Oli ihan pakko laittaa tuollainen epäromanttinen otsikko postaukselle. Edellisen Hunter-aiheisen postauksen kommenttien perusteella tiedän, että siellä ruudun toisella puolella on liuta asiantuntijoita ja nyt tarvitsen apua!

Alunperin ajatuksenani oli odotella kaikessa rauhassa seuraavaa palkkapäivää, käydä tässä välissä sovittamassa oikea koko – ja sitten laittaa tilaus Brandokselle menemään (ei, en todellakaan ole mikään heräteostosten tekijä! :D). Nyt kävi kuitenkin niin, että yhden ihanan kommentoijan (kiitos Hottentotti!) ansiosta huomasin, että just nyt Brandoksella on – 20 % alennus tosi suuresta määrästä bootseja ja saappaita.

Säästö se on pienikin säästö, joten en voi mitenkään odottaa tilauksen tekemisen kanssa. Ainoa ongelmani nyt on, että minkä ihmeen koon tilaisin? Normaalisti käytän kokoa 38 ja olen kai aika keskiverto – eli en useinkaan joudu hankkimaan puolikaskokoja.  Ajattelin tilata Huntereista koon 39, jotta alle mahtuisi paksumpikin sukka. Toisaalta moniin kumisaappaisiin on jo valmiiksi laskettu saapassukkavara – ja siinä tapauksessa pitäisi koon 38 riittää. Eli tarvitsen apua:

Mikä koko pitäisi valita Hunter Originaleista?

Varsi tulee olemaan omaan “urheilulliseen” pohkeeseeni vähän napakka, mutta mittanauhamittauksen perusteella sen pitäisi kuitenkin sopia.

Kiitos jo etukäteen vinkeistä ja kokemuksista! Terkuin yksi, joka inhoaa yli kaiken palautella ja vaihtaa nettikauppatilauksiaan… 🙂

EDIT: Kiitti hurjasti kaikille avusta!! Tilaukseen meni koko 39 ja päädyin sittenkin original-mustaan enkä kiiltävään Gloss-versioon, jota alunperin ajattelin. Toivottavasti tulevat pian pian PIAN! (Yleensä kyllä Brandoksen toimitukset tulee huippunopeasti…)

Tässä nyt vihdoinkin esittelyssä viime viikolla postista hakemani vaatekaapin täydennykset. Olen ihan innoissani kaikista uutukaisista! Kyllä näillä taas saa makua toimistopukeutumiseen. Valillä kun tuntuu, että sitä pyörittää samoja vaatteita viikosta toiseen – eikä mikään oikein jaksa enää ispiroida. Silloin on hyvä hetki hankkia vähän täydennystä.

Henkan paketista kuoriutui yksi kevyt jakku, mustat farkut ja vetoketjuin pimpattu tweed-tyyppinen hame. Siviilipaketti saapui Porista ja ihanan Veeran avustuksella olen kuin olenkin Lindexin Missoni-malliston sahalaitakuvioisen mekon onnellinen omistaja. Me so happy!!

Himoitsemani mekko on 100 % viskoosia ja sävymaailmaltaan aivan täydellinen. Sen verran avonaiseksi tuo kietaisumalli jättää pääntien, että jotain sen alle on melkein pakko laittaa. Olen testannut sekä valkoisen kauluspaidan että mustan t-paidan kanssa. Molemmat tuntuvat toimivan tosi hyvin.

Henkan mustat farkut oli aika heräteostos. On ollut sellainen olo, että garderobistani uupuu varsinkin käyttökelpoisia alaosia. Mustat farkut kuuluvat mielestäni vähän samaan kategoriaan kuin valkoinen t-paita ja musta kapea hame – yksi hyvä ja siisti versio aiheesta pitäisi löytyä aina varastoista!

Harmaa vetoketjuhame on pippuritweed- henkistä jerseytä. Ihastuin ei-niin-kovin yllättäen tuohon perushameen malliin, jossa kuitenkin on aika rutkasti jujua juuri noiden vetoketjujen ansiosta. Saa nähdä, miten materiaali kestää käyttöä. Nyt tuo tuntuu aika napakalta, mutta helposti tuollaiset jersey-hameet venähtävät ihan luvattoman nopeasti.

