Suivaannuin niin totaalisesti eilisen postaukseni jälkeen, että en kyennyt katselemaan enää sekuntiakaan blogini kivikaudelta olevaa ilmettä! En nyt tiedä onko tuo nykyinenkään banneri mikään graafisen taiteen kultapatsaan arvoinen taidonnäyte, mutta on se nyt ainakin ziljoona kertaa parempi kuin se vanha – eikö olekin!?
Samaan syssyyn vaihdoin profiilikuvani, joka sekin oli pari vuotta vanha. Jostain syystä esittelytekstini vaikuttaa kuitenkin edelleen ihan ajankohtaiselta, joten jätin sen ennalleen.
Vielä olisi kaikenlaista pientä hienosäätöä tiedossa. Haluaisin mm. Instagram-feedini tuohon sivupalkkiin. Sinne kun tulee päiviteltyä kaikkea ajankohtaista pientä kivaa, mikä jää täällä blogissa huomiotta. Ja lisäksi se täydentää niitä lukuisia kertoja, kun tilitän, että nyt on taas kiire sinne ja tänne.
Insta-tilini löytyy nimellä @minnapaakkulainen, jos haluatte tsekata jo ennenkuin saan feedin paikoilleen. Olen tässä opetellut käyttämään myös sitä Instagramin my story -jutskaa ja sinne kuvailen lyhyitä videoita, jotka (onneksi) häviää bittiavaruuteen 24 tunnin kuluttua julkaisusta.
Mutta hei – mitä mieltä olette bannerista?

Ei uskoisi, että tämän hieromiseen meni pari vuotta.. Haha!!

[mittaustagi]
[conversionpixel campaign=’meollaanlifie’ title=’BLOGIMUUTTO!! #meollaanlifie’]

Taidan olla ainoa, joka muistaa parisen vuotta sitten vauva.fi:n keskustelupalstan Go 4 it vol. 2 -aiheisen ketjun, jossa pohdittiin mm. sitä, että miksi ihmeessä se bloggaa nuorisoportaalissa! Olen aina ollut vähän sokea ikäni suhteen, enkä tuntenut Indiedays-vuosieni aikana olevani ollenkaan väärässä joukossa. Monet parikymppisistä bloggareista on tullut kavereiksi – bloggaaminen yhdistää sekä verkossa että irl.
Siitä huolimatta olin tosi innoissani, kun kuulin, että tulossa on naistenlehtimäiseen lifestyle-sisältöön keskittyvä portaali: Lifie. Nyt tunnen todellakin olevani oikeassa seurassa ja – mikä parasta – Lifien etusivulta löydän juuri sellaisia blogeja ja postauksia, joita haluan lukea! On sisustusta, tyyliä, kosmetiikkaa, hyvinvointia, ajatuksia, kauneutta, treenausta, matkoja ja ihania ruokaohjeita – aivan niinkuin laadukkaassa naistenlehdessä pitääkin!
(Asiasta ziljoonanteen: ai härremunjee, miten mun blogini banneri näyttää aivan kivikautiselta!! Uusi on ollut työn alla jo vaikka miten pitkään – ja jäänyt roikkumaan sellaisesta naurettavasta yksityiskohdasta, että en muka löydä mieleistäni fonttia… Nyt on kyllä korkea aika saada vähän vauhtia tähänkin projektiin!!)

