Vaalean jäiset pastellit, olkaimettomuus, merenneitosiluetti ja cool asenne – siinä olennaisimmat oscareista bongatut red carpet -asusteet, joilla pärjää muissakin tiukoissa gaala-tilanteissa. En malttanut jälleen olla listaamatta Top 5 -suosikkejani. Flopit jääköön jo totuttuun tapaan omaan arvoonsa, mutta yhden asian sanon silti: silitysrauta on hieno keksintö!

Oscar gaala 2013 punaisen maton top 5 asua:

Jessica Chastain

Siluetiltaan yksinkertainen Armani Prive -puku on hyvä esimerkki siitä, että joskus periaatteessa kuolleena syntynyt idea pukeudun-kultaan-ihan-kuin-se-oscar-patsas toimii ihan hyvin käytännössä.

Jennifer Lawrence

Dior Haute Couture -mekko on oikeastaan jo melkein liiankin häkellyttävä ja too much. Nähtyäni tämän videon en voinut muuta kuin ottaa tuoreen Oscar-voittajan mukaan top-listalle. Tyyppi ja puku täydentävät toisiaan aivan saumattomasti!

Nicole Kidman

Myönnetään, olen pikkuisen heikkona Nicole Kidmaniin ja tarvittaisiin aika paljon, että hän ei päätyisi top-listalleni. Siitä huolimatta olen ihan aidosti sitä mieltä, että metallinkiiltävä L’Wren Scott -merenneitopuku on aivan hillittömän makee.

Charlize Theron

Dior Haute Couture -mekko vaatii aika tavalla älä-mulle-ala -asennetta näyttääkseen muulta kuin pieleen menneeltä morsiamen ryöstöltä, mutta Charlize Theron tuskin kykenee muuhun kuin näyttämään aivan hillittömän coolilta. Extra-pisteet pudottavan hienoista hiuksista.

And the Oscar for the best red carpet dress goes to….

AMANDA SEYFRIED

Alexander McQueenin käsialaa oleva upea iltapuku on pohjaväriltään jäisen lila johon kontrastia tuovat kullan väriset helmikirjailut. Halterneck-/kauluspantapääntie on periaatteessa aika vaikea kantaa tyylikkäästi. Pehmeälinjainen kampaus kuitenkin häivyttää mahdollisen kuristustunnelman ja kokonaisuus on viimeistä villinä liuhuvaa hiussuortuvaa myöten täydellinen!

Yksityiskohta kirjailusta. Vähemmästäkin menee ihan pökerryksiin!

Kuvat: UsMagazine ja Just Jared

PS. Edellisen postauksen arvontaan ehtii vielä hyvin osallistua – palkintona 85 euron arvoinen Sebastian Professional -setti!

Pitkät blondit hiukset on erittäin vaikea pitää kiiltävän ja terveen näköisinä. Siis ainakin, jos blondius on peräisin purkista – luonnonvaaleilla saattaa olla helpompaa. Vaikka hiukseni eivät enää nykyään ole kuin pari astetta normaalia väriä vaaleammat, kuluttaa käsittely yhtäkaikki hiusta, avaa hiussäikeitä ja lopputulosena on matta, helposti hamppuuntuvan näköinen lopputulos.

Käytän aina supertehokkaiksi mainostettuja hoitoaineita ja suosikkini ovat pitkään löytyneet Aussien 3 Minute Miracle -sarjasta, joka pärjää mainiosti laadussa huomattavasti kalliimmillekin hiusnaamioille. Kokeilen kuitenkin aina tosi mielelläni kaikenlaisia uusia tuotteita ja olin tosi innoissani, kun sain testiin Sebastianin Trilliance -sarjaan kuuluvan shampoon ja hoitoaineen sekä Shine Crafter -hiustenmuotoiluvahan.

Testitulokset:

Sebastian Trilliance Shampoo

• Todella syväpuhdistavan oloinen shampoo. Ensimmäisellä käyttökerralla melkein kauhistuin, koska hiukset tuntuivan niin natisevan puhtailta. Se kun yleensä tarkoittaa hyvin kuivaa lopputulosta. Ilman hoitoainetta en tuota uskaltaisi käyttää, mutta eipä se muutenkaan tulisi kysymykseen.
• Trilliance shampoon tuoksu on raikas ja pesuainemainen. Eli voisin kuvitella, että karamellinmakeista hiustuotteista pitävien mielestä tuo on melkein liiankin puhdas hajumaailmaltaan. Omasta mielestäni se tuntuu kivan raikkaalta.
• Iso plussa tulee kivasti kimaltelevasta tökötistä. Glitteriharakkaesteetikon valinta ehdottomasti.

