen äiti – yours truly – onkin jo noussut toimittamaan kyseistä tehtävää. (Ihanaa muuten saada olla ensimmäinen puheen pitäjä. Itseäni ainakin jännittää aina sen verran, että palaakaan aivan mahtavan ihanasta illallisesta en olisi saanut nieltyä ennenkuin tehtävä oli suoritettu).
Nyt tuntuu siltä, että kaikki jutut tagillä Karkin häät on kirjoitettu. Ja hyvä niin, koska ihan minä päivänä hyvänsä kääntyy uusi sivu myös Mintun elämässä – siitä lisää (tietenkin!), kun sen aika on!
Kuvat: Jonas Norén


En nyt mitenkään malta lopettaa hääaiheisten postausten väsäämistä! Niin ihana viipyillä vielä vuoden takaisissa tunnelmissa – ja ehkä näistä on jotain hyötyä tämän kesän morsiuspareille.
Isompien juhlien järkkäämisessä on aina pieniä projektijohtamisen piirteitä oli juhlan aihe mikä hyvänsä, mutta häät on kuitenkin ihan oma lukunsa. Mikäli tavoitteena on edes vähän maistraatissa piipahtamista mittavammat kinkerit, suunniteltavaa ja järjesteltävää riittää. Rahalla voi toki ratkaista osan ongelmista ulkoistamalla juhlien suunnittelun ammattilaisille – toisaalta sitten taas mitä enemmän pystyy, haluaa ja jaksaa tehdä itse, sitä enemmän voi samalla rahalla saada. Ihan ilmaista lystiä häiden järkkääminen ei todellakaan ole teki niin tai näin.
Suunnittelu kannattaa porrastaa järkevästi suurista linjoista aloittaen. On melkolailla ajan hukkaamista miettiä kattauksen ja koristelujen yksityiskohtia, mikäli tiedossa ei ole, missä juhlat pidetään tai mitä on tarkoitus tarjota. Poikkeuksena tietysti se, jos juuri nyt vaikka esimerkiksi kattaus on se juttu, mistä on aina haaveillut – silloin muut asiat suunnitellaan ja päätetään tietty sen ympärille ja palvelemaan sitä tärkeintä yksityiskohtaa.
Aika alkuvaiheessa kannattaakin jo hiukan miettiä, mistä on valmis joustamaan ja mitkä on ne asiat, joiden haluaa toteutuvan just eikä melkein.
Tässä perussuuntalinjoja, miten suunnittelujen kanssa kannattaa edetä Karkin häistä saadun kokemuksen perusteella. Hyvänä apuna ja prosessin selkärankana toimi meillä kokeneen häätuottajan Johanna Kajsonin ihanasti kuvitettu kirja “Planera ditt drömbröllop”, jossa erinomaisten vinkkien ja inspiraation lisäksi on hyvin tilaa omille muistiinpanoille.

Nyrkkisääntönä pidetään, että kohtuullisten kokoisten häiden järjestämisessä menee vuosi. Kovin paljon pidempään sitä ei varmaan jaksaisikaan ilman, että menee maku koko touhuun. Toisaalta lyhyemmässäkin ajassa ehtii ihan mainiosti. Karkki ja Cissi aloittivat varsinaisen suunnittelun kihlajaisjuhlien jälkeen viime tammikuussa. Koko hommaan kaikkine matkan varrelle osuneine kommelluksineen meni siis vähän reilut seitsemän kuukautta. Hyvin siinä ehti, eikä edes perfektionismitaipumuksistaan tunnettu tyttäreni saanut pahempia bridezilla-kohtauksia edes loppukiireiden aikana.
Riippuu tietysti hiukan laskutavasta, milloin suunnitteluprosessin katsotaan alkaneeksi. Mikäli tavoitteena on saada mennä vihille suositussa kirkossa kesäsesongin aikaan tai pitää juhlat jossain tietyssä juhlapaikassa, kannattaa olla liikkeellä hyvinkin varhaisessa vaiheessa. Karkki ja Cissi varasivat Gamla Stanissa sijaitsevan ihanan Suomalaisen kirkon jo reilua vuotta ennen h-hetkeä. Paljon aikaisemmin siis kuin lopullista päätöstä juhlien pitämisestä oli edes tehty.

