Month: February 2010

Pradan ensi syksy lupaa hyvää! Eikä vain siksi, että syysnäytöksessä esitelty aikuinen, kaunis siluetti hellii rokkisoturiestetiikkaan kyllästyneitä silmiä ja sieluja – vaan myös siitä syystä, että Pradan asema muodin suunnannäyttäjänä tuntuu olevan horjumaton. Mitä Miuccia Prada on päättänyt esitellä catwalkilla, vaikuttaa vuorenvarmasti tuleviin trendeihin laajemmaltikin.

Pradan syksyn 2010 mallisto on kokonaisuudessaan nautinnollinen. Fiilikseltään se ei ehkä ole ihan niin uutta luova kuin jotkut aikaisemmat, mutta itse tykkään malliston perinteisestä pradamaisuudesta kovasti.

Prada aw 2010

Ihanat naiselliset mekot, joissa katse kiinnittyy röyhelöiseen rinnukseen ja hoikkaan, tasapainoiseen uumaan, on ehkä kauneinta, mitä catwalkilla on pitkään aikaan nähty. A-linjainen hame ei ehkä ole itselleni se omin malli, mutta kieltämättä se on monille juuri se pukevin leikkaus, jonka avulla voi saada aikaiseksi illuusion vyötäröstä. Vaikka sitä ei omasta takaa niin kovasti olisikaan. Pallean paljastava kurkistusaukko mustassa mekossa näyttää sekin yllättävän käyttökelpoiselta. Varsinaisissa napapaitavirityksissä Minttua ei tulla ikinä (enää) näkemään!

Prada aw 2010

Kauniisti leikatut takit ovat mielestäni Pradan syysmalliston parasta antia. Kevyesti vintage-henkiset päällysvaatteet, kaksirivisinä, kellohelmaisina, kevyesti vartaloa myötäilevinä ja suloisin pallukkanapein kiinnitettynä toimivat täydellisesti.

Kaksi ehdotonta näytöksen suosikki-lookia:

Prada aw 2010

Laatikkomainen kiiltäväpintainen takki, äijämäinen karheanoloinen patenttineule ja lakattu polvimittainen heiluhame – me likes! Pradalle tyypillinen painokuosi miellyttää silmää, samoin kapea silhuetti. Ja vajaamittaiset puntit ovat ihan must.

Prada aw 2010

Aika mielenkiintoista, että Prada aloitti spektaakkelimaisia kenkiä – ja etenkin mielikuvituksellisia korkoja suosivan trendin jo monta sesonkia sitten. Nyt, kun monet muut suunnittelijat kilvan koittavat keksiä mitä kummallisempia kenkävirityksiä mallistojen mausteeksi, palaa Miuccia Prada juurilleen ja esittelee kauniita, käyttökelpoisia ja naisellisia jalkineita.

Prada aw 2010

60-luvun alun huikeat kissalasit ja mehiläispesäkampaukset breikkaavat varmasti jo tulevana keväänä. Voisiko joku hiustaituri väsätä ohjeet, miten tuollainen pannalla somistettu muhkea viritys toteutetaan kotikonstein? Haluaisin testata, mutta omat nutturantekotaitoni rajoittuvat siihen kuuluisaan yhdellä hiuslenksulla toteutettuun söhryhommelliin… 😀

Prada aw 2010

Pradasta kun puhutaan, laukkuja ei vain voi sivuuttaa. Jotta koko postaus ei menisi ihan ylistämiseksi niin täytyy sanoa, että vaikka varsinkin tuo vasemmalla oleva käsilaukku on ihan kiva, en kuitenkaan ole aivan vakuuttunut. Olen vasta päässyt pitkähihnaisten laukkujen makuun ja jotenkin nämä lyhytsankaiset vaan eivät oikein aiheuta ilon väristyksiä. Keskimmäinen nailonlaukku näyttää ihan meikkipussilta ja nauhasta virkattu laukku on ehkä ihan hauska, mutta ehkei sitten kuitenkaan.

