Month: November 2016

[mittaustagi]
[conversionpixel campaign=’MaxFactor’ title=’Töistä suoraan juhlimaan – meikkausvinkkejä ja ARVONTA!’]
Max Factor False Lash Epic
Joulunalusviikot on ihan mahtavaa aikaa! Jo pelkästään joulun odotus on ihanaa, mutta sen lisäksi on kaikkia upeita tilaisuuksia, glögikutsuja, pikkujouluja, kauden päättäjäisiä etsetera parhaimmillaan useana päivänä viikossa. Monet häppeningit osuvat arki-illoille ja toimistorotasta pitäisi saada loihdittua iltamenoihin sopiva säihketyyppi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Usein sitä ei ehdi käydä edes kotona välissä, joten glamour pitää saada aikaiseksi minimaalisilla keinoilla. Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Max Factorin kanssa ja tavoitteena on antaa hyviä vinkkejä, miten toimistolookin saa helposti päivitettyä juhlavaan menoon sopivaksi.
Max Factor False Lash Epic
Arkiehostuksesta juhlameikkiin muutaman helpon vaiheen avulla muuntautuminen ei ole utopiaa, vaan onnistuu helposti, kun käytössä on hyvät, monipuoliset tuotteet. Kullanhohtoisen arkimeikin ja astetta sähäkämmin kimaltelevan silmämeikin tekoon käytin Max Factorin Masterpiece Nude -palettia, sävy Golden Nudes, uutta False Lash Epic ripsiväriä sekä iltameikin tehostukseen mustaa Masterpiece rajaustussia.
Max Factor False Lash Epic
Tästä se lähtee!
Kullan sävyt sopivat hillitysti käytettynä aivan mainiosti toimistolle. Testaukseen saamani luomiväripaletti on hyvin käyttökelpoinen ja moneen tyyliin taipuva, sillä siinä on sekä mattasävyjä että näyttävämpiä hohdetta sisältäviä värejä aivan vaaleasta koko nude-skaalan kautta melkein mustaan tummanruskeaan.
Max Factor False Lash Epic
Ihan ensimmäiseksi levitin koko liikkuvalle luomelle neutraalia mattaa nude-beigeä paletin keskeltä. En yleensä käytä mitään pohjustustuotteita luomivärin alla, joten tuo saa toimia myös silmämeikin pohjana.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Luomen keskiosaan ja silmän sisänurkkaan laitoin lempeän vaaleaa, hiukan hohdetta sisältävää sävyä.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Arkimeikin varjostukseen käytin vaaleinta tummanruskeaa. Varjostus saa silmän ulkonurkassa kohota hieman liikkuvan luomen yläpuolelle. Se avaa katsetta ja nostaa ilmettä mukavasti meillä aikuisilla naisilla.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Ripsiväri on ehdottomasti silmämeikin tärkein osa. Olen aina fanittanut Max Factorin ripsareita eikä False Lash Epic tuottanut sekään pettymystä – päinvastoin! Täysin uudenlainen koostumus antaa näyttävät ja silti luonnollisen ja taipuisan oloiset ripset. Meikäläisenkin ohuet ja varsin mitättömät silmänympäryskarvat alkoivat näyttää ihanan viuhkamaisilta!