Sebastian Trilliance Conditioner

• Kristalliuutetta sisältävän hoitoaineen luvataan siloittavan hiuksen pintaa ja luovan luonnollisesti valoa heijastavan efektin.
• Koostumukseltaan Trilliance hoitoaine on yllättävän juoksevaa. Aluksi tuntui, että voiko niin litkusta tuotteesta olla mihinkään, mutta yllätyin todella positiivisesti. Hiuksista tulee todella pehmeät ja luonnollisesti kiiltävät.
• Ohuehkosta koostumuksesta on se etu, että hoitoaine on poikkeuksellisen riittoisaa, eikä sen pois huuhtelemiseen mene puolta ikuisuutta, mikä usein on tilanne kohdallani.

Sebastian Shine Crafter Wax

Olen testannut muutamia hiusvahoja aikaisemminkin – ja todennut, että ne ei todellakaan mitenkään sovi pitkien hiusten muotoiluun. Melkein jätin tämänkin purnukan Karkin polkkatukan iloksi, mutta vaalea briljantinkiiltävä voide oli niin houkuttelevan näköistä, etten malttanut. Ja kun testipakkauksen mukana tulleessa esitteessä vielä mainittiin, että kiiltovaha sopii käytettäväksi myös kosteisiin hiuksiin, päätin, että kannattaahan tuo nyt testata ennenkuin tuomitsee. Onneksi testasin! En muista, koska olisin viimeksi yllättynyt yhtä positiivisesti.

Shine Crafter -vaha antaa luonnonkiharille hiuksille kirjaimellisesti loistavaa kimmoisaa tukea ja luonnollisen oloisen lopputuloksen. Levitän reiluhkon pähkinän kokoisen nökäreen tasaisesti kosteisiin hiuksiin, keskittyen päällimmäisiin kerroksiin. Tukka saa kuivua vapaasti – niinkuin tavallisestikin – ja välillä käsillä kiharoita puristellen. Yhtään vahamaisuutta ei ole havaittavissa hiusten kuivuttua, tuskin edes sitä, että olen mitään muotoilutuotteita käyttänyt. Ainoa, mitä saattaa havaita on normaalisti vaikeasti piilotettavan hamppuisuuden häviäminen ja ihanan terveen kiillon.

Olin siis koko settiin todella tyytyväinen! Ja siksi olen erityisen iloinen, että yhdellä teistä on nyt mahdollisuus voittaa sama, kaikille hiustyypeille sopiva Sebastian-paketti!!

Arvontaan osallistuminen:

1. Kerro tämän postauksen kommenttilaatikossa, mikä on hulluinta/hassuinta/kamalinta/kreiseintä, mitä olet hiuksillesi tai kampauksellesi tehnyt.
2. Jätä vastauksesi sunnuntaihin 3.3.2013 klo 23.55 mennessä.
3. Liitä vastaukseesi sähköpostiosoite, josta sinut tavoittaa (osoite tulee vain minun tietooni, eli ei ole mainosspämmivaaraa).

Kaikkien määräaikaan mennessä jätettyjen vastausten kesken arvotaan upea Sebastian-paketti, joka sisältää Trilliance shampoon ja hoitoaineen sekä Shine Crafter muotoiluvahan. Paketin arvo on huikeat 85 euroa!

Viimeksi Tampereella käydessäni päädyin räntäsateisena sunnuntaina pyörimään Kehräsaaren tunnelmallisten vanhojen tehdasrakennusten keskelle. Näytti ensin siltä, että kaikki putiikit ovat kiinni – ja ehdin sitä jo hiukan harmitellakin. Tukholmassa kun on ehtinyt tottua siihen, että kaupat ovat avoinna lähes poikkeuksetta myös pyhinä. Melkein jo luovutin, kunnes huomasin ihastuttavan aukioloaikakyltin, jossa ilmoitettiin putiikin normaalien aukioloaikojen lisäksi, että avoinna ollaan myös aina muulloin, kun ovi on auki. Päädyin sitten sattumalta aivan varmasti yhteen Tampereen hurmaavimmista kaupoista – eli ompelimo/putiikki/ateljee/myymälään nimeltä Ateljeekatu.

