Month: July 2017


Nonni, nyt se on sitten ohitse se Mintun viimeinenkin kesälomaviikko. Eilen oli hiukan lomanloppumisblues, enkä oikein saanut pakotettua itseäni normaaliin sunnuntai-rutiiniini, seuraavan viikon työvaatteiden tsekkailuun. En tiedä auttoiko vai hankaloittiko asiaa se, että tänään kotiin lennähtänyt Tinni siinä vieressä pakkaili tavaroitaan.
Toisaalta oli sellainen puuhastelun meininki, mutta toisaalta loman ja lomailutunnelman loppuminen tuli entistäkin selkeämmäksi.

Jos totta puhutaan, ei itseasiassa harmita yhtään, että lomat on nyt pidetty ja arki palannut talon. Ei siitäkään huolimatta, että varsin epävakaisen ja viileän kesän jälkeen näyttää kunnon helleaalto viimein saavuttaneen Tukholman.
Toimistolla on oikeastaan aika kivaa. Joskus toki muutenkin, mutta erityisen leppoisaa siellä on näin, kun suurin osa porukasta on edelleen lomilla. Viikon päästä pulssi kiihtyy taas, mutta tällä viikolla ehtii vielä hyvin tehdä kaikkia niitä hommia, jotka on siirtänyt sitten-kun-on-aikaa -ajankohtaan.


Tällainen rentofiiliksinen kesäloma-aikaan osuva työviikko on mielestäni ainoa mahdollinen ajankohta, jolloin shortsit sopivat toimistolle. Mietin kyllä hetken, että näinköhän viitsin laittaa niitä nytkään, mutta sitten totesin, että meidän kerroksessa ei ole kuin pari hassua kollegaa duunissa tällä viikolla, joten nyt jos koskaan voi antaa periksi hellelukemiin kipuaville kesälämpötiloille.
Vaikkei meillä mitään virallista toimiston dress codea olekaan, huomasi aivan selvästi, että varsin moni muukin on tulkinnut kirjoittamattomia soveliaisuussäännöksiä lomakauden linssien läpi. Normaalisti kun paljaat olkapäät, läpsykkäiset remmisandaalit tai kukkakuosiset maksimekot eivät todellakaan ole mikään tavallinen näky.
Kesäsäännöt pätevät siis toimistopukeutumisessa – ja oikeastaan hyvä niin!

Tosin shortsien toimistokelpoisuus on mielestäni suoraan yhteydessä punttien pituuteen – ei pelkästään siihen, että ne ovat shortsit. Nuo omat tummansiniset shortsini eivät todellakaan ole normaaliolosuhteissa office-tyyliäni. Sen sijaan siistit, ei vapaa-ajan materiaalista valmistetut räätälöidyt versiot, joiden puntti laskeutuu polvien tuntumaan, voisivat olla hyvinkin elegantit.
Valkoinen kauluspaita, vaikka sekin on poletteineen ja vajaamittaisine hihoineen varsin rento, tuo hiukan skarpimpaa ja puetumpaa ilmettä kokonaisuuteen. Yhdistelmä tuntui sikäli onnistuneelta, että en kyllä tuntenut itseäni hetkeäkään alipukeutuneeksi.

Eli oma vastaukseni otsikon kysymykseen on: kyllä ja ei! Ihan niinkuin kaikessa muussakin pukeutumisessa, periaatteessa mitään tiukkoja sääntöjä ei ole olemassa, kunhan ottaa huomioon tilanteen, tilaisuuden ja on riittävän huomaavainen muita ihmisiä kohtaan.

