Nyt on taas tiedossa muutamat niin mahtavat ystikset, että on ihan pakko vinkata niistä teillekin. Osa on alkanut jo tänään, mutta muuten häppeningejä riittää ihan joulukuun alkuun asti.
Marimekkoa ja Weledaa saa varmasti ystävämyynneistä Suomestakin, mutta täkäläisiä Suomi-ystäviäni ajatellen (ja itselleni muistiin!) sisällytin myös nuo mahtavat sample salesit listalle.

BLK DNM SAMPLE SALE
FRIDAY NOVEMBER 11 – 7.00-18.00
SATURDAY NOVEMBER 12 – 10.00 – 16.00
IBEYOSTUDIO
KAMMAKARGATAN 11, STOCKHOLM
CARD IS KING!
WELCOME!

Marimekko sample sale fall/winter 2016
Syksyn malliston loppuunmyynti: ready-to-wear, laukkuja & asusteita sekä sisustustarvikkeita. Maksu vain kortilla! Sample size 36.
Aika: perjantai 25 marraskuuta kl 8-15
Osoite: Marimekko showroom, Götgatan 9, 1 tr
Vi ses där!

Mitä ihanimpia hipsteri-reppuja ja muuta mahtavaa tarjolla:
Varmt välkommen på SANDQVIST utförsäljning.
Vi säljer ut kollektionsprover, säljprover, varor med vissa skavanker och en hel del andra väskor och accessoarer.
Fina grejer till prima priser.
Bjud gärna vänner, bekanta och arbetskompisar – alla är välkomna!
AIKA: lauantai 12 marraskuuta 8.00-19.00 (med reservation för att vi säljer slut. Vi uppdaterar på Facebook under dagen)
PAIKKA: Bergsunds Strand 43, Stockholm
Aukioloaika: lördag 08.00-19.00
Maksuvälineenä käy kortti!
Välkomna!

Syster P – ihania koruja, asusteita shaaleja
Vi säljer ut prover och tidigare kollektioner av smycken, sjalar, väskor och skärp till fantastiska priser.
Aukioloajat:
Torstai 10/11: 08.00-19.00
Perjantai 11/11: 10.00-18.00
Lauantai 12/11: 10.00-15.00
Osoite: Döbelnsgatan 40 i Stockholm
Vi tar kort, swish och kontanter.

Handla ekologiska hudvårdsprodukter med 25-75 % rabatt. Gäller så länge lagret räcker.
MILLOIN: keskiviikko 7. joulukuuta
AIKA: kl. 11-18
OSOITE: Ludvigsbergsgatan 20
Vi tar kort och kontanter.
Vi ses!
Weleda
Kaikki kuvat kyseisten brandien sample sales -ilmoituksista. Kiitos ja anteeks!

Ou mai, mikä älytön lumikaaos täällä on ollut!
Eilen aamulla heräsin siihen, että makuuhuoneen ikkunasta näkyi suloisesti ja ihanan jouluisesti tuprutteleva lumisade. Oli mieletön satukirjamainen tunnelma – jopa sängystä nouseminen tuntui hiukan romanttiselta.
Siihen se romanttisuus sitten päättyikin. Tapani mukaan olin laukkaamassa marssihölkkää Tvärbanalle, kun ulko-ovea avatessani tajusin, että lunta on tullut yön aikana puoleen sääreen asti – eikä katua ole aurattu lainkaan. Juuri siinä kohtaa ei ollut kulkenutkaan kuin yksi tai kaksi ihmistä, joten mitään polkua ei ollut ehtinyt muodostua. Yritin siinä sitten parhaani mukaan loikahdella askeljäljestä toiseen, mutta armaat Dr. Martensin maihinnousukenkäni hörppivät kyllä aimo annoksen tuoretta lunta sisuksiinsa.