Juhlasuunnitelmien ensimmäinen tärkeä vaihe on puhua selväksi häihin liittyvät toiveet, ajatukset ja haaveet. Isot sukuhäät vai urbaanit kaverijuhlat, pöytiin tarjoilu vai buffet, kirkko vai maistraatti, fiini juhlatila vai vuokrateltta, live-bändi vai Spotify-lista, räätälöidyt juhlapuvut vai parempaa Seppälää, ammattikuvaaja vai siskontyttö kännykkäkameran kanssa… jne. Kaikki pieneltäkin tuntuvat menoerät kutsukorteista (painettu & postitettu vai WhatsApp) kannattaa kirjoittaa ylös.
Toiveiden listaamisen jälkeen on hyvä myös priorisoida toiveet yhdestä kolmeen. Kumpikin merkitsee, miten tärkeänä pitää esmes sitä, että budjetissa on tilaa ammattivalokuvaajan palkkaamiselle. Jos molemmat on sitä mieltä, että se on 2 tai 3, tiedetään, että tuosta voidaan joustaa, jos esim. kohta “tarjotaan hyvää ruokaa” on molemmilla merkattu ykköseksi ja siihen sitten myöhemmin tarvitaankin isompi lohko budjetista.
Kaikki kannattaa kirjata ylös, sillä näihin muistiinpanoihin tullaan matkan varrella palaamaan vielä useampaan kertaan!
Muita alkuvaiheen tehtäviä on määritellä budjetti ja miten sen ajatellaan jakautuvan. Kallis hieno ruoka pienelle porukalle vai yksinkertaisempi buffet isolle joukolle etc. Samaan syssyyn kannattaa hahmotella vieraslistan pääpiirteet: avec vai ei, sukua vai ystäviä, lapsia vai aikuisten juhla. Oikeita tai vääriä ratkaisuja ei ole ja hääparin tulisi saada kutsua häihin juuri ne vieraat, jotka he haluavat. (Sanon minä, jolla oli kyllä erinäisiä mielipiteitä Karkin ja Cissin häiden vieraslistan sisällöstä… Haha!)
Juhlapaikka ja etenkin mahdollinen kirkko kannattaa myös varata niin pian kuin päivämäärä vahvistunut.
Seuraavassa vaihe on häistä kertominen ja apujoukkojen värvääminen.
Karkilla ja Cissillä oli ihana idea “Save the Day” -kortista: häävieraille lähetettävä jääkaappimagneetti, jossa lukee päivämäärä! Itse olisin ainakin mielihyvin katsellut sellaista magneettia, mutta se nyt jäi toteuttamatta. Mutta ihan puhelinsoitto tai sähköposti riittää kyllä ihan hyvin. Tärkeintä on, että ihmiset tietävät pitää ajankohdan vapaana.
Samassa yhteydessä on hyvä sitouttaa kaasot, bestmanit, toastmasterit. Seuraavassa vaiheessa alkaa nimittäin tositoimet ja silloin on hyvä, että osan tehtävistä voi uskoa muiden hoidettavaksi.

Tehtävälistalla noin puoli vuotta ennen häitä:

  • Häiden tyylin tai “teeman”, omien värien ja kokonaisfiiliksen päättäminen
  • Hääasujen tilaaminen
  • Kutsukorttien lähettäminen
  • Sormuksista päättäminen
  • Mahdollisen häämatkan valinta

Tässä vaiheessa kannattaa pitää mielessä, että hääsuunnittelu menee helposti överiksi järkevilläkin ihmisillä osaksi siksi, kun se on niin kivaa ja osaksi siksi, koska kaikki tuntuu niin tärkeältä ja suurelta. On kuitenkin tosi tärkeää, että suunnitteluajastakin jää kiva muisto. Kajsonin kirjassa on erinomainen vinkki, jota suosittelen kaikille: sopikaa “häidensuunnittelutreffit” vaikka kerran viikossa, joiden aikana järjestelmällisesti käytte läpi kulloinkin ajankohtaisia päätettäviä asioita. Näin kenenkään ei tarvitse näyttää naamaa sen takia, että toinen haluaa keskustella onko Aune-tädin kutsuminen tosiaan aivan pakollista juuri, kun olet laittanut viimeisimmän jakson Pilot-Peten Bacheloria pyörimään.

Kirjoittamaton sääntö sanoo, että on kaason ja bestmanin vastuulla järjestää polttarit. Itse en ihan ymmärrä nykyistä trendiä, että pitää vähintään lähteä viikoksi Ibizalle bailaamaan, hyppäämään benji-hyppyjä ja ottamaan Instagram-kuvia wedding crew -bikineissä ennenkuin ollaan edes hyväksyttävällä tasolla. Itse kannatan pitäytymistä perinteisissä suomalaisissa riiteissä joihin kuuluu yrtein ryyditetty morsiussauna ja lähimmän ystäväporukan antamia ohjeita avioon siirtyvälle.
Eli tarkoitan tietty, että tässäkin kannattaa ottaa järki käteen. Joskus vähempi on enempi – kannattaa miettiä, mikä on juhlakalun tyyli ja toiveet. Yhdessäolo on usein actionia tärkeämpää. Vaikkei tietty Ibizassakaan sinällään mitään vikaa ole.
Muutenkin kannattaa viimeistään siinä 3 – 4 kuukautta ennen häitä sitouttaa ystäviä ja sukulaisia (kaasoja, morsiusneitoja, sulhaspoikia, toast mastereita… millä nimillä heitä kukakin haluaa kutsua) mukaan hääjärjestelyihin. On kiva saada apua – mutta vielä mukavampaa on se, että näin tätä ikimuistoista ja ainutkertaista ajanjaksoa on jakamassa, ja myöhemmin muistelemassa, useampi henkilö. Pitää kuitenkin muistaa ottaa huomioon ihmisten elämäntilanne ja se, että pääasiallisin tavoite on kasvattaa yhteisten kivojen muistojen pankkia ja vasta toissijaisesti saada aikaiseksi kymmenentuhatta käsin viikattua origami-ruusua.

