Month: June 2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kesäinen seilori-henkinen asu toimii hyvin vähän viileämmälläkin kelillä. Oikeasti Peetun asussa ainoa hiukan meriaiheinen yksityiskohta on raidalliset sukat – muuten yleisfiilis muodostuu värisävyistä, sinisen ja punaisen yhdistelmästä ja asiallisen jakun tuomasta ryhdikkyydestä.
Kivasti miehustasta brodeerattuun Primarkin mekkoon liittyy aika hauska juttu. Peetu on talven ja kevään aikana käynyt parikin kertaa Lontoossa pitkän viikonlopun mittaisella reissulla. Kummankin matkan jälkeen neidon ennestäänkin varsin muhkea mekkovarasto on lisääntynyt muutamalla uudella yksilöllä. Kesän alussa Peetu, Karkki ja tyttöjen kaveri Dun viettivät viikon verran Berliinissä. Berliinin Primarkissa Dun sovitti päällensä Peetun mielestä aivan ihanaa mekkoa. Se jäi sitten kuitenkin ostamatta, mutta kotona Peetu huomasi, että hänellähän on jo se kyseinen mekko!
Itse en ihan tajua tuon tyyppistä shoppailua, vaikka myönnän kyllä, että ihan kaikki hankinnat eivät minullakaan pääty ennalta ajattelemaani tehokäyttöön. Toisaalta Peetulla on nyt ollut tämä vuosi säännöllisiä tuloja ja edessä niukat opiskelijavuodet. Eiköhän niille mekkovuorille vielä tule ihan riittävästi käyttöä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Mistään ihan kesähelteistä täällä ei voida vieläkään valitettavasti puhua. Peetu on sissi ja väittää tarkenevansa mainiosti ilman sukkiksia. Itselläni olo on ennemminkin sellainen toukokuinen – auringossa ja tuulettomassa paikassa on välillä ihan lämmin, muuten kyllä tekee mieli vetää huivia tiukemmin kaulan ympärille. Viikonlopuksi on onneksi luvattu vähän aurinkoisempaa ja lämpimämpää. Saisikohan sitä pitkästä aikaa syyn kaivaa bikinit esiin? Pidetään peukkuja!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 

  • mekko, Primark
  • jakku (Mintun), H&M
  • sukat, Primark
  • kengät, minimarket
  • laukku, Marc by Marc Jacobs
  • aurinkolasit, Ray Ban (Wayfarer, uudet!)

 
 
 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Koko tähänastisen 2000-luvun ajan ruotsalainen muoti on valloittanut maailmaa aivan uskomattomalla tavalla. Menestys on toki monen tekijän summa, pelkällä omaperäisyydellä ja lahjakkuudella ei vielä kovin pitkälle pötkitä. Edes kansainvälinen menestys ei valitettavasti takaa, että bisnes pyörisi taloudellisesti kantavalla tavalla. Siitä erittäin surullisena esimerkkinä mm. V AVE Shoe Repairin ja The Local Firmin (nyyyyyh!!) konkurssit ihan tämän kevään aikana.
Siitä huolimatta voidaan puhua poikkeuksellisen voimakkaasta ilmiöstä. “Ruotsalainen muoti-ihme” on jo melkein klisee talouslehtien otsikoinnissa. Lehtijuttuihin pääsevät kuitenkin vain ne kirkkaimmat tähdet – koko skenen muodostaa huomattavasti laajempi lahjakkaiden suunnittelijoiden joukko.
