Korni otsikko – tiedetään – mutta en voinut vastustaa kiusausta!

Vappukynnet saivat mehukkaan oranssin sävyn testaukseen saamastani luonnonmukaisesta Kure Bazaar -kynsilakasta.

En ole mikään luonnonmukaisen kosmetiikan spesialisti, mutta valitsen aina mieluiten vähäkemikaalisen tai ekologisen tuotteen, jos vain mahdollista. Ja mahdollista se on silloin, kun tuotteen toiminnallisuudesta tai toivottavista ominaisuuksista ei tarvitse tinkiä.

Ihan fiilispohjalta on tuntunut, että kynsilakan on aivan pakko olla todellinen pahis sekä ekologisuuden että kemikaalien suhteen. Eihän siitä ole kuin muutama vuosi, kun oli hirveät kohut kynsilakoista, jotka sisälsivät mm. geeniperimän muutoksia aiheuttavia kemikaaleja.

Tuntuu siis aivan mahtavalta, että markkinoilla on täydellisesti toimiva kynsilakka, jonka ainesosista jopa 85 % on täysin luonnonmukaisia. Perunaa, puuvillaa, maissia ja vehnää pääasiassa sisältävä kynsilakka kuullostaa oikeastaan aika uskomattomalta. Ihan kuin joku Peetun 4 v. kemiallisen laboratorion keitoksista olisi yhtäkkiä muuttunut oikeaksi tuotteeksi!

Testattavana on kevään uutuussävy Afrika (siitä otsikko… me so sorryy!). Se on aavistuksen lämpimämpi, mehukkaampi ja maanläheisemmällä tavalla kuumempi kuin vanha oranssi-lempparini Essien Fifth Avenue.

Teknisesti Kure Bazaar -lakka toimii ihan “normaalin” lakan tapaan. Suti on kivan pieni (ihan kuin Essieissä ennenvanhaan!) ja väri peittää varsin mainiosti jo ensimmäisellä kerralla. Tuoksu on ehkä aavistuksen normaalia miedompi, mutta mitään suurta eroa en huomaa.

Levittäminen on helppoa, lakka kuivuu todella nopeasti ja lopputulos on kovapintainen ja kiiltävä. Jos tämä vielä kestää kynsissä perinteisen lakan tapaan sanoisin, että en keksi yhtään mitään huonoa sanottavaa! Uskomaton juttu!

Hyvä ystäväni Tinni on kehittänyt brunssien perusdrinkistä, Mimosasta, astetta viileämmän version, jossa sitrussorbetti ja kuohuviini muodostavat täydellisen, raikkaan ja herkullisen liiton. Drinkki sopii erinomaisesti onnittelumaljaksi, keväisen keveäksi aperitiiviksi, elegantiksi brunssin piristäjäksi – ja tietty nyt Vappuun.

Ohje on yksinkertainen: muutama lusikallinen sitrussorbettia kuohuviinilasiin ja päälle lempparikuplia.

Piirun – tai oikeastaan aikas monta piirua – parempaa jälkeä tulee, jos viitsit valmistaa sorbetin ihan itse. Lisäksi kaupoista saa aika harvoin muuta sitrussorbettia kuin sitruunoista tehtyä – ja se on ehkä vähän liian ärtsyä maultaan ainakin astetta parempaan kuohuviiniin sekoitettuna.

Periaatteessa sorbettiin kuuluu kananmunanvalkuaisvaahtoa tai jotkut laittaa jopa liivatetta. Se on varmasti ihan paikallaan, jos sorbetin aikoo syödä jäätelön tapaan. Sorbetti-Mimosassa käytetyssä versiossa ei ole kumpaakaan ja siksi se sulaa ihanasti Mimosamaiseksi drinksuksi pitäen samalla juoman viileänä. Oikeastaan kysymyksessä on siis vastapuristetun appelsiinin (ja tässä tapauksessa myös limen) mehusta tehdystä mehujäästä, mutta sorbetti kuullostaa kyllä aika paljon elegantimmalta.

