Category: Kalaruoka


Kuulin jostain, että eilen oli virallinen kalasoppapäivä (jostain = joku lukuisista some-kanavistani). Fanitan ihan täysillä kaikkia hölmöjäkin teemapäiviä ja tietty innostuin, että nythän pitää merkkipäivän kunniaksi saada maailman parhaimman kalasopan ohje tänne blogiin.
Viimeksi Tampereen reissullani Tinni tarjoili juuri sitä, maailman parasta kalakeittoa – ja se oli niin älyttömän herkullista, että en voinut uskoa sellaista olevan olemassakaan! Pitäisi tosin laittaa hyvät reseptit muistiin samantien, sillä esimerkiksi nyt, kun ajatukseni oli alkaa keitellä kyseistä keittoa, armas bestikseni olikin argentiinalaisen tangon kurssilla ja päädyin valmistamaan hankkimastani kalasta ihan jotain muuta.
Toisaalta tilanne on tripla win-win-win. Ensinnäkin tein soppaan varaamastani kalasta aivan tolkuttoman hyvää marinoitua ja uunissa grillattua juttua – ja se ohje tulee tässä nyt – toiseksi nyt mulla on se Tinnin resepti, joten ihanaa kalasoppaa tiedossa ihan lähitulevaisuudessa, lisäksi miten mahtavan inspiroivaa, että joku on viikonlopun mittaisella argentiinalaisen tangon tanssikurssilla! Jotain tuollaista haluan ehdottomasti tehdä itsekin.
Hätäpäissäni siis valmistin aterian, joka on kiistatta yksi parhaimpiani ikinä! Etenkin aasialaisista mauista, chilistä, limestä ja kookosmaidoista pitäville suosittelen ehdottomasti.

UUNISSA GRILLATTU KALA JA KOOKOSRIISI
(noin 4 annosta, ei superisoja)
Ainekset:

  • 500 g jotain valkoista kalaa (itse käytin pakaste-seitä, kyse on kuitenkin ihan arkiruuasta)
  • 1 purkki kookosmaitoa
  • 1 rkl kalafondia
  • 2 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 limetti
  • 1/2 – 1 tl sambal oelek
  • 3 dl jasmiiniriisiä
  • n. 2 dl vettä
  • suolaa

Valmistus:

  • Pese limetti hyvin ja raasta kuori & purista mehu. Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi.
  • Paloittele kala kivoihin grillitikkuun sopiviin palasiin
  • Valmista marinadi kalalle: sekoita raastettu limen kuori & mehu, raastettu tuore inkivääri, sambal oelek, kalafondi, hienonnettu valkosipuli ja kookosmaito.
  • Laita kalanpalat marinadiin ja anna maustua vähintään 2 tuntia, mielellään pidempään.
  • Ota kalat pois marinadista.
  • Keitä riisi marinointiliemessä, lisää vettä vain hiukan niin, että valmista riisiä ei tarvitse valuttaa (itselläni meni vähän alle 2 dl)
  • Kuivaa marinadista pois otetut kalanpalat talouspaperilla ja ripsottele päälle vähän suolaa.
  • Grillaa uunissa ylätasolla n. 5 min per puoli. Halutessasi hiukan kesäistä grillailufiilistä käytä grillitikkuja!
  • Tarjoile vihreän salaatin kanssa


En ole ikinä aikaisemmin keittänyt riisiä muutakuin vedessä, joten tämä testi oli varsinaisen tajunnanräjäyttävä. Haha! Mutta siis todellakin tuntui mahtavalta, että marinadi tuli kokonaan käyttöön ja lopputulos on mehevän täyteläinen mutta aasialaistyyppisen raikas.
Pakastamista en ole tämän kanssa testaillut, mutta seuraavan päivän lounaslaatikossa varsinkin riisi oli, jos mahdollista vieläkin maukkaampaa kuin ensimmäisenä päivänä. Eikä kalassakaan ollut mitään moittimista!