False Lash Epic mascara on tosiaan sesongin uutuus ja sitä on tietääkseni saatavissa ainakin Sokokselta.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Koostumuksen lisäksi uutta on False Lash Epic ripsivärin muotoiltu harja. Ensin olin hiukan epäileväinen ja pelkäsin, että kysymyksessä on vaan joku jippo, kun on ihan pakko keksiä jotain uutta markkinoille. Nyt tuotetta jonkin aikaa testailtuani en enää vaihtaisi takaisin vanhaan.
Harjan avulla ripsivärin levitys on tosi tarkkaa ja käy nopeasti. Erityisesti tykkään tuosta päässä olevasta piikkipallosta. Sen avulla saa juuri sopivasti väriä myös niihin kaikkein hennoimpiin ripsiin. Yleensä ripsarin harjan päässä on niin tuhdisti väriä, että kärkeä käyttämällä ei saa kuin suttua aikaiseksi.
Erityisen hyvin palloharjaskärki sopii alaripsien meikkaamiseen. En halua kuin ihan vähän väriä ja ryhtiä alaluomille – liian tuhdit ripset vetävät mielestäni ilmettä jotenkin alaspäin ja vanhentaa. False Lash Epicin harjalla alaripset tulee esiin, mutta eivät muutu liian raskaiksi.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Kullanhohtoinen arkimeikki aka Mintun office-look.
Sitten on aika tälläytyä iltaa varten!
Max Factor False Lash Epic
Masterpiece Nude -paletin värejä voi käyttää myös kostutetulla siveltimellä. Silloin lopputulos on intensiivisempi, hohtavampi ja selkeästi näyttävämpi.
Valitsin käyttää samaa vaaleaa iltameikissäni kuin päivälläkin, mutta nyt vain kostutetun siveltimen kanssa. Näin hohtoa irtoaa todella helposti ja ihan muutamalla siveltimenvedolla saa aimo annoksen iltaglamouria lookiin.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Varjostukseen kullanhohteista tummanruskeaa, niinikään kostutetulla siveltimellä.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Syvyyttä ja iltamenoon sopivaa glamouria katseeseen tuo paletin tummin sävy. Vedin ohuen rajaustyyppisen viivan ripsien juureen sekä ylä- että alaluomille. Alaluomelle tosin vain hyvin kevyesti, sillä en halunnut tehdä liian rock-henkistä ehostusta.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Aivan silmien ulkonurkaan lisäsin vielä pikkuisen intensiteettiä mustalla rjaustussilla.
Max Factor False Lash Epic Max Factor False Lash Epic
Illalla myös ripset saavat olla näyttävät! Max Factorin False Lash Epic ripsari sisältää erityisen paljon vettä ja sen ansiosta mascaraa voi kerrostaa vaikka kuinka paljon ilman, että lopputuloksesta tulee klumppinen tai raskas.
Pari harjanvetoa yläripsiin riittää päivittämään toimistoilmeen iltaan.
Max Factor False Lash Epic max-factor-false-lash-epic-26
Sitten vain kirkasta punaa huuliin, hiukset auki ja menoksi! Aika suuri muutos ihan muutaman vaiheen avulla – eikö vain!?
Max Factor False Lash Epic
Nyt seuraa hyviä uutisia! Sain nimittäin luvan arpoa kolme False Lash Epic -ripsiväriä lukijoideni kesken!
Osallistu arvontaan tämän postauksen kommenttiboksissa vastaamalla 29.11. klo 23.55 mennessä kysymykseen: “Paras meikkivinkkini pikkujoulukauteen”.
Kilpailun säännöt löytyvät tarkemmin täältä.
lifie-logo-rgb-1

