Tag: Reseptit


Supersuosittu postaussarja “Viikon drinkki” is back!
Tosin koska täällä Go 4 it vol. 2:ssa ollaan aina viimeisimpien trendien huipulla, palaa drinksupostaussarja eetteriin aikuiseen makuun sopivien alkoholittomien drinkkien kanssa. Eli ei enää mitään syytä rajoittaa virkistävien, maukkaiden, makuhermoja hivelevien juomasekoitusten nauttimista viikonloppuihin tai juhlahetkiin. Energiaa ei myöskään tarvitse kuluttaa siihen, että pitäisi kirjaa, miten monta cocktailia on tullut nautittua. Näitä voi juoda ihan niin monta kuin mieli tekee yöunen kärsimättä ja ilman tahmeaa oloa seuraavana päivänä!
Jossain on aina cocktail o’clock – ja täällä se on ihan milloin vaan!

Hyvän alkoholittoman drinkin salaisuus on se, että jokin ainesosa tuo juomaan syvyyttä ja makuvivahteita. Ei siis kannata ajatella, että kyllä siitä hyvä tulee, kun vain jättää viinan pois. Oikeasti herkulliset mocktailit vaativat hiukan vaivaa – kuten ne perinteisetkin drinksut – mutta lopputulos on parhaimmillaan ihanan antoisa ja vivahteikas, kuten hyvän cocktailin kuuluukin.
Valmistukseen kannattaa käyttää parhaimpia saatavilla olevia raaka-aineita, se palkitsee lopputuloksessa monin kerroin. Juuri nyt on hankala löytää tuoreita marjoja (tuontimansikat ei vaan toimi), joten varmimmin herkulliseen lopputulokseen pääsee käyttämällä yrttejä ja sitrushedelmiä.

Ginger Sting -drinkki oli meillä pääsiäisaterian aperitiivi. Se sopii erinomaisesti tervetuliaismaljaksi isommallekin porukalle, sillä pohjan voi annostella laseihin etukäteen ja lopuksi vain kaataa päälle pikkuisen pirskahtelevaa ginger beer -juomaa.
Itse tykkään käyttää tuollaisia isoja jääpaloja (näkyy vähän huonosti kuvissa?). Sen lisäksi, että ne ovat kivan näköisiä, isot jääpalat viilentävät drinkin tehokkaasti laimentamatta sitä turhanpäiten.

GINGER STING
Ainekset (per annos):

  • 1/2 lime
  • n. 2 cm tuoretta inkivääriä (2 rkl mehua tuoreesta inkivääristä)
  • 1 dl hyvää inkivääriolutta
  • iso jääpala
  • tuoretta rosmariinia (koristeluun)

Valmistus:

  • Varaa 1/2 lime per drinkki. Leikkaa yksi siivu koristeeksi ja purista lopusta mehu.
  • Raasta noin 2 cm tuoretta inkivääriä lävikköön, purista mehu ja sekoita 2 rkl limemehun kanssa.
  • Kaada lime-inkiväärimehu cocktail-lasiin, lisää iso jääpala ja kaada päälle noin desi hyvää inkivääriolutta.
  • Koristele limetin siivulla ja tuoreen rosmariinin oksalla.


Meidän perheen sisäinen raati on yksimielinen Ginger Sting -drinksun herkullisuudesta. Tuorepuristettu lime ja inkivääri tuovat aivan ihanaa särmää cocktailiin ja rosmariinikin antaa oman vivahteensa, vaikka se periaatteessa onkin vain koriste.
Eli suosittelen lämpimästi testaamaan vaikka heti nyt viikonloppuna – tai miksei vaikka vappuna!


Suomi-somessa on aiheuttanut pastahysteriaa jo ainakin kaksi eri reseptiä, avokadopasta ja uunifetapasta. Molemmat ihan hyvästä syystä. Pomminvarmoja herkkureseptejä, jotka onnistuvat tällaiselta vähemmän näppärältäkin kokkailijalta. Molempia olen ehtinyt valmistaa niin monta kertaa, että ohjeet on ollut pakko laittaa kyllästymisvaaran vuoksi vähän jäähylle.
Rrrakastan pastaa ja viimeaikoina hittilistan soitetuin on ollut täkäläinen somehittipasta: BELUGABOLOGNESE.
En mitenkään hurjan paljoa seuraa svenne-somekanavia, joten en ihan tarkkaan tiedä, miten kattavasta hysteriasta on ollut kysymys. Jotain kuitenkin kertonee se, että talven aikana  lounashuoneen lunchlåda-jengissä on ollut päivittäin vähintään yksi, usein useampikin, joilla on ollut eväänä juurikin Belugabolognesea. Lisäksi kastikkeen pääraaka-aine, pienet mustat Beluga-kaviaaria muistuttavat linssit, ovat olleet sinnikkäästi loppu kaikista ruokakaupoista. Eli eiköhän näillä spekseillä täyty somehittipasta-tittelin vaatimukset?