Svenskt Mode Exhibition 2
Elokuun viimeiseen päivään asti on Sven-Harrys Konstmuseumissa esillä Ruotsin Ellen muotijohtajan Cia Janssonin kuratoima näyttely Svenskt Mode 2000 – 2015. Näyttely kerää yhteen koko tämän vuosituhannen merkittävimmät ruotsalaiset muotisuunnittelijat ja esittelee kiinnostavan läpileikkauksen eri vuosien avainluomuksista. (Kyllä, olisin voinut antaa oikean korvani tuosta Ida Sjöstedtin AW 13 -näytöksen glittericollegesta. Sitä valitettavasti ei valmistettu tuotantoon ollenkaan ja myöhästyin minuutilla ystiksestä, jossa niitä oli kuulemma ollut pari kpl. myynnissä…)
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
En väitä, että näyttely olisi mikään aivan ehdoton “pakko nähdä” -juttu kaikille. Mutta muodista, muotiyrittämisestä, skandinaavisen tyylin kehittymisestä ja omasta ajankuvasta kiinnostuneille se on hyvin antoisa kokemus. Piirokset, kirjoitetut jutut ja videoesitykset täydentävät itse asukokonaisuuksien sanomaa. Itsestäni ainakin on todella kiehtovaa, kun pääsee vähän kurkistamaan ihailemansa suunnittelijan kulissien taakse.
Svenskt Mode Exhibition 4
Ymmärrän toki, että itse katselen näyttelyn asuja vähän toisin silmin kuin keskivertovierailija. Useimmat – tai ainakin todella monet asukokonaisuuksista, ovat itselleni tuttuja Tukholman muotiviikkojen catwalk-näytöksistä.
Yksi huikeimpia fashion-momenteja, joita olen ikinäkoskaan kokenut, on Fifth Avenue Shoe Repairin elokuun 2007 näytös, jossa esiteltiin kevätsesongin 2008 mallisto (vai sanotaanko nykyään ihan oikeasti “kokoelma”? Omaan korvaani se kuullostaa tosi oudolta, mutta monet kielipoliisibloggaritkin tuntuvat käyttävän sitä nykyään…). Koko sali oli aivan pimeä, näytöksen avasi punainen tylliunelma niin, että valot syttyivät sitä mukaa, kun malli käveli eteenpäin. Tunnelma oli niin maaginen, että pelkkä muisto saa aikaiseksi kylmiä väreitä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Sven-Harrys Konstmuseum on ihan melkein keskustassa, vain parin korttelin päässä Odenplanin t-bana-asemalta. Svenskt Mode 2000 – 2015 näyttely on kattava ja kiinnostava, mutta siellä ei välttämättä tarvitse viettää koko päivää. Parissa tunnissa ehtii hyvin katsoa kaiken olennaisen ja syventyä vähän filmeihinkin. Omasta mielestäni tuo on siis positiivinen asia, koska huomaan, että joskus en saa aikaiseksi lähteä joihinkin kiinnostaviin näyttelyihin vain siksi, että tiedän, että siellä menee sitten niin monta tuntia. Ruotsalainen nykymuoti käy hyvin pienestä, herkullisesta iltapalasta!
Svenskt Mode Exhibition 8
 
Ja tosiaan, tuo näyttelyn nimi ei ole mikään virhe – vaan viimeiseksi museon katolla esitellään myös mahdollisia tulevaisuuden lupauksia.
Kattoterassille kannattaa kiivetä myös siksi, että sieltä on aika hillittömät näköalat muutamiin tosi makeisiin Vasastan-asuntoihin – tai lähinnä niiden terasseille. Karkki ilmoitti nyt vihdoinkin löytäneensä tulevaisuuden kämppänsä… Haha!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kirpeänmuikea, suolareunuksella terästetty Margarita on ehdottomasti yksi kesädrinksusuosikeistani. Sitrushedelmän viilentävä kirpsakkuus ja koristeen suolaisuus on kuin luotu sammuttamaan hikisen päivän jano.
Margarita on ollut suosikkini jo ikiajoista alkaen ja matkan varrella on tullut saatua välillä mitä kummallisempia virityksiä drinkkitilauksen vastineeksi. Yksi mieleenpainuvimpia on noin ziljoona vuotta sitten Portugalissa tilaamani versio. Pöytään kiikutettiin isoon lasiin tehty ätläkän makea kirkkaanpunainen juoma. Voipi olla, ettei baarihenkilökunnalla ollut aavistustakaan, mitä olivat tekemässä. Yleisin “ongelma” Margarita-tilauksen kanssa on se, että puolipitkän lumisohjoisen Frozen Margaritan kuvitellaan olevan sama asia.