Yhteistyössä Max Factor

*tähdellä merkityt linkit kaupallisia

saint-laurent-aw16-1
Pikkujouluaika on sisäisen harakan lempparivuodenaika! Nyt saa kimaltaa ja säihkyä aina uudenvuoden vastaanottajaisiin asti niin paljon kuin sielu sietää. Ja se sietää paljon!
Pidempään mukana olleet lukijat varmaan muistavatkin, että meillä töissä on tapana, että joulujuhlilla on joka vuosi vaihtuva teema. Pari vuotta sitten se oli “Rock” (edustin Peetun Ramones-paidassa ja Lanvin-koroissa), seuraavaksi 90-luku (valitsin grunge-tyylisen asun, koska kaikki muut markkinointiosaston naiset halusivat olla Spice Girlsejä) ja nyt viimeksi ”After Ski” (valitettavasti tuosta, jopa palkintosijoille päätyneestä asustani, joka koostui Peetun valkoisista snoukkahousuista, kolmirivisestä niittivyöstä, Dr. Martenseista, musta-kultaisesta paljettitopista ja otsalla keikkuvista laskettelulaseista ei ole muuta kuvaa kuin yksi selfie instagramissa).
saint-laurent-aw16-2
Tänä vuonna teemana on “Gold”, kulta. Olen hiukan hahmotellut jo asuani ja ehtinyt mm. romuttaa kaikki ajatukset siitä, että muka ompelisin jotain itse. Vaikka juhlat on vasta joulukuun 9. päivä on viikonlopuille ehtinyt kertyä jo sen verran ohjelmaa, että edes meikäläisen aikaoptimismilla ei enää voi luottaa oman ompelimon saavutuksiin.
Juhlien teema on siis kulta ja näyttävät korvakorut yksi sesongin vahvimmista trendeistä. Olen hiukan suunnitellut, että jätän kaikki muut korut pois, mutta hankin jotkut todella huikeat kultaiset tai strassiset bling bling –korvikset.
saint-laurent-aw16-3
Surffailin nettikauppalemppareissani ja poimin suosikkini. Jotkut näistä lähtee vielä tilaukseen, kunhan nyt vain saisin ensin päätettyä, että mitä lopulta puen päälleni. Tai toisaalta, voihan sitä asun suunnittelun perustana olla korviksetkin!
Valinnanvaikeus tulee kyllä olemaan erittäin suuri. Niin paljon ihania uistimia on tarjolla…
asos-1
Paljettiset joulupallot* on kuin tehty pikkujouluja varten. Ihastuin näissä erityisesti megapitkään malliin.
asos-2
Olen heikkona hapsuihin ja siksi nämä palloketjusta tehdyt korvikset* olisivat ihan täydelliset.
asos-3
Hiukan graafisemmat korvikset*, mutta ihanat hapsut näissäkin. Voi olla, että juuri nämä ovat listallani ykkösenä.
asos-4
Toisaalta tekisi mieleni oikein kunnon blingiä*. Tosin nämä statement-korvikset saattavat olla jo vähän liikaa.
zalando-1
Mutta sitten taas toisaalta… Pikkujouluissa, jos missä on lupa kimaltaa. Riikinkukkokorvikset* eivät blingiä säästele.
zalando-2
Art Deco -henkiset kultablingit isoilla helmillä* voisi tosin olla hiukan kestävämpi valinta. Ei ehkä kuitenkaan tekisi mieleni hankkia koruja vain yksiä juhlia varten.
zalando-3
Sama pätee näihinkin. Näyttävät kultakolmiot* ovat kivasti graafiset, joten niitä tulisi varmasti käytettyä muulloinkin kuin pikkujouluissa.
zalando-4
Vielä vähän lisää hapsuja*. Ihastuin näihin ensin ihan hurjasti ja olin melkein tekemässä tilausta, mutta sitten alkoi arveluttaa, että miltähän ketjuhapsut näyttävät livenä, kun jo kuvassakin moni ketju on ihan solmussa…
Onneksi verkkokaupoissa on yleensä supernopea toimitus. Ehtii tässä vielä hetken makustella valintaa.
Catwalk-kuvat (Saint Laurent AW16): Vogue.com, muut kunkin verkkokaupan sivuilta, linkki kuvan yhteydessä.