Varsinainen kiire loppuikin siihen, sillä Tvärbana oli ajautunut pois raiteilta lumimäärän vuoksi, eikä ollut mitään tietoa, milloin se saadaan takaisin liikenteeseen. Meiltä pääsee periaatteessa kaupunkiin raitiovaunun lisäksi parillakin eri bussilla, mutta myös autoliikenne seisoi lähikaduillamme molempiin suuntiin täysin pysähdyksissä. Päätin siis reippaana tyttönä taapertaa lumimöhjössä noin sadan muun ihmisen kanssa lähimmälle isolle tielle, josta menee paljon busseja.
Lämpötila nousi siinä peräkanaa taapertaessamme sen verran, että lumisade muuttui kämmenenkokoisiksi puolimäriksi räteiksi, jotka läiskähtelivät kiinni takkiin, huiviin, hiuksiin ja ihan joka paikkaan. Yhäkään missään ei näkynyt vilaustakaan aurauskalustosta. Normaalisti kymmenisen minuuttia kestävään kävelymatkaan meni nyt yli tuplasti kauemmin. Jalkakäytävälle suojalumeen muodostunut kapea polku tamppaantui superliukkaaksi ja sainkin pari kertaa kipeästi todeta, että Dr. Martensini ovat kaikkea muuta kuin pitävät kyseisellä alustalla.
Pääsin vihdoin lumiukoksi muuttuneena bussiin, joka mateli lumisohjossa kävelyvauhtia eteenpäin. Kertakaikkiaan posketon tungos ja julkisen liikenteen kaaos jatkui koko matkan ja normaalisti 50 minuutin työmatkani kesti kaksi tuntia.

Lumisade jatkui eilen koko päivän, lämpötilan heiluessa nollan molemmin puolin. Kotimatkaan meni melkein samat kaksi tuntia peruutettujen junien ja täysinä ohi kiitävien tunnelbana-vaunujen vuoksi. Jossain vaiheessa olin melkein paniikissa, kun tunnelbana-laiturille oli pakkautunut niin tiukkaan ihmisiä, että hädin tuskin henki kulki. Puhumattakaan siitä, että olisi ollut jotain kontrollia siitä, mihin jalkansa asetti.
Eihän sitä säille tosiaankaan mitään mahda ja välillä koko kaaos tuntui lähes huvittavalta. Kaikki oli kuitenkin samassa veneessä. Lunta tuli nyt puolentoista vuorokauden aikana enemmän kuin kahtena edellisenä talvena yhteensä. Sinänsä ei siis mikään valtava ihme, että koko kaupunki oli vielä tänäänkin sekaisin ja poikkeustilaa muistuttavassa kaaoksessa. (Olen kova liioittelemaan, mutta esmes täältä voi lukea, että aika extreme päivä oli kyseessä: Stockholm just set a new snow record).

Illalla olin kyllä aika pahalla päällä, kun tuntui, että koko päivä on mennyt täysin “hukkaan” julkisen liikenteen välineissä tungeksiessa. Kaikkialla oli niin paljon väkeä, ahdasta ja tunku, ettei edes puhelinta pystynyt pitämään esillä. Pokémon Go:n pelaaminen kun olisi varmasti tyynnyttänyt levottomia hermoja. Rannettakin särki.
Tänään aamulla päätin olla eilistä viisaampi. Pakkasin kamani Kånkeniin, jotta sain käteni vapaaksi, skippasin Dr. Martensit (miten ne voi olla niin liukkaat!?) ja – hör och häpna – nappasin mukaani kävelysauvat!!
Kävelysauvojen ansiosta pysyin aamulla pystyssä yhäkin auraamattomilla, pääosin hiekoittamattomilla ja yön aikana kivasti jäätyneillä kaduilla. Saattaa olla, että joku katsoi vähän pitkään, mutta olen aivan varma, että he olivat vain kateellisia. Haha!
Tänään on koko päivän ollut plussan puolella, mutta yhäkään aurattuna ei ole kuin kaikkein isoimmat tiet. Hiekoitustakaan en havainnut muuta kuin joidenkin kiinteistöjen ovien edessä. Työpäivän jälkeen kotiin palatessa saikin kahlata paikoin aikamoisessa sohjossa – ja kävelysauvat olivat todella tarpeen möhnän alle piiloutuneita jäätikköjä vältellessä. Julkinen liikenne kulki kuitenkin normaalisti (sen sijaan tieliikenne on kuulemma edelleen enemmän tai vähemmän tukossa..) ja pääsin kotiin sekä normaalissa aikataulussa että kaikki luut ehjänä. Voitto sekin sinänsä!
Arvaatte varmaan, että nämä kuvat eivät ole tältä päivältä. Vielä viime viikon lopulla täällä oli kauniin syksyistä, mutta sitten lävähti talvi niskaan kertarysäyksellä. Asu on kuitenkin sikäli ajankohtainen, että tuo on yksi lemppareistani toimistolla ja jonkinlainen sovellus siitä tulee laitettua päälle melkein viikottain.