Sorbetti valmistuu tosi nopeasti, eikä siihen tarvita välttämättä edes jäätelökonetta. Jopa Mintun kaltainen keittiönoviisi selvisi hommasta alle puolessa tunnissa. Pari-kolme tuntia kannattaa tosin varata siihen, että herkku tekeytyy pakastimessa.

AINEKSET

(tämä on aika iso annos – mutta samantien kandee tehdä enemmän, sorbetti on nimittäin oikein hyvää myös sellaisenaan!)

2 – 3 appelsiinia

1 – 2 limeä

1 dl sokeria

2 dl vettä

VALMISTUS

Purista appelsiinien mehu, maista. On hyvä, jos mehu on pikkuisen kirpeää, mutta ei liian hapanta – eli lisää sekaan limeä tai sitruunaa maun mukaan. Sulata sokeri kiehauttamalla vesi kattilassa. Jos appelsiinit on hyvin makeita, vähempikin sokeri riittää. Anna sokeriliemen jäähtyä, sekoita mehuun ja laita jäätelökoneeseen pyörimään.

Vaihtoehtoisesti voit laittaa liemen isohkoon pakasterasiaan ja pakkaseen. Sekoita muutaman kerran jäätymisen aikana (noin tunnin välein), ettei sokeri painu pohjaan. Jäätelökoneestakin sorbettimassa kannattaa laittaa hetkeksi pakkaseen. Pehmeänä mehujää sulaa kuohuviinin sekaan vähän turhankin nopeasti.

TARJOILU

Lusikoi sorbettia samppanjalaseihin, kaada päälle hyvin jäähdytettyä kuohuviiniä (suosittelen hedelmäistä Proseccoa!).

Nautitaan välittömästi!

CIN CIN!

Superassistentin (ja random.orgin…) suosiollisella avustuksella titiMadam-arvonnan voittajat ovat nyt vihdoin selvillä!

Ihan ensimmäiseksi haluan kuitenkin kiittää kaikkia osallistujia! Oli taas niin ihana ja ilahduttava lukea vastauksianne. Kuvauspaikkaa koskeva kakkoskysymys oli tietenkin siinä mielessä leikkimielinen, että kaikki vastaukset olivat oikeita. Tosin ikuisesti sydämeltään tamperelaista bloggaria ilahdutti kovasti, että niin moni tunnisti Telakan terassin!

Vaikka voitto olisikin tällä kertaa mennyt ohi, ei ole syytä isoon harmitteluun, sillä alekoodi Go4it2013 on voimassa titiMAdamin nettikaupassa 12.5. asti. Koodilla saa tilauksensa ilman postituskuluja ja loppusummasta vähennetään 20 %.

Itse ajattelin tilata Camillalle synttärilahjaksi kisukorut vihreinä (Camilla ei puhu suomea, joten uskallan paljastaa yllätyksen täällä). Kyseinen kissanomistajaystäväni oli suorastaan vihreänä kateudesta, kun näki mustat kattikorvikseni, joten veikkaisin, että saaja ilahtuu saadessaan samanlaiset omassa lempivärissään.

Kolme onnekasta voittajaa ovat:

Elina:
Valinta oli vaikea, mutta ehkä tää (jää)karhu (valkoisena tietysti!) symbolois mun vaihtarilukukautta, vaikken jääkarhua ole nähnytkään 😉

Yksisarvinen taitaa viettää iltaa Tampereen telakalla!

Satugee:
Yhden valitseminen on kovin, kovin hankalaa. Mäyris- ja kissakorut ovat aina ihania, koska sellaisia pöyrii ihan aitoinakin kotona. Ja hevoset, kukapa niistä voisi olla pitämättä. Mutta koska kilpailussa pitää valita yksi niin se olkoon sitten häkistään karannut musta lintu.

Kuvauspaikkana lokille näyttää toimineen lentokone.