  • kauluspaita, Forever21
  • shortsit, Lindex
  • sandaalit, Lacoste
  • kangaskassi, Carin Wester


Tiedättekö sen Garfield-kissan maanantai-sloganin: “I will rise, but I won’t shine”? Siltä itsestäni tuntuu aina toisinaan, maanantai tai ei. Takkuaamuihin auttaa klassisesti reilu annos kahvia, mutta myös sopivasti energisoiva, kropan hyvinvointiakkuja lataava aamiainen.
Olen aika huono syömään mitään heti heti herättyäni. Varsinkin kiireisinä arkiaamuina on niin ihanaa, kun voi vain hörppiä herkullista smoothieta samalla, kun laittautuu kuntoon päivää varten.
Rise & shine -smoothie sisältää runsaasti vitamiineja (C-, B- ja A-vitamiinia) ja hivenaineita (kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa etsetera) sekä hyviä rasvoja ja kuituja tottakai. Luokittelisin tämän vihersmoothieksi, mutta vadelmien, mantelivoin ja banaanin ansiosta lopputulos on varsin makea, joten sikäli Rise & shine menee ihan klassisesta herkkusmoothiestakin.

RISE & SHINE – VADELMAINEN AAMUSMOOTHIE
(yksi iso annos)
Ainekset:

  • 1,5 vadelmia (tuore tai pakaste)
  • 1 kypsä banaani
  • kourallinen baby-pinaattia
  • 1 rkl mantelivoita
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1 rkl chia-siemeniä
  • 2 rkl kaurahiutaleita
  • 1 – 2 dl vettä

Valmistus:

  • Laita kaikki ainekset blenderiin ja huruttele tasaiseksi.
  • Veden määrää säätelemällä tästä saa joko hörppimällä juotavan smoothien tai lusikalla syötävän smoothie bowlin pohjan.
  • Vinkki: smoothiesta saa kätevästi kylmää, jos käyttää pakastettuja vadelmia ja/tai banaania. Mikäli molemmat on tuoreita, voi osan vedestä korvata jääpaloilla.


Ihanasta smoothiesta oli tosi vaikea saada kuvia, jotka antaisivat oikeutta makuelämykselle. Toivottavasti olen nyt kuitenkin onnistunut vakuuttamaan, että huolimatta ruskeahkosta ominaisväristään Rise & shine on aivan mahtavan hyvää ja ehdottomasti yksi herkullisimmista makeista smoothieista, joita olen tehnyt.


Ruisrock-viikonloppumme Turussa ei ollut aivan pelkkää festarointia. Lauantaina kävimme nauttimassa tukevan lounaan Blankossa ennen päivän hulinoita. Kyllä sitä yhden kerran festareitten aikana on ihana saada syödä oikein pöydän ääressä istuen. Haha!
Voin suositella erittäin lämpimästi Blankoa kaikille mutkattomasta mutta herkullisesta ruuasta pitäville. Huolella valitut raaka-aineet ja asiantunteva valmistus tekevät annoksista erittäin hintansa väärtejä.
Itse päädyin pitkähkön pohdinnan jälkeen puhvelimozzarella-tomaattipastaan, joka oli kaltaiselleni tomaatinrakastajalle aivan täydellinen nappivalinta. Jo pelkästään tuon pastan vuoksi hinkuan takaisin Turkuun mahdollisimman pian.

Tinni tilasi punaisen peston ryydittämän lammaspastan, vaikka olikin kahden vaiheilla, ottaisiko saman annoksen kuin minä. Aikaisemmat ihanat kohtaamiset lammaspastan kanssa painoivat valintahetkellä enemmän – eikä tälläkään kertaa ollut aihetta muuta kuin hyristä tyytyväisenä.
Seurueemme nuoriso tilasi lankkupihvin ja argentiinalaisen lammasvartaan. Molemmat vakuuttivat olevansa supertyytyväisiä valintaansa. Ja hyviltä ne näyttikin.

Palvelu rennosti ja mutkattomasti sisustetussa Blankossa on ystävällistä, asiantuntevaa ja siihen nähden, että paikka oli osin Ruisrockin ansiosta pullollaan väkeä, myös varsin rivakkaa.
Mitä enemmän laitan itse ruokaa kotona sitä tärkeämmäksi itselleni on tullut ravintolavisiitin kokonaiselämyksen toimivuus. Siinä mielessä kokonaisuus Blankossa on kyllä ihan huippuluokkaa. Miljöö, palvelu ja ruoka ovat kaikki linjassa keskenään ja ehdottomasti visiitin väärti.