Enkä kyllä yhtään ihmettele miksi! Belugalinssit antavat ihanaa purutuntumaa (toisin kuin monet muut linssit, jotka menevät helposti ihan mössöksi keitettäessä) ja kastikkeen maku on aivan taivaallisen tomaattisen täyteläinen. Lounaspöydässä olen kuullut vannoutuneiden lihansyöjienkin kehuvan tätä linssiversiota.
Eli tästä nyt testiin ruotsalaisten somehittipasta!

BELUGABOLOGNESE
(4 annosta)
Ainekset:

  • neljän hengen annos pastaa, mieluiten spaghettia
  • 10 öljyssä marinoitua aurinkokuivattua tomaattia
  • 1 sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 rkl öljyä aurinkokuivatuista tomaateista (tai oliiviöljyä)
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • 1 purkki hyvää tomaattimurskaa (luotan edelleen Muttiin!)
  • 4 dl vettä
  • 2 dl keittämättömiä belugalinssejä
  • 1 rkl vihannesfondia (tai yksi vihannesliemikuutio)
  • 1/2 rkl hunajaa
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • suolaa
  • pippuria myllystä
  • raastettua parmesania
  • reilusti tuoretta basilikaa silputtuna

Valmistus: 

  • Kuori ja pilko sipuli ja valkosipuli. Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit. Kuullota sipulit pienessä öljytilkassa (mieluiten tosiaan sitä öljyä aurinkokuivatuista tomaateista) isolla pannulla tai kattilassa aurinkokuivattujen tomaattien kanssa. Lisää tomaattipyree ja jatka paistamista parisen minuuttia koko ajan sekoittaen.
  • Laita sekaan kaikki loput ainekset ja anna kiehuskella hiljakseen kannen alla noin 20 min.
  • Mausta suolalla ja tuoreena rouhitulla pippurilla.
  • Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Tarjoile parmesaniraasteen ja basilikasilpun kanssa.


Kokonaisuus on niin kertakaikkiaan mehevä ja täyteläisen maukas, että loppuu taas Mintulta superlatiivit. Hunajan makeus tuo esiin tomaatin parhaita puolia – se on selvää. Jo Tinni opetti aikoinaan, että tomaattikastikkeeseen pitää aina lisätä ripaus syvyyttä tuovaa sokeria.
En myöskään jättäisi pois balsamiviinietikkaa (jota muutenkin lisäilen nykyään vähän kaikkeen…). Oma jujunsa on myös aurinkokuivatussa tomaatissa, joka 00-luvun hypetyksen jälkeen on ollut vähän ruuanlaittopaariaa, mutta tämä bolognese ei varmastikaan maistuisi yhtään niin hyvältä ilman niitä.

Kunnon somehittipastan tyyliin kaikenlaisia versioitakin on jo tarjolla. Itse muokkaan perusohjetta lisäämällä heti ensimmäisessä vaiheessa teelusikallisen chilihiutaleita. Kastike sopii kuulemma hyvin myös täysjyväcouscoussin kaveriksi ja silloin ateriassa on jonkin dieetin ohjenuorien mukaan vähemmän jotain, mitä pitää vältellä. Jotkut suosittelevat lisäämään kastikkeeseen ripauksen kanelia. En ole testannut, mutta hurjapäille vinkiksi!
Ja tosiaan – sopii myös lounaslaatikkoon ja itse bolognese ei pahastu myöskään pakastamisesta.