Mitä kiihkeämmäksi suunnitteluprosessi muodostuu, sitä tärkeämpi on pitää tarkkaa kirjaa budjetista. On aivan inhimillistä, että ruokahalu kasvaa syödessä ja yhtäkkiä sitä haluaakin nimensä kultakirjaimin painettuna jokaiseen mahdolliseen yksityiskohtaan. Morsiussaitit ja nettiputiikit ruokkivat mahotonta kilpavarustelua ja tuntuu, että jokaikiseen asiaan, johon voi alkuun liittää sanan hää- tai morsius-, lisätään samalla nolla perään hintaan.
En väitä, että korkeampi hinta on aina ihan vain tekaistu keino rahastaa hääboomia elävää nuortaparia, mutta säännöllinen vilkaisu alkuvaiheessa tehtyyn prioriteettilistaan sekä budjettiin helpottaa monen kompromissin kohdalla. Samalla budjetilla pystyy järjestämään hyvin erilaisia juhlia ja vain aniharvalla, tuskin kellään, on sellainen tilanne, että kuluista ei tarvitse välittää.
Vaarallisin rahareikä on kaikki sinällään pienet menot. Esimerkiksi erilaiset painotuotteet vaikuttavat helposti hyvinkin edullisilta, mutta sitten kun hintaa alkaa kertomaan vieraiden lukumäärällä, loppusumman suuruus voi yllättää.

Noin neljä kuukautta ennen häitä olisi hyvä:

  • Varmistaa kaikki varaukset
  • Päättää ruokailuun liittyvistä päälinjoista kuten mahdollisesta cateringista, menusta, juomista etc.
  • Päättää kukista, hääkimpuista ja koristelusta
  • Bookata bändi/päättää musiikista
  • Varata valokuvaaja
  • Varata aika häämeikkiin ja -kampaukseen
  • Suunnitella itse vihkitilaisuuden sisältö, mahdolliset lauluesitykset etc.
  • Tehdä alustava pöytäkartta (lopullinen istumajärjestys vahvistuu, kun kutsukortissa esitetty RSVP-päivämäärä on mennyt. Useimmilla on kuitenkin jo ennakkoon aika hyvä käsitys siitä, ketkä pääsevät paikalle ja ketkä ovat estyneitä)


Yksi Karkin ja Cissin häiden ihanimmista yksityskohdista oli höyrylaivakuljetus kirkolta Gamla Stanista juhlapaikalle Hammarby Sjöstadiin. Laivalla kohotettiin ensimmäiset onnittelumaljat morsiusparille ja julistettiin juhlat alkaneeksi. Päivää aikaisemmin satoi kaatamalla, mutta häälauantai oli upean aurinkoinen. Varsinkin kauempaa tulleille vieraille oli suorastaan eksoottista päästä ihailemaan Tukholman saaristoa lähietäisyydeltä, mutta kyllä se meistä paikallisistakin oli erittäin mukavaa ja varsinkin tunnelmallista.
Toinen merkittävä päätös oli, että cateringiin varattu summa tuplattiin ja näin tytöt pystyivät vaihtamaan firmaan, joka oli saanut erinomaisia arvosteluja. Etenkin heidän herkullista ruokaa kehuttiin kilvan eri palstoilla. Ensin sovittu firma oli saanut varsin paljon kritiikkiä varsinkin myöhästelystä ja siitä, että erityisruokavaliot oli jätetty huomioimatta. Taisi olla hyvä päätös sillä ruoka oli aivan poskettoman hyvää, tarjoilu täsmällistä ja ystävällistä – ja kaikki sujui muutenkin hyvässä hengessä ja kommelluksitta.
Suosittelen tosiaankin tekemään hiukan taustatutkimusta ja pyytämään suosituksia, jotta välttyisi pahimmilta pettymyksiltä. Aina on tietysti kommelluksien ja inhimillisten erehdysten mahdollisuus olemassa, mutta tässä vaiheessa on vielä tilaisuus niiden minimoimiseen.

Kun yhteen asiaan satsaa suunniteltua enemmän, pitää toisaalla säästää. Karkki ja Cissi päättivät, että kasvihuone juhlapaikkana on hurmaavan maanläheinen, eikä sitä tarvitse peitellä koristuksilla tai varsinaisesti naamioida muuksi, mitä se on. Niinpä varsin tyyriiksi tulevan floristipalvelun sijaan päätimme hoitaa koristelut omin voimin.
Pääosa juhlatilan kukista ja “vihreästä” olivat tuoreita. Etenkin ruokapöytään ja tarjoilupöytiin haluttiin aitoa tavaraa, mutta kasvihuoneen valokaareen ja ilmoitustauluna toimivaan metallikehikkoon hankittiin Ikeasta silkkiruusuja ja -eukalyptusoksia. Silkkikukkien hyvä puoli oli myös se, että saatoimme tehdä koristelun päivää aikaisemmin valmiiksi ilman kuihtumisvaaraa.
Kuten sanottu, en todellakaan vastusta ammattilaisten käyttämistä, mutta kannattaa miettiä tarkkaan, mihin haluaa panostaa ja missä voi sitten puolestaan vähän pihistää. Halpaa lystiä kun juhlien järjestäminen ei todellakaan ole!