• kauluspaita, Cheap Monday
• neulepaita, Acne
• housut, H&M
• tennarit, Adidas
• laukku, Mulberry

Kesäkelejä odotellessa. Tai edes auraus- ja hiekoitusautoja.

Melkein tekisi mieleni sanoa jotain maailmantilanteesta. Että on se nyt ihan mieletöntä, että suurin ja vaikutusvaltaisin demokratia valitsee johtajakseen täysin kokemattoman rasistin, naisia ja minoriteetteja väheksyvän fasistin, joka kaiken lisäksi antaa piutpaut juuri sille samaiselle demokratialle, joka juurikin antoi hänelle avaimet valkoiseen taloon ja ydinaseiden koodit. Kukaan ei voi olla niin naiivi, että väittäisi tuon olevan vain USA:n sisäinen asia – valitettavasti oranssi suurisuinen mobbaaja tulee vaikuttamaan vielä meidän kaikkien elämään.
Ankarat ajat vaativat sen mukaiset eväät. Niinpä tänään kokkaillaan illalliseksi ja huomisen lounaslaatikkoon makoisaa yakinikua.

Olen syönyt muutamia kertoja yakinikua täkäläisissä sushi-mestoissa sen kummemmin ihastumatta kuin vihastumattakaan. Yleensä se on ollut vähän liian suolaista (liikaa soijaa), vaikka yleensä olenkin suolaisen ruuan ystävä. Lihakin on ollut vähän ehkä sitkeää ja yksioikoisen makuista. Yakiniku on tuntunut lähinnä siltä pakolliselta jutulta, että ravintolassa olisi joku kiva lounasvaihtoehto niillekin, jotka eivät välitä sushista.
Sitten löysin tämän ohjeen ja päätin, että on aika antaa yakinikulle uusi mahdollisuus. Valkosipulissa, tuoreessa inkiväärissä, japanilaisessa soijassa ja seesamiöljyssä marinoidusta, ohuiksi siipaleiksi palastellusta lihasta tuli niin poskettoman maukasta, että ihan oli klassisesti viedä kielen mennessään!

INKIVÄÄRIMARINOITU YAKINIKU
(2 annosta ja 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

• 500 g naudan pihvilihaa
• 1 valkosipulinkynsi
• noin 2 – 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä
• 1 dl japanilaista soijaa
• 1 rkl seesamiöljyä
• 2 rkl sokeria
• 1 rkl oliiviöljyä
• noin 10 cm pala purjosipulia
• 1/2 dl seesaminsiemeniä
• keitettyä riisiä kyytipojaksi

Valmistus:

• Kuori ja purista valkosipulinkynsi ja kuori & raasta pieneksi inkivääri. Sekoita soija, seesamiöljy ja sokeri puristetun valkosipulin ja raastetun inkiväärin kanssa marinadiksi. Tee lihasta ohuita nauhamaisia paloja ja laita likoamaan marinadin kanssa about reiluksi vartiksi.
• Paista lihoja pienessä määrässä oliiviöljyä kunnes marinadi on muuttunut tahmeaksi. Lisää purjosipulit pannulle ja paista vielä hetki niin, että sipulit vähän pehmenevät.
• Paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla ja ripottele yakinikun päälle.
• Tarjoile keitetyn riisin kanssa (ohje löytyy yleensä paketista).

Yakiniku tällä ohjeella on siis aivan mahtavan monivivahteisesti maukas ja ihana ruoka! Niinkuin monissa tämän tyyppisissä lihajutuissa, maku vain syvenee seuraavaan päivään, mikä lounaslaatikkoa ajatellen on aivan loistavaa. Tosin marinadi hieman katoaa ja annoksesta saattaa tulla kuivan oloinen. Se pelastuu sillä, kun varovaisesti tiputtelee teelusikallisen verran soijaa lisää.
On myös testattu, että yakiniku pärjää pakastimessa oikein mainiosti, joten ei ole yhtään harmillista, vaikka kerralla valmistuisikin vähän isompi määrä!