Musta-valkoinen graafinen jakku oli ihan pakko saada! Malli on vähän pusakkamainen, vajaamittaiset hihat ja pyöreä kaulukseton pääntie vie ajatukset 60-luvun op-muotiin. Vetoketju tekee jakusta vähän vähemmän tärkeilevän. Uskon, että tälle tulee tosi paljon käyttöä erilaisissa yhdistelmissä.

Nyt alan olla aika tyytyväinen vaatevarastoni tilaan tänä syksynä. Oikeastaan vain kenkäosastolla olisi vielä aukkoja paikattavana…

Go 4 it vol. 2 -blogia pidempään seuranneet muistavat varmaan Karkin alunperin tummahiuksisena. Vielä kolme vuotta sitten neidon hiukset olivat selkeästi tummanruskeat ja melkoisen pitkät. Viimeaikoina Karkki on kuitenkin näyttäytynyt lähinnä eriasteisena blondina. Lukuiset värjäykset tummasta vaaleaan, raidoitukset ja aurinko olivat kuluttaneet hiukset sen verran huonoon kuntoon, että edes tehohoidot ja öljykäsittelyt eivät oikein enää saanut eloa latvoihin.

Niinpä pitkän pohdinnan jälkeen Karkki päätti poikkaista hiuksensa. Ja nyt jälkeenpäin ei voi ajatella kuin, että onneksi!

Takaa lyhyempi, pitkähkö polkkatukka pukee Karkkia ihan mielettömän hienosti. Kasvoja kehystää pidemmät suortuvat ja siro niska paljastuu lyhyen takatukan ansiosta.  

Hiukan enemmän tuo vaatii laittoa – niinkuin lyhyet hiukset aina. Pituutta on kuitenkin sen verran, että tarvittaessa hiukset saa sipaistua pienelle nysäponnarille niskaan. Ihan täydellinen pituus siis!

Näissä kuvissa Karkin luonnonkihara/-taipuisa tukka on föönattu suoraksi. Rentoa surffihippivaikutelmaa saa, kun vain puristelee hiukset huolettomasti kuivaksi keskipitävän muotoiluvaahdon kanssa.

Ja tuo paita on siis Karkin löytö Tommy Hilfiger -häppeningistä viime viikolta.  Ihanan pehmeä merinovillasekoite lämmittää vilukissa-Karkkia ja parantumattomana raitafanina päätynee tytön ikisuosikkien joukkoon.

Taidan olla kyllä aika sucker näiden yhteistyöhommeleitten kanssa. En vaan nyt mitenkään voinut jättää väliin edes tätä Henkan asusteyhteistyötä Anna Dello Russon kanssa. Ihan hillittömästi en kaikesta överikimalluksesta innostunut. Sinänsä aika omituista – yleensä ei tarvitse olla kuin vähän bling bling ja sisäinen harakkani herää eloon.

Kaupoille asti en tänäaamuna lähtenyt – niin perusteelliset järjestelyt töissä olisi ollut totaalinen overkill. Mutta noin vartin päästä siitä, kun nettimyynti oli alkanut, kärkyin jo sisäänpääsyä putiikkiin refresh-nappi kuumana. About vartin odottamisen jälkeen olin sisällä.
Vihreät dimangit kiinnostivat etukäteen. Olin jo näkevinäni itseni tuon kuninkaallisen kaulakorun ja vanhan virttyneen farkkupaidan yhdistelmässä toimistolla. Pohdin päätöstä sen verran kauan, että nopeammat ehtivät nappaamaan kaikki kaulakorut. Ja parempi varmaan niin.