Missä menee vihannessmoothien ja kylmän keiton raja? No, ei kai sillä niin ole väliä. Päätin nyt kutsua tätä tomaattista versiota keitoksi, koska söin sitä lounaalla lusikalla lautaselta.
Vegaanin kylmän tomaattikeiton kermaisuuden salaisuus piilee liotetuissa cashew-pähkinöissä. Ihana koostumus ja lempeä makumaailma sopii niillekin, joiden mielestä gazpachot sun muut ovat liian vihanneksisia.

KERMAINEN KYLMÄ TOMAATTIKEITTO
(2 annosta)
Ainekset:

  • rasia maukkaita pikkutomaatteja
  • 1 iso porkkana
  • 2 dl vettä
  • reilu 1/2 dl cashewpähkinöitä
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • 1/2 tl chilijauhetta
  • pieni kourallinen tuoretta korianteria
  • 1 tl kurkumaa

Valmistus:

  • liota cashewpahkinöitä n. 1/2 vuorokautta kylmässä vedessä
  • pese tomaatit, kuori porkkana ja pilko muutamaksi palaseksi
  • laita kaikki ainekset blenderiin ja suruttele tasaiseksi
  • nauti viileänä


Keitosta tulee pähkinöistä huolimatta aika kevyttä – eli sikäli se on parhaimmillaan juuri lounasruokana. Tosin koostumus on ihanan kermainen, joten sikäli saattaisin hyvin kuvitella tarjoavani tätä myös kesäisten illallisten alkupalana.
Jos ajatus keitosta kylmänä tuntuu oudolta, niin mikään ei estä lämmittämästä annosta hiukan mikrossa. Olen testannut senkin – ja hyvin toimii!

Kuvausassistentti tapansa mukaan tilanteen tasalla! 😀


Joskus viime syksynä H&M:n alesta hankkimani pohjepituinen musta ribbineulemekko on osoittautunut todelliseksi luottovaatteeksi. Talvella pidin sitä paljon neuleiden kanssa ja toisinaan puin ysärihenkisesti kauluspaidan alle.
Kevään tullen ajattelin, että neulemekko on liian talvinen ja pitää siirtää odottamaan seuraavaa sesonkia. Mutta vielä mitä! Väristään ja melko rouheasta neulepinnastaan huolimatta mekko taipuu mielestäni aivan mainiosti myös näihin aavistuksen viileisiin kesäkeleihin.

Tämä onkin varsinainen “vanhat palvelijat” -asu, sillä Zarasta aikoinani hankkimani korot on nähnyt jo vaikka miten monta kesää. Pari vuotta ne huilasivat varastossa, mutta sitten vein ne suutarille saamaan uudet korkolaput ja taas mennään!
Piilokorokepohjansa ansiosta sandaalit on tosi mukavat ja helposti käveltävät. Täytyy tunnustaa, että en ole nyt vähään aikaan raidannut Zaran valikoimaa, mutta jossain vaiheessa kaikki niiden korolliset kengät olivat niin järkkykorkeita, että yhdet sellaiset hankittuani, päätin siirtää kenkähankintani muualle.
Onneksi nuo ovat sen verran klassisen malliset, että ainakaan omaan silmääni ne eivät näytä auttamattoman vanhanaikaisilta.


Monkin huitula on sekin jo nähnyt sesongin jos toisenkin. Tykkään siitä kuitenkin edelleen niin paljon, että en sulanut Peetun omimisyrityksien edessä.
Mielestäni se tuo mukavaa graafisuutta ja rentoutta asukokonaisuuteen.


Tänään alkoi viimeinen lomaviikkoni. Tukholman sääennusteet muuttuu melkein tunneittain, mutta toivon, että saisimme edes vähän aurinkoa ja lämpöä. Tosin haaveilemani kotoinen biitsiloma taitaa olla liikaa vaadittu.
No, Tinni tulee tänään illalla viettämään Tukholma-viikkoa ja ainahan täällä jotain kivaa tekemistä löytyy!

  • neulemekko, H&M
  • huitula, Monki
  • sandaalit, Zara
  • laukku, Botkier
Old stuff