Lifien etusivu ja logo on mielestäni tosi kivat ja raikkaat. Ei ollut tulla tämänkään vinkkipostauksen kirjoittamisesta yhtikäs mitään, kun koko ajan löytyy vain uutta, kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa. Eli navigointi sivustolla on inspiroivaa ja helppoa.
Joku saattaa olla sitä mieltä, että Lifie muistuttaa hiukan Indiedaysin etusivua – ja tarkkasilmäinen huomaa, että muutosta huolimatta blogin osoite ei ole muuttunut. Sehän pitää täysin paikkansa, sillä Lifie on todellakin Indiedaysin ja Blogiringin uusi portaali. Indiedayskin jatkaa, mutta nyt selkeämmin nuorten naisten muoti- ja kauneusblogien kanssa. Kolmas portaali, joka hyppäsi välittömästi omiin kirjanmerkkeihin (suosittelen tekemään saman) on Foodlover. Ainoastaan ruokaan ja leivontaan keskittyvä portaali on aivan mieletön tietopankki ja inspiraation lähde sekä allekirjoittaneen kaltaiselle learning to cook -henkilölle että oman elämänsä Master Chefeille.
Uusi portaali tietää samalla uusia askelmerkkejä. Ajattelin helpottaa ihanien lukukokemusten ja visuaalisen inspiraation löytämisessä ja listata viisi omaa lemppariblogiani. Samalla heitän haasteen kaikille viidelle (ja muillekin halukkaille!), että hekin paljastavat omat suosikkinsa!
 1. At Maria’s

Tamperelaisen Marian blogi on tunnelmaltaan aivan yhtä sydämellinen ja ihana kuin pitäjänsäkin. Hurjasti kauniita ja tunnelmallisia kuvia, lämpimällä sydämellä kirjoitettuja juttuja perhe-elämästä, herkullisia reseptejä (joista useampaakin olen jo testannut) ja inspiroivia sisustusjuttuja. Mukana blogijutuissa pyörivät Marian valloittavat tyttäret, hurmaava aviomies sekä uusimpana tulokkaana tuo kuvassakin näkyvä ihana pieni karvaturri.
Seuraavaksi Maria alkaa remontoida vanhaa kotitaloaan Tampereen Pispalassa perheensä kodiksi. Tuskin maltan odottaa, että pääsen seuraamaan unelman toteutumista!
 2. Uusi Kuu

Uuden Kuun Emilia osaa luoda tunnelmaa! Ihana vanha talo on sisustettu kodikkaasti, oivaltavan kauniisti ja lämmöllä nelihenkiselle perheelle plus kahdelle kissalle ja koiralle. Sisustuskuvien lisäksi blogissa on leivontaa, hyvää ruokaa ja hurmaavia asukuvia. Kuvat ovat iso osa sisältöä, mutta tunnelmaa luo myös blogin tekstit, joihin jää helposti koukkuun.
Juuri nyt kannattaa kaikkien, jotka tykkää fiilistellä joulua, ottaa Uusi Kuu lukulistalle. Edes minä en ole niin vannoutunut jouluihminen kuin Emilia ja – kuten sanottu – hän on aivan ykkönen tunnelman luomisessa!
3. Just my imagination

Astetta nuorekkaampaa, raikkaampaa ja rennompaa tyyliä. Insipiroiva ja iloinen blogi, josta tulee aina hyvälle tuulelle. Ja tunnustan sen nyt tässä ihan kaikkien kuullen: haluaisin, että kotini olisi sisustettu about tismalleen samalla lailla, kuin Janninkin. Modernin, vintagen ja boheemien sisustuselementtien liitto on niin mahtava ja just mun makuuni. Olen jopa kierrellyt pitkin vintage-liikkeitä etsiskellen tismalleen samanlaista teak-sivupöytää, mikä Jannillakin on… 😀
4. Mami Go Go

Mintun blogi on vaihteleva ja valoisa. Välillä silmä lepää seesteisissä sisustuskuvissa, välillä pääsee mukaan viettämään festariviikonloppua. Aihealueet ovat mukavalla tavalla arkisia – ja huomaan alkaneeni katsella ympäristöäni sillä silmällä, että kauneutta löytyy kaikkialta. Kauniiden kuvien ja sujuvan tekstin sisältönä on useimmiten sisustusta, ruokaa, tyyliä ja yleensä vain elämää iloineen, huolineen, matkoineen, juhlineen ja arkipäivineen.
5. Nakit ja Mutsi