 Matsaavat korvikset kokivat saman kohtalon. Onhan nuo kieltämättä aika ihanat – ja voipi olla, että poikkean vielä toivorikkaana jossain keskustan putiikissa katsomassa, josko kävisi tuuri. En kuitenkaan itke, jos ei…Huikea oranssi statement-kaulakoru oli alunperin ostoslistallani. Sitten näin siitä realistisia kuvia jossain ja vasta oikein tajusin, miten hurjan massiivinen viritys tuo on.. Varmasti voisin keksiä asuja, joihin enemmän pyörökaulusta kuin korua muistuttava hässäkkä sopisi oikein hyvin, mutta nyt en kyllä edes katsonut, olisiko niitä riittänyt omaan ostoskoriin…
A-korvikset ovat mielestäni Anna Dello Russon -asustemalliston cooleimpia koruja. Oikeastaan olisin halunnut ostaa nuo itselleni, mutta sitten alkoi vaivata tuo A. Siis miten perustelen itselleni, että korvissa roikkuu A?? En fanita Anna dello Russoa mitenkään erityisesti, kukaan läheinen tai rakas ei ole A-alkuinen miltään nimeltään, eikä mielleyhtymät “parhaaseen A-luokkaan” tuo mitään, ainakaan koruyhteyksissä positiivisia assosiaatioita. (Siis A-luokan makkara??). Eli siis niin jäivät A-korviksetkin klikkaamatta ostoskoriin.Kultaiset ballerinat ovat aika herkulliset ja kokemuksesta tiedän, että tulee hetkiä, jolloin olisi valmis antamaan vaikka mitä siitä hyvästä, että laukusta löytyisi pehmoiset tasapohjaiset vaihtokengät. Sen verran olen kuitenkin niuho, että kultaisiin en kyennyt. Olisi ollut tarjolla mustia ballerinoja myös, niin olisi tullut kaupat heti.

Muuten laukut ja kengät eivät niin kovin innostaneet.
Timangikorvikset ehdin jo klikkailla iloisena ostoskoriin. Nuo ovat mielestäni koko malliston helmi! Onnistuin sitten kuitenkin tunaamaan ennen kassalle asti pääsyä sen verran, että onnettomat ehtivät tuossa välissä loppumaan. Blääh.

Koska olin kuitenkin kaiken tämän säätämisen kanssa onnistunut aikaansaamaan itseni kunnon pakko-saada-jotain-blingiä -moodiin poimin mukaan kärmeksenpäärinkulat.

Pikkuisen noissa on sellainen aina yhtä viehättävä white trash -fiilis, mutta sehän se vaan sopii tulevalle pikkujoulukaudelle hyvin.

Samaan tilaukseen lähti vähän muutakin, lähinnä asiallisia toimistovetimiä. Laitan niistä esittelyä sitten, kun paketti saapuu. Siis jos sisältö vastaa mielikuvia ja päätyy pidettäväksi.

Tässä vihdoin esittelyssä viime keskiviikon shoppailuterapian tulokset. Oikeastaan lähdin toivorikkaana tutkailemaan, josko tuolta meidän lähiostarin Lindexiltä olisi vielä löytynyt Missoni-kamppeita. Aika sitkeässä asuu näköjään meikäläisessä sekä toivorikkaus että positiivinen ajattelu, kun kaikkien tuon päivän vastoinkäymisten jälkeen vielä jaksoin ajatella, että eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka siellä vielä yksi zikzak-neulemekko Minttua odottelisi. No, ei odotellut.

Pingoin siis bonuskuponki ja 20 % jäsenalennuslappu ojossa H&M:lle.

Ensimmäisenä kalastin haaviini kauniin hennon korallinvärisen merinovillaisen neuletakin. Sisäinen harakkani rakastui timanginappeihin jo syyskatalogia selaillessa. Vasta nyt pääsin toteamaan, että ohut merinovilla on pehmoista ja hyvälaatuisen oloista. Eli siis hintaansa nähden suorastaan löytö!

Musta kaulukseton jakku on järkiostos, jos mikä. Simppeli, kauniisti vartalonmyötäiseksi leikattu malli miellyttää silmääni. Pääntietä kiertää ripsikankainen kantti, joka antaa kivasti vähän jujua jakulle. Muuten tuollainen kaulukseton ja härpäkevapaa esitys on paljon iisimpi ahtaa talvitakin alle kuin perinteinen bleiseri kauluskäänteineen ja napituksineen.

Vihreäsävyinen statement-kaulakoru suorastaan vaati päästä mukaani. Tykkään ihan valtavasti korun väreistä, veden- ja metsänvihreästä. En ole ihan varma, löytyykö garderobistani tuohon matsaavia vaatteita, mutta silmät nyt ainakin on ihan sävy sävyyn. Haha!