Nyt on tulossa aikas tuulista meininkiä viikonlopulle. Sehän ei välttämättä ole huono asia ollenkaan – päinvastoin seisovassa vedessä viruminen käy pidemmän päälle tylsäksi. Tärkeintä on vain muistaa joka mutkassa pysyä itselleen rehellisenä ja olla uppoutumatta muiden draamaan, niin kyllä se hyvin menee.
Huomisesta perjantaista 13. päivästä sen verran, että se ei ole epäonnen päivä! Päinvastoin – ennen kristinuskoa sitä juhlittiin naiseuden, hedelmällisyyden ja feminiinisen seksuaalisuuden onnenpäivänä. On täysin patriarkaalinen salajuoni kääntää se merkitsemään epäonnea (toki ihan linjassa noin ziljoonan muun vastaavan asian kanssa). Ylipäätään kristinuskon alkuvaiheisiin liittyy paljon vanhojen, pakanallisiksi väitettyjen, perinteiden ja tapojen mustamaalaamista. Sillä ei siis mielestäni ole mitään tekemistä varsinaisen hengellisyyden kanssa vaan on ollut aikoinaan ihan maallisia vallankäytön mekanismeja.
Eli huomenna rennoin mielin nauttimaan naiseudesta, hedelmällisyydestä ja feminiinisestä seksuaalisuudesta!
Katsotaanpas sitten, mitä korteilla on sanottavana viikonlopun meiningeistä. Homma toimii näin:

• Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
• Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Kuukivi
Auttaa tunteiden vapauttamisessa ja näkemään selkeästi. Tuo onnea rakkaudessa ja tasapainottaa. Lempeästi hoitava kivi, joka näyttää tien kotiin. Tasapainottaa hormoneja ja helpottaa kaiken turhan painolastin taakse jättämisessä.
Seleniitti
Seleniitti on hyvin voimakas kivi, joka puhdistaa ja vahvistaa selkeää ajattelua sekä tukee henkistä kehitystä. Se on monien suosikkivoimakivi, sillä se puhdistaa energioista pois kaiken sen, mikä jarruttaa kasvua.
Seleniitti rauhoittaa levotonta kroppaa ja tasapainottaa mieltä. Erinomainen kivi yöpöydälle, joogaharjoituksiin tai meditaation tueksi.
Vuorikristalli
Vahvistaa harmoniaa ja tasapainoa, auttaa ajattelemaan johdonmukaisesti. Kirkastaa mieltä ja rauhoittaa tunteiden myllerryksessä. Noitien käyttämä kivi, jonka avulla on mahdollista muuttaa negatiivisia energioita positiiviseksi. Kiviterapiassa vuorikristalli on mestariparantaja.

1. Lanttien 7 – Epäonnistuminen
Oletko sellaisessa elämänvaiheessa, että vaikka kaikki on periaatteessa hyvin, et osaa etkä voi iloita onnistumisesta? Sellainen fiilis, että olo on epäonnistunut, kun kokeesta tulee kymppi miikka – eikä täysi kymmenen? On myös paljon mahdollista, että edessä näkyy haasteita, jotka tuntuvat aivan liian isoilta ja mahdottomilta ratkaista; epäonnistumisen pelko tuntuu lamauttavalta ja konkreettiselta. Suoraan sanottuna tekisi mieli karata paikalta, jos vain voisi.
Vinkki viikonlopuksi: Kortti viittaa siihen, että möröt ovat pääasiassa päässäsi. Negatiivisilla ajatuksilla ja peloilla on kuitenkin valitettavasti itseänsä toteuttava voima, joten ainoa keino selviytyä tilanteesta, on kohdata jokainen pelko silmästä silmään. Konkretisoimalla jokaisen haasteen aiheuttamat epäonnistumisen pelot (vaikka ihan kirjoittamalla ne paperille) ja tietoisesti korvaamalla ne onnistumisen ajatuksilla, on mahdollista ottaa tilanne hallintaan ja katkaista epäonnistumisen pelon aiheuttama negatiivinen kierre.
2. XVI – Torni
Tornia pidetään yhtenä tarot-pakan haasteellisimmista korteista, joten jos valitsit tämän, voipi olla, että viikonlopusta tulee aavistuksen myrskyisä. Kaikkea vanhaa ja jumittunutta tulee katsottua kriittisesti ja pilvilinnojen tai toiveajattelun päälle rakennetut perustat järkkyvät. Kaikki vanha, mikä ei toimi, on aika panna roviolle. Kaikessa uudistusvimmassaan Torni on kuitenkin myös erittäin tsemppaava kortti – vähän siihen tyyliin kuin klassinen slogan-huoneentaulu sanoo: ”If you have been waiting for a sign, this is it”.
Vinkki viikonlopuksi: Merkittävät muutokset tuntuvat aina raskailta ja vaikeilta, mutta vastustelemalla ja pitämällä ehdoin tahdoin kiinni epätoimivasta vanhasta, tekee prosessista itselleen vain vieläkin vaikeamman. Kannattaa muistaa miltä tuntuu, kun on tehnyt kunnollisen ja perusteellisen siivouksen kotona. Samanlainen rauha, tyytyväisyys ja ilo on saavutettavissa myös kaikilla elämänalueilla, vaikka itse siivoushomma tuntuisikin raskaalta.
3. Maljojen Ritari
Levollisuus, joustavuus ja luova tunteiden ilmaisu on tulevan viikonlopun avainsanoja. Kortti edustaa epäitsekästä romanttista rakkautta ja muistuttaa, että turhamaisuus ja pinnallisuus on täydellistä ajan ja energian tuhlausta. Jokainen hetki on erilainen, mutta kohtaamalla ne avoimesti, levollisesti ja joustavasti sitä voi luoda hyvää oloa sekä itselleen että ympäristölleen.
Vinkki viikonlopuksi: Maljojen Ritari on hyvin huomaavainen ja konkreettisella tavalla antelias kortti. Juuri tänä viikonloppuna voisi olla hyvä hetki kutsua ystäviä kylään, lähteä lounaalle tai kahville vanhan (tai uuden!) tuttavan kanssa tai esimerkiksi laittaa ruokaa jollekin sukulaiselle.
Aika heviä settiä tiedossa… Varsinkin kakkoskortin nostaneille. No, laajoja kaarteita vaan, kyllä se siitä.
Itselleni nostin ykkösen ja jälleen kerran kortti puhuttelee täysin, eikä voisi olla osuvampi. Kaikki on periaatteessa hyvin, mutta olen aika paljon huolissani kyynärpää/käsivarsi/käsi -leikkaukseni onnistumisesta ja kuntoutumisen etenemisestä. Kipsi poistettiin viikko sitten ja sen jälkeen kivut hyppäsivät tappiin, mihin en ollut lainkaan varautunut. Lisäksi nivelessä (ja jopa kyynärvarressa!) tuntuu naksumista ja epämääräistä lonksumista, joka tekee ihan hulluksi. Viimeksi tuo lonksuminen kun oli sen merkki, että jotain oli irronnut… Oma lääkärini on lomalla, joten järkevän vastauksen saaminen tuntuu toivottomalta. Joku random kandi kun ei ehkä ihan heti sisäistä, mistä tässä mun tilanteessa on kysymys.
Mutta joo, nyt pitää vaan vähän hengittää ja olla uudelleen yhteydessä sairaalaan. Luulisi, että edes joku osaa sanoa, mitä mun nyt kannattaa tehdä!
Ihanaa viikonloppua! Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne! <3