Ruuanlaittoinnostukseni palailee pätkittäin. Ennen joulua pääsin melko hyvään alkuun ja lounaslaatikostani alkoi löytyä muutakin kuin pilkottuja vihanneksia valmiiksi grillattuna ostetun broilerin kanssa. Sitten tuli lomapäivät ja ruuanlaittotaitoinen & -haluinen Peetu kotiin ja hukkasin kipinän jonnekin. (OBS! Ei Peetun vika todellakaan – ilman joulunajan inspiraatiota tämäkään tuskin olisi valmistunut! Ekstrakiitokset neidolle, että löysin (pakastimestani) herneet!)
Nyt on jopa viisi päivänselvää hyvää syytä piristyä kokkailemaan itse:

  1. Lupasin uudenvuodenlupauksissani, että jätän terveellisyyssyistä pakastepitsat ja muut pikaratkaisut kuten Woltit ja Foodorat todellisiin hätätilanteisiin. Helpoiten lupaus tulee pidettyä, kun laittaa ruokaa itse.
  2. Budjetti joustaa huomattavasti helpommin kaikkiin erityisiin kivuusjuttuihin, kun ei turhanpäiten hassaa rahaa take away -mättöön.
  3. Sekä kaappini että pakastimeni ovat aivan piukeana kaikkea, mistä voi valmistaa ruokaa. Lupasin Peetulle, että en osta mitään uutta pakastimeen, ennenkuin kaikki sinne hamstrattu on syöty. Homma on tuskin valmis ennen kesää…
  4. Noin ziljoona vuotta harkinnassa ja suunnitelmissa ollut keittiöremontti on nyt jo niin sanotusti pipe linessa. Erityishyvä syy siis sekä pitää huolta käyttöbudjetista että tyhjentää kaappeja.
  5. Kun laittaa itse ruokaa, tietää helpommin, mitä suuhunsa laittaa ja kuinka paljon. Ihan hyvä pointti, kun havaitsee, että snoukkatakki kiristää masun päältä… 😀

Tein syväsukelluksen reseptileikevihkooni ja löysin sieltä ohjeen paistettuun loheen teriyakikastikkeen kanssa. Alunperin resepti on saksittu jostain lehdestä, mutta dokumentointi ei kerro mistä.
Aikaisemmin olen aina valmistanut lohen uunissa; tämä taisi olla ihan ensimmäinen kerta, kun paistoin kalat pannulla. Tästä tuli niin hirmu hyvää todella helposti ja yllättävän nopsasti, että pakkohan ohje on teillekin jakaa!

PAISTETTUA LOHTA TERIYAKI-KASTIKKEESSA
(4 annosta ohjeen mukaan – ei kyllä kovin suuria annoksia mielestäni. Jos ruokapöydän ympärillä on kovasti treenaavia tai muuten isommista annoksista tykkääviä, ohje ei ehkä riitä kuin kolmelle.)
Ainekset:

  • noin 500 g lohta
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl valmista teriyakikastiketta
  • 1 rkl sokeria
  • 1 dl sakea tai kuivaa valkoviiniä (ruuanlaittoviini sopii oikein hyvin)
  • 2 tl seesamiöljyä
  • tilkka mautonta (rapsi tms.) öljyä lohipalojen paistamiseen
  • 2 rkl tuoretta inkivääriä (hienoksi raastettuna)
  • 2 – 3 rkl seesaminsiemeniä

Valmistus:

  • Leikkaa lohi neljään annospalaan (jos et ostanut pakastepakettia, jossa on jo valmiiksi 4 sopivan kokoista palasta, niinkuin minä tein) ja pyörittele palaset lautasella, jossa on kerros vehnäjauhoja.
  • Laita teriyakikastike, sokeri, valkoviini, raastettu inkivääri ja seesamiöljy pannuun ja kiehuttele samalla sekoittaen kunnes kastike alkaa osoittaa sakeentumisen merkkejä.
  • Paista lohipaloja parisen minuuttia toisessa pannussa pienessä öljytilkassa.
  • Kaada lohipalojen päälle teriyakikastike ja paista parisen minuuttia kummaltakin puolelta koko ajan kastikkeella valellen.
  • Kastike sakenee aika nopeasti, mutta toisaalta lohi on ihan parhaimmillaan, jos sitä ei ole paistettu aivan kuivaksi. Homma etenee siis tosi nopeasti.
  • Paahda seesaminsiemeniä kuivalla pannulla keskilämmöllä parisen minuuttia (palavat tosi helposti, joten kantsii olla tarkkana!)
  • Tarjoile vihreän salaatin, riisin tai vaikkapa shirataki-nuudelien kanssa ja koristele annos ihanan tuoksuvilla seesaminsiemenillä.