Minttu 18.11.2016
Ei kyllä mitenkään voisi uskoa, että vain viikko sitten oli juuri selvitty luita katkomatta älyttömästä lumikaaoksesta, kinokset peittivät polut ja pientareet, eikä syksyn väriloistosta ollut tietoakaan! No, viikonloppusta lähtien on ollut plussakeliä, mikä on tehnyt lumikasoista tehokkaasti selvää, ja eilen illalla alkanut sade yhdistettynä melkein kymmeneen lämpöasteeseen tänään, viimeisteli homman loppuun asti.
Huvittavaa on se, että “talvi” kesti niin lyhyen aikaa, että lumen alta on paljastunut melko täydellisesti konservoitu syksy. Pensaissa on värikkäitä lehtiä lähes yhtä paljon kuin ennen viime viikon lumikaaosta ja monin paikoin nurmikko on suorastaan hupaisan vihreä.
Minttu 18.11.2016
Perjantain toimistoasu on kokomusta ja ihan syystä. Paitakin on siis oikeasti musta, vaikka näissä kuvissa se sitkeästi yrittää väittää olevansa tumman siniharmaa. Musta on just hyvä turvaväri, kun haluaa näyttää asialliselta ja skarpilta toimistolla, mutta ei herättää minkäänlaista huomiota. Todellinen toimistomaastoutumisen suojaväri toisin sanoen.
Ja miksi kaipasin turvaväriä? No siksi, että en saanut sitä duunia, jota hain sisäisesti. Mieli on ollut tiedon jälkeen aika maassa ja motivaatio hakusessa – etenkin, kun syyksi sanottiin, että tässä toisessa hakijassa oli enemmän potentiaalia. Ärsyttävä, epämääräinen ja (mielestäni) epäreilu määre, jota tuskin milloinkaan yhdistetään aikuiseen naiseen.
Pikkuisen on siis pitänyt purra hampaita yhteen ja kaivella sisuksista esiin sitä kuuluisaa suomalaista sisua, että olen jaksanut tsempata nykyisten tehtävieni kanssa entiseen malliin. Ja siis pitää nyt ilman muuta lisätä, että tykkään myös siitä, mitä teen juuri nyt; pidän sitä tärkeänä ja ihan kiinnostavanakin. Rekrytointiprosessi kolmine haastatteluineen ja vaativine testeineen kuitenkin herätti huomaamaan, että olisin niiiiin valmis tekemään jotain muuta.
Minttu 18.11.2016
Kaikella on tarkoituksensa, sanotaan. Ei saa jäädä tuleen makaamaan, sanotaan. Eli nyt on hyvä ja korkea aika miettiä, mitä sitä vielä haluaa elämässä – ja etenkin työelämässä – tehdä. Edessä on kuitenkin vähintään viisitoista työvuotta (minkä nuorehkot rekrytoijat helposti viisikymppistä haastatellessaan unohtavat) ja toive on, että ei tarvitsisi lakata kehittymästä ja oppimasta uutta. Suorastaan karmiva ajatus, että se nyt muka olisi tässä, mitään muuta ei ole enää odotettavissa.
Tiedän olevani etuoikeutettu, koska olen löytänyt työn ja organisaation, jossa viihdyn. On paljon niitäkin, joilla asiat ei ole ollenkaan näin hyvin. Silti ainakin juuri nyt tuntuu epäreilulta ja ei-kivalta ajatus, että olisi liian vanha ottamaan vastaan uusia haasteita. Juuri nyt, kun molemmat lapsukaisetkin on asettunut omilleen, toteuttavat itseään ja etsivät omaa urapolkuaan, minulla olisi aikaa ja energiaa panostaa itseeni. Eikä vain sillä akvarellinmaalaus- ja elämäntaparemonttitasolla – vaan myös työelämää ja uraa ajatellen.
minttu-18-11-2016-4
Eihän sitä kuitenkaan koskaan tiedä, mitä kaikkea jännää ja kivaa odottaa seuraavan nurkan takana. Täytyy nyt vain nuolla ensin nämä haavat ja alkaa sitten miettiä ihan kunnolla, että mitä sitä oikeastaan vielä haluaa saada aikaiseksi. Toisaalta olen hiukan turvallisuushakuinen, mutta toisaalta – ainakin juuri nyt – myös hyppy tuntemattomaan kiehtoisi. Työvuosia on kuitenkin jäljellä vielä vaikka kuinka – kuka oikeasti haluaisi ajatella pysyvänsä paikoillaan seuraavat viisitoista vuotta?
Asiasta aasinsilloitta asuun… Olen moneen kertaan tilittänyt, että en pysty käyttämään pumpseja, koska joko kantapääni on hassusti muotoiltu tai kävelytyylini niin outo, että ilman nilkkaremmiä tai muuta kiinnitystä olevat kengät eivät vain pysy jaloissani. Voin kertoa, että toimistolle sisäkengiksi hankkimani Henkan vaaleanbeiget mokka-avokkaat on poikkeus!
Tai ainakin melkein. Varsin matalakorkoisten pumpsien nilkassa on takana lärpäke (näkyy parhaiten yläkuvassa oikealla), joka auttaa jalassapysymisongelmassa huomattavasti. En kyllä noillakaan lähtisi kaupungille, mutta toimistokävelyissä pärjäilen kuitenkin ihan mainiosti. Suuri plussa siitä, että office-outfitini eivät enää ainakaan ihan joka päivä sisällä tennareita tai maihinnousukenkiä.
Minttu 18.11.2016 Minttu 18.11.2016

  • paita, The Shirt Store
  • farkut, Primark
  • kengät, H&M
  • kaulakukkaro, Acne