Nyt ei taida olla mikään baby shower -sesonki, mutta en halua alkaa pihtailla tätä juttua. Kohta en kuitenkaan puhu muusta kuin jouluhommista, joten vähän vauvahöpinöitä tähän ensin!
About viikkoa ennen käsileikkaustani meillä oli pienet babyshower-tyyppiset juhlat Karkille, Cissille ja Bönikselle. Tavallisinta käsittääkseni on, että shower-kutsut pidetään odotusajan loppupuolella, mutta ennen Bönan syntymää, tulevat äidit olivat sen verran tiukassa karanteenissa, että edes ulkona järjestetty häppeningi ei tullut kysymykseen. Nyt, kun vauva on maailmassa, voi onneksi ottaa pienen piirun verran rennommin.
“Tervetuloa maailmaan showerit” oli Peetun ja Cissin siskon idea ja he huolehtivat aivan ihanasti kaikista järjestelyistä, koristeluista ja tarjoiluista. Sain onneksi olla apujoukkoina mukana ja suuren kunnian toimia vaippakakkuvastaavana!

En muista, milloin ensimmäisen kerran törmäsin käsitteeseen vaippakakku, mutta sen muistan, että pidin ajatusta täysin pöljänä. Häpeilemättä olen tässä(kin) asiassa takinkääntäjä ja nyt olen sitä mieltä, että konseptihan on aivan nerokas! Vaippakakku on sekä hauska ja koristeellinen yksityiskohta että äärimmäisen käytännöllinen ja tarpeeseen tuleva lahja tuoreille vanhemmille.
Ensin ajattelin, että ostan valmiina jonkun muun askarteleman kakun, mutta hetken googlailtuani tajusin, että kyllähän sellaisen tällainen käsipuolikin askartelee suht helposti. Tässä teillekin DIY-ohjeet helppoon vaippakakun perusversioon. Googlaamalla voi tosin helposti havaita, että kilpavarustelu ja taituruustaiteilu ei tunne rajoja tässäkään lajissa – mutta jos Eiffel-tornin tai suloisen keinuhevosen askartelu vaipoista ei tunnu ajankohtaiselta, perinteinen kerroskakku syntyy yllättävän nopsasti!
Tee-se-itse ohjeet: VAIPPAKAKKU
Kakkupohja

Jotta kakusta tulee edes jonkin verran tukeva niin, että sitä pystyy vähän liikuttelemaan, tarvitaan tukirakenteiksi pohja ja keskipylväs. Tukeva pahvi käy hyvin pohjaksi. Itse leikkasin pizzalaatikon kannesta 30 cm halkaisijaltaan olevan ympyrän, joka oli just sopiva kolmikerroksiselle kakulle. Nelikerroksisen kakun pohjalle tarvitaan halkaisijaltaan noin 35 – 37 cm oleva ympyrä.
Mikäli on tiedossa, että vauvan perheessä olisi tarvetta esim. tarjottimelle, piirakkavuoalle tai matalareunaiselle pyöreälle rottinkikorille, niistä saa myös tosi kivan pohjan kakulle ja samalla lahjan perheelle.
Keskipylvääksi valitsin talouspaperirullan hylsyn. Kaksi riittää korkeutensa puolesta nelikerroksisenkin kakun kokoamiseen. Inspiraatiota keräillessäni näin, että jotkut käyttävät tukikeppinä kuohuviinipulloa, käärittyä vauvalehteä tai vastaavaa.
Kakun materiaalit
Ensinnäkin tietty niitä vaippoja. Ostin kaksi pakettia Liberon “newborn 2” -vaippoja ja siitä määrästä olisi hyvin riittänyt neljään kerrokseen. (Peetu vitsaili, että tehdään “gluteiiniton” kakku ylijääneistä vaipoista. Ha ha!).
Kakun “täytteeksi” ja koristeeksi voi hankkia pieniä lahjoja, mutta se ei ole mikään must mielestäni. Meillä mummuilla mopo alkaa kuitenkin helposti keulia ja tulin ostaneeksi kaikkea mielestäni sievää. (Ja pitäähän Bönalla olla Supertstarit kun mummullakin on!)
Koristelun voi toteuttaa juuri niinkuin itse haluaa. Monet ovat hyvin johdonmukaisia värivalinnoissaan, vaaleanpunaista tyttövauvalle, vaaleansinistä pojalle. Itse valitsin omannäköiseni sävyt ja värikkäät silkkinauhat: alle leveämpi kermanvalkoinen satiininauha, sen päälle auringonkeltaista ja kirsikkaa vähän kapeampaa nauhaa.