Itselläni oli vielä klassinen “syönköhän tarpeeksi vihanneksia” -angsti, joten lisäsin nuudeleitten sekaan myös vihreitä herneitä. Makea pakasteherne on aivan liian aliarvostettu lisuke! Se sopii moneen ja on niin hyvää; esim. lohen kanssa herneet on ihan täydellinen kombo.

Toimii erinomaisesti myös lounaslaatikossa!
Itse en lähtisi tätä pakastamaan, vaikka periaatteessa lohi kyllä pärjäilee ihan hyvin pakkasessakin. Ohjeella tulee sen verran säällinen määrä valmista, että yksinäinenkin syöjä selvittää sen parissa päivässä. Jos tismalleen sama ruoka alkaa kyllästyttää, niin kannattaa testata lohta kylmänä salaatin sekaan pilkottuna. Aivan todella ihanaa myös siten!


Siis kertakaikkiaan apua, millainen viikko tämäkin on taas ollut! Jo toinen peräkkäin, jolloin tuntuu, että ei ehdi tehdä mitään muuta kuin juosta hikipäässä paikasta ja palaverista toiseen. Kivaa on ollut, mutta ai että, miten mukavaa, että kohta on viikonloppu ilman mitään ohjelmaa!
En ikinä selviytyisi ankarasta suorittamisesta ilman hyvää, mutta salamannopeasti valmistuvaa ruokaa. Tässä on yksi luottoreseptini, joka pelastaa, kun työpäivä on venähtänyt ylipitkäksi, eikä kunnon ruokaa ole tullut syötyä koko päivänä.
Sitruunainen tonnikalapasta täyttää ihanan kevyellä ja raikkaalla tavalla. Reilusta annoksesta jää helposti myös lounaslaatikko pelastamaan seuraavan päivän ruokailut.

SITRUUNAINEN TONNIKALAPASTA
(2 annosta + 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

  • 4 hengen annos spaghettia tai nauhapastaa
  • 1 punasipuli
  • 2 sitruunaa
  • 2 x 200 g purkkia veteen säilöttyä tonnikalaa (sertifioitua!)
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 1 ruukku tuoretta tilliä
  • suolaa
  • pippuria myllystä

Valmistus: 

  • Keitä pasta paketin ohjeen mukaan reilusti suolatussa vedessä.
  • Pilko punasipuli pieneksi. Pese sitruunat hyvin ja raasta niiden kuoren keltainen osa hienojakoisella raastimella & purista mehu.
  • Sekoita sitruunankuoriraaste, sitruunanmehu, valutetut tonnikalat, pilkottu punasipuli ja oliiviöljy isossa kulhossa. Nostele keitetty pasta sekaan.
  • Hakkaa tilli pieneksi ja nostele pastan sekaan. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.


Pasta ei ole niitä kaikkein kiitollisimpia lounaslaatikkoon pakattavia ruokalajeja, mutta tämä kestää kyllä mainiosti seuraavaan päivään. Rakastan kaikkea ruokaa, mikä maistuu sitruunalle ja tässä maku vain tiivistyy seuraavaan päivään.
Jos ihan totta puhutaan, meikäläisen sinkkutaloudessa kävi niin, että neljän hengen annoksesta livahti kaksi lounaslaatikkoa pakastimeen. Söin niistä tänään toisen enkä löytänyt moitteen sijaa sen paremmin koostumuksessa kuin maussakaan! Voisiko olla, että tuo klassinen spaghetti kestäisi pakastamista paremmin kuin tagliatellet sun muut?


Ihanan herkullinen sillivoileipäkakku yhdistää parhaat maut kahdesta suosikkiasiastani, sillivoileivästä ja voileipäkakusta. En ole ikinä aikaisemmin tehnyt itse voileipäkakkua – ja olihan se tuossa rapiat pari vuosikymmentä niin epätrendikästä tarjottavaa, että klassikkoherkkua ei saanut enää edes mummon 80-vuotisjuhlissa.
Ruokatrendit vaihtuvat hitaammin kuin vaatemuoti, mutta onneksi asiat palaavat takaisin muotiin syömistenkin suhteen samalla syklisellä varmuudella. Sille siis kiitos, että nyt muutaman vuoden ajan on taas saanut kunnon voileipäkakkua monissa juhlissa, joissa on buffet-tyylinen tarjoilu.