Olipas taas aivan mielettömän hauska ja ikimuistoinen Helsingin reissu viime viikonloppuna blogijuttujen merkeissä! Jotenkin kunnianhimoisesti ajattelin, että teen tuossa pikapikaa kattavan postauksen lauantain tapahtumista ja esittelen siinä samalla blog awards -asuni. No, kaksi iltaa kuvia selailtuani havaitsin, että materiaalia on niin tolkuttomasti, että eihän tämä homma etene yhtään mihinkään. Mitään kivaa kun en haluaisi jättää poiskaan.
Joten tässä nyt ihan omassa esittelyssä huikaiseva gaala-asuni! Huikaiseva on tietty lainausmerkeissä, mutta täytyy kyllä sanoa, että olin oikein tyytyväinen kokonaisuuteen. Se on ihan näköiseni – iisi, mutta juhlava.
Asun runkona on Nellyltä vuosi sitten saamani huippuleveät liuhuhousut ja Lindexin Pink Collection -mallistosta hankkimani pinkki/violetti lurex-paita.

Ajatuksenani oli yhdistellä erilaisia punaisen ja violetin sävyjä mustan ja hopean kanssa. Ensimmäistä kertaa ulkoilemaan pääsi mielettömän ihana, mutta äärimmäisen epäkäytännöllinen, Balmain X H&M -mallistosta viime syksynä hankkimani kimalluslaukku. Sen lisäksi, että se on niin litteä, ettei sisuksiin voi laittaa juuri kuin luottokortin ja puhelimen, glitterit tarttuivat paidan lurexiin kiinni niin, että jossain vaiheessa pelkäsin jo, että koko hökötys pitää leikata kynsisaksilla irti kainalostani…
Niinkuin tiedätte, olen varsinainen yhteistyömallistoharakka, joten korviin ripustin Lanvin X H&M -malliston kirkkaanpunaiset klipsukorvikset. Punaskaalan toista ääripäätä edustaa asun violetinpunaiset Baci-merkkiset remmisandaalit. Kengät on vähintään ziljoona vuotta vanhat – hankin ne aikoinaan Italiasta ja ensimmäiset asukuvat niiden kanssa taitaa olla tässä (ja kaikille niille, jotka uskalsivat klikata linkkiä: kyllä, se olen minä niissä kuvissa, vaikkei ehkä uskoisi… Haha!).
Loppusilauksena pienet detaljit, kuten glitterihopealla lakatut varpaankynnet, Max Factorin tiimin loihtima glamouria tihkuva silmämeikki ja harmaa kynsilakka sormissa. Ja tietty vakikaverit, hopeiset sormukset, rannekorut ja toivomusluu-kaulakoru.

Tosi kivat juhlat oli ja mikä parasta – paljon mukavia kohtaamisia ja parhaita juttuja upeiden tyyppien kanssa. Tässä aina yhtä elegantin Business Womanin kanssa poseeraukset. Olipas niiiin kiva tavata!!
Kuvaseinäkuvista kiitos: Henri Ilanen

Pikaiset terkut Helsingistä!!
Ihana ja antoisa Bloggers’ Inspiration Day on takana ja nyt pitäisi jo hipitivii alkaa valmistautua illan meininkeihin!
Onneksi sain tapahtumassa sähäkän gaalameikin Max Factorin pisteellä niin ei tarvitse sen puolesta hätäillä. Tosin huulipuna on hävinnyt jonnekin, joten jotain pientä fiksausta pitää tehdä eniveis. Ja ehkä koitan saada jotain kiharaa aikaiseksi hiuksiini, mutta saa nyt nähdä, miten sen kanssa käy.

Ihana Emilia kuvasi päivän asuni, jonka tärkein osa obviously on KENZO x H&M -yhteistyömallistosta hankkimani ihana neule. Olen jo ihan täysin rakastunut täysvillaisen neuleeseen ja uskon, että siitä tulee varsinainen luottovaate moneksi vuodeksi eteenpäin!

Nyt täytyy kyllä hypätä suihkuun ja alkaa valmistautua iltaan. Muuten olen jopa itseeni verrattuna ihan tolkuttoman myöhässä! Lisää blogihäppening-juttuja tulee aivan varmasti, kun tilanne vähän tasaantuu.

• neulepaita, KENZO x H&M
• farkut, Primark
• laukku, Rebecka Minkoff
• kengät, Dr. Martens