Aasialainen lohiruukku uunissa
Ruuan tekeminen uunissa on niin mahtavaa! Ei tarvitse kuin tuupata ateria sisään, säätää lämpötila oikeaksi ja odotella, että herkut valmistuvat. Vaikka kypsentäminen usein kestää hiukkasen kauemmin kuin paistamalla tai keittämällä, positiivista on se, että ajan voi käyttää johonkin muuhun, eikä kenenkään tarvitse hikoilla hellan ääressä.
Aasialaiset lohiruukut sopii mainiosti ihan viikonlopun illalliselle. Liemeen lisätty valkoviini antaa ihanan luksuksen lisän makuelämykseen – vaikka erinomaisesti tuo toimii myös arkipäivänäkin. Valmistukseen kantsii tosin varata jonkin verran aikaa, sillä perunat varsinkin vaativat reilun tunnin uunissa ennenkuin ovat ihanan syömispehmeitä. Mainio iltaruokaidea niille päiville, kun ennen syömistä pitää tehdä jotain pientä, käydä pokemon jahdissa tai mitä sitä nyt ihmisillä yleensä on.
aasialainen-lohiruukku-uunissa-2
AASIALAISET LOHIRUUKUT
(2 annosta ja 2 reilua lounaslaatikkoa)
Ainekset:

  • noin 600 g lohifilettä
  • 2 pientä sipulia
  • 8 keskikokoista perunaa
  • 1/2 tuore chili
  • 1 purkki kookosmaitoa
  • 1 rkl kalafondia
  • 1 rkl japanilaista soijaa
  • 1 1/2 dl valkoviiniä
  • 1 lime
  • tuoretta korianteria tarjoiluun

Valmistus:

  • Pilko lohi aika isoiksi paloiksi (ota tarvittaessa pois nahka) ja jaa palaset neljään uunin kestävään kulhoon. Kuori ja leikkaa sipuli ohuiksi lohkoiksi, pilko perunat noin puolen sentin paksuiksi siivuiksi (ohuemmiksi, mitä meillä näkyy näissä kuvissa!), poista chilistä siemenet ja pilko pieneksi. Jaa perunat, sipulit ja chili tasan kaikkiin neljään ruukkuun. Kaada päälle desin verran kookosmaitoa jokaiseen ruukkuun ja mausta suolalla (about puoli teelusikallista per annos), tuoreena rouhitulla mustapippurilla, soijalla, valkoviinillä ja puristetulla lime-mehulla.
  • Peitä kulhot foliolla, jos ei satu löytymään sellaisia sieviä uuninkestäviä annoskulhoja, joissa on kansi.
  • Kypsennä 200 asteisessa uunissa n. 1 – 1,5 tuntia tai kunnes perunat on pehmentynyt. Tarjoile tuoreen korianterisilpun kanssa.

Aasialainen lohiruukku uunissa
Kypsentämisessä menee tosiaan hetki, mutta lupaan, ett’ lopputulos on sen väärti! Maukas lohiruukku on yhtäaikaa kotoisen ja eksoottisen makuinen. Luulin olevani hiukan kyllästynyt lohen makuun, koska sitä sellaista perusuunilohta tuli tehtyä varsinkin viime keväänä ihan koko ajan. Helposti sitä jää jumittamaan aina samoihin ruokalajeihin, kun on kerran keksinyt jotain mikä toimii.
Tässä on nyt kuitenkin hiukan säädetty versio joka kodin klassikosta ja ainakin meillä se upposi erinomaisesti parempiin suihin. Syömiseen kantsii varata aitoon thaikku-tyyliin haarukka ja lusikka, sillä liemi on todellakin suurta herkkua.
Aasialainen lohiruukku uunissa
Perunat tosin taisivat imeä yön aikana ison osan liemestä, sillä lounaslaatikkoversio ei enää lusikkaa kaivannut. Toisaalta se ei haitannut ollenkaan. Niin lohi kuin perunatkin olivat seuraavan päivän lounaalla sen verran mehevän maukkaita, että helposti pystyi maistamaan, minne se ylimääräinen kosteus oli hävinnyt.