Sillivoileipäkakku on klassista isosiskoaan helpompi ja nopeampi valmistaa. Lisäksi se on syömiskunnossa heti valmistuttuaan, joten sen voi tehdä ihan viimetipassakin, jos muu hässäkkä pistää aikataulut sekaisin.
Toki sen voi myös valmistaa edellisenä päivänä – itse olen nyt syönyt jo kolmena päivänä sunnuntaina tekemääni kakkua, eikä sen paremmin koostumus, ulkonäkö kuin makukaan ole kärsinyt piiruakaan.

SILLIVOILEIPÄKAKKU
(n. 10 – 12 buffet-annosta)
Ainekset:

  • 1 pkt Polarbröd Jubileum -leipää
  • 400 g matjessilliä
  • 6 kananmunaa
  • 2 dl ranskankermaa
  • 300 g tuorejuustoa (Philadelphia perhepakkaus)
  • 1 punasipuli, isohko
  • nippu tuoretta ruohosipulia
  • mustapippuria myllystä

Valmistus:

  • Laita sillit valumaan lävikköön ja keitä kananmunat koviksi. (9 min on hyvä)
  • Vispaa ranskankerma sähkövispilällä kuohkeaksi. Sekoita tuorejuusto ranskankermavaahtoon.
  • Pilko punasipuli tosi pieneksi silpuksi (voit jättää pari rinkulaa koristeeksi). Painele kevyesti ylimääräinen kosteus pois silleistä ja pilko nekin pieneksi. Sekoita pilkotut sipulit ja sillit kerma-tuorejuustotöhnän sekaan. Mausta mustapippurilla.
  • Levitä Polarbrödin Jubileum -leipä tarjoiluvadille niin, että se muodostaa täyden ympyrän ja levitä päälle noin puolet täytteestä.
  • Kuori jäähtyneet kovaksi keitetyt kananmunat ja siivuta ohuiksi siivuiksi mieluiten barbikanteleen avulla. Levitä siivut täytteen päälle. Muutaman sievän voi jättää koristeeksi.
  • Laita päälle toinen kerros leipää ja loput täytteestä.
  • Koristele runsaalla ruohosipulisilpulla, punasipulinrenkailla ja munansiivuilla.

Tuli kyllä niin älyttömän hyvää, että voin todella vilpittömästi suositella sillivoileipäkakkua kaikille!

Jos tiedossa ei ole buffet-tarjoiluja kaipaavia juhlia, kakku käy ihan piirakkamaisesta ateriasta pienemmälle porukalle. Uusien perunoiden kaverina tarjottuna tuosta ohjeesta tulee noin 5 – 6 annosta. Ja niinkuin tuossa alussa jo sanoinkin – sillivoileipäkakku toimii oikein hyvin myös lounaslaatikossa, jos sattuu jäämään tähteitä.
Tähän loppuun vielä pieni fun fact: on erittäin periruotsalainen tapa syödä silliä ranskankerman, punasipuli- ja ruohosipulisilpun kanssa. Kaikki tarjoillaan erikseen ja kukin tekee omat sekoituksensa lautasellaan. Sikäli sillivoileipäkakku on ehkä vielä enemmän svenne-makuun kuin perinteiseen suomalaiseen, mutta eihän makutottumukset Pohjanlahden eri puolilla enää niin kovin paljon eroa.


Siis mikä upea kesäsää!! Ei harmita edes se, että edelliset illat on mennyt enemmän tai vähemmän kokonaan kiukuttelevan tietokoneen kanssa tapellessa – mikä siis syynä blogihiljaisuuteen. Sesonkiin ja fiilikseen sopiva ruokaohje toimii mainiosti myös näin viikonloppuna, joten vihdoinkin eetterissä ihanan keväinen ramen-keitto parsan shiitakesienien ja lohen kanssa.
Söin ensimmäisen kerran tietoisesti ramen-keittoa reilu vuosi sitten New Yorkin reissullamme. Silloin en oikein tietänyt, mitä odottaa – tajusin vain, että kaikilla NYC-foodie-sivustoilla puhutaan ramenista ja hehkutellaan parhaita ramen-ravintoloita.
Nyt olen viisastunut sen verran, että trendiruokalaji tarkoittaa japanilaista nuudelisoppaa, jonka tärkein osa on itse liemi. Liemen lisäksi ramen pitää sisällää nuudeleita ja erilaisia toppingeja, tofua, kanaa, kalaa, kesäsipulia, pilkottuja yrttejä, seesaminsiemeniä – ja vakkarina yleensä löysäksi keitetty kananmuna.
Ramen on hipstereitten herkkua – eikä ole mikään ihme, että varsinkin liemen ja nuudelien suhteen voi hifistellä niin paljon kuin sielu sietää. Kuulemma oikeaa ramen-lientä ei pysty valmistamaan ilman alle neljän tunnin aktiivista keittoprosessia ja nuudelien paksuus, muoto ja valmistusprovinssi määrää sen, millaista maustekoostumusta liemeltä tulisi odottaa.