Merja:
Suosikkini on merihevoskorvakorut

Yksisarvinen on kuvattu Tampereella Telakan terassilla.
Kaunista kevättä kaikille!

Mahtavat onnittelut kaikille kolmelle voittajalle!!

Onnettaren suosikeille on laitettu sähköpostilla tieto voitosta. Mikäli viikon kulutta en ole kuullut jostakusta mitään, arvon uuden voittajan.

Pidättyväinen ja nirso shoppailija tässä päivää!

Menin omassa mittakaavassani aikas kreisiin ostosmoodiin Filippa K:n varastotyhjennysmyynnissä, mutta ei voinut mitään – niin hyviä diilejä oli tyrkyllä. Esimerkiksi kaikki housut mallista, materiaalista ja tyylistä riippumatta maksoivat vaivaiset 100 kruunua, eli noin 10 – 11 euroa! Muutenkaan eivät hinnat juuri päätä huimanneet, vaikkeivat nyt ihan kirppishinnoissa olleetkaan.

Ensimmäinen “new in” -juttu ei tosin ole Filippa K:lta vaan Forever21:lta.

Karkki tilasi kivan mustavalkoisen viskoosimekon Forever21:lta noin viikko sitten. Samassa paketissa tuli paljon muutakin (nelisen toppia, yksi toinen mekko ja leikkipuku… muistaakseni. Ainakin.) ja pääosin kaikki oli neidon mielestä tosi jees hankintoja. Mutta mekko vaan oli auttamattoman iso. Hetken sitä tsuumailtuamme totesimme, että ei siitä oikein pienentämällä tule kalua, sivutaskut ja vyötärönauhakuja olisivat tehneet muuten simppelin mekon pienentämisestä kohtuuttoman ison urakan. Koska muuta palautettavaa paketissa ei ollut, sai tämäkin armon – ja Minttu itselleen uuden mekon. Jee!

Ja sitten niihin Filippa K -hankintoihin!

Veriappelsiininoranssi pellava/puuvillaneule (60/40) on kivan lyhyt ja vähän laatikkomainen muodoltaan. Materiaali on aivan ihanan tuntuista ja 3/4-pituiset hihat just tähän aikaan vuodesta erittäin passelit. Vähän vaikuttaa siltä, että neuleen pintaan tulee aika helposti jälkiä, karkaavia kuituja, venyneitä lenksuja ja sen sellaista. Varmaan tuo on juuri siksi päätynyt poistomyyntiin. No, eiköhän se aikansa palvele siistinä toimistoneuleena ja sitten sen voi siirtää kivaksi kotipaidaksi.

Hihaton silkkiviskoosipaita (54/46) on ihan täydellinen jakkujen ja neuleiden alle puettava toimistovaate. Materiaali on aika läpinäkyvää – ja aloin miettiä, että sopivasti asustettuja se sopisi varmasti vähän epävirallisempaan edustuskäyttöönkin… Tykkään kovasti mallia pienempi olevista kauluksista.

Farkkushortsit. Hienot. Perus.

Filippa K -filosofiaa: brändiä ei tarvitse julistaa – vähemmälläkin selviää, mistä on kyse. Bonuksena ihana istuvuus (vähän ovat kyllä isot, mutta eihän se farkkushortseissa haittaa?), täydellinen sinisen sävy ja pesu, sekä reipas pläjäys juostavan mukavuuden takaavaa elastaania.

Mustat paperbag-shortsit. Malli on sen verran huoliteltu, että ajattelin noiden sopivan office-asuksi. Pituus on myös sitä luokkaa, että edellisen trendiaallon aikana olisin varmaan mennyt töihin saman pituisessa hameessa. Materiaali asetaatti/modaali -sekoitusta (viskoosin kaltaisia kuituja molemmat) – eli lievästä rypistymishalukkuudesta huolimatta ihan ookoo.