Kellojen siirtelyn myötä kalenterikin näyttää nyt kesäaikaa. En oikein tajua tuota ajan säätämiseen liittyvää pelleilyä, mutta eipä se nyt enää oikeasti niin paljon haittaakaan, kun kaikki laitteet osaavat ihan itse päivittää itsensä vallitsevaan kellonaikaan. Keittiön seinäkello on ainoa, joka odottelee päivitystä siihen asti, kun Peetu tulee kotiin.
Osaisin ja pystyisin toki siirtämään perus patterikäyttöisen Ikea-seinäkellon viisareita itsekin, mutta en ole kovin hyvä saamaan aikaiseksi tuollaisia pikkujuttuja. Vuosien myötä olen antanut periksi, enkä edes yritä. Peetu on sitäpaitsi sen verran pidempi, että yltää kelloon ilman keittiöjakkaraa.
Onhan kesäajassa se ilo, että pikkuhiljaa lisääntynyt iltapäivien valoisuus humpsahtaa kerralla illan puolelle. Tänään oli valoisaa jopa silloin, kun läksin kotiin toimistolta!
Alkukevään miinuspuoli ainakin itselläni on se, että tunnen oloni talven jäljiltä harmaaksi ja väsyneeksi. Valon lisääntyminen ilahduttaa, mutta olo on jotenkin ihan älyttömän vetämätön.

Ehkä innostun rustaamaan itselleni vielä tavallistakin aikaoptimistisempia ja pidempiä todo-listoja – tai jotain – sillä tuntuu, että vaikka koko ajan puuhastelen, oikein mistään ei tule valmista. Onneksi tilanne on pahempi kotona, töissä on jotenkin selkeämpi meininki. Tosin illalla olen ollut varsinkin viimeaikoina taas ihan loppu.
Kaksi parasta ja toimivinta keinoa kevätväsymyksen taltuttamiseen on riittävä kuntoliikunta ja hyvät yöunet. Kahvikin piristää, mutta viimeinen kupillinen olisi syytä nauttia hyvissä ajoin, ettei uni kärsi.
Itse pidän nyrkkisääntönä, että lounaan jälkeen voin vielä juoda yhden ison mukillisen kahvia, mutta sen jälkeen siirryn kofeiinittomaan yrttiteehen. Välillä sitä kuitenkin kaipaa pientä extra-boosteria ja silloin ohjelmassa on kurkumalatte.
Ihanan auringonkeltaisen juoman antioksidantit elvyttävät ja piristävät. Ja vaikka suhtautuisikin kurkuman väitettyihin moninaisiin terveysvaikutuksiin epäileväisesti, värin lisäksi myös lempeän mausteinen maku vaikuttaa virkistävästi.

KURKUMALATTE
(2 mukillista)
Ainekset:

  • n. 4 tl kurkumajauhetta
  • ripaus inkiväärijauhetta
  • ripaus jauhettua kardemummaa
  • ripaus kanelia (jauhettu)
  • pari pyöräytystä mustapippuria myllystä
  • 2 tl kookosöljyä
  • 1 tl hunajaa (voi korvata esmes agave-siirapilla, jos tavoitteena on vegaanillekin sopiva juoma!)
  • 1/2 dl vettä
  • 4 dl vaahtoutuvaa kauramaitoa (Oatly iKaffe tai vastaava)

 
Valmistus:

  • Laita kaikki muut ainekset kattilaan paitsi puolet kauramaidosta.
  • Lämmitä miedolla lämmöllä samalla sekoitellen niin, että maustejauheisiin ei jää kokkareita.
  • Lämmitä loput kauramaidosta erikseen ja vispaa ihanaksi ”latte-vaahdoksi”.
  • Jaa ensin kurkumamaito mukeihin ja kaada sitten päälle maitovaahto.
  • Ripsauta vielä koristeeksi lempparimaustettasi esmes kanelia tai kurkumaa.
  • Nautiskele lämpimänä!

Vinkki: jos kaapista ei löydy vaahtoutuvaa kauramaitoa, voi ohjeen tietty toteuttaa myös tavallisesta kauramaidosta. Silloin jätän yleensä veden pois ja lisään vastaavasti maidon määrää.

Kurkumalatte on nykyisin suosikkijuomani varsinkin iltaisin. Aamuisin ja aamupäivisin kahvi on ehkä parasta, mitä tiedän – enkä edes halua harkita siitä luopumista. Iltaisin tilanne on tosiaan toinen ja silloin haluan monestakin syystä vältellä kofeiinipitoisia juomia.
Ihaninta kurkumalaten kanssa on se, että vaikka se virkistääkin, ei se vaikuta negatiivisesti yöuniin. Ehkä paremminkin päinvastoin! Suosittelen siis testaamaan, jos kaipaa ihanaa vaihtelua iltateerutiineihin.