Toisaalta – jos ollaan ihan tarkkoja – kaikilla meillä on varmasti enemmän tai vähemmän lukuisia kokemuksia ramen-nimellä kulkevasta trendikeitosta. Jo Mintun yliopistoaikoina opiskelijoiden ravintopyramidin ytimen muodosti kolme pakettia kympillä (markka-aikaa) -pikanuudelit. Pikakurssi ramenin saloihin on siis meillä kaikilla, jotka edes kerran käytimme myös sen annosnuudelipakkauksen mukana tulleen epämääräisen näköisen maustepussin.
Sain ystävältäni jokin aika sitten aivan älyttömän ihanan broileri-ramen -keiton ohjeen. Pitihän sitä loisto-ohjetta ryhtyä varioimaan ja päädyin keittelemään todella herkullisen liemen, jossa suolaisuus ja kevyt tulisuus on täydellisessä harmoniassa rapean parsan makeuden kanssa. Toppingina rapeaksi paistettua lohta, löysäksi keitetty kananmuna, runsaasti korianterisilppua ja kevyesti paahdettuja seesaminsiemeniä.
Ja piti vielä sanoa, että tällä ohjeella ramen valmistuu ihan normaaliin tahtiin, pilkkomisnopeudesta riippuen noin puolessa tunnissa.

KEVÄINEN PARSA-RAMEN RAPEAKSI PAISTETUN LOHEN KANSSA
(4 annosta, 2 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

  • n. 600 g lohifilettä
  • nippu parsaa
  • 200 g shiitakesieniä
  • 6 kananmunaa
  • 3 dl lehtikaalisilppua (käytin pakastettua, mutta tuorekin käy toki)
  • 4 – 6 valkosipulinkynttä
  • 2 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
  • 2 tl chilihiutaleita
  • tilkka öljyä paistamiseen
  • 2 l vettä
  • 6 rkl kalafondia
  • 3,5 rkl japanilaista soijaa
  • 2 rkl seesamiöljyä
  • 2 rkl kalakastiketta (fish sauce)
  • 2 rkl valkoviinietikkaa
  • 2 rkl Sriracha-kastiketta
  • ruukku tuoretta korianteria
  • 1 lime
  • seesaminsiemeniä
  • Suolaa maun mukaan

Valmistus:

  • Kuori ja pilko valkosipulin kynnet. Paista hetki isossa kattilassa pienessä öljytilkassa yhdessä raastetun inkiväärin ja chilihiutaleiden kanssa.
  • Lisää vesi, kalafondi, soija ja viinietikka – anna kiehua n. 20 min.
  • Putsaa ja pilko sienet sekä parsa. Lisää yhdessä seesamiöljyn ja lehtikaalisilpun kanssa liemeen. Anna kiehua vielä viitisen minuuttia.
  • Keitä munat löysäksi (n. 4 – 5 min) ja nuudelit paketin ohjeen mukaan. Paista lohet öljytilkassa pannulla rapeaksi. Mausta suolalla.
  • Mausta liemi kalakastikkeella ja Sriracha-kastikkeella.
  • Tee korianterista hakkelusta ja paahda seesaminsiemenet kevyesti kuivalla pannulla.
  • Laita kulhoon ensin nuudelit, sitten liemi. Toppaa annos rapeilla lohipaloilla, runsaalla korianterisilpulla, kananmunalla ja seesaminsiemenillä. Purista päälle limen mehua.