Noin kolme kuukautta ennen häitä olisi aika:

  • Tarkistaa pöytien ja tuolien lukumäärä mikäli juhlat pidetään omassa tilassa.
  • Ulkoilmajuhlien telttavaraus
  • Vuokrata mahdolliset pöytäliinat, servetit, lasit ym. kattaukseen liittyvät yksityiskohdat.
  • Hankkia muuta koristelua, kuten kylttejä, lamppuja, lyhtyjä, juhlapaikalle opastavat kyltit
  • Vieraskirja, puuhapaketit lapsille, varustepaketit juhlatilan vessoihin, mahdollisen photo booth -kuvauksen rekvisiitta
  • Hankkia sormukset
  • Varata kuljetus vihkipaikalta juhliin


Hääjuhlissa tyypillisesti tapaa ihmisiä, joita ei tunne kovin hyvin ja monia ei ole ehkä nähnyt milloinkaan. Tavoitteena on kuitenkin mukava tunnelma ja se, että ihmisillä riittäisi puhuttavaa vieruskavereittensa kanssa. Alkukankeuden murtamiseen on muutamia hyväksi koettuja keinoja.
Pöytäjärjestys on hyvä laatia niin, että puheliaat ja seuralliset vieraat on ripoteltu sinne tänne. On myös hyvä miettiä, että keillä saattaisi olla jotain yhteistä kiinnostuksen kohdetta, eikä kaikkia toisilleen tuttuja tai kaveriporukoita kannata hajasijoittaa miten sattuu.
Olen ollut ainakin kaksissa häissä, joissa pelkän menun sijaan jokaiselle on katettu pieni vihkonen, josta löytyy ohjelma, laulunsanoja, pariskunnan rakkaustarina ja – mikä tärkeintä – lyhyt kuvaus kaikista vieraista, heidän harrastuksistaan ja kiinnostavia anekdootteja. Kuvauksen perusteella oli sitten helppo aloittaa juttua “No kerro nyt, Antti, mikä sai sinut lähtemään vapaaehtoishommiin Nairobiin”.
Karkin ja Cissin häissä juttu lähti luistamaan paikkakorteista. Jokaisen paikka oli nimittäin merkattu valokuvalla – aivan hurjan ihana idea mielestäni! Suurin osa kuvista oli sellaisia, joihin liittyi jokin muisto, tarina tai tilanne hääpariin liittyen. Jo siinä vaiheessa, kun perjantaina laitoimme kattausta valmiiksi, riitti juttua, kun Karkki ja Cissi kertoilivat kuvien taustoja. Samalla paikkakortista tuli kiva muisto kotiin otettavaksi. Omaani, ensimmäisenä yhteisenä joulunamme otettua kuvaa, katselen joka päivä, koska nyt se pönöttää mini-Aaltomaljakossa yhdessä meikkisiveltimieni kanssa.

Yllättäen pian koittaa se hetki, mikä tuntui alunperin hyvin kaukaiselta. Häihin on aikaa enää kuukausi! Nyt on aika:

  • Tarkistaa vieraslista ja kysellä ruokavaliot & allergiat.
  • Viimeistellä istumajärjestys.
  • Tehdä minuutintarkka (15 minuutin tarkkuudella riittää!) aikataulu itse juhlapäivälle. Mitä tapahtuu milloinkin, kuka tekee mitä, missä kenenkin tulee olla ja milloin. Mahdollisesti catering-väki ja muu, hääporukasta erillinen apujoukko, tarvitsee omat aikataulut.
  • Sopia toastmasterin kanssa yksityiskohdat illan kulusta. Tarvitseeko esim joku puhujista projektoria ja valkokangasta.
  • Tehdä muistilaput kaikkien mahdollisten yhteyshenkilöiden puhelinnumeroista. Hääpäivänä homman tulee sujua ilman, että hääparin tarvitsee korvaansa lotkauttaa. Niinpä kaasot, bestman, toastmaster (& morsiamen äiti ;)), pitävät huolta, että kuljetus, catering, bändi etc. ovat paikalla, toimivat kuten on sovittu ja vastaavat mahdollisiin kysymyksiin.


Jos vain mahdollista, kannattaa ottaa häitä edeltävä viikko lomaa töistä. Nyt on nimittäin viimeisten viilauksien aika ja olisi tärkeä saada myös vähän hengähtää ja hemmotella itseänsä. Manikyyri, pedikyyri, hieronta – kaikki ovat suositeltavia aktiviteetteja viimeiselle viikolle. Nyt myös kannattaa todeta, että se mikä on tehty, on tehty, nyt ei enää ole mitään järkeä alkaa stressata, oliko suklaamoussen valinta hääkakun täytteeksi sittenkin väärä. Tai mistään muistakaan yksityiskohdista.
Viimeisellä viikolla ennen häitä on tärkeä pysähtyä hengittämään ja nauttimaan tilanteesta. Itse hääpäivä on nopeasti ohi, siksi jokainen askel sitä kohti on hyvä ottaa osana elämystä ja muistojen palettia. Ei kannata pilata sitä stressaamalla asioista, joihin ei voi enää vaikuttaa.
On myös aivan hukkaan heitettyä energiaa huolestua asioista, jotka saattavat mennä pieleen. Kyllä, on mahdollista, että sataa, että jollekulle tulee paha mieli kesken juhlienne, tarjottu paisti sitkeää ja Ensio-sedän puhe kuolettavan tylsä ja liian pitkä. Sille ei mahda mitään, sellaista elämä on. Se, mistä olet ensisijaisesti vastuussa on itsesi – että osaat pysähtyä, nauttia hetkestä, imeä itseesi omien juhliesi fiilistä. Vaikka kaikki ei menisikään pilkulleen kuten olitte ajatelleet (harvoin menee), mahdollisine kommelluksineen kysymyksessä on juuri sinun ainutkertaiset juhlasi!