Prada aw 2010

Pientä kummastusta herätti myös kapeat rusettinauhat vyötäröllä. Kengissä samainen rusetti on mielestäni kaunis, mutta vyötäröllä jotenkin vähän liiankin tyttömäinen ja söötti. Juhlapuvussa tuo toimii oikeastaan ihan ookoo, mutta paksun palmikkoneuleen päällä tulee liiaksi lahjapakettifiilikset.

Kaikki kuvat: style.com

Peetu tekee ehdottomasti parasta suklaakastiketta, mitä oon ikinä maistanut!! Kaupan valmiskastikkeet maistuvat poikkeuksetta pikakaakaojauheille – eikä sitä muutenkaan juuri koskaan saa oikein kunnon suklaasta tehtyä kastiketta.

Täällä oli koko eilisen ihan tajuttoman ihana auringonpaiste ja pakkastakin vain pari hassua astetta. Kaiken huipuksi Peetulla oli vapaata koulusta (“hemstudiedag” – varsin mielenkiintoinen ruotsalaiskoulujen konsepti, jonka ansiosta Karkki vietti lukuisia päiviä kotona hermoillen kouluhommiensa kanssa ja Peetu nauttien ylimääräisistä vapaapäivistä…) – joten päätimme lähteä kokeilemaan lautojemme kanttien pitävyyttä Hammarbybackeniin.

Ihanan mäkipäivän jälkeen oltiin ihan mielettömän nälkäisiä… Ensin uskomattoman hyvää tulista vihannessosekeittoa ja jälkkäriksi jätskiannokset á la Peetu!

Peetun paras suklaakastike

Ainekset:

  • Noin 50 g tummaa suklaata. Peetu käytti Blogimiittiristeilyn goodiebagistä löytynyttä Green&Black’sin orgaanista 70% suklaata.
  • Noin 1/2 dl kermaa – ruokakerma käy hyvin
  • Lisäksi tarvittaessa (jos suklaa on kovin hapanta) noin ruokalusikallinen tomusokeria.

G&B suklaa ja kerma

Suklaa palastellaan ja koitetaan olla syömättä kovin montaa palaa. Vinkki: kannattaa ostaa vähän isompi levy kuin mitä ohjeessa sanotaan. Ettei vaan lopu kesken!

G&B suklaa

Kaikki ainekset isketään kattilaan ja kuumennetaan keskinkertaisen miedolla lämmöllä.

Suklaakastike 1

Seosta pitää sekoittaa ihan koko ajan, sillä se palaa tosi helposti pohjaan. Koko prosessi kestää vain muutaman minuutin, joten kovin suurta vaivaa sekoittamispakosta ei ehdi muodostua.

Suklaakastike 2

Alkuvaiheessa kastike saattaa näyttää vähän sotkuiselta, mutta se kuuluu asiaan ja tilanne tasoittuu nopeasti!

Parhaimmillaan kastike on lämpimänä herkullisen vaniljajätskin kanssa. Kovin pitkää säilytystä tuo ei muutenkaan kestä, joten kannattaa tehdä vain sen verran kuin tarvitsee. Tässä ilmoitetut määrät riittävät noin neljään jätskiannokseen – tai nuukasti annosteltuna vähän useampaankin.

Jätskiannos

Nomnomnom nomnomnom. Nomnomnom nomnomnom. Nomnomnom nomnomnom… 🙂

Mielettömästi kiitoksia kaikille ihanista kommenteista potrettikuvan valintapäätöstä koskevaan postaukseeni! Kakkoskuva sai ehdottomasti eniten “ääniä” ja jo melkein päätin valita sen. Ladattuani vienosti virnuilevan kakkosen esmes tänne Indiedaysin esittelyyn huomasin, että se ei toimi ol-len-kaan pienennettynä.

Siitä suivaantuneena rakentelin virallista potrettia parista ihan muusta kuvasta. Taisin jo ehtiä kyllästyä postauksen kolmeen vaihtoehtoon…. Mahtaakohan enää ketään kiinnostaa Mintun potrettipohdinnat? No eniveis – tällaiset kuvat on nyt tällä hetkellä harkinnassa:

4 Minttu

Nauravaisempi versio edellisen postauksen seesteisestä kolmosesta. Vähän galtsu-viboja, kun kuva on otettu yläviistosta, mutta toisaalta juuri siksi se ei näytä niin luokka- tai passikuvalta.