Ramen-keitto on ehdottomasti parhaimmillaan heti valmistuttuaan. Liemessä lilluvat nuudelit kestävät säilytystä huonommin kuin pasta – ja kunnollisten ramen-nuudeleitten tulisi olla jänteviä ja reippaita. Olen lukenut, että monet japanilaiset tykkäävät, kun nuudelit on suorastaan vielä vähän kovahkoja sisältä. Tähän ajatteluun lounaslaatikko-konsepti istuu aika huonosti.
Halusin kuitenkin testata, miten ramen toimii odoteltuaan yön yli purkissa syödyksi tulemistaan. Yllätyksekseni huomasin, että erittäin hyvin! Maku on seuraavana päivänä intensiivisempi ja syvempi. Nuudelit imevät yllättävän runsaan määrän nestettä itseensä, mutta ainakaan nämä käyttämäni eivät menneet yhtään mössöksi. Lounaslaatikkokeitto oli muuttunut vähemmän keittomaiseksi ja enemmän muhennokseksi. Älyttömän hyvää oli siitä huolimatta! Kananmunan otin mukaan erikseen – ja kuorin sen vasta officella.


Päivän pakollinen säätilatiedotus: tänäänkin on satanut lunta ja räntää ainakin täällä meillä. Sikäli keitto tuntuu ihan sopivalta arkiruokavalinnalta. Aika hassua sinänsä, että kaikki pataruuat ja sopat tuntuvat yleensä syksyisiltä, kun taas keväällä ja kesällä himottaa erilaiset salaatit. Toisaalta onhan sitä olemassa kesäkeitot ja gazpachot, jotka ovat ihan “virallista” kesäruokaa.
Kermainen turska-persiljajuurikeitto on raikas ja maultaan keväinen – eli se sopii aivan täydellisesti sesonkiin. Kalana voi hyvin käyttää jotain muutakin valkoista kalaa kuin turskaa, mutta helppoon, vaivattomaan ja edulliseen arkiruokaan sopii hyvin pakastealtaasta löytyvä turska.

Persiljajuuri oli itselleni aivan uusi tuttavuus reseptiä testatessani. Erehdyttävästi palsternakalta näyttävä juuri on miedon makuinen, persiljamaisen raikas ja aavistuksen makea. En ole mikään juurispesialisti, mutta keitossa persiljajuuren voi varmastikin korvata palsternakalla, vaikka silloin makumaailma on vähemmän “vihreä”.
Nippu tuoretta persiljaa, rasia tuoretta krassia ja reilu loraus valkoviiniä täydentävät keväisen keiton.

KERMAINEN TURSKA-PERSILJAJUURIKEITTO
(2 annosta ja 2 – 3 lounaslaatikkoa)
Ainekset:

  • 400 g turskafilettä (pakaste)
  • 5 persiljajuurta
  • 1 sipuli
  • 2 dl valkoviiniä
  • 2 dl hapatettua kermaa
  • 1 ruukku tuoretta persiljaa
  • 2 rkl kalafondia
  • 1 rasia tuoretta krassia
  • 8 dl vettä
  • voita
  • suolaa

Valmistus:

  • Kuori ja pilko sipuli sekä 3 persiljajuurta. Paista isohkossa kattilassa runsaassa voissa hetken aikaa.
  • Lisää viini, kalafondi ja vesi. Anna kiehuskella miedolla lämmöllä noin 15 min. Lisää hapatettu kerma ja anna kiehua vielä vartin verran.
  • Kuori loput persiljajuuret ja pilko sieviksi kuutioiksi (n. 1 cm). Paista pannulla runsaassa voissa kunnes ovat pehmenneet sopivasti.
  • Saksi tuore persilja keiton sekaan ja sötkötä koko helahoito tasaiseksi sauvasekoittimella.
  • Leikkaa turska pienemmiksi paloiksi ja lisää soppaan yhdessä paistettujen persiljajuurikuutoiden kanssa. Anna kiehua vielä noin 5 minuuttia.
  • Maista lopuksi suola ja saksi krassit keittoon.


Kermainen turska-persiljajuurikeitto toimii täydellisesti arki-illan päivällisenä ja on aivan ihana ottaa mukaan lounaaksi toimistolle. Testasin myös pakastamista – ja voin sanoa, että se toimii myös, vaikka keiton koostumus kyllä kärsii hiukan.
Ja vaikka olenkin tässä mainostanut keiton olevan juuri arkiruokaa, antaa valkoviini mukavan ylellisen vivahteen makumaailmaan. Sikäli se sopii mainiosti myös vaikkapa äitienpäivän juhla-aterian alkuruuaksi.

Old stuff