Reilu viikko sitten oli taas jokakeväisen Stockholm Beauty Weekin aika. Luonnonkosmetiikkaan ja kauneudenhoidon trendeihin keskittyvä tapahtuma on kasvanut ihan valtavasti. Kolme päivää täyttyi toinen toistaan inspiroivammasta luennosta, erilaisista hoidoista, meikkauksesta, hiusinspiraatiosta, tuotteisiin tutustumisesta – ja ehdinpä testata myös voimaannuttavaa Ayurveda-tanssia.
Aikaisempina vuosina olen vain pistäytynyt paikalla tsekkaamassa mahdollisia kiinnostavia uusia tuotteita Tänä vuonna päätin varata tapahtumalle vähän enemmän aikaa ja nauttia myös tarjotuista hoidoista sekä erityisesti lukuisista supermielenkiintoisista luennoista.

Kynnet kauniina ja kädet vähän vähemmän viehättävinä mustassa tehohoitopakkauksessa. Kotikäyttöön tarkoitettu pieni geelilakan kovettaja, joka näyttää aivan macaronsilta sekä aivan mielettömän ihania ekologisia siveltimiä Ecotoolsilta.
Paikalla oli myös nyt niin trendikkään korealaisen kosmetiikan edustaja ylisöpöine sheet-naamioineen. Sain valita yhden mukaani testattavaksi – ja tietty valkkasin tuon, missä on kisun kuva, vaikka pug olisi ollut anti-wrinkle -vaikutuksineen enemmän tarpeeseeni.
Testasin myös supertehokkaan tuntuista hoitoa, joka on kuulemma Madonnan sileän ja nuorekkaan ihon salaisuus. Olisin saanut käsittelyn ihan kasvoilleni ja dekolteellekin, mutta jänistin ja testi tehtiin vain kädenselkään. Käsi kyllä kieltämättä tuntui pehmeämmältä ja sileämmältä kuin uskoisikaan, enkä yhtään ihmettele, miksi monet morsiamet satsaavat varsin tyyriiseen toimenpiteeseen juuri ennen tärkeää päivää.

Kynsien ja hiusten lisäksi myös kulmakarvani fiksattiin kuntoon. Rapide luottaa vanhaan Lähi-Idästä kotoisin olevaan tekniikkaan, jossa karvojen poisto tehdään langan avulla. Toimenpide on nopea, joskaan ei täysin kivuton. Tosin milloinkas nyt kulmien nyppiminen yhtä juhlaa olisi. Vinkkinä Tukholman kävijöille: Rapidella on toimipisteitä ympäri Tukholmaa, mm. Åhlénsin tavaratalossa sekä MOOD Galleriassa ja kulmansa voi mennä hoitamaan myös ilman ajanvarausta.
Niinkuin tiedätte, en ole varsinaisesti mikään kosmetiikka- tai kauneudenhoitospesialisti. Ennemminkin pitäisin itseäni kiinnostuneena ja puolivalistuneena keskivertokuluttajana. Olin kuitenkin täysin ällikällä lyöty, kun tajusin, mikä on kauneudenhoidon suurin trendi tällä hetkellä: syötävä kauneudenhoito!
Siis valehtelematta jokatoisella valmistajalla oli omat versionsa pillereistä, joiden avulla ihoon voi vaikuttaa sisältäpäin. Kimmoisuutta, kosteutusta, stressin poistamista, elastisuutta ja juonteiden hävitystä lupailevat ravintolisät ovat selkeästi muuttamassa ryminällä kosmetiikkahyllyillemme.

Nekin paikalla olevat brändien edustajat ja asiantuntijat, jotka eivät varsinaisesti puhuneet kauneuspillereistä, valistivat ahkerasti ruokavalion merkityksestä. Erilaiset smoothiet, tuorepuristetut mehut, yrtit, pähkinät ja luonnonmukainen vegaani ravinto olivat yllättävänkin keskeisellä paikalla kosmetiikkaan keskittyneessä tapahtumassa.
Syötävän kauneudenhoidon lisäksi isoja trendejä ovat:

  1. Kasvonaamiot, erityisesti multimasking ja sheet-muotoiset naamiot.
  2. Luonnonmukaisuus, rivikuluttajatkin haluavat minimoida turhat kemikaalit ihonhoidossaan.
  3. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on uusi ylellisyystuote, ecoluxury, ulkoisen ja sisäisen kauneudenhoidon tasapaino.
  4. Ihotyyppiajattelun romuttaminen – kaikki ihot voivat olla elämäntilanteesta, stressitasosta, vuodenajasta etc. riippuen mitä tahansa tyyppiä.


Minttu saa täysin vegaanin meikin. 🙂

Kolmipäiväisen tapahtuman päätteeksi oli ihana trendinäytös, jossa Björn Axén vastasi kampauksista ja meikistä.


Oli kyllä mahtava ja inspiroiva (ja opettavainen!) tapahtuma!
Sain niin paljon materiaalia, että tulen palaamaan aiheeseen vielä. Testasin mm. oman ihovoiteen tekemistä. Kunhan vähän hion taitojani täällä kotosalla, voin jakaa teillekin helpon reseptin ihanaan luonnonmukaiseen kasvoille ja koko vartalolle sopivaan voiteeseen, jossa on kaiken lisäksi noin 6 – 8 aurinkosuojakerroin!