Inspiraatiota erilaisiin väriyhdistelmiin ja koristelutapoihin löytyy tosi paljon esim. Pinterestistä. Itselleni jäi erityisesti mieleen yksi supertyylikäs vaippakakku, missä oli täysin valkoisista vaipoista koottu kolmikerroksinen kakku, koristenauhoina oli ensin alle aika leveä kierros ruskeaa aaltopaperia ja sen päälle herkkää pitsinauhaa, viimeistelyssä kuivakukkia ja heiniä.
Tämä mummu nyt vaan on tuollainen värikkäämpi ja hersyilevämpi! Ainakin juuri Bönan juhliin se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta.
Kokoaminen
Liimasin ihan ensimmäiseksi pohjapahvin päälle kakkupaperin tuomaan kakkumaista tunnelmaa. Monet näyttivät päällystäneen pahvikiekon myös foliolla tai ihan lahjapaperilla. Paljoahan tuo ei sieltä lopulta näy – eli jos on aikapulaa askarteluvaiheessa, tämän vaiheen voi hyvin jättää väliin.
Pohjan keskelle liimataan tukiasia (lehteä ei voi liimata, jos sellaisen ajatteli kakun keskelle kätkeä, ja siksi kokonaisuus on vähän huterampi). Tungin talouspaperirullan hylsyn täyteen Marianne-karkkeja yllätykseksi Karkille ja Cissille.

Liiman kuivuessa on hyvä hetki rullailla vaipat pikkuisiksi kääröiksi. Kantsii aloittaa rullaus vaipan yläreunasta niin paketista tulee siistimpi. Helpointa on kiinnittää käärö pienellä kumilenksulla. Niitä kantsiikin varata hommaan ihan reilusti.
Sitten vain aletaan asetella vaippakääröjä keskipylvään ympärille. Vaippojen menekki riippuu tietty siitä, miten tiukkoja rullia niistä on tehty ja kuinka väljästi ne asetellaan pohjalle. Kaksi pakettia – eli 72 kpl – riittää erinomaisesti.
Ensimmäinen kierros vaippakääröjä kantsii kiinnittää keskipylvään ympärille isolla kumilenksulla, se on helpointa. Vielä toisenkin kierroksen ympärille saa kumilenksun, mutta kolmas kierros pitää kiinnittää paikoilleen esim. valkoisella puuvillanarulla.
Kerroksiin voi uloimpaan kierrokseen laittaa tosiaan halutessaan lahjoja vaipparullan paikalle.

Lopuksi sidoin nauhat jokaisen kerrokseen niin, että ne petti mahdollisimman hyvin kumilenksut. Kerroksiin tulevat lahjat kiinnitin pienellä teipin palalla, etteivät ne putoile alas miten sattuu. Kaiken komeuden päälle vielä sellofaania – ja valmista tuli!
DIY-vaikeusaste tällaisella vaippakakun perusmallilla on “erittäin helppo”. Jopa käsipuolena näprääminen sujui yllättävän hyvin – tosin Peetu auttoi hiukan kiperimmissä kohdissa.

Olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Kakku on aurinkoisen pirteä ja värikäs – juuri niinkuin halusinkin. Ja mikä tärkeintä: vanhemmat olivat hyvin iloisia ja tykkäsivät kovasti!

Merkurius on lopettanut peruuttamisen, mikä on periaatteessa hyvä uutinen. Ihan täysin ei voi kuitenkaan huokaista helpotuksesta sillä Mars peruuttaa edelleen ja Merkurius on häilyvän Vaa’an tähtimerkissä. Eikä pidä unohtaa, että eletään intensiivistä Skorpionin aikaa. Kaikki tämä aiheuttaa sen, että tunteet voivat olla hyvin äärimmäisiä, “all over the place”, ja sisäinen drama queen pukkaa esiin yhdellä jos toisellakin.
Sunnuntaina, kun kuu poistuu Leijonan tähtimerkistä, korostuu tarve päästä eroon vanhoista kangistuneista käsityksistä, irtautua vahingollisista tai hyödyttömistä kuvioista ja jättää taakse rajoittavat tuntemukset. Se voi tuntua hetkellisesti raskaalta ja vaikealta, mutta kun on päästänyt irti, olo on kuin olisi riisunut kiviä täynnä olevan repun selästään.
Korteilla on tietty myös sanansa sanottavana viikonlopun meiningeistä. Homma toimii näin:

• Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
• Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Rubiinifuksiitti
Rubiinin intohimo ja elämänilo yhdistettynä fuksiitin ehdottomaan ja epäitsekkääseen rakkausenergiaan tekee rubiinifuksiitista voimallisen sydämen kiven. Se hoitaa särkynyttä tai muutoin kovia kokenutta sydäntä ja virrattaa tilalle hellivää rakkautta. Kivi luo kantajalleen turvallisen olotilan sekä fyysisesti, että emotionaalisesti, samalla kun se innostaa tavoittelemaan rohkeasti omia haaveita.
Rubiinifuksiitti yhdistää mielen viisauden sydämen intohimon kanssa ja auttaa siten luottamaan omiin kykyihin ja tekemään viisaita päätöksiä. Tämän kiven avulla on mahdollista juurtua rohkeasti takaisin maahan avoimella sydämellä, joka on alkanut parantua ja vahvistua.
Malakiitti
Malakiitti on voimakas metafyysinen kivi, joka auttaa suodattamaan energiatukoksia ja tasapainon löytymistä. Se lisää itseymmärrystä ja tasapainottaa tunne-elämää. Malakiitti on kehon ja mielen hoitaja, joka auttaa kohtaamaan menneisyyden nostamalla pintaan muistoja, jotka olemme kieltäneet tai halunneet jättää käsittelemättä. Se on myös yksi merkittävimmistä terapeuttisista kivistä.
Malakiittia voi käyttää apuna hengitys- ja univaikeuksiin, sekä lempeänä kanssakulkijana synnytyksessä.
Haukansilmä (sininen tiikerinsilmä)
Sininen tiikerinsilmä, joka myös haukansilmänä tunnetaan, on rauhoittava kivi, joka sopii hyvin stressin ja ahdistuksen lievitykseen. Se tuo selkeyttä ja auttaa keskittymään syvällisemmin omiin tuntemuksiin, jonka vuoksi se voi tuoda pintaan menneisyydestä asioita, jotka ovat jääneet käsittelemättä.
Kaikki “silmäkivet” (tiikerinsilmä, haukansilmä ja häränsilmä) ovat vaaroilta suojelevia voimakiviä, jotka vahvistavat itseluottamusta. Haukansilmä auttaa pitämään jalat maassa ja antaa uuden perspektiivin asioiden tarkasteluun. Se myös opettaa tervettä harkintaa ja kirkastaa oivalluksia sekä auttaa hyväksymään itsensä.

 1. Sauvojen 10 – Torjunta
Ensimmäiseksi kysymys: jos olet ihan rehellinen itsellesi, niin saattaisiko nyt käsillä oleva ongelma tai haaste johtua omasta sitoutumiskammostasi tai siitä, että lopulta arvostat omaa vapauttasi eniten? On erittäin tärkeä kunnioittaa omia visiotaan, mutta toisaalta välillä on hyvä pysähtyä ja nähdä kaikki ne mahdollisuudet, jotka on itse sulkenut pois päämäärää kohti kulkiessaan.
Vinkki viikonlopuksi: Sauvojen 10 on hyvin energinen kortti ja jotta olisi helpompi katsoa omien tavoitteiden, visioiden ja haasteiden läpi, nähdäkseen myös ne kaikki muut mahdollisuudet, suosittelen lämpimästi jotain suht rankkaa fyysistä aktiviteettiä. Kunnon hikeen asti tanssiminen on kortin kanssa eniten linjassa, mutta mikä tahansa pulssia selkeästi kohottava treeni ajaa kyllä saman asian. Saat huomata, että ajattelu selkeytyy kummasti huhkimisen jälkeen!
 2. Maljojen 4 – Ylellisyys
Joskus on hyvä pysähtyä hetkeksi ja kaikessa katsoa asioita – sekä konkreettisia että sisäisiä – objektiivisesti ja hätäilemättä. Todennäköisesti erittäin moni toiveesi ja haaveesi on jo toteutunut, mutta ehkä olet unohtanut iloita kaikesta, mitä olet saavuttanut. Kaikki on tasapainossa ja sopusoinnussa, kun vain maltat rauhoittua ja pysähtyä kaiken elämässäsi jo olevan yltäkylläisyyden äärelle.
Vinkki viikonlopuksi: Huomaa kaikki se hyvä, mitä muut ihmiset ovat valmiita tarjoamaan, mutta varo tulemasta riippuvaiseksi muiden rakkaudenosoituksista. Yksi merkki siitä on jatkuva vaatimusten esittäminen. Kysymys on, uskallatko luottaa rakkauteen ilman, että yrität hallita sitä.
 3. Lanttien Prinssi
Nyt on hyvä hetki asettaa selkeitä ja konkreettisia tavoitteita sille, mitä haluat saavuttaa. Luvassa on energiaa, näkemystä ja vanhaa kunnon sisukkuutta, kunhan vain tiedät, mitä kohti haluat työskennellä. Kortti neuvoo tekemään yhden asian kerrallaan ja kunnolla – sinne tänne sinkoileminen ei vie eteenpäin eikä ainakaan lähemmäksi tavoitetta.
Vinkki viikonlopuksi: Ehkä ajattelet, että se, mitä kohti haluat työskennellä, on oma asiasi, mutta vaikka tykkäisitkin puurtaa itseksesi, kannattaa kysyä asiantuntijan tai kokeneen ihmisen neuvoa. Lisäksi energinen lanttien prinssi sanoo, että juuri nyt on oikea hetki aloittaa se liikkumismuoto tai treeni, jota olet pyöritellyt päässäsi, mutta et ole saanut aikaiseksi.
Ai että, nyt tuli kyllä niiin osuva kortti, ettei voisi olla parempaa! Nostin itselleni kolmosen – eli lanttien prinssin – ja tunnen todellakin olevani juuri sen antamien neuvojen tarpeessa. Ensinnäkin tuo sinne tänne miljoonan eri idean kanssa sinkoilu on muutenkin peruspaheeni, mutta nyt, kun ihan fyysisesti olen ollut kykenemätön ryhtymään tuumasta toimeen, tilanne on karannut aivan käsistä.
Ja sitten se liikkuminen… olen miettinyt pääni puhki, mitä kivaa liikuntaa haluaisin harrastaa nyt, kun käsihommat vielä rajoittaa vaihtoehtoja. Löysin jo kivoja, koronaturvallisia online-vaihtoehtoja, mutta vielä en ole päässyt tuumasta toimeen. Kortin kannustamana ryhdyn toimeen samantien!
Ihanaa viikonloppua!! Ajatella, että on jo marraskuu!