Ateljeekadussa (-kadulla?) toimii varsinaisen myymälän lisäksi myös mittatilausompelimo, mutta itse innostuin ihan jo etäisyysteknisistä syistä lähinnä putiikin koruista ja asusteista. Kaikkien persoonallisten ja yksilöllisten ihanuuksien joukosta päätin kotiuttaa valloittavan hurmaavat Planet Ida -merkkiset pitsikorvikset.

Korviksien myyntitaustana toimivat vanhat koirakortit ovat niin suloiset, että kissaihminenkin sulaa! Oikeastaan aika harmi, että en ole keksinyt kortille mitään muuta käyttötarkoitusta… Mutta voihan sitä ainakin käyttää korujen säilytykseen – vaikka yleensä heitänkin nuo läpyskät menemään.

Ei-tamperelaisille vinkiksi: Kehräsaaressa kannattaa poiketa, sillä Ateljeekadun lisäksi sisäpihalla on muutamia todella ihastuttavia pikkuputiikkeja, joista voi löytää ihan aidosti uniikkeja juttuja.

Meillä on ollut tapana, että synttärit ja muutkin merkkipäivät muistetaan. Pöytään katetaan juhlakalun toiveherkkuja ja muutenkin sitä saa olla polleana juhlapäivän sankarina. Lahjojen kanssa onkin sitten ollut enempi niin ja näin. Kyllä Karkki ja Peetu yleensä jotain ovat saaneet – jotain hyödyllistä ja tarpeellista, mikä olisi ehkä muutenkin ollut tarpeen hankkia. Sen sijaan tapoihin ei ole kuulunut, että ainakaan lapset hankkisivat mitään erityisiä lahjoja vanhemmille.

Olinkin aivan tikahtua yllätyksestä ja häkellytyksestä, kun Karkki viime perjantaina työnsi käteeni paketin! Synttärilahjapaketti! Mulle! Ihanaa!! (selkeästi sitä ei ole ikinä liian vanha riemastumaan lahjapaketeista….).

Ja voi. Ette usko, mikä taivaallinen ihanuus paketista kuoriutuikaan esiin!

By Malene Birgerin upeaakin upeampi villahuivi!

Materiaali, 100 % villa,  on uskomattoman pehmoista ja keveää. Puhtaan pinkki tyylitelty leo-painatus luonnonvalkoisella pohjalla on niin kaunis – ja sopii todella hyvin (vaikka itse sanonkin…) ihoni sävyyn. Ja mitä ihanaa säpinää huivin avulla onkaan mahdollista luoda kaikkiin niihin ziljooniin musta-valko-harmaisiin asukokonaisuuksiini! I’m in luv!

Huivi on osa By Malene Birgerin 10-vuotisjuhlamallistoa. Aika hauskasti ja osuvasti synttärilahjahuivissa roikkui muhkea synttärikakkuläpyskä!

En olisi ikinä sen paremmin raatsinut kuin ehkä tullut ajatelleeksikaan juuri tuollaisen huivin hankkimista, mutta rakastan sitä lujasti jo nyt, vaikka yhteistä taivalta ei vielä montaa päivää olekaan ehtinyt kertyä! Kiitos vielä kerran ihana Karkki! <3

Filippa K:n lippulaivaputiikki Grev Turegatanilla on uusittu ja nykyään sieltä saa vain naisten mallistoa. Viime viikolla oli putiikin “uusavajaiset” ja samalla esiteltiin kevään ensimmäinen, pre-spring, mallisto.

Matalista cocktail-laseista koottu  samppanja-torni toivotti vieraat tervetulleeksi. Tosin näitä laseja ei täytetty niinkuin joissain vanhoissa elokuvissa – eli kaatamalla kuohujuomaa vain ylimpään lasiin, josta se sitten valuu alaspäin ja täyttää muutkin. Uskon, että tämä perinteisempi tapa on hellävaraisempi ihanille samppanjakuplille, mutta olisihan se aika huippua joskus nähdä, onnistuko pyramiditekniikka ihan oikeasti…

Tarjolla oli myös suloistakin suloisempia leivonnaisia! Vaikuttaa vähän siltä, että cup caket ovat menettäneet asemansa trendikkäänä pikkumakeana. Söin tuollaisen harmaan, Filippa K -logolla varustetun herkun. Täytteenä oli créme brulee -vaahtoa ja maku oli aivan taivaallinen!