Pikkujoulujuhlakausi taitaa Suomessa pyöriä jo ihan täysillä ja täällä meilläkin ihan pian. Inspiraatiota kauden upeimpiin asuihin, hiuksiin ja meikkeihin voi hakea vaikkapa eilisen British Fashion Awawrds -tapahtuman punaiselta matolta.
Tänään piti oikeastaan kertoa viikonloppuisesta ihanasta reissustani Uumajaan, mutta näköjään matkakuvia tuli taas kerran räpsittyä sellainen määrä, että jutun valmistuminen venähtää vielä hiukan.
Mutta tosiaan, eilen jaettiin brittien “muoti-oscarit”, kimaltavassa gaalassa. Poimin punaiselta matolta muutaman lemppari-lookin juhlasesongin pukeutumista inspiroimaan.
anna-wintour-karl-lagerfeld-bfa-arrivals-vogue-23nov15
Ihan ensimmäiseksi mahtavat aplodit Karl Lagerfeldille, jolle myönnettiin koko upeasta elämäntyöstä ansaittu Outstanding Achievement Award. Seuralaisen, Anna Wintourin, asu muistuttaa valitettavasti ainakin omasta mielestäni liiaksi niitä virkattuja “mummoneliöitä”, joista joskus kouluaikoina väsäiltiin peittoja ja sisätossuja käsityötunneilla…
jaquetta-wheeler-bfa-arrivals-vogue-23nov15
Juhla-asu, jossa näyttävyys johtuu materiaalista – mieluiten paljettien tai metallin kiillosta – mutta on malliltaan peittävä, on tämän sesongin suosikkini. Se tuntuu sekä juhlavalta että modernilta.
jourdan-dunn-bfa-arrivals-vogue-23nov15-rex_b
Jourdan Dunn, Model of the Year -awardsin voittaja. Musta-valkoinen on parhaimmillaan selkeinä isoina blockeina, terästettynä pilkahduksella metallia.
karlie-kloss-bfa-arrivals-vogue-23nov15 Chanel
Karlie Klossin himmeänkiiltävä metallic-asu, Chanel. Tässä sama juttu – eli metallin kiiltoa ilman yltiöpäistä nakuilua. Me likes!
Make up Alexa-Chung-Vogue-24Nov15
Alexa Chungin juhlalook ihastuttaa rentoudellaan. Kauniit syvän kirsikanpunaiset huulet kruunaavat muuten melko hillityn juhlameikin. Huolettomat hiukset ovat aivan ihanat! Juhlissakaan ei todellakaan ole pakko pönöttää ja näyttää siltä kuin kampaaja olisi iskenyt kypärän päähän.
Make up Georgia-May-Jagger-Vogue-24Nov15
Georgia May Jaggerin lookissa ihastuttaa eniten hiukset ja freesi seitkytluvun tunnelma. Tohtisikohan sitä testata keskijakausta pitkästä aikaa?
stella-mccartney-bfa-arrivals-vogue-23nov15
Ihana, upea Stella McCartney, vuoden brandi -awardsin voittaja ja mahtava esikuva! Asussa kiteytyy kaikki paras, mitä tämän sesongin mittasuhteista ja siluetista voi sanoa.
david-victoria-beckham-bfa-arrivals-vogue-23nov15
Vuoden – tai vuosikymmenen – upeimman parin awardsin voisi helposti myöntää herra ja rouva Beckhamille… Victoria oli valinnut asukseen kokomustan modernin smokin. Silkkiset kauluskäänteet ja housujen sivusaumojen silkkikiiltävät nauhat tuovat elävyyttä muuten superviileään asuun.
Mielestäni maskuliininen smokkipuku tai juhlava jakku-housupuku on aina tyylikäs vaihtoehto itsevarmalle naiselle. BFA:n punaisen maton kuvia selatessa huomaa selvästi, että aika moni muukin on samaa mieltä – sen verran monta eleganttia puku-leidiä tuli kuvavirrassa vastaan!
Kuvat: Vogue.co.uk