Karamellihiukset
Ei ole kauaakaan siitä, kun joku kysyi, että onko hiuksissani oma, luonnollinen värini. No, ei todellakaan ole! Olen värjännyt, sävyttänyt ja raidoittanut kuontaloani siitä lähtien, kun äiti teki ensimmäiset highlightsit silloin 12 vuotiaan Mintun hiuksiin. Olen käynyt läpi melkein kaikki mahdolliset sävyt aivan vitivaaleasta Marilyn-blondista porkkananpunaiseen, tummaan mahonginpunaiseen ja mustaan. Ja luonnollisesti olen testannut myös aikoinaan ah-niin-trendikkäitä kaksi- ja monivärisiä värjäyksiä.
Nykyisin tavoitteena on kuitenkin mieluiten luonnollinen vaalea sävy, joka ei ole ihan superblondi, muttei ruskeakaan. Kaikissa sateenkaaren väreissä hehkuvat irtokarkkisävyt ajattelin jättää ihan suosiolla muille, mutta pikkuisen karamellia sain hiuksiini kuitenkin Björn Axénin sävyttävällä maskilla.
Karamellihiukset
Tyvikasvusta päätellen oikea oma värini on aika tumma hiirenharmaa. Siitä on oikeastaan hyvä lähteä säätämään sävyä, sillä pohja on melko neutraali ilman yliannostusta punapigmenttiä. Ongelmallista on kuitenkin se, että vaikka värikäsittely sinänsä on aika mieto, pitkäksi venähtäneet latvat tykkäävät haalistua pienimmästäkin auringosta vähän turhan vaaleiksi.
Liukuvärihiukset on juuri nyt trendikkäät, mutta jostain syystä sekin tyyli näyttää huomattavasti paremmalta vasiten tehtynä. Omat vahingossa syntyneet “liukuvärjätyt” hiukseni näyttävät ainakin omaan silmääni lähinnä suttuisilta. Kovia kestovärejä en mielelläni kuitenkaan latvaan käytä, ihan jo pelkästään siitä syystä, että haluan säästää muutenkin kovilla olevaa hiusten osaa kovin rajuilta käsittelyiltä.
Karamellihiukset
Hoitoaineen tapaan käytettävä sävytysmaski on aivan loistava tapa tasata hiusten väriä mahdollisimman hellävaraisesti. Sen verran ällön näköistä tuote on ihan itsekseen, että piti laittaa se poseeraamaan kukkien kanssa kuvaan.
karamellihiukset-4
En ole juuri muita vastaavia tuotteita testaillut, mutta ainakin Björn Axénin sävytysmaskin käyttö on superhelppoa! Hiukset pestään ensin normaalisti shampoolla ja sen jälkeen aine levitetään pyyhekuiviin hiuksiin. Vaikutusaika on kymmenisen minuuttia, mutta itseltäni taisi mennä tuplasti sen verran, kun piti näitä kuvia räpsiä ja muutenkin oli kaikkea hässäkkää.
Blonde caramel sisältää pigmenttiä, joten on suositeltavaa suojata vaatteet ja mahdollisesti jopa käyttää suojahansikkaita. Meiltä ei juuri tähän hätään mitään hansikkaita löytynyt, mutta en kyllä huomannut kämmenissä mitään värivahinkoja.
Karamellihiukset
Lopputulos huuhtelun ja kuivauksen jälkeen!
Täytyy sanoa, että olen aivan supertyytyväinen sekä sävyyn että homman helppouteen. Hiukan tuo eteisestä tuleva lämpimän sävyinen valo hämää tässä kuvassa, mutta mielestäni ero on silti yllättävänkin selkeä.
karamellihiukset-6
Hämärä laskeutuu nykyään niin järkyn aikaisin, että en oikein käsitä milloin sitä voisi ottaa sävymaailmaltaan neutraaleja kuvia. Mutta tässä “ennen-jälkeen” -kuvaparissa näkyy mielestäni selkeästi, miten väri on nyt paljon tasaisempi. Oikeasti hiukseni on kokonaisuudessaan astetta karamellisemmat, sellaisen suussasulavan kermatoffeen tai fudgen väriset ennemmin kuin ihan vain blondit. Orastava keltaisuus on myöskin taittunut pehmeämmäksi vaaleanruskeaksi.
Vielä ei ole testitietoa siitä, miten kauan sävytys pysyy hyvänä, mutta veikkaukseni on, että pari-kolme pesua – maksimissaan neljä.
Karamellihiukset
Ihan mitään ilmaista lystiä karamellisävytys ei ole. Tuo 250 ml puteli kustantaa kruunuissa 290,- ja menekki on selkeästi kovempi kuin tavallisen hoitoaineen kanssa. Yhdestä pullosta riittänee meikäläisen hiuksiin ehkä vain kolme käsittelykertaa. Lyhyempiin tietty useampia.
Tykkään kuitenkin hurjasti lopputuloksesta ja ihan hoitoaineenakin Blonde Caramel on ihan huippu. Hiukset tuntuvat pehmeiltä ja sileiltä – eikä ollenkaan niin ryytyneiltä kuin varsinaisen kemiallisen värjäyksen jälkeen.

Old stuff