Esittelyssä koronapää!!
Edelliseen postaukseen tuli niin paljon positiivisia kommentteja luonnonharmaaseen hiusväriini liittyen, että aloin ihan tosissani miettiä, josko hyppäisin ikuisesta hiustenvärjäyskierteestä pois. Harmaannuin jo reilusti alle parikymppisenä. Olin 26, kun aloin odottaa Peetua ja raskaudenaikaisen tyvivärjäystauon aikana havaitsin, että olen käytännössä täysin harmaahapsi. Yksittäiset harmaat karvat olisi voinut vaikka nyppiä pois, mutta tilanteessani en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin hypätä 4 – 5 viikon välein kampaajalla.
Hiusten värjäämisestä tuli rutiini, joka vasta nyt koronan vaikutuksesta katkesi. Kävin edellisen kerran kampaajalla viime helmikuun puolivälissä. Sen jälkeen sekä turvavälivaatimukset että kotitoimistolla työskentely ovat edesauttaneet antaa-sen-nyt-olla-vaan -asenteen ylläpitoa.

Aika paljon hiukset vajaassa yhdeksässä kuukaudessa kasvaa. Kiitollista sinänsä, että jos joskus tällaisen luonnollisuustestin haluaa tehdä, niin juuri nyt siihen on erinomainen tilaisuus.
Täällä meillä kiristettiin taas sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyviä suosituksia – jälleen pitäisi välttää jopa ystävien tapaamista muualla kuin ulkoilmassa ja silloinkin turvavälein. Eli ei tule siitäkään syystä paineita ulkonäön suhteen. (Tästä tuli mieleeni bongaamani hauska ja ajankohtainen mainos, jossa todettiin, että nyt maskisuositusten aikana on ihan paras hetki hoitaa hampaiden oikominen raudoilla! Hyvää positiivista asennetta!)

Hiukseni on oikeasti siis edestä kasvojen ympäriltä aivan valkoiset ja muualta teräksenharmaat. Omalla mummullani, sitkeällä karjalaisella emännällä, oli aivan samanlaiset. Hänellä oli vielä kuollessaan 98-vuotiaana ranteen paksuinen teräksenharmaa palmikko, joka kiertyi kruunuksi pään ympärille. Jos käy hyvä tsägä, voi olla, että saan itsekin välttää iän myötä tulevan hiusten harvenemisen. Jää nähtäväksi.
Mietiskelin tuossa, että jos päätän pitää – tai ainakin yrittää – nämä luonnonharmaani, niin varmasti jossain vaiheessa pitää leikata tuo lämpimänvaalea latva pois. Mikään pixie cut ei tule kysymykseenkään, mutta ehtiihän tuo kasvaa vielä, kun ei tässä nyt hetkeen olla vielä toimistolle palaamassa kuitenkaan. Toisaalta hyvä kampaaja osaa varmasti tehdä myös jonkun sävyhuuhtelun niin, että latvan ja tyven sävyero ei ole niin suuri.

Mutta on ihan pakko tunnustaa, että hiukan kieltämättä pelottaa, miten paljon harmaat hiukset vanhentaa ulkonäköä. En mitenkään ihannoi ikuista nuoruutta tai pakonomaisesti yritä näyttää ikäistäni nuoremmalta. Olen ihan hyvässä paikassa elämäni kanssa enkä kaipaa mitään keinotekoista teatteria.
Toisaalta en myöskään missään tapauksessa halua näyttää ikäistäni vanhemmalta. Nuorilla harmaat hiukset on tyylikkäät, edgyt ja coolit. Itselläni – niin pelkään – vain huolimattoman, jopa suttuisen, ja vanhuksen näköiset. Niin, se se sana on – olen täysin sinut ikäni kanssa ja sen, että en ole enää pari-kolmekymppinen, mutta en halua olla vanhus.
Jos totta puhutaan, olin ihan vähällä jättää nuo edelliset kuvat julkaisematta, kun tajusin, miten selkeästi harmaat hiukseni siinä erottuu. Olin aivan totaalisesti ällikällä lyöty kaikista ihanista ja kehuvista kommenteista, joita sain tänne blogiin, facebookiin ja instaan. Jotenkin tuntuu, että näissä kuvissa, joissa tuo jälleen yllättävän pitkäksi venähtänyt lämpimänvaalea latva on vapaana, harmaat erottuu hiukan hillitymmin… Vai onko vain oma silmäni tottunut?