Nyt vihdoinkin on Helsinkimatkapäiväkirjan aika! Ennenkuin mennään asiaan haluaisin hiukan murmuttaa tämänpäiväisestä Balmain X H&M -yhteistyömalliston lanseerauksesta – ja etenkin verkkokaupan tukkeisuudesta jälleen kerran.
Muutamana edellisenä vuonna olen ollut jo keskiviikko-iltana VIP-shoppailutilaisuudessa hankkimassa ennakkoon himoamiani yhteistyön hedelmiä. Myös ennakkoshoppailussa pätee viidakon lait ja siitä syystä olen yleensä parsinut hankintojani seuraavana päivänä nettiputiikissa. Tänä vuonna olin valitettavasti estynyt osallistumaan eiliseen shoppailutilaisuuteen – ja siksi netti oli ainoa vaihtoehtoni.
Jokaikinen vuosi nettikauppaan “jonottaminen” on ollut tuskallista puuhaa, mutta sitkeällä yrittämisellä ja “yritä uudelleen” -napin väsymättömällä klikkaamisella, jossain vaiheessa shoppailutaivas on auennut. Yleensä siinä vaiheessa osa tuotteista on jo loppu, mutta sellaista se on, siihen on totuttu ja siitä en valita.
Sen sijaan pisti kyllä korpeamaan aika reilusti, kun tänään ensin päästyäni sisään putiikkiin noin 8 minuuttia myynnin alkamisesta ja klikattuani nopeasti kaiken haluamani (t-paidat sekä valkoisena että mustana, helmibrodeeratun mustan kauluspaidan, musta-valkoraitaisen kauluspaidan, sen ihanan huivin ja hopeisen clutchin), kello 10.13 klikkasin itseni ensin kassalle (tiedän, että pitää toimia nopeasti, sillä yhteistyömallistotuotteet eivät ole sinun ennenkuin olet maksanut), mikä meni mainiosti ja nopean tarkistuksen jälkeen painoin “check out” – ja järjestelmä heitti mut ULOS!!
Tällaista ei ole tapahtunut i k i n ä !! Siis nettiputiikkiin sisään pääseminen voi olla nahkeaa, mutta sitten kun on sisällä, kaupat saa kyllä vietyä loppuun ja saa syyttää vain omaa hitauttaan, jos tuotteet on tässä välissä ehtinyt loppua. Klikkailin tauotta ja sormi turtana “yritä uudelleen” -nappia sekä tietokoneella että puhelimessa. Kun sitten lopulta yhden aikaan – eli vähän vajaan kolmen tunnin pykeltämisen jälkeen – pääsin vihdoin viemään ostokseni loppuun (puhelimessa…), oli ostoskorissa enää musta-valkoraitainen kauluspaita (joka oli toivelistani alimpana, mutta onhan se toki hieno) ja hopeinen clutch (joka on kyllä tosi ihana ja tulee varmasti käyttöön ziljoonaksi vuodeksi).
Eli siis aavistuksen ottaa päähän nyt – eikä tällä kertaa voi lähettää edes Tinniä scouttaamaan Tampereen tarjontaa – niinkuin on tehty joskus aikaisempina vuosina – kun koko Balmainia ei ole Tampereelle asti saatu.
No, puhinat sikseen ja viime viikonlopun Helsinki-elämyksiin. 🙂
Helsinki Diaries 1
Perjantaina pistäydyttiin Karkin kanssa Fashion & Beauty Forumin kivassa after work -tilaisuudessa. Hyvää ruokaa, mahtavaa seuraa, kauniita koruja ja vaatteita, kivoja sisustusideoita, kuplivaa juotavaa ja noin ziljoonan aivan mahtavan palkinnon arvonta – paljon sen hauskemmin ei Helsinki-viikonloppuni olisi voinut alkaa!
Hiukan kyllä ihmetyttää, että onko maailmankaikkeudella ja kohtalolla – ja mitä näitä nyt on – jotain Minttua ja Mintun jälkikasvua vastaan. Aivan huikean upeita palkintoja arvottiin tosiaankin monta, mutta kumpikaan meistä ei onnistunut voittamaan yhtään mitään. Tosin ei meitä kyllä yleensä ikinä arpaonni potki muutenkaan. Haha!
No, kivaa oli siitä huolimatta! Erityisesti jumiuduttiin testailemaan Karkin kanssa Trend Opticin paikalle tuomia ihania kehyksiä ja aurinkolaseja. Periaatteessa suosikkini olivat nuo aivan mahtavan ihanat kissalasit, jotka on Saran päällä tuossa ylempänä. Malli oli kuitenkin sen verran keski-eurooppalainen, että tällaisia slaavilaisia poskipäitä oli aivan turha yrittää tunkea niiden alle. Ihan kivat ovat nuo jännällä tavalla futuristiset arskat lähes kirkkailla pokilla myös. Livenä tykkäsin niistä kyllä vielä enemmän kuin kuvassa…
Helsinki Diaries 2
“Karkilla on sellainen pää, että sille sopii kaikki” – sanoi Karkin päiväkodin lemppari-ohjaaja silloin, kun neito oli noin 3 tai 4 vee ja ihastelin päähän ilmestynyttä palmikkokruunuviritelmää kotiinhakuhetkellä. Tuntuu vähän siltä, että sama pätee edelleen. Kaikki pokat, joita Karkki kokeili, näytti vähintäänkin tosi hyvältä neitokaisen päällä.
Omat suosikkini taitavat olla oikean yläkulman maskuliiniset arskat – vaikka yllättävän kivalta punaiset retro-kisulasitkin kuvassa näyttää.
Perjantai-iltaan tuli hiukan jännitystä, kun kotiinpaluu mutkistui aavistuksen raitiovaunun reitille sattuneen tulipalon vuoksi. Pimeässä syysillassa vilkkuvat hälytysvalot ja suojavarusteissaan vakavana liikkuva pelastushenkilöstö loivat ihan elokuvakulissimaisen tunnelman. No, sen dramaattisemmin ilta ei kuitenkaan päättynyt. Päädyimme vain aavistuksen myöhässä Karkin suurlähetystön saunasta varaamalle vuorollemme.
Saunan jälkeen oltiin aika valmista kamaa punkkaan. Tosin hiukan kyllä piti ensin ottaa hiukopalaksi Karkin ostamaa taivaallisen hyvää Brie-juustoa samalla, kun viriteltiin viimeisiä lauantain Halloween-asuja varten.
Lauantaina Karkin luona nautitun aamiaisen jälkeen olikin Mintun aika suunnata Bloggers’ Inspiration Day -tapahtumaan ja Karkin asentaa itsensä muutamaksi tunniksi gradunkirjoitusasentoon.
Helsinki Diaries
Inspiration Day oli jälleen nimensä mukaisesti inspiroiva – ja sen lisäksi myös ihanan rentouttava kokemus. Aloitin päivän hankkimalla mustan geelilakkauksen kynsiini. Olikin ensimmäinen kerta ever, kun kynsilläni on jotain muuta kuin tavallista lakkaa. Täytyy sanoa, että olen kohtuullisen tyytyväinen. Siis lauantaina olin ihan supertyytyväinen, mutta jos tämän todella pitäisi kestää kaksi viikkoa hyvänä niin nyt vajaan viikon jälkeen tuntuu, että tuskin pitää paikkansa. Aika paljon väri on jo ehtinyt rispaantua, vaikka en ole edes tiskannut tällä viikolla.
Helsinki Diaries 4
Bloggareita hemmoteltiin ihanilla herkuilla!
Helsinki Diaries Helsinki Diaries 6
Kuvausta Vagabondin osastolla. Idea oli se, että kuka tahansa saattoi käydä kuvauttamassa itsensä ja asunsa valitsemiensa Vagabond-kenkien kanssa. Kuvaussetting oli houkuttelevan ammattimainen valoineen, assistentteineen ja kuvaajakin taisi tehdä tosi hyvää jälkeä. Pisteeseen oli kuitenkin koko ajan sen verran pitkä jono, että levoton sieluni ei kyennyt olemaan niin pitkää aikaa paikoillaan. Lisäksi ajattelin, että tapahtuman lopussa siellä olisi varmasti jo tyhjää, mutta vielä kymmentä minuuttia ennen sulkemisaikaa jonoa oli niin paljon, että uusia ei enää otettu mukaan. Hiukan harmi, mutta oma vika, kun en jaksanut jäädä jonottamaan aikaisemmin.
Helsinki Diaries
Tämä on ehdottomasti yksi lempparikuvani tapahtumasta! Monta kameraa ja monta kuvaajaa. Bloggaritapahtumat on siitäkin niin ihanan rentouttavia, että kerrankin ei tarvitse pyydellä anteeksi sitä, että kaikesta pitää ottaa kuva. Haha!!
Helsinki Diaries Helsinki Diaries 9
Aivan loistava vinkki pikkujouludrinksuksi: puolet Fresita -mansikkakuohuviiniä ja puolet Blossa-glögiä. Tarjoillaan kuohuviinilasista ja koristellaan mansikalla. Jos nyt tohdin tunnustaa, niin voin kertoa, että Fresita ei ole ollut mikään suosikkijuomani. Tykkään kuivista, kirpeistä ja puhtaista mauista. Ei se missään tapauksessa pahaa ole – vain hiukan liian makeaa makuuni. Oikeastaan ainoa makea juoma (tähän lasketaan mukaan sekä alkoholittomat että -holilliset), josta tykkään, on glögi.
Suureksi hämmästyksekseni kaikki aikaisemmat käsitykseni meni nurin Fresitan ja Blossan yllättävässä ja yllättävän onnistuneessa liitossa (ja tämä ei todellakaan ole maksettu mainos – paitsi, että lasillisen sain toki drinksua maistaa). Elegantti, kevyesti kupliva, raikkaan mansikkainen ja sopivasti oikealle glögille maistuva juoma sopii erinomaisesti pariksi glögikutsujen cocktail-paloille, pikkujouluetkoille ja muihin kepeisiin joulunalusajan tilaisuuksiin. Miksei itse jouluunkin, mutta meillä tarjoillaan kyllä silloin ihan perinteistä glögiä.
Helsinki Diaries
Instrun ständillä testailemassa pokia – siis tarkemmin sanottuna avian mielettömän ihania pokia! Sen sijaan tuo peilin kautta kuvaaminen ei ole oikein ikinä luonnistunut. Eikä näköjään vieläkään… 😀
Helsinki Diaries
Kamerakuolausta Olympuksen ständillä. En voi käsittää, että kamerastani ei löydy yhtään kuvaa heidän uudesta, chanel-henkisestä kamerahihnasta! Niin hieno – sellainen on ihan pakko saada!!
Helsinki Diaries 12
 