Täällä sitä kuulkaa surffaillaan ruokatrendien aallonharjalla ihan muina kokkikoululaisina! No eivais – taidan olla galaxin viimeinen ihminen, joka on laittanut talven hypetetyintä ruokaa – uunifetapastaa. Haha!
Tilanne oli se, että kärvisteltyäni viikon verran flunssassa ja kuumeessa, alkoi tervehtymisvaiheessa kovasti tehdä mieli jotain oikeaa ruokaa. Jaksua ei riittänyt mihinkään ihme väsäilyihin (miksi olisikaan, kun ei yleensä muulloinkaan) ja kaapissa lojuvat pikkutomaatit alkoivat näyttää sen näköistä naamaa, että mihinkään salaattiin niitä ei olisi voinut enää iskeä. Kun vielä jääkaappini perusvarustukseen kuuluu aina pala tai pari fetajuustoa – oli homma sillä selvä.
Googlasin ohjeen ja päädyin muistaakseni Iltasanomien sivuille. Tässä teille oma “versioni” kommenttien kera.

UUNIFETAPASTA
(4 annosta)
Ainekset:

  • 2 pakettia tuorepastaa (1 paketti kahdelle hengelle)
  • 2 pakettia fetajuustoa á 150 g
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1 punainen tuore chili
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 2 rasiaa kirsikkatomaatteja
  • mustapippuria myllystä
  • suolaa
  • tuoretta basilikaa

Valmistus:

  • Lorauta uunivuoan pohjalle tilkka oliiviöljyä. Laita fetapalaset kokonaisena vuokaan. Pieni chili & valkosipulinkynsi ja laita fetan päälle.
  • Lorauta päälle reippaasti oliiviöljyä. Laita kirsikkatomaatit vuokaan ja pyöräytä oliiviöljyssä. Rouhi päälle mustapippuria ja viimeistele ripauksella suolaa.
  • Paista uunin keskiosassa 200 asteessa 15 minuuttia.
  • Nosta lämpö 225 asteeseen ja käännä uuni grillivastukselle. Nosta vuoka uunin ylätasoon ja paista vielä noin 5 minuuttia.
  • Keitä pasta paketin ohjeen mukaan.
  • Riko uunifetaa hieman ja lisää pasta uunivuokaan, sekoita.
  • Tarjoile tuoreen basilikan kera.


Pari vinkkiä heille, jotka eivät vielä ole reseptiä testannut:

  • Alkuperäisessä ohjeessa fetajuustoa on huomattavasti runsaammin verrattuna pastan määrään kuin tässä minun versiossani (250 g kahdelle hengelle). Kyllä näilläkin mittasuhteilla tulee hyvää, mutta resepti taitaa kyllä olla parhaimmillaan kahden hengen toteutuksena.
  • Kirsikkatomaattien kanssa ei tosiaankaan kannatta kitsastella. Itselläni on tuossa vähän vajaa kaksi rasiaa (osa oli mennyt huonoksi..), mutta määrä olisi kevyesti voinut olla tuplat. Ainakin tuorepastan kanssa tuli sellainen olo, että kaikki tomaateista tullut kosteus imeytyi nopeasti ja mehevyys hiukan kärsi.


Lounaslaatikossa pasta harvoin on parhaimmillaan – ja sama pätee tähän. Pikkuisen kun lorauttaa päälle oliiviöljyä lämmitysvaiheessa, niin hyvinhän tuo kuitenkin toimii!
Sellaista tuossa kokkaillessani mietin, että kun tästä samaisesta ohjeesta on näkynyt lukemattomia kuvia Instagramissa ja tosi useissa on tomaateissa jäljellä niiden se köynnösoksa, niin eikö ne tomaatit ole silloin hiekkaisia?
Nuo minunkin tomaattini olivat alunperin köynnöksenä, mutta ei tarvinnut kovin paljoa miettiä, haluanko mielummin hienon Instagram-kuvan, missä köynnös on jäljellä – vai hiekattoman uunifetan… Mutta ehkä jostain saa niin puhtaita tomaatteja, että niitä ei tarvitse viruttaa tai sitten muut osaa pestä niin hienosti, että tomaatit eivät irtoile oksasta.
Yhtä kaikki – superhypetetty uunifetapasta on aivan erinomaisen kelpo helppo ruokalaji, jonka valmistumisessa ei mene kauaa. Ja voisin kuvitella, että tätä on myöskin varsin vaikea pilata. Ainoa kriittinen vaihe on grillaus uunissa. Palaneet tomaatit tuskin on mikään hitti – eli kantsii käyttää timeria!


