Jos budjetti juuri tällä hetkellä ei salli isompia investointeja, on mahdollista pienellä vaivalla & rahalla tehdä – jos ei nyt aivan ihmeitä – niin ainakin jotakin, joka antaa olemukselle trendikkään ja raikkaan loppusilauksen. Uusi kynsilakka on erinomaisen helppo tapa kohentaa mielialaa ja kokonaisilmeen muodikkuuskerrointa.

Juuri tällä hetkellä kannattaa kynsiin valita joko hopea tai musta kynsilakka, mikäli tavoitteena on instant-trendi-efekti. Chanelilla on tosi upea hopea kynsilakka, joka antaa kynsille suorastaan peilimäisen pinnan. Elle-galassa ainakin Ellen “modechef” Cia Jansson oli matsannut Chanelin peilikynnet Burberry Prorsum paidan kanssa. Kyseessä on valitettavasti Limited Edition, joten kannattaa kipittää kauppaan pikimmiten, mikäli hopealakka himottaa. Täällä Tukholmassa sekä NK että Åhléns on myynyt loppuun oman varastonsa (ja lisää ei kuulemma saa!), mutta ainakin vielä viime viikolla, kun poikkesin työreissulla Helsingin Stockalla, oli siellä vielä jonkin verran valikoimaa jäljellä. Chanelin hopealakalla on myös kaveri, joka antaa ihan makeen hologrammimaisen tuloksen, mutta mielestäni sileä hopealakka on paljon hienompi ja sopii paremmin kevään harmaisiin, mustiin ja valkoisiin kokonaisuuksiin ja erityisen upeasti satiininhohtoisiin materiaaleihin.

Toinen suosikki on musta kynsilakka. Chanelilla on myös tosi kaunis musta lakka “Black Satin”, mutta tässä kohtaa voi ihan hyvin pihistellä ja hankkia Mavalan pikkupullon. Trendi tulee tuskin enää olemaan kovin pysyvä (nähtiinhän OC:n Marissa elikkä Misha Barton mustissa kynsissä jo edellisellä sesongilla…), joten pikkupullo riittää hyvin. Legenda muuten kertoo, että eBayssä myydään Chanelin Limited Edition kynsilakkoja huimaan (50$ Black Satin lakasta esim.) hintaan sen jälkeen, kun ne on loppunut kaupoista.

Mustat kynnet kannattaa yhdistää aika klassiseen ja suht hillittyyn kokonaisuuteen – valkoisiin kauluspaitoihin, hillittyihin neuleisiin ja klassiseen juhlapukeutumiseen. Kaikenlaiset rock- ja punkvaikutteet kannattaa unohtaa mustien kynsien kanssa – paitsi, jos satut olemaan syntynyt 80-luvulla tai sen jälkeen. Muuten riskinä on, että lopputulos näyttää siltä kuin olisit elänyt parhaan hetkesi Hanoi Rocksin Hepokatin konsertissa vuonna 1982, etkä ole oikein vieläkään toipunut siitä.

Ja vielä yksi juttu. Muista pitää kynnet lyhyinä. Mielellään tosi lyhyinä.


Kiitos kaunis uusiseelantilaisille, että keksivät BodyPumpin! Mikä mahtava tapa saada vähän punttitreeniä, jos sattuu olemaan niinkuin meikäläinen – eli ei niin kovin kiinnostunut saati motivoitunut varsinaiseen salitreenaukseen. No tiedän kyllä, että tiukkapipoiset fitness-fasistit ovat sitä mieltä, että BodyPump ei ole lainkaan painoharjoittelua. Mutta jos vaihtoehtona on joko BodyPump tai ei painoharjoitteua ollenkaan, on pumppi tietenkin sata kertaa parempi vaihtoehto.

Tänään Kistan SATSissa oli yllättävän täyttä. Ekakertalaisia oli kuin sesongin alussa uuden vuoden lupauksiaan pitämässä. Toivottavasti eivät säikähtäneet ohjaajaa, joka on kyllä ihan mukava (vaikka onnistuukin kimittämään falsetissa, kun hengästyy), mutta ei aina ihan pysy ohjelmissa mukana… En silti valita – lihakset on ihanasti väsyneet ja muutenkin hyvä olo kropassa. Vasen olkapää, joka on vihoitellut koko kevään, kesti hyvin koko treenin. Dippejä tehdessä heräsi kyllä epäilys, että just tuo liike on syypää kipeytyneeseen olkapäähän. Olisi kiva kuulla, onko muilla ollut samoja ongelmia.

Takaisin kotiin Kistasta sainkin ajella tosi sakeassa räntäsateessa. En nyt ala filosofoimaan siitä, mitä kieli kertoo kansasta, mutta on kuitenkin aika posketonta, että ruotsin kielessä ei ole omaa sanaa rännälle! Räntä = snöblandat regn, eli lumensekainen sade – köyhää!!!

