Month: December 2008

Mut nyt täytyy kyllä jo juosta!!!

Peace and Love puput!! T. Minttu



Uudenvuodenviettosuunnitelmamme kokivat viime hetkellä totaalisen muutoksen… Alun perin tarkoituksemme oli vastaanottaa vuosi 2009 kotona villasukissa ystäväperheen kanssa, mutta nyt se ajatus on historiaa ja suuntaamme hippaamaan muutamien kavereitten kanssa Vasastaniin.

Mutta äääk – kaapistani ei löydy mitään, totaalisesti yhtään mitään päällepantavaa!!!

Laadukkaammat nettiputiikit lupaavat erinomaisen nopean toimituksen, mutta täksi illaksi tuskin ehtisi perille nämä alennusmyyntiherkut, joihin verhoutuisin enemmän kuin mielelläni:
Miu Miun paljettimekko on juuri täydellisen kimalteleva. Kennokuvion ja leikkauksen ansiosta yleisilme ei ole lainkaan pin-up -söötti tai groteski niinkuin helposti muuten kokopaljettimekoissa. Edes 40 % ale ei tosin tee mekosta vielä mitään budjettihankintaa…

Balencigan ketjulaukku
sopisi kokonaisuuteen täydellisesti! Clutch-mallille kaikki kunnia, mutta sampanjan kilistely onnistuu huomattavasti paremmin, kun veskan saa roikkumaan olalle. Tilattavissa noin puoleen hintaan… Voipi olla, etten pysty vastustamaan kiusausta.

Oikeasti oikeasti pukisin Miu Miun mekon kaveriksi omat Whyredin nilkkurini ja olisin tyytyväinen. Kuvan Miu Miu -nilkkurit kelpuuttaisin kyllä myös, varsinkin, kun hinta on alennuksen jälkeen ihan TopShop-tasolla. Kaikki mahdolliset koot vain näyttävät olevan loppuunmyyty.

Uusi vuosi voisi olla myös hyvä hetki rikkoa henkilökohtaisen koristautumisen rajoja. Kyssjohannan alesta löytyy vaikka mitä kivoja korviksia. Takuulla vetäisin ranteeseen myös vakiröykkiöt ketjuja ja remmejä.

Tosi järkevää muuten rustailla toiveasukollaaseja sen sijaan, että kaivelisi vaatekaappian tai kangasvarastoaan… Äh, mitä ihmettä sitä keksisi!?

Eli lämpöiset ja rentoutuneet terveiset Yasuragista!

Joulunpyhien pyjama-asustus vaihtui luonnikkaasti puuvillaisessa Yukatassa ja tohveleissa hiihtelyyn.
Huoneesta löytyi kätevä kokovartalopeili, jonka kautta päivän- tai tässä tapauksessa lähes parin päivän asu oli helppo ikuistaa.

Saavuimme eilen iltapäivällä Yasuragiin tapojemme mukaisesti vain ihan pikkuisen myöhässä. Tuntui todella tyylikkäältä stressata hikipäässä shiatsu-hierontaan, mutta onneksi hierojan rauhallinen ei mitään hätää, kyllä tässä on vähän joustonvaraa -asenne tasoitti tilanteen nopeasti. Itse hieronta toi etäisesti mieleen thai-hieronnan (nyt varmaan kaikki shiatsu-spesialistit saa hepulin…) painalluksineen ja venyttelytaivutuksineen. Shiatsu ei kuitenkaan tuntunut yhtä fyysiseltä vaan ennemminkin lempeältä akupisteiden painelulta.

Miäs testasi tiibetiläisillä vaskivadeilla toteutettavaa kumisteluhierontaa (klangmassage). Oli kuulemma ollut ihan mielenkiintoinen ja mukava kokemus. Tosin vanha ammattimuusikko kertoi, että PA:sta lähtee lavalla kroppaan vähän keskimääräistä tömäkämpää värinää. Vatien kumauttelun aiheuttamat ääniaallot ovat ymmärrettävästi vähän kesympi kokemus siihen verrattuna.
Japanilaisten perinteisiä kylpylätraditioita ja -tapoja valottavan opastuksen jälkeen siirryimme käsilaukun virkaa toimittavine koreinemme kylpylän puolelle. Lahjakortti Yasuragiin on ilmeisesti äärimmäisen suosittu joululahja, tai sitten Tukholman stressaantunut aikuisväestö oli yksimielisesti päättänyt käyttää joululoman rentoutumiseen, sillä paikka oli aivan tupaten täynnä. Onneksi tilat ovat suhteellisen väljät, joten tungostunnelmaa ei tullut oikeastaan kertaakaan. Tai no, se teini-ikäisen meluisasti käyttäytyvä äijäporukka ulkoilmassa olevilla kuumilla lähteillä olisi kyllä mielestäni saanut suksia kuuseen.

