Yleensä kynsilakkavuoteni menee suunnilleen näin: keväisin karamellipastelleja, mintunvihreää ja baby-vaaleansinistä, kesällä syvää fuksiaa, poltettua oranssia, farkunsinistä ja uima-allasturkoosia, syksyllä ja talvella mustaa glitterillä ja ilman, syvää violettia, syntisiä punaisia ja oikeastaan mitä tahansa väriä kunhan se on sieltä skaalan tummimmasta päästä. Ainoa, mikä on ollut ja pysynyt on glitteri. Harakka kun nyt vaan ei voi elää ilman pientä kimallusta.
Hämärästi muistan eläneeni joskus muinoin nopeasti ohimenneen Essie Mademoiselle ja Ballet Slippers -kauden. Muuten olen kyllä jättänyt luonnolliset nude-sävyt muiden nautinnoksi. Paitsi nyt. Sain jo alkusyksystä varsinaisen nude-herätyksen – ja huomasin suosivani kaikkia hennon paljaita ja nakuja sävyjä pukeutumisessani. Kynnet olivat jonkin aikaa jopa ihan luonnontilassa, mutta sitten sain Lumenelta aivan hurmaavan paketin, josta paljastui neljä ihanaa nude-sävyistä kynsilakkaa.
Kaksi lakoista on samettisen mattapintaisia ja kahdessa on luonnollisen himmeä helmimäinen hohto. Mattapintaisetkaan eivät siis ole kuin ne muutama vuosi sitten muodissa olleet mattalakat, jotka muistuttivat melkein liitutaulua himmeydessään. Lopputulos on ennemminkin tosiaan hiukan samettimainen ja himmeällä tavalla hohtava. Sekä “Matt Effect” että “Pearl Effect” lakat on jo aikaisemmin mahtavan kestäväksi todettua Lumenen Gel Effect -sarjaa.
Kaikki Lumenen nude-sarjan kynsilakat ovat olleet tehokäytössäni koko syksyn. Glitteritehosteista en ole edelleenkään kyennyt luopumaan – suosikkina on ollut jo jonkin aikaa “ring finger mani” -versio aiheesta. Varsinaisia suosikkikomboja on ziljoona, mutta tässä muutamia, joista tykkään erityisesti.

Matta sävy 34, Pilvipouta, oli ensimmäinen suosikkini ja sitä olen käyttänyt ehkä eniten. Vaalea nude on melkein luonnonvalkoinen ja sikäli yllättävänkin huomiotaherättävä.

Pilvipoudan kaverina Ciatén isohileinen snow globe. Tykkään tosi paljon tuosta hilelakasta myös. Läpikuultavat isot glitterit hohtelevat maltillisesti jäisissä sinisen sävyissä, mutta aivan järkyttävän vaikea saada kaunokaista tallentumaan kuviin..

Tällä hetkellä kynteni ovat olleet useimmin lakattuna hyvin luonnollisen beigellä sävyllä 33, Utuharso. Lopputulos on niin sofistikoitunut, että mielelläni annan kokonaisuuteen hiukan energiaa vähän häikäilemättömämmän glitterin avulla. Tässä Ciatén diskopallolakka, confetti.

Ihastuin niin kovasti Lumenen nude-sarjan mattalakkoihin, että pearl effect -versiot jäivät aluksi aivan paitsioon. Onneksi tuli kuitenkin testattua, sillä himmeästi hohtavat lämpimänluonnolliset kynnet tuntuvat juuri nyt niin ajankohtaisilta!

Aavistuksen maitokaakaon sävyyn taittava helmenhohtoinen lakka nro 35, Aamuinen sade ja sormussormissa yksi ehdoton hopeaglitterilempparini: Ciatén superpientä ja keskikokoista hilettä sisältävä locket.

Koko Lumenen uutuussarjan lämpimin sävy on pearl effect -lakka nro 36, Himmeää valoa. Se melkein vaatii kaverikseen kullanväristä glitteriä, joten suosikkini jo vuosien takaa, Ciatén aavistuksen eri sävyissä kimmeltelevä party shoes on ihan must valinta.

Jos joku olisi vuosi sitten väittänyt, että syksyn tullen skippaan kaikki tummat, syvät ja dramaattiset kynsilakat ja jumitan eri sävyisissä nudeissa, olisin nauranut puhujan suohon. Enpä kuitenkaan arvannut, miten kivaa nakusävyjenkin kanssa voi pitää. Tai miten yllättävän hyvältä tuntuu, kun kynnet näyttävätkin sofistikoituneen huolitelluilta.

En nyt lupaa, että pysyn nude-linjalla tästä lähtien ikuisesti, mutta juuri nyt se tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Onneksi nakuilussakin on paljon erilaisia fiilisvaihtoehtoja!
 

Yksi meidän perheen klassikkoruuista on loputtomasti varioitavissa oleva couscous-salaatti. Periaatteessa olen sitä mieltä, että salaatit kuuluvat kevääseen ja kesään – kun taas sopat ja padat on erityisesti syksyn ja talven suosikkiruokia. Mutta siinä missä gazpacho on täydellinen kuuman vuodenajan keitto, sopii täyteläisen ruokaisa couscous-salaatti saumattomasti pimeän vuodenajan ateriaksi.
Perusohje on Peetun peruja – kuinkas muuten – mutta tässä versiossa on hiukan enemmän salaattimaisia elementtejä. Jos esimerkiksi tuore tomaatti korvataan aurikokuivatulla säilykeversiolla ja varsinainen salaatti esmes broccolilla, saadaan salaatista myös pakastamista kestävä luonaslaattikkoversio.

RUOKAISA COUSCOUS-SALAATTI
Ainekset (4:lle lisukkeeksi, kahdelle pääruuaksi)

• 4 hlön annos couscousia (pakkauksen ohjeen mukaan)
• sekalaista salaattia pieni paketti
• puoli purkkia kalamata-oliiveja
• 3-4 tomaattia (mieluiten oikeastaan paketti maukkaita kirsikkatomaatteja tai vastaavia)
• 1 avocado
• 2 dl maalaispapuja (ruotsiksi bondbönor, en ole ihan varma, mitä nuo ovat suomeksi – maultaan kuitenkin lähinnä soijapapuja)
• lehtipersiljaa
• korianteria
• 1/2 – 1 sitruunan mehu
• suolaa, pippuria, tabascoa
• oliiviöljyä

Valmistus:
Kypsennä couscous pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Pese ja linkoa salaatti, puolita tomaatit (tai pilko) ja silppua yritit. Sekoita isossa kulhossa yhdessä papujen, pilkotun avocadon ja oliivien kanssa. Valmista kastike sillä aikaa, kun couscous tekeytyy.
Kastike:
Purista yhden pienen tai puolikkaan ison sitruunan mehu. Sekoita mukaan n. puoli desiä hyvän makuista oliiviöljyä. Mausta suolalla, pippurilla ja reilulla ropauksella tabascoa (5 – 8 tippaa).
Sekoita kastike ensin couscousiin ja lisää vasta sitten loput salaatti. Näin kastike päätyy kaikkein tasaisimmin joka puolelle.

Ruokaisa couscous-salaatti on aivan täydellinen lounas ihan sellaisenaan. Se toimii kuitenkin mainiosti myös lisukkeena