Lisäksi muotia, kenkiä, henna-tatuointeja ja vaikka mitä. Oikean alakulman täydellisen ruskeat Vagabond-nilkkurit päätyivät välittömästi ostoslistalle…
 
Helsinki Diaries 13
Inspiration Dayn jälkeen treffattiin jälleen Karkin kanssa. Käytiin syömässä ihan ookoot Cesar-salaatit hotellin ravintolassa ja alettiin laittautua iltaa varten. Oli tosi helppo yrittää asentaa irtoripsiä paikoilleen, kun Karkki nauratti huikeilla music video -esityksillään. 😀
Helsinki Diaries
Superkisut in action! <3
Helsinki Diaries
Sunnuntaina vedettiin vielä ihan mieletön ähkyaamiainen hotellissa Karkin kanssa ennenkuin Mintun oli aika lähteä takaisin kohti Tukholmaa. Hotelliaamiainen on ehkä maailman paras ateria ever!
Kotona odotteli kaksi tällaista killisilmää.
Helsinki Diaries 16
 
Sunshine & Sailor Moon
Kiitos kaikille viime viikonlopusta! Oli ihana tavata kaikkia teitä vanhoja rakkaita blogituttuja, kuten myös kaikkia teitä uudempia tuttavuuksia – tuntuu kuin olisimme tunteneet jo ikuisuuden ja löytäneet yhteisen aaltopituuden, vaikka livenä nähtiinkin nyt vasta ensimmäistä tai toista kertaa!
Hiukan harmittelen sitä, että jäi niin monta ihanaa tyyppiä tapaamatta ja monta kuulumista vaihtamatta. Toisaalta sitä suuremmalla innolla sitä odottaa sitten sitä seuraavaa tapahtumaa!

Old stuff