Yöpymistä varten meille oli varattu Wa-niminen minisviitti. Wa tarkoittaa harmoniaa ja sisustus ainakin tuki menestyksellisesti harmonia-pyrkimyksiä.
Futon-patja levitettynä pienelle korokkeelle pari askelmaa muuta huonetta korkeammalle. Pieni japanilaistyyppinen istuinryhmä ei nyt varsinaisesti kutsunut löhöilemään. Hyvin siinä silti sujui meidän pieni bisnes-palaveri, jossa tehtiin Go 4 it vol. 2 -putiikille hienoja kehityssuunnitelmia. Riisipaperiseinän takaa paljastui pieni parveke.

Hotellihuoneemme parvekkeelta oli ihanat näköalat suoraan merelle. Tuota edessä näkyvää salmea pitkin purjehtivat kaikki Tukholmasta lähtevät Suomen- ja Tallinnanlaivat. Aikas mahtavia ilmestyksiä varsinkin iltapimeässä!

Illalliseksi nautitimme japanilaisella paistopöydällä Teppanayakilla valmistetun aterian.
Kokki valmisti ruuan silmiemme edessä samalla jutellen leppoisasti japanilaisesta ruokakulttuurista, omasta työstään ja illan ateriasta. Kaunista katsella ja voi niin herkullista! Miäs valitsi kahdesta eri illallisvaihtoehdosta vasikanlihaa ja Mintulle tuli kalaa.
Alkupaloiksi nautimme muutaman kauniin sushi-palan. Onneksi oli ihan tajuton nälkä, sillä ruokaa oli paljon ja se oli suussasulavaa. Enne lähtöä kahdentoista aikaan päivällä syödyn pastalounaan jälkeen olin saanut sisuksiini vain yhden mandariinin. Hieronnan, zen-mietiskelyn ja kylpylävierailun jälkeen puoli yhdeksältä illalla olin jo valmis pistelemään suihini koko sushi-baarin…

No, syöminen ei todellakaan päättynyt siihen. Makoisasti nukuttujen kahdeksan tunnin yöunien jälkeen maistui jättimäisen aamiaisbuffetin antimet taivaallisilta!
Tosi hauskaa muuten, että kaikki pukeutuvat samanlaisiin asuihin eli Yukatoihin. Paikan visuaalinen yleisilme saa persoonallisen säväyksen, kun joka puolella vilkkuu japanilaisin kirjoitusmerkein koristeltuja hahmoja.
Maistuis varmaan sulleki!?

Tämän päivän ohjelmassa oli väri- ja ääniterapiaa.
Ennen terapia-session alkua valitaan listalta haluaako rentoutusta, stimulaatiota, motivaatioita, inspiraatiota tai jotain muuta yli kymmenestä eri vaihtoehdosta. Valitsin rentouttavan anti-stressi -vaihtoehdon, joka sisälsi klassista musaa ja meren kohinaa. Miäs valitsi oppimista stimuloivan ääniterapian. (ja nyt se valittelee flunssaa…)
Ääni tulee kuulokkeista ja värihommelit katsellaan päähän aseteltavasta kypärämäisestä kupu-systeemistä. Katseltavia värejä voi säädellä itse yksinkertaisen kädessä pidettävän pompulaohjaimen avulla.

Jonkun tutkimuksen mukaan klassinen musiikki alentaa verenpainetta ja kai jo aika ziljoonalla tutkimuksella on todistettu eri värien vaikutus mielialoihin ja omaan oloon. Sikäli voin kuvitella, että ääni- ja väriterapialla on varmasti hoitavia vaikutuksia. Koitin seurailla itse omia reaktioitani värien vaihtuessa, mutta jotenkin yllättävän vaikeaa keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Ajatukset pyrkivät karkailemaan. Lempparivärit löytyivät kyllä helposti ja korvissa kuuluvat meren äänet rauhoittivat ihan selvästi.

Lopuksi vielä pieni Yukata-opas:
Vaateparren nimi on Yukata, koska se on puuvillaa. Silkistä valmistettuna sen nimi olisi Kimono. Yukata puetaan päälle niin, että oikeanpuolimmainen lieve kääritään ensin kohti sydäntä ja sitten toinen puoli. Naisilla tuo menee helposti väärin päin, koska kääriytyminen on ns. miesten napituksen suuntainen. Toisin päin puettu Yukata tarkoittaa, että olet menossa hautajaisiin. Kiinnitystä varten on kankainen nauha vyöksi.
Yukatan – samoin kuin Kimononkin – hihat ovat laajat ja ne ovat ommeltu alareunasta pussiksi. Se saattaa aiheuttaa pientä hämmennystä pukemisvaiheessa, mutta useimmat pikku kätöset löytävät tiensä ulos ennemmin tai myöhemmin.
Hihojen pussukoita on tarkoitus käyttää taskuina. Aikas kätevää!
Siellä ne nyt ovat, Mintun tärkeät paperit, Yukatan hihassa piilossa!