Kuulin jostain, että eilen oli virallinen kalasoppapäivä (jostain = joku lukuisista some-kanavistani). Fanitan ihan täysillä kaikkia hölmöjäkin teemapäiviä ja tietty innostuin, että nythän pitää merkkipäivän kunniaksi saada maailman parhaimman kalasopan ohje tänne blogiin.
Viimeksi Tampereen reissullani Tinni tarjoili juuri sitä, maailman parasta kalakeittoa – ja se oli niin älyttömän herkullista, että en voinut uskoa sellaista olevan olemassakaan! Pitäisi tosin laittaa hyvät reseptit muistiin samantien, sillä esimerkiksi nyt, kun ajatukseni oli alkaa keitellä kyseistä keittoa, armas bestikseni olikin argentiinalaisen tangon kurssilla ja päädyin valmistamaan hankkimastani kalasta ihan jotain muuta.
Toisaalta tilanne on tripla win-win-win. Ensinnäkin tein soppaan varaamastani kalasta aivan tolkuttoman hyvää marinoitua ja uunissa grillattua juttua – ja se ohje tulee tässä nyt – toiseksi nyt mulla on se Tinnin resepti, joten ihanaa kalasoppaa tiedossa ihan lähitulevaisuudessa, lisäksi miten mahtavan inspiroivaa, että joku on viikonlopun mittaisella argentiinalaisen tangon tanssikurssilla! Jotain tuollaista haluan ehdottomasti tehdä itsekin.
Hätäpäissäni siis valmistin aterian, joka on kiistatta yksi parhaimpiani ikinä! Etenkin aasialaisista mauista, chilistä, limestä ja kookosmaidoista pitäville suosittelen ehdottomasti.

UUNISSA GRILLATTU KALA JA KOOKOSRIISI
(noin 4 annosta, ei superisoja)
Ainekset:

  • 500 g jotain valkoista kalaa (itse käytin pakaste-seitä, kyse on kuitenkin ihan arkiruuasta)
  • 1 purkki kookosmaitoa
  • 1 rkl kalafondia
  • 2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 limetti
  • 1/2 – 1 tl sambal oelek
  • 3 dl jasmiiniriisiä
  • n. 2 dl vettä
  • suolaa

Valmistus:

  • Pese limetti hyvin ja raasta kuori & purista mehu. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.
  • Paloittele kala kivoihin grillitikkuun sopiviin palasiin
  • Valmista marinadi kalalle: sekoita raastettu limen kuori & mehu, raastettu tuore inkivääri, sambal oelek, kalafondi, hienonnettu valkosipuli ja kookosmaito.
  • Laita kalanpalat marinadiin ja anna maustua vähintään 2 tuntia, mielellään pidempään.
  • Ota kalat pois marinadista.
  • Keitä riisi marinointiliemessä, lisää vettä vain hiukan niin, että valmista riisiä ei tarvitse valuttaa (itselläni meni vähän alle 2 dl)
  • Kuivaa marinadista pois otetut kalanpalat talouspaperilla ja ripsottele päälle vähän suolaa.
  • Grillaa uunissa ylätasolla n. 5 min per puoli. Halutessasi hiukan kesäistä grillailufiilistä käytä grillitikkuja!
  • Tarjoile vihreän salaatin kanssa


En ole ikinä aikaisemmin keittänyt riisiä muutakuin vedessä, joten tämä testi oli varsinaisen tajunnanräjäyttävä. Haha! Mutta siis todellakin tuntui mahtavalta, että marinadi tuli kokonaan käyttöön ja lopputulos on mehevän täyteläinen mutta aasialaistyyppisen raikas.
Pakastamista en ole tämän kanssa testaillut, mutta seuraavan päivän lounaslaatikossa varsinkin riisi oli, jos mahdollista vieläkin maukkaampaa kuin ensimmäisenä päivänä. Eikä kalassakaan ollut mitään moittimista!

Old stuff