Eilen luennolla käytiin mielenkiintoinen keskustelu siitä, onko muoti taidetta vai ei. Näkemyksiä on tietysti sekä puolesta että vastaan. Joidenkin mielestä muoti ei ole taidetta, koska se on tarkoitettu käytettäväksi ja itseasiassa muoti muodostuu vain käytön kautta. Eli, jos vaatetta/designia ei käytetä, siitä ei tule myöskään muotia. Yksittäiset luomukset voivat tietty saavuttaa taideteoksen aseman, mutta onko ne silloin enemmän veistoksia tms. kuin muotia… Olisi mielenkiintoista kuulla, miten taiteen tuntijat määrittelevät taiteen – mikä teos on taidetta ja mikä ei (ja kuka sen päättää!). Mikäli kriteerinä on se, miten paljon “teos” aiheuttaa mielihyvää/tunteita/herättää ajatuksia, on helppo väittää, että muoti on enemmän taidetta – tai ainakin taidetta useammille – kuin ns. perinteinen taide, joka on aika evvk suurelle osalle ihmisiä. Muodin vetovoiman voi havaita myös siitä, että monet museot lyövät kävijäennätyksiä muotiin ja pukeutumiseen liittyvillä näyttelyillään. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljon kävijöitä kerää esim. Victoria & Albert Museumin Kylie -näyttely.

Omasta mielestäni keskustelu siitä, onko muoti taidetta vai ei on itseasiassa täysin epäolennainen ja antaa vain kuvan siitä, että muoti sinänsä ei ole riittävän kiinnostavaa eikä ainakaan riitävän “hienoa”. Tuntuu kuitenkin älyttömältä ja turhalta, että muodin täytyisi ensin raivata itselleen taiteen asema, että se voitaisiin ottaa vakavasti.

Oikeastaan oli ainakin sata astetta pakkasta päivällä, kun kiertelin kaupungilla. Kaupat on kuitenkin jo täynnä ihania kevätvaatteita ja joka vuosi heti, kun talvialen viimeiset loppurysäykset on siivottu pois jaloista, alkaa tuntua, että kevät on lähellä.

H&M:ltä löysin tosi kivan valkoisen laukun (kuvassa…). Laukku trendikkäästi iso – sinne mahtuu luentomappi, ylimääräinen villatakki (en tajua, miten Tukholman yliopiston luentosaleissa on niin mielettömän kylmä) ja vesipullo sekä kaikkea muuta elintärkeää. Sopii erinomaisesti kevään mustavalkoiseen lookiin, valkoisen kauluspaidan, trenssin, mustan hameen ja ballerinakenkien kaveriksi!

Ostin muuten ihanat lakeri-ballerinat, mustat, Rizzon alennusmyynnistä. Hetken kyllä mietiskelin, että kannattako niihin vielä satsata vai joko ballerina-trendi on menossa ohi. Mutta tammikuussa Pariisissa käydessäni ainakin Coletten vaatteista suuri osa oli esillä mustien, valkoisten tai hopeisten Repetton balettitossujen kanssa. Loput oli asustettu ihanilla korokepohjasandaaleilla ja -remmikengillä – väriskaala oli sama. Eli ainakin kevään 50’s tyylin kanssa ballerinat (puuvillamekot ja caprit, kapea hame) on paikallaan, mutta miksei ne kävisi ihan hyvin käärittyjen shortsien ja superminin mekonkin kanssa – varsinkin, jos sattuu omistamaan kilometrin pituiset sääret, joita ei platformeilla tarvitse pidentää… Muuten viiskytluvun tyyli voi olla hiukan hankala toteuttaa tyylikkäästi käytännössä. Itse ainakin ajattelin pysyä mustassa, valkoisessa ja harmaan eri sävyissä – tarkoitus ei ole kuitenkaan näyttää siltä, että fiftari-harrastus on jäänyt pahasti päälle.

Halulistan ykkösenä on tällä hetkellä kuitenkin (ballerinakelejä odotellessa…) Tigerin aivan ihana jäänharmaa haalari!! Etsin vielä kuvan tänne, mutta nyt mun pitää alkaa kirjoittaa tämän momentin esseetä…

See ya!

Patrik Steorn luennoi meille tänään alastomista miehistä. Ihan kiehtova aihe. 🙂 Tuli vain mieleeni sellainen pieni yksityiskohta, että jo antiikin veistoksissa ja monessa muussa yhteydessä alaston mies = puhdas ja ihanteellinen. Aika harvoin törmää samaan tulkintaan alastoman naisen kohdalla.

Illalla kävin kiipelemässä tyttären kanssa Kistan SATSissa. Oli mahtavan hienoa ja nyt on joka lihas hellänä…

Päivä meni kurssin edellisen momentin, “Mode som produktionsystem” kirjallisuustiivistelmien teossa. Ihan hyvä fiilis, että ne on vihdoin tehty – palautuspäivä oli jo kuitenkin tammikuun 14. päivä.

Old stuff