Mutta siis niitä vaatteitahan siellä oltiin ensisijassa katsomassa…

Karkki ihastui merinovillaiseen perusneuletakkiin. Väri on livenä huomattavasti vähemmän ärtsy, oikeastaan aika pehmoinen lohenpunainen. Neuletakin materiaali on aivan taivaallisen pehmeää ja laadukkaan tuntuista – hyvinkin korkeahkon hintansa väärti. Tosi mainiota, että tuo malli ja materiaali vaikuttaa olevan pysyvä juttu Filippa K:n mallistoissa. Vain värit vaihtelevat sesongin mukaan. Kelpaisi kyllä, vaikka koko sarja.

Silkkisen, haikuisen vaaleanpunaisen paidan jujuna on läpikuultava yläosa ja hihat. En jaksanut alkaa sovitella, mutta tuota täytyy käydä vielä katsastamassa uudelleen. Olisi aivan loistava yksilö projektiini, jonka tarkoituksena on vierottautua ylenpalttisesta t-paitojen käytöstä.

Alkukevään hailakan jäiset pastellisävyt hurmasivat jopa lällyvärien vastustajan. Kauniisti leikattu monikäyttöinen perusjakku olisi tervetullut vaatekaappiini useammankin värisenä. Itseasiassa tajusin, että Filippa K:lta löytyy todella kiitettävän laaja valikoima garderobin peruspilareita ja pukeutumispalapelin luotto-osia.

Kaikki ei kuitenkaan ollut simppeliä laadukasta perus-designia. Karkki löysi aivan huikean ihanan mekon – ja sitähän oli pakko sovittaa.

Vaalean hiekan värinen mekko istuu kauniisti ja edestä katsottuna se antaa vaikutelman rauhallisesta kotelomekosta.

Syvään leikatut kädentiet vihjaavat tulevasta ja paljastavat sensuellisti aavistuksen selkää.

Selkäpuoli on kokonaan hapsutettu! Ihana!

Mitään konkreettista tarvetta kyseiselle mekolle ei ollut, joten varsinaisesti ostopäätös ei tullut edes harkintaan. Mintulle tuo ei sitäpaitsi oikein kävisi – rintsikat kun ei hapsuselkään sovi näkymään. Mutta kaunis on kuin mikä – ja tuota löytyy myös toppina.

Lähestulkoon kassalle päätyi sen sijaan upea kashmir-huppari.

Vilukissa-Karkki rakastui pehmoiseen kashmir-huppariin niin palavasti, että aika suolaisesta hinnasta huolimatta oli kaupat melkein valmiit. Avajaisiltana ei kuitenkaan ollut mitään alennusta voimassa, joten päätöksen kanssa saattoi ihan hyvin vähän makustella. Tuskin tuon hintaista neuletakkia ihan salamana myydään loppuun.

Kaunis yksityiskohta kashmir-hupparin hihoissa.

Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että mielummin sitä investoi ihaniin arkivaatteisiin, jotka tuovat iloa jokaiseen päivään – kuin esimerkiksi juhlamekkoihin, jotka helposti ovat yhden kashmir-hupparin hintaisia. Hämmästyttävän usein tilanne on kuitenkin toisinpäin.

Raitapaita-rabiaatti löysi jotain ihanaa..

Mintun kiikarissa oli Filippa K:n huippuhieno army-vihreä Bomber Jacket. Olin aika shokkaantunut, kun kuulin, että se on jo myyty loppuun. Siis seriously!? Koko Tukholmassa ei ole enää ainuttakaan vihreää takkia ja sinisestäkin löytyy vain koko XL. Ei hyvä.

Mustaa löytyi M-kokoa (mutta ei pienempää), mutta juuri tässä tapauksessa, musta on värivaihtoehto, joka ei oikein tule kysymykseen. Eihän ruusukultaiset yksityiskohdat, vetoketjut sun muut, näytä oikein miltään mustassa takissa.