Koko loppuiäksi päätöstä ei tietty tarvitse tehdä – ainahan voin mennä värjäämään hiukset uudelleen, jos harmaa alkaa ahdistaa. Toisaalta olisi kyllä ihana päästä värjäämisen riesasta, puhumattakaan kaikista niistä kemikaaleista. Nääs, nääs.. pitää nyt pohtia ja antaa yhdistetyn saikun & koronakaranteenin hoitaa hommansa.
Olisi kyllä superihana kuulla kommentteja tähän! Oletko itse tai onko joku tuttusi/sukulaisesi lopettanut värjäyksen ja antanut harmaiden näkyä? Mikä on ollut ihmisten reaktio? Onko mitään neuvoja Mintulle??

No niin – täällä sitä taas ollaan torstain tarotien kanssa!
Edessä on Halloween-viikonloppu ja Pyhämiestenpäivä. Perinteisesti molemmat mielletään energioiltaan voimakkaiksi ajankohdiksi, jolloin verho konkreettisen maailman ja henkimaailman välillä on ohut. Planeettojen kuvio on viikonlopun ajan varsin tasainen, joten ihan turvallisin ja levollisin mielin voi olla. Merkurius tosin peruuttaa edelleen, mitä ei kannata unohtaa. Tunteet voivat olla siksi pinnassa ja kommunikoinnissa ilmetä sekä teknisiä että henkilökohtaisia hankaluuksia.
Katsotaanpas myös, mitä korteilla on sanottavana viikonlopun meiningeistä. Homma toimii näin:

• Valitse yllä olevista korteista se, joka tuntuu intuitiivisesti eniten oikealta.
• Skrollaa postausta eteenpäin. Paljastan lopussa kortin ja kerron mikä viesti sillä on tulevalle viikonlopulle.

Ihan ensimmäiseksi kuitenkin katsaus kortteihin valikoituneiden kristallien energioihin.

Ametisti
Syvästi rauhoittava superkristalli. Auttaa pääkipuun, univaikeuksiin ja suojaa stressiltä sekä negatiiviselta energialta. Puhdistaa kroppaa, vahvistaa intuitiota ja vaistoja. Monipuolisia parantavia vaikutuksia.
Seleniitti
Seleniitti on hyvin voimakas kivi, joka puhdistaa energioita, vahvistaa selkeää ajattelua sekä tukee henkistä kehitystä. Se on monien suosikkivoimakivi, sillä se puhdistaa energioista pois kaiken sen, mikä jarruttaa kasvua.
Seleniitti rauhoittaa levotonta kroppaa ja tasapainottaa mieltä. Siitä syystä se on erinomainen kivi yöpöydälle, joogaharjoituksiin tai meditaation tueksi.
Fluoriitti
Tyynnyttää mieltä ja suojelee negatiiviselta energialta. Se vaikuttaa myönteisesti ajatteluprosessiin ja kehittää kykyä ymmärtää uusia ulottuvuuksia sekä auttaa keskittymään. Fluoriitti auttaa järjestämään ja käsittelemään informaatiota. Lisäksi tasapainottaa stressaavissa tilanteissa. Helpottaa keskittymistä sekä uusien asioiden oppimista ja omaksumista.

1. Maljojen 10 – Täyttymys
Vain muutos on pysyvää sanotaan – ja kun suhtautuu luottavaisesti elämään ja tulevaisuuteen, asiat yleensä järjestyvät parhain päin. Toki on muutoksia ja muutoksia, mutta maljojen kymppi edustaa ehdottomasti muutosta parempaan. Luottamus ja usko saavat kaiken ilmenemään juuri oikealla hetkellä ja oikeassa paikassa. Asioiden eteen ei tarvitse taistella.
Vinkki viikonlopuksi: Muista rentoutua ja antaa asioiden edetä omalla painollaan. Tärkeää on myös katsoa ympärilleen ja olla kiitollinen ja nauttia siitä mitä on nyt. Turha ahneus vain vie ilon niistä saavutuksen hedelmistä, joista kuuluisi herkutella juuri nyt.
2. Lanttien 9 – Saavutus
Luovuus, viisaus ja rakkaus – siinä on tämän viikonlopun avainsanat. Sisällesi tulee rauhallinen tietoisuus siitä, että valitsemasi tie on oikea. Nyt on aika nauttia oman työn hedelmistä ja sadonkorjuusta.
Vinkki viikonlopuksi: Lanttien 9 on tasapainoisen tyytyväisyyden ja onnellisuuden kortti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että varsinkin rakkaus on sellainen, joka on annettava ehdoitta, ilman vaatimusta tai odotusta vastarakkaudesta tai -palveluksista. Kun on saavuttanut jotain, on kosmisen tasapainon kannalta aina hyvä jakaa sitä myös muille. Miten olisi esimerkiksi päivälliskutsut läheisimmille tänä viikonloppuna? Tai vapaaehtoistyö urheilujärjestön tai partion tapahtumissa?
3. Sauvojen Prinssi
Päättäväisyys, avoimuus ja vapaus – siinä on viikonlopun tunnussanat. Synkät ja haastavat ajat alkavat olla takanapäin, vaikka ehkä vielä siintelevätkin horisontissa. Olosi on voimakas, energinen ja jopa peloton. Näet maailman uusin silmin ja tiedät selvinneesi niin kovista koetuksista, että pienet vastoinkäymiset eivät tunnu missään.
Vinkki viikonlopuksi: Sauvojen Prinssi uhkuu energiaa ja pioneerihenkeä, joten tänä viikonloppuna on hyvä hetki ruksia todo-listalla roikkuneita asioita, niitä isompia ja hankalampiakin. Luovuus on myös korkealla ja toisaalta sentimentaalisuus alhaalla, joten esim. vaatekaapin siivous saattaisi onnistua juuri tänä viikonloppuna.
Aika ihanat, rauhallisen optimistiset ja tasapainoiset kortit tuli kaikille. Sopii hyvin yhteen planeettojen energioiden kanssa – oli Halloween tai ei.
Itselleni nostin kakkosen ja olen aivan superiloinen sen sanomasta! Omaa tietä tässä on haettu ja nyt tosiaankin tuntuu, että polun pää jo häämöttää. Mitään kiirettä ei ole, kaikki selkenee, kun sen aika on.
Ihanaa viikonloppua! Turvallista Halloweenia ja tunnelmallisia syyshetkiä!
 