2 Minttu

Raitapaitakuvasta hammashymyversio. Olin jo tekevinäni päätöksen ja latasin tästä kuvasta itselleni profiilikuvan facebookiin. Mutta voi äh… Jotenkin olen sen yhden kommentoijan kanssa samaa mieltä, että ihana meikkaaja teki ehkä sittenkin pikkuisen liian mustan silmämeikin. Kieltämättä pyysin, että tee joku kiva fäshion-meikki, mutta kun katson tätä kuvaani fb:ssä, en oikein tunnista itseäni.

Sitä vaan ihmettelen, että miten tää nyt yhtäkkiä on niin vaikeaa? Yleensä näpsäisen muutaman kuvan ja julkaisen niistä vähiten hirveät. Nyt sitten jostain syystä on ihan hillittömän vaikea päättää, minkä kuvan ottaisin käyttöön…

Nämäkin kuvat siis Katrina Mäkisen käsialaa!

Lupaan, että jauhan seuraavaksi jostain muusta kuin omasta lärvistäni!! Esim. Peetu teki eilen aivan tajuttoman hyvää suklaakastiketta ja ajattelin rustailla teko-ohjeet tänne teidänkin riemuksenne. 🙂

Joskus sitä päätyy keekoilemaan kansainvälisille blogisivustoille ihan sattumalta. Tanskalaisesta Anywho-blogista löytyi hauska kuva, josta voi bongata Mintun (äärimmäisen tiukin ilmein… ha ha!) ja Auroran kamera kädessä Diana Orvingin näytöksessä Bernsissä helmikuun alussa. Jenni taisi tuossa näytöksessä istua eri puolella salia eikä siksi ole  kuvassa mukana.

Diana Orving

Kuka tunnistaa? Kuka tunnistaa!?

Kannattaa käydä Anywho-blogissa tsekkaamassa Diana Orvingin näytöskuvat! Upeat, hyvin dianaorvingmaiset printit ja drapeeratut asut ovat mielestäni ihan parhautta ja näkyvät Anywhon laadukkaissa kuvissa hyvin. Lokosreikähommelit eivät oikein kolahtaneet Mintulle, mutta muistaakseni Aurora tykkäsi kyllä.

Mintun paikka

Enkä muuten lupaa, että nämä Tukholman muotiviikkojutut loppuisivat tähän! 😀

Jo pidempään olen seuraillut useamman bloggarin Buzzador-juttuja. Täytyy myöntää, että olen ollut pikkuisen skeptinen… Buzzadorin ajatus on, että kuka tahansa voi ilmoittautua sivustolle ja saada ilmaisia tuotteita itselleen testattavaksi ja jaettavaksi kavereille. Jokin aika sitten päätin, että eipähän tuo mitään otakaan, jos ei annakaan ja ilmoittauduin itsekin mukaan. Edelleen hyvin skeptisenä sen suhteen, että mahtaakohan sieltä ikinä tulla mitään. No, eilen hain ensimmäisen pakettini lähipostista – vähänkö kivaa!

Dove VisibleCare

Paketista löytyi yksi täysikokoinen ja liuta suloisia pieniä Dove VisibleCare suihkusaippuoita! Vielä en ole ehtinyt testata, mutta esite ainakin lupaa selvästi kauniimman ihon jo kolmen viikon käytön jälkeen. Pullon kyljessä tosin lupaillaan näkyviä tuloksia jo seitsemässä päivässä… Tästä on hyvä lähteä testailemaan!

Buzzador-homma vaikuttaa aikas suositulta sillä minipienen lähipostin hyllyllä oli ainakin parikymmentä identtistä Buzzador-pakettia. 🙂 Mikäli olet kiinnostunut testailuhommista (blogia ei tarvitse olla…) klikkaa tästä linkistä.

Old stuff