Lohenpunaiset viskoosilökärit. Väriä oli ihan tajuttoman vaikea saada onnistumaan kunnolla kuvissa. Oikea sävy on ehkä parhaimmillaan jossain tuossa polven kohdalla. Lahkeensuun halkiot, sivutaskut, huolitellut laskokset ja pukuhousujen malliset takataskut lieventävät pyjamavaikutteita. Mutta taidan kyllä tarvita pellavanvaalean bf-bleiserin lökäpöksyjen kaveriksi.

Oranssinpunaiset farkut. Aika kreisi väri – enkä ole ollenkaan varma, onko se yhtään tyyliseni… Älyttömän mukavat nuo ovat kuitenkin päällä, ja jotenkin kummasti ilostuttaa ja piristää tuollainen huikea, häpeilemättömän räiskyvä oranssi!

Sitten – sokerina pohjalla… KARVAISET NILKKURIT!!!

Eikö olekin i-ha-nat!? I’m so in lööööv!!

Ja on kyllä ihan pakko vielä kertoa, että kenkälaatikon hintalapussa noiden hinta oli 2700,- kruunua. Arvatkaa, mitä minä maksoin!? No, 300,- kruunua!! Kolmesataa kruunua!! Ihan uskomaton löytö – eikö!

No niin – siinä ne nyt olivat. Taidan mennä tästä silittelemään ja rapsuttelemaan uusia kenkiäni…

Kirkas turkoosi toimii tehokkaana vastapainona lumileopardityyppiselle mustavalkokuosille. Oikeastaan tämä on perjantainen office-kokonaisuus, joka piti lyödä eetteriin jo eilen illalla, mutta sitten tuli väliin kaikenlaista, niinkuin esimerkiksi Filippa K:n ystis ja avokadopastan fiksailua nälkäisenä murisevalle laajennetulle perheelleni. Sitten piti vielä töllätä leffaa (Argo – suosittelen!) ja ahmia pop cornia. Perjantaiperus.

Tuosta Filippa K:n ystiksestä on tulossa ihan oma tilityksensä. Julistan aina olevani aika pidättyväinen ostelija, mutta näköjään myös täällä asustelee huippudiilejä rakastava hamsteri. Saaliiksi tuli kahdet shortsit, kahdet housut, yksi hihaton kauluspaita, pellavaneule ja karvaiset nilkkurit! Koitan tässä illan mittaan saada saaliini silitettyä kuvauskuntoon, että voin huomenna esitellä, mitä kaikkea ihanaa löysin. Karkin sisäinen hamsteri on muutenkin helpommin shoppailu-modessa ja ystiksestä lähti mukaan näyttävä kokoelma shortseja ja neuleita sekä tosi kiva jakku.

Samaan aikaan oli naapurissa jonkun urheiluvaatemerkin (en tunnistanut…) ystis. Poikettiin tietty siellä kanssa – ja lähdettiin molemmat kotiin uutukaisten lippiksien kanssa!

Mutta ostoksista lisää myöhemmin. Nyt oikeastaan vain vinkkinä niille, jotka sattuvat olemaan täällä Tukholman kulmilla: Filippa K:n ystis on auki vielä huomenna sunnuntaina klo 10 – 17 osoitteessa: Sankt Paulsgatan 29. Hinnat ovat tosi edulliset ja kampetta on varsin runsaasti – myös miehille ja kaikkia kokoja löytyy. Kantsii siis poiketa!

Eilisen asun lähtökohtana oli aikoinaan MTWTFSS:n haalareista katkaistut housut ja äiskältä saatu turkoosi neuletakki. Mustat yksityiskohdat, kaulakoru ja nilkkurit, rajaavat kokonaisuuden mielestäni ihan kivasti. Aika rentohan tuo asu noin niinkuin toimistomeininkiä ajatellen oli, mutta perjantaina kai kuuluukin olla vähän casual.

• housut, MTWTFSS (tuunattu haalareista)
• neuletakki, saatu äidiltä, merkistä ei hajua…
• t-paita, H&M
• nilkkurit, Ril’s
• kaulakoru, Kookai (tuunattu)