Reilu viikko sitten tähän aikaan palailin takaisin tähän maailmaan neljä tuntia kestäneen kynärpää-/käsivarsileikkauksen jäljiltä. Olin samanaikaisesti aivan poskettoman helpottunut siitä, että kauhukuvat pieleen menneestä operaatiosta ja siitä, etten enää koskaan heräisi nukutuksesta, eivät olleet toteutuneet. Ja lisäksi aavistuksen kauhuissani edessä olevasta toipilasajasta kovine kipuineen ja vaativine kuntoutuksineen.
Mitä siis on tapahtunut?
Koko uskomaton hässäkkä käden kanssa alkoi aurinkoisena ja lämpimänä kevätpäivänä toukokuun 2019 puolessa välissä. Sinänsä harmittoman oloinen kuperkeikka (joista syytän edelleen uusia sandaaleitani!) muuttui kohtalokkaaksi, kun onnistuin lasketumaan katukiveykseen niin harmillisessa kulmassa, että muusiksi meni juuri se kyynärpään kohta, missä kaikki käden hermot kulkevat. (Täällä on lisää aiheesta) Kyynärpäähän operoitiin tuolloin jonkinlainen tekonivel/puoliproteesi korjaamaan vaurioituneet osat.
Aika pian huomasin, (tai käytännössä lähes välittömästi, kun vain vuorokausi leikkauksen jälkeen käsivarren kipsi poistettiin ja sain tilalle ortoosin (eli härvelin)), että kyynärnivel lonksuu ihmeellisesti, kun yritän ihan varovaisestikin liikuttaa kättä. Ihan kuin käsi tippuisi pois saranoilta. Röngenkuvissa näkyi jotain pientä hässäkkää, mutta se kuulemma parantuisi samalla, kun koko käsi toipuisi.
Näin ei kuitenkaan käynyt vaan pitkän ja monin paikoin varsin tuskallisen kesän jälkeen lääkärini totesi, että kyynärpäässä on jotkut nivelsiteet surkastuneet ja sen seurauksena yksi käsivarren luista on irrallaan. Se selitti kivut, jotka kipulääkityksestä huolimatta oli välillä niin kovat, että meinasi järki lähteä – ja sen, ettei sen paremmin käden kuin sormienkaan toiminta ahkerasta jumppaamisesta huolimatta parantunut.
Ainoa, mikä tuossa tilanteessa auttaisi, olisi uusi leikkaus ja kokoproteesin asentaminen käsivarteen. Itkuhan siinä tuli, kun tuon kuulin, varsinkin, kun kerrottiin, että tämän jälkimmäisen leikkauksen jälkeen on turha odottaa käden toiminnan palautumista ennalleen. Kokoproteesia pitää varoa, mitään painavaa ei saa nostaa ja kaikki toiminta, missä on vähänkään kaatumisvaaraa on ehdottomasti kielletty. (Hyvästi rakas lumilautailu <3)
Aloin jonottaa uutta leikkausaikaa alkusyksystä 2019. Alunperin jonoajaksi ilmoitettiin noin kolme kuukautta ja varauduin jäämään saikulle vuoden vaihteen tietämillä. Tammikuussa soittelin perään, kun mitään ei ollut kuulunut – ja minulle kerrottiin, että koska tähän operaatioon tarvitaan kaksi leikkaavaa kirurgia, odotusaika on normaalia pidempi.