Tukholmalaisille Uusi Vuosi on yksi vuoden tärkeimmistä juhlista, jota vietetään näyttävästi kimaltaen ystävien ja tuttavien kanssa. Vaikka aika monet kekkerit pidetäänkin kotona, ovat järjestelyt kaukana nuhjuisesta kotibilemeiningistä. Sampanjaa hamstrataan pullokaupalla ja Östermalmin kauppahallissa käydään kiivasta taistoa viimeisistä hummereista.

Kaikille ei kuitenkaan tipahda kutsua viimeisen päälle järjestettyihin Uuden Vuoden Vastaanottojuhlallisuuksiin, mutta eipä hätää – myös useimmat ravintolat ja isoimmat hotellit tarjoavat perinteisen nyårssupen. Monessa paikassa on myös ohjelmaa.
Uuden vuoden tienoilla Tukholmaan matkustavan tiedoksi: kaupat menevät aattona viimeistään kahden-kolmen aikaan kiinni, samoin kaikki ravintolat sulkevat ovensa iltavalmisteluja varten. Shoppailemaan siis ehtii ihan mainiosti päivällä, jolloin käytännöllisesti katsoen kaikki paikat ovat auki. Jopa Systembolaget ken sellaista kaipaa.

Lounasta ei tosiaan kannata lykätä kovin myöhäiseksi, ettei käy niinkuin meille viime vuonna, jolloin kaikki (oikeasti kaikki) ravintolat pikku pizzerioista lähtien menivät nenän edestä kiinni tasan kolmelta ja me päädyimme tamperelaisvieraidemme kanssa juhlallisesti mäkkiin lounaalle…
Uuden vuoden päivä on yksi niistä erittäin harvoista päivistä, jolloin Tukholman kaupat ovat kiinni. Jotkut isommat ruokakaupat ovat toki muutaman tunnin auki keskipäivällä, mutta mitään shoppailua ei tuohon kannata suunnitella. Tokapäivästä lähtien kaikki on taas business as usual.
Paikallinen Uuden Vuoden Illallinen – nyårssupe – noudattaa saman kaltaista elegantinhienostelevaa kaavaa ravintolasta tai paikasta riippumatta. Ainakin hummeri muodossa tai toisessa on ihan must ja tietysti sampanja. Olennaista on myös, että menu koostuu useasta herkullisesta pikku lajista. Jotenkin kai sitä pitää markkeerata ero joulun mättönoutopöytiin.
Keskiyöllä tukholmalaiset siirtyvät koko muun maailman tavoin ulos skåålaamaan ja paukuttelemaan henkensä uhalla raketteja. Korkokengissä ja paljeteissa lumihangessa hytiseminen yhdistää siis ainakin tamperelaisia ja tukholmalaisia perinteitä.

Skansenin ilotulitus on paikallinen klassikko, jota katsomaan vaeltaa väkeä kauempaakin förortenilta. Laiskanpulskeat ja julkisia liikennevälineitä kaihtavat keski-ikäiset voivat halutessaan seurata Skansenin juhlallisuuksia suorasta lähetyksestä telkkarista.
Ilotulituksen pauketta riittää kyllä ihan muutenkin. Hakeutuminen minne tahansa vähän korkeammalle antaa erinomaisen mahdollisuuden ihastella välkkyvää ja vilkkuvaa Tukholmaa. (Kuva Kungsholmenilta keskustaan päin)

Onko sinulla tiedossa Uuden Vuoden juhlia?
Onko teillä jotain perinteitä, jotka toistuvat joka vuosi?

Hemmottelu, rentoutus ja sekavissa asuissa haahoilu jatkuu. Minttu ja miäs suuntaavat yhdeksi yöksi japanilaistyyppiseen Yasuragi-kylpylään. Ohjelmassa on shiatsu-hierontaa, zen-meditaatiota, Qi Gongia, kumisteluhierontaa sekä väri- ja ääniterapiaa. Oi, miten mahtavaa!!

Matka-asuna ikivanha Whyredin takki ja Miss Marc -kassi.

Koti- ja kissavahdiksi jää Peetu suoristeuissa hiuksissaan. (tässä kuitenkin kaupungille lähdössä cityyn).


  • mekko, Gina Tricot
  • neuletakki, H&M
  • teeppari, H&M
  • laukku (Karkin), 2nd hand
Old stuff