Soon sitten se vappu taas? Näin kymmenen Tukholmassa vietetyn vuoden jälkeen olen jo melkein unohtanut, miten tärkeä juhla vappu Suomessa on.  Kyllähän sitä täälläkin vappukokkoja viritellään ja kuulemma Uppsalassa yliopistoväki viettää ihan “kotoisen” oloista kevään juhlaa haalareissa toikkaroiden… Mutta muuten tällainen extra-pyhä ei juuri eroa täällä muista merkittävistä pyhäpäivistä kuten helatorstaista tai pyhäinmiestenpäivästä.

Vaikka suomalainen vappu ei olekaan niitä asioita, jotka herättävät suurimmat nostalgian ja kotimaankaipuun fiilikset, en panisi pahakseni suomi-tyyliin järkättyjä vappuisia kotibileitä. Juhlamekoksi tässä äärimmäisen teoreettisessa tilanteessa valitsisin Whyredin epäsymmetrisen hillittömän kauniisti laskostellun mekon.

Silläkin uhalla, että edellinen laskosteltu mekko sai täällä vähintäänkin murskaavan vastaanoton! Mielenkiintoista saada poikkeuksellisen paljon negatiivista palautetta (vaikka tiedän erinomaisesti, että muutama negatiivinen kommentti verrattuna niihin, jotka ihan oikeasti saavat kuraa niskaansa ei tosiaankaan ole paljon!)… Yleensä olen voinut todeta asun tai hankinnan olleen vähemmän onnistunut lukijakunnan mielestä, mikäli kommentit ovat jääneet uupumaan täysin. Eniveis – rakkauteni kauniiseen kanervan väriseen Diana Orving -mekkoon on vain lujittunut vastoinkäymisten myötä! Eikö juuri siitä tunnista tosi rakkauden… ;DD

Huomiselle – äärimmäisen teoreettiselle – vappupiknikille varustautuisin rennoilla farkuilla. Vaihtelevan sään sekä aamupäivän auringosta pimenevän illan hileyteen jatkuvan hengailun mukavuuden voisi maksimoida kerrospukeutumalla niin kivaan toppiin kuin lämpöiseen takkiinkin.

Vappupäivänkin “toiveasu” on Whyredin. Vaikka tuon tyyppisiä elementtejä sitä ehkä löytyisi omastakin garderobista – ja rehellisesti sanottuna tuntuu pikkuisen epätodennäköiseltä, että blokki-värjätyt farkut pukisivat tällaista keskivertoa persjalkaista. 😀

Vappupiknikin sijaan on ollut suunnitelmissa lähteä huomenna viettämään pitkästä aikaa kunnon shoppailupäivää Peetun kanssa… Täällä kun tosiaan on ihan normilauantai! 🙂 Siitä lisää huomenna, mutta sitä ennen erinomaiset vapun toivotukset just sulle!! Ja koska täkäläinen vappuperinne ei tunne sen paremmin tippaleipiä kuin simaakaan saa niitä lähettää ihan vapaasti jälkitoimituksena tänne Tukholmaan!

Ostin niiiiin ihanan kanervan värisen Diana Orving -mekon!! Materiaali on valuvanvilpoisaa modaalia – kuvissa tosin hiukan ryppyisenä. Tykkään ihan hillittömästi mekon modernista antiikin Kreikka -fiiliksestä.

Olen aivan varma, että mekko tulee kasvamaan kiinni ihooni ylenpalttisen käytön sivuvaikutuksena. En ole pahoillani… 😀

Whyredin uusi lippulaivaputiikki avattiin eilen täällä Tukholmassa. Upeat tilat on kunnostettu vimpan päälle rakennuksen historiaa kunnioittaen. Mm. kauniisti punertava kalkkikivinen lattia on kaivettu esiin ja sliipattu hienoksi. Huikea kattokorkeus antaa ihanan ilmavan fiiliksen koko putiikkiin. Voisin kuvitella, että tuolla happi kulkee pahemmassakin lauantai-ryysiksessä.

Myymälä sijaitsee ihan keskustassa osoitteessa Mäster Samuelsgatan 3. Vastapäätä on Fifth Avenue Shoe Repairin liike, joten ruotsalaismuodista innostuneiden kannattaa tosiaan suunnata tuolle Biblioteksgatanin ja Birger Jarlsgatanin väliin jäävälle kadunpätkälle!

Kevätmallistosta löytyy vaikka mitä ihanaa! Esimerkiksi hauskan hapsuhameen ottaisin itselleni milloin tahansa. Noin 180 euron hintalappu on vaan hiukan laimentanut investointihaluja…

Tarjoilijaneidot tyylikkäinä Whyredin mekoissa.

Kauniista myymälätilaa on tarkoitus käyttää muutenkin kuin vain kaupantekoon. Kuuleman mukaan siellä tullaan pitämään ainakin taidenäyttelyitä. Putiikin yhteen nurkkaan on rakennettu kiinteä stage ja elävää musiikkia on luvassa säännöllisesti. Ihan loogista sinänsä, sillä Whyred määrittelee brändinsä peruspilareiksi räätäliperinteen, nykytaiteen ja musiikin.

Tosi siistejä skoottereita parkkeerattuna flagshipstoren eteen…

Tänään on aika korkata vihdoin ballerinakausi! Ohjelmassa on Whyredin uuden putiikin avajaiset. Yritin kaivaa kaapista jotain kivaa Whyrediä päälleni, mutta kaikki tuntui liian talviselta ja tunkkaiselta. Päädyin sitten – en oikeastaan tiedä itsekään miksi – vanhaan Acnen college-kankaiseen t-paitaan, joka itseasiassa on jo varsinaisesti muuttanut Karkin garderobiin. Meistä ei oikein ikinä tullut kaverit aikoinaan, mutta tänään oli kuitenkin vähän tikru-olo.

Ihan vielä en tohtinut kiskaista ballerinoja totaalisen paljaisiin sääriin, vaikka skippasinkin sukat. Hyvin ja perusteellisesti palvelleet Cheap Mondayn harmaat farkut säväyttää kivasti tätä muutenkin niin värikästä asua. Ha ha!

• paita, Acne
• farkut, Cheap Monday
• ballerinat, Rizzo

Dagens soundtrack:

Lupaan, llllupaan, että tästä blogista ei tule True Blood -kanavaa (enää tämän enempää… ;D), mutta törmäsin näättetissä HBO:n tekemiin odotuksen tuskaa lievittäviin miniepisodeihin sarjasta. Ja kun tiedän, että siellä on muitakin vierotusoireista kärsiviä…

Pam & Eric:

U likes? No? 🙂