Hermot alkoivat olla talvella jo aika kovalla koetuksella. Olin mitoittanut jaksamiseni ja tsemppihenkeni vuodenvaihteeseen asti, mutta sen jälkeen piti kyllä ihan tietoisesti meditoida ja hengitellä tyyliin turha-stressata-asioista-joille-ei voi-mitään, etten olisi täysin pimahtanut. Helmikuussa sitten vihdosta viimein tipahti postiluukusta se kauan kaivattu kirje, joka sisälsi leikkausajan.
Blogijutun otsikko viittaa siihen, miten sen kanssa kävi. Vain vajaa kaksi viikkoa ennen hartaasti odotettua operaatiota, sain sairaalan leikkaussunnittelusta puhelun: kaikki ei-henkeäuhkaavat leikkaukset on peruutettu toistaiseksi koronapandemian vuoksi.
Tavoitteena oli siis vapauttaa tiloja ja anestesia-henkilökuntaa vaikeasti sairastuvia koronapotilaita varten ja siksi leikkauksia peruutettiin. Olen edelleen sitä mieltä, että strategia oli perusteltu ja oikea, vaikka edes täällä Tukholman alueella ei koko kapasiteettia lopulta jouduttu ottamaan käyttöön edes kevään pahimpina viikkoina. Ja vaikka jouduin henkilökohtaisesti kärsimään leikkauksen lykkääntymisestä.
Voi ehkä tuntua, että mitä se nyt enää muutama kuukausi missään tuntuu, kun on jo niin kauan odotellut muutenkin. Mutta olin kyllä kovasti odottanut, että kesällä käsi olisi jo edes jotenkuten käyttökunnossa. Että pystyisin käymään uimassa, hommailla (kunnolla) palstallani, mennä ulkoilmajoogaan ja tehdä kaikenlaista pientä puuhaa, mihin nyt ihmiset kahta kättä tarvitsevat.
Viimeisimmät varsinaiset asukuvapostaukset täällä blogissa on viime vuodenvaihteesta. Näin, vaikka tykkään tosi paljon tehdä juuri niitä. Jotenkin asukuvapostaukset auttavat itseäni näkemään oman garderobini mahdollisuudet huomattavasti luovemmin. Nyt olen ollut tuomittu kantamaan käsihärveliä (ettei tulisi lisää vauriota. Irrallisen luun takia kaikki kierto- ja vääntöliikkeet olivat big no-no) ja se ei ole todellakaan helpottanut pukeutumista. Asujenkin kanssa jaksaminen riitti juuri ja juuri vuodenvaihteeseen asti.

Pidän kuitenkin itseäni sikäli onnekkaana, että vaikka korona lykkäsi leikkaustani melkein puolella vuodella, pakolliset etätyöt ovat olleet tilanteessani aivan toiveiden täyttymys. Normaalisti tykkään käydä toimistolla, enkä missään tapauksessa halua pysyvästi tehdä töitä kotoa käsin, mutta juuri nyt se on sopinut erinomaisesti.
Ensinnäkin tosiaan tuo pukeutuminen ja ihmismäiseen kuntoon laittautuminen. Hankin viime syksynä pari ponchoa ja oversize-neuletta, joita pystyn käyttämään härvelini kanssa. Samoin tarvitsin parit alaosat ja kengät, jotka pystyy pukemaan yhdellä kädellä. Niitä sitten pyörittelin asupalapelinä päivästä, viikosta, kuukaudesta toiseen. (Varmaan ymmärrätte, että kun tästä selviän, en ole juurikaan innostunut testailemaan mitään minimalistista capsule-pukeutumista!). Kulmat ja ripset laitatutin ammattilaisilla, muuten mentiin kesämökkilookilla.
Kotitoimistolla ei ole tarvinnut stressata siitä, jos sama neulepaita on kolmatta kertaa viikon sisällä päällä, tai jos yhdellä kädellä väsättävä suttunuttura on ylittänyt boho-chic -rajan ja on vain suttuinen. Niitä harvoja kertoja varten, kun etäpalaveri vaati kameran päällä oloa, sai olemuksen kammattua business-kelpoiseksi huomattavasti vähemmällä vaivalla kuin mitä päivittäinen töihin lähtö vaati.
On ollut myös aivan ihanaa, että ei ole tarvinnut liikkua julkisilla kulkuvälineillä. Kyynärpääni on härvelistä huolimatta ollut sen verran arka ja hutera, että kaikenlaiset töyssyt, tärähdykset ja varsin kevyetkin töytäisyt ovat tuottaneet ikävää kipua. Siksi ei ole ollut mitenkään stressitöntä kulkea työmatkoja raitiovaunulla, joka varsinkin ruuhka-aikoina on ihan täpötäynnä ihmisiä.

Tällä hetkellä käsivarressa on kainaloon asti ulottuva kipsi. Se on härveliin verrattuna paljon kapoisempi ja olenkin nyt ilokseni saanut jopa jotain ihan normaaleja vanhoja neulepaitoja päälleni. Kipsi poistetaan vajaan parin viikon päästä ja sen jälkeen saan uuden härvelin kuudeksi viikoksi. Saas nähdä, mitenkä sitten sen kanssa pukeutumishommat sujuu.
Voi olla, että innostun esittelemään täälläkin “härveliasujani”. Olisihan se toisaalta ihan hauskaa, että niitäkin jäisi muistoksi blogiarkistoon.

Oversize-trendi on ollut pelastukseni! Ensisilmäyksellä härveli ei ehkä näytä niin suurelta tai tilaa vievältä, mutta varsinkin tuo kyynärpään vieressä oleva metallinen nivel on sellainen mötikkä, että sitä ei ihan mihin tahansa hihaan ujuteta. Onneksi varsinkin & Other Storiesin valikoimissa oli viime talvena tosi kivoja oversize-neuleita. Ilman niitä olisin ollut kyllä ihan pulassa.
No, nyt ollaan menossa kohti parempaa – ja vaikka matka on vielä pitkä, olen pääosin valoisalla ja hyvällä mielellä. Oikein hekumoin, mitä kaikkea voinkaan taas tehdä, kun on kaksi kättä käytettävänä.
Hyvä ystäväni lähetti paketin, jossa oli Suuri Käsityö- ja sukkaneulelehtiä sekä sukkapuikkoja etc. Tuskin maltan odottaa, että pääsen käsiksi sukkalankoihin, ompeluprojekteihin ja muihin DIY-juttuihin!

Perinteitä kunnioittaen, tässä lista “viimeinen päivä ennen leikkausta” -outfitin osista:

• neuletakki, & Other Stories
• neulehame, House of Dagmar
• toppi, H&M
• tennarit, Sketchers
• korvikset, H&M