Nakit ja Mutsi -blogi löytyi oikeastaan nyt Lifie-uudistuksen myötä – ja olen jo aivan koukussa! Jotenkin on sellainen olo, että olen saattanut lukea tuota jo joskus aikaisemminkin, mutta nyt löysin sattumalta takaisin. Oikeastaan en ole kyllä varma, sillä blogin juttuja tässä nyt uusimmasta taaksepäin lukiessani on tullut myös sellainen olo, että ihan kuin oltais Nakit ja Mutsi Päivin kanssa vanhoja kavereita. Ei tietty olla, mutta fiilis on tuo. Ja mitä sitä ihminen muuta kaipaa kuin hyvän kivan ystävän, jonka juttujen pariin voi palata aina halutessaan?
Hiukan kieltämättä aluksi jännitti, että mitenkähän meidän mukavan, toisia tukevan ja kannustavan ilmapiirin käy, kun ei enää ollakaan Indiedays vaan Lifie. Hurjasti tuli uusia kollegoitakin samaan syssyyn. No, tähän mennessä kaikki on sujunut kyllä tosi mukavasti ja odotan aivan intona, että pääsen ensi viikonloppuna tapaamaan ainakin isoa osaa porukasta.
Lifie löytyy myös Facebookista ja Instagramista – kantsii panna seuraukseen!
Kuvat: kaikki blogien esittelykuvat on napattu kyseisistä blogeista – kiitos ja anteeks!!

Tänään aamulla, kun tein lähtöä töihin, oli niin pimeää, synkkää ja sateista, että oli ihan pakko saada jotain pehmeää ja turvallista päälle. Valinta osui mukaviin neulekerroksiin. Perjantaisin meillä onneksi officella aika lunki meininki – ei palavereja yleensä ja muutenkin rennompaa. Johtuu varmasti siitä, että viikon viimeisenä päivänä meillä on aina erinomainen irtokarkkitarjoilu respassa. Väitän, että ihmiset on kiltimpiä, kun niillä on tarpeeksi sokeria systeemissään.
Päivällä alkoi onneksi kirkastua heti aamun jälkeen ja lounaskävelylenkin aikana paistoi jo aurinko. Ihmeellisesti siinä mielikin virkistyi samaan tahtiin. Silti mukavaa olla toimistolla miellyttävässä neulekokonaisuudessa. On päiviä, jolloin saan sätkyn pelkästä ajatuksesta, että vaatteet kiristää ja kinnaa jostain.

Nyt on kuitenkin aika lopettaa jaarittelut täällä blogissa ja vaihtaa jotain vähän fiksumpaa päälle. Tukholman yliopistossa on tänään valmistujaisjuhla kaikille tämän vuoden puolella maisterin tutkinnon suorittaneille. Karkki käy pokkaamassa diplominsa ja me, vain muutama tunti sitten Intiasta palannut Peetu ja minä, hurraamme yleisössä.
Tosi ihanaa, että tällaisia juhlia järjestetään. Mielestäni on tosi tärkeää markkeerata ison urakan päättymistä ja opiskelujen loppumista. Jotenkin koko saavutus muuttuu paljon konkreettisemmaksi sillä tavalla. Ja tietty olen superiloinen siitä, että saan istua polleana yleisössä, ylpeänä huikean fiksusta lapsukaisestani!

• neulemekko, H&M
• neuletakki, H&M
• tennarit, Adidas
• kangaskassi, Carin Wester
• rannekoru (saatu), Coruu

Yllätin itseni taas lueskelemasta kosmetiikkatestien tuloksia. Eihän siinä muuten mitään vikaa olisi, mutta lähes riippumatta tuotteesta, saan aina hurjan himon päästä kokeilemaan testivoittajia. Ihan siis huolimatta siitä, olenko juuri sillä hetkellä vailla kyseisen tuoteryhmän kosmetiikkaa vai en.
Niinkuin nyt esimerkiksi tuo Lidlin oman merkin Cien Q10 yövoide. Pakkohan se oli käydä hankkimassa, kun töissä lounaalla tuli puhetta Råd&Rönin riippumattomasta testistä, missä kyseinen halpisvoide oli päässyt voittopallille monien huippukalliitten merkkivoiteitten ohi.
Eihän tuo voide nyt todellakaan mitään suurta lovea budjettiin tehnyt, mutta kun muuten elän varsin tiukasti sen periaatteen mukaan, että mitään turhaa tai ylimääräistä ei hankita kaappeihin pölyttymään. Sikäli olisi siis pitänyt hillitä ostoshaluja ja shoppailla uutta vasta, kun vanhat voiteet on käytetty. Oikein jäi mietityttämään, että mikä niissä testivoittajissa oikein viehättää?

 
Jaottelen tuotetestit mielessäni kolmeen eri tyyppiin: lehtien (yleensä naistenlehtien) tuotearvostelut, testi-instituuttien tekemät vertailut ja blogitestit.
Kaikkein vähiten arvostan lehtien testejä. Niissä yleensä tuskin kerrotaan, miten testaus on toteutettu ja jos kerrotaankin, mistään ei voi tietää kuinka iso osa “tuloksista” on ihan sepittelyä. Kyllä, kyllä tiedän toimittajien koulutuksesta ja korkeasta etiikasta, mutta siitä huolimatta sisälläni asuva skeptikko on helposti hereillä, kun aivan yllättäen lehden isoimmat mainostajat sattumalta aina voittavat kaikki testit. Sinänsä tietty ihan hyvä, sillä näin vältyn himoitsemasta aivan tasan kaikkia testivoittajia.
Testi-instituuttien toteuttamat testit ja blogitestit ovat mielestäni uskottavuudeltaan ja käytännöllisyydeltään about samoissa. Viralliset testaajat (täällä Ruotsissa Råd&Rön ja vastaava Suomessa on käsittääkseni Kuluttaja) ovat siinä mielessä uskottavia, että ne on kaupallisesti riippumattomia ja siinä mielessä niiden ei tarvitse mielistellä mainostajia. Toisaalta etenkin kosmetiikan testaaminen on siinä mielessä mutkallista, että kokemus ja fiilis on hyvin tärkeitä testaajan ominaisuuksia ja täysin kvantitatiivisia ja yleispäteviä tuloksia on mahdoton saada. Kodinkoneiden testaaminen on vähän eri juttu kuin yövoiteen. Imuteho on helppo mitata ja verrata tuloksia eri imureiden kesken, mutta voide käyttäytyy jokaisella iholla vähän eri tavalla.
Blogien tuotetestejä voidaan kritisoida samasta syystä kuin lehtienkin. Eli jos bloggari saa ison osan tuloistaan joltain tietyltä brandiltä, ei ole mikään ihme, jos se hiukan vaikuttaa arvostelutuloksiin. Tästä huolimatta pidän kuitenkin blogeja varsin hyvänä ja uskottavana tiedonlähteenä. Informaatio on yleensä hyvin läpinäkyvää ja tottakai myös kirjoittajan persoona ja profiili vaikuttaa siihen, miten suhtaudun lukemiini mielipiteisiin. Toisin kuin naistenlehdissä, blogeissa on arvostelija eli bloggari aina mukana ihan omana itsenään ja siksikin mielipiteet tuntuu enemmän uskottavilta.

Lidlin (vähän liian voimakkaasti tuoksuvan, mutta muuten yllättävänkin hyvältä tuntuvan) yövoiteen lisäksi olen hurahtanut ihanaan ekologiseen porkkanaöljyyn. Testivoittaja sekin. Kirjoittelen öljystä vielä ihan erikseen käyttökokemuksia, kun olen ehtinyt käyttää tuotetta vähän pidempään.
Se hyvä puoli tässä “Best in Test” -nörtteilyssä on, että aina tulee kokeiltua kivoja uutuuksia ja ehkä jossain mielessä ainakin kaikkein pahimmat susi-ostokset tulee vältettyä!