Ihan puritanistisimmillaan Margarita sisältää 2 cl tequilaa, 2 cl triple seciä ja 2 cl sitruunan tai limen vastapuristettua mehua. Pitkällisten testailujen jälkeen baarimikko-Peetu on päätynyt hiukan toisenlaisiin mittasuhteisiin – ja olen vilpittömästi sitä mieltä, että neidon valmistama Margarita on maailman paras!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
MARGARITA á la PEETU
Ainekset yhteen drinkkiin

  • 3,5 cl tequilaa (me käytetään mieluiten “Gold” versioita tequilasta, niiden maku on hiukan pehmeämpi, aromikkaampi ja vähemmän hyökkäävä)
  • 2 cl Cointreau-likööriä
  • 1/2 – 1 sitruunan mehu (aika usein Peetu tekee Margaritan myös limeen, silloin 1 kpl on hyvä määrä, vähän hedelmän mehukkuustasosta riippuen. Limeä ja sitruunaa voi myös yhdistellä, jos haluaa testailla erilaisia nyansseja)
  • jäitä
  • suolaa

Margarita 3 Margarita 4
Valmistus:
Aloita puristamalla mehu sitruunoista/limestä suoraan sheikkeriin. Sen jälkeen voi hedelmänpuolikasta käyttäen tehdä suolareunuksen laseihin. Perinteisesti Margarita tarjotaan jalallisesta cocktail-lasista tai erityisestä Margarita-lasista. Meillä ollaan tykästytty tuollaiseen mutkattomaan pieneen juomalasiin – fiilis on vähän kuin “kotona Mexasissa”.
Pyyhkäise lasin reuna sitruunanlohkolla, laita pieni määrä suolaa lautaselle ja pyöritä lasia, kunnes olet tyytyväinen koristereunukseen. Suolaa voi laittaa vain lasin toiselle reunalle, mikäli drinksun vastaanottaja ei ole suolaisen ystävä. Meillä on yleensä topakat reunukset – usein selkeästi paksummat kuin mitä näihin kuviin (hienostelusyistä) tehtiin.
Margarita 5 OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Seuraavaksi mittaa alkoholi sheikkeriin ja heiluttele jäiden kanssa kunnes juoma on kylmää. Tässä vaiheessa ei kannata hosua, sillä parhaimmillaan Margarita on aivan jääkylmänä. Toisekseen juomalle on ihan hyväksi, jos mukaan sulaa pikkuisen vettä jäistä.
Lopuksi kaada herkkujuoma varovasti laseihin. Tässä vaiheessa tulee olla huolellinen, että suola ei sekoonnu juomaan. Makuristeytyksen tulee tapahtua vasta kielen päällä täydellistä elämystä tavoiteltaessa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 
Ei sitten muuta kuin Skåååål!! Ja paljon aurinkoisia Margarita-kesäpäiviä toivoen!
PS. Olen seurannut hämmentyneenä ja pikkuisen kauhuissani Suomessa tapahtuneita käännöksiä tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla. Siis niinku oikeesti!? Ei uskoisi, että aikuiset ihmiset, meidän asioista päättävät, meidän rahoilla elävät poliitikot, voivat oikeasti olla sitä mieltä, että tämä ihmisoikeuskysymys olisi jotenkin mielipideasia tai asia, jonka välitöntä käsittelyä ja tilanteen korjaamista ei pidetä välttämättömänä. Toimikoon tuo meidän melkein sateenkaarivärityksinen drinksuntekoalusta symbolisena tukieleenä kaikille niille, joita tämä surrealistinen, mutta valitettavasti todellinen, nykyhetki koskettaa henkilökohtaisesti. Muutos on tulossa!

Yritän elää mahdollisimman perusteellisesti sen, aavistuksen kliseisen, periaatteen mukaan, että pysyvää on vain muutos. Ja että kaikki väistämättä eteen tulevat tilanteet voi kohdata positiivista energiaa tihkuen ja kaikenlaisia hienoja uusia mahdollisuuksia havainnoiden.
Ihan nyt lähiaikoina on edessä hetki, kun Peetu muuttaa noin kuuden tunnin junamatkan päähän uudelle opiskelupaikkakunnalle. Olen tietty ihan hillittömän innoissani Peetun puolesta ja tosi onnellinen siitä, että kaikenlaiset tärkeät elämäpalikat alkavat loksahdella paikoilleen.
Olisi varmasti suorastaan pelottava tunne, jos lapset eivät tekisi minkäänlaista aloitetta tulevaisuuden suhteen, vaan tyytyväisenä elelisivät äidin helmoissa vuodesta toiseen. Eli olen todellakin vilpittömästi sitä mieltä, että on todella mahtavaa, että Peetu on löytänyt kiinnostavalta tuntuvan opiskelupaikan ja on nyt lentämässä pois kodista. Jos olisi saanut valita, olisin tietty toivonut, että opiskelupaikka löytyy esmes tunnin junamatkan – eikä kuuden tunnin – päästä, mutta ei ne tainnut olla kiinnostuneita minttujen mielipiteistä yliopistokursseja suunnitellessaan.
Toivottavasti kaikki ovat nyt tajunneet, että olen oikeasti ja vilpittömästi iloinen Peetun puolesta – ja lisäksi sitä mieltä, että kyllä nyt on ihan hyvä aika lapsen lentää pesästä. Seuraavaksi aion nimittäin tunnustaa, että kyllä, tuntuu aika älyttömän hurjalta, että ihan kohtapian täällä meidän kodissa asuu vakituisesti vain minä ja Sunshine (plus se uusi kissanpentu, Sailor Moon).
Perhe on ollut ihan aina itselleni se kaikkein tärkein asia maailmassa. Se, että onnistuin saamaan kaksi lasta, lääkärien epäilyistä huolimatta, on ehdottomasti tärkein ja merkittävin saavutukseni elämässä ihan millä tahansa mittarilla mitattuna. Se, että niistä kahdesta lapsestani kasvoi niin hienoja, fiksuja, ajattelevia, itsenäisiä ja upeita naisia, on kyllä ihan täysin heidän omaa ansiotaan. Onneksi en sössinyt sitä.
Perhe ei tietenkään lakkaa olemasta, vaikka asuttaisiinkin eri osoitteissa. Onneksi. Sen sijaan tuntuu kyllä vähintäänkin omituiselta ajatella, että ihan kohta täällä ei ole muita kuin kissa(t) jakamassa arkikuulumisia, aamukahvia ja tv-sarjojen iltatölläyksiä. Eikä ketään ottamassa päivän asukuvia..
Mutta vaikka tämä ihan juuri todellisuudeksi muuttuva muutostilanne pistää mielen haikeaksi (edelleenkin: erittäin onnellinen Peetun puolesta, mutta täällä blogissa olen välillä vähän itsekkäästi vain oma itseni ja ihminen. Se että olen haikea yhden elämänvaiheen päättymisestä ja uuden alkamisesta ei tarkoita sitä, etteikö se olisi mielestäni ihana juttu ja juuri niinkuin pitää!), olen kuitenkin aikas innoissani paristakin asiasta tähän liittyen.
Ensinnäkin meille on tulossa uusi kissavauva!! Instagramissa on pari kuvaa suloisesta takkupallokisusta, kun ollaan käyty uutta perheenjäsentä tapaamassa. Sailor Moon on hänen nimensä.
Toinen mahtava uudistus ja henkilökohtainen voitto on se, että saan muuttaa isompaan makuuhuoneeseen. Me siis asustellaan 97 neliön kolmiossa, jossa on yksi aikas iso ja yksi tosi pieni makuuhuone. Muuttovaiheessa oli päivänselvää, että Karkki ja Peetu saavat ison makkarin, koska heitä on kaksi. Sen jälkeen tilanteet ovat seuranneet toisiaan, mutta koskaan aikaisemmin ei ole tullut edes mieleenkään, että vaatisin “aikuisten” makuuhuoneen itselleni.
Nyt on kuitenkin tilanne ihan toinen – ja täytyy sanoa, että on aikas fantastinen fiilis, kun voi miettiä sisustusjuttuja ihan vain omat tarpeet ja mieltymykset lähtökohtana!
Vallila Makuuhuoneunelmia 1
Aika passelisti näihin pohdintoihin liittyen löysin re:fashion -sivustolta hauskan Vallila moodboard-työkalun. Fiktiivisten sisustustilojen suunnittelu on yllättävän hauskaa!
Aikaisemminkin tilittämäni turkoosin kaipuu vaivaa edelleenkin ja olen aika varma, että uusi makkarini tulee olemaan perusväritykseltään rauhallinen musta-valko-harmaa, mutta hallitsevana aksenttivärinä toimii reilu annos turkoosia.
Vallila on juuri ihan vähän aikaa sitten avannut nettikaupan. Kävin siellä tekemässä tilausta, mutta nyt kyllä valitettavasti näyttää siltä, että toimitus onnistuu vain Suomeen. Eihän tuo nyt ole mikään varsinainen ongelma, Tinni on tulossa tänne about viikon päästä, ja kulkeehan tässä nyt väkeä eestaas muutenkin. Laitoin nyt kuitenkin meiliä ja kysyin asiasta. Saa nähdä, mitä vastaavat.
Ostoskoriin klikkasin kaksi settiä tuota kertakaikkiaan ihanaa Memento-pussilakanasettiä, joka on “hienossa” moodboardissanikin ja kaksi Amanda-tyynynpäällistä.
Vallila Makuuhuoneunelmia 2
Pikkuisen olen ihmeissäni tuosta nettikaupan valikosta. Mieluiten olisin siis halunnut ostaa just samat tyynynpäälliset, jotka bongasin moodboardiini. Eli yhden turkoosi- ja yhden harmaapohjaisen vihreänturkoosissa värimaailmassa kuitenkin. Verkkokaupan valikoimassa on “purppura”, “turkoosi” ja “harmaa/pinkki”. Kun klikkaa sävyä “turkoosi” verkkokaupassa, kuvaan tulee harmaapohjainen koristetyyny. Muilla väreillä ei valitettavasti ole kuvaa.
Vallila Makuuhuoneunelmia 3
 
Klikkasin ostoskoriini kaksi (oletettavasti samanlaista) tyynynpäällistä, sävy “turkoosi”. Kassalle mennessä huomasin, että siinä pikkukuvassa oli kuin olikin oikeasti turkoosipohjainen tyyny. Eli nyt on hiukan epäselvää, että miten pitäisi toimia, että saisi yhden kumpaakin – eli turkoosipohjaisen ja harmaapohjaisen turkoosisävyisen – ihan kuin moodboardissani ajattelin. Valikossa oleva vaihtoehto “harmaa/pinkki” ei kuullosta kovin lupaavalta. No, ehkä tuo selviää samalla, kun selvitän Ruotsiin toimittamisen mahdollisuuksia.
Toivottavasti vastaavat pian, sillä elokuun loppuun asti Vallilan nettikaupasta saa 15 % alennuksen tilauksen loppusummasta, kun kirjoittaa kuponkikoodi-kenttään SS14VALLILA.
Kaikenlaisia kilpailujakin on näköjään eetterissä. Esmes Indiedaysillä ja Re:fashionilla ainakin. Tälläkertaa toivoisin kyllä voittoa ihan itselleni. Olisi niin mahtavaa pistää uuden makuuhuoneen kaikki tekstiilit uusiksi!

Minttu 26.6.2014 1
Aina välillä sesonkien vaihteessa tulee nillitettyä, että “nääs, nääs, kun on niin vaikeeta, kun ei oikeen tiedä, että mikä on keli ja mikä on sesonki”. No, nyt kyllä tuntuu siltä, että mikään ei ole vaikeampaa kuin pukeutua sesongin (aka fiiliksen) mukaisesti ja silti pysyä lämpimänä. Sesonki on “kesä” mutta dress code “lopputalvi” tai “syksy”.
Tämä päivän asuni yritti tehdä kaikkensa, että se olisi ollut sekä kesäinen että pitänyt tyypin edes jotensakin lämpimänä.
Alunperin jostain H&M:n superalen loppurähinöistä ihan naurettavaan hintaan hankkimani musta kaulukseton ja vyötäröltä laskostettu vetoketjujakku oli pitkään yksi niitä erittäin harvoja asioita graderobissani, jotka vain roikkuu siellä, ilman että edes hintalappuja olisi irroitettu. Sitten keräsin kaiken rohkeuteni ja otin ja silitin koko komeuden. Sen jälkeen tuo on ollut päälläni toimistolla about kerran viikossa.
Mitä tästä opimme? Everybody deserves a second chance? Tai ehkä paremminkin, että “kandee edes silittää se, ennenkuin sumppaat kierrätyskekoon”. Vaatekaapistani taitaa löytyä pari muutakin vaatetta, joille voisi testata samaa strategiaa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Virallisen kevättakin paikkaa havittelee iki-ikivanha Tommy Hilfigerin sailor-mallinen valkoinen puuvillatrenssi. Kiva (ja älyttömän hyvälaatuinen) takki oli noin kolmen vuoden visiitillä Karkin garderobissa, mutta tänä keväänä vaadin sen takaisin itselleni. Halusin jotain fiksumpaa ja vähän vähemmän boheemia lämpimämmän kelin päällysvaatetta, mutta suoraan sanottuna olo on ihan tyyliin Muumimamma goes Medicine. Ehkä mun vain pitäisi pidättäytyä siinä nahkatakissa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Palkinnoksi kaikille niille, jotka ovat jaksaneet lukea tänne asti, voin kertoa todella hävettävän tarinan… ;D
Taisin jossain aikaisemmassa asupostauksessa jo kertoakin, että meidän osasto muutti väliaikaisiin tiloihin remontin tieltä tässä muutama päivä sitten. Itselläni on sellainen tapa – huono kaiketi useimpien mielestä – että näplään iPhonea koko matkan tunnelbana-asemalta toimistolle. Pitäähän sitä “kiertää tilukset”, eli tsekkaa Instagram, Twitter, Facebook, meilit ja blogi ennen toimistopäivän alkua.
Väliaikaiset toimistotilat sijaitsee hyvin lähellä omaa konttoriamme – ja ehkä se oli suurin syy siihen, että luottavaisin mielin marssin eteenpäin jotain tosi tärkeää hommaa puhelimella duunaten, kun yhtäkkiä havaitsin olevani pitkälläni asfalttikenturalla. Fyysisesti ei käynyt kuinkaan, kengät tosin vähän naarmuuntuivat, mutta itsetunnon kanssa on vähän niin ja näin. Yleisöä surkealle some-sukellukselleni oli kuitenkin ihan riittävästi. Naapurirakennusta miehittää mm. ruotsalainen verovirasto – eli jokunen muukin oli liikkeellä tuohon viralliseen töihinmenoaikaan. Pitäisi varmaan opetella katsomaan, mihin astuu – tai vaikka jättää se puhelin laukkuun kävelemisen ajaksi!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Huikean menestyspäivän asun osaset:

  • musta jakku, H&M
  • hame, H&M
  • valkoinen takki, Tommy Hilfiger
  • nauhakengät, Vagabond
  • laukku, Kate Spade 
Old stuff