Salaatti on yleensä meillä – niinkuin varmasti monilla muillakin – lähinnä kevät- ja kesäruoka. Syksyllä maistuu paremmin kaikki keitot, padat ja muut lämmittävät keitokset. Toisaalta, kun yhdistää sesongin makumaailmassa tyypilliset juurekset raikkaisiin vihanneksiin tulee lopputulokseksi aivan ihanan syksyinen salaatti.
Lämpimän bataattisalaatin jujuna on uunissa paahdetut porkkana- ja bataattitikut. Lisää ruokaisuutta tulee punaisista linsseistä ja fetajuustosta. Eli salaatti riittää mainiosti pääruuaksi ihan sellaisenaan.
Listasin Lämpimän bataattisalaatin kasvisruokien alle hakemistoon, mutta – jos totta puhutaan – tuossahan on myös paistettua pekonisilppua mukana. Pekoni ei ole missään tapauksessa välttämätön kokonaisuuden kannalta, joten sikäli kasvisversio toimii hyvin myös. Toisaalta pekonin suolaisuus rimmaa kyllä aivan ihanasti bataatin makeuden kanssa.

LÄMMIN BATAATTISALAATTI
(2 annosta ja 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• noin 500 g bataattia (about kolme isoa)
• 250 g porkkanoita
• peukalonpään kokoinen pala inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1 dl punaisia linssejä (keittämättömiä)
• 1 pikkupussi babypinaattia
• pikku laatikollinen cocktail-tomaatteja
• 1 granaattiomena
• 150 g fetajuustoa
• (1 paketti pekonia)
• suolaa
• pippuria myllystä

Kastike:

• 2 rkl hyvää oliiviöljyä
• 1 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
• 1 tl juoksevaa hunajaa

Valmistus:

• Kuori ja pilko bataatit ja porkkanat tikuiksi ja levitä uunipellille. Kuori ja raasta valkosipulinkynnet sekä inkivääri ja sekoita yhdessä oliiviöljyn kanssa bataattien ja porkkanoitten kanssa. Lisää suolaa ja pippuria myllystä maun mukaan. Paahda 200 asteisessa uunissa noin 30 min (kääntele kerran-pari kypsennyksen aikana).
• Keitä linssit paketin ohjeen mukaan.
• Huuhtele pinaatti ja tomaatit. Puolita tomaatit. Kaivele granaattiomenasta siemenet (suttuista hommaa, mutta niin sen väärti!). Paista pieneksi leikattu pekoni kuivalla pannulla ja nostele talouspaperin päälle valumaan.
• Sekoita kaikki kastikkeen ainekset. Mausta halutessasi suolalla ja pippurilla.
• Sekoita paahdetut juurekset, pinaatti, tomaatin puolikkaat, linssit ja kastike. Ripottele päälle granaattiomenan siemenet, paloiteltu fetajuusto ja paistetut pekonit

 

Aivan mielettömän ihana ja ruokaisa Lämmin bataattisalaatti on meidän uusi lempparisuosikki! Hiukan sen tekemisessä on enemmän väsäämistä kuin kahden ainesosan vihersalaatissa, mutta lopputulos on tosiaankin sen väärti.
Pakastamista salaatti ei luonnollisestikaan kestä, mutta seuraavan päivän lounaan tuosta saa hyvinkin. Babypinaatti on rakenteeltaan sen verran perussalaattia järeämpää, että se pärjää ihan reippaana yön yli. Lounaslaatikosta tuo ei toki ole enää nimensä veroisesti lämmin, mutta mainiolta se maistuu siitä huolimatta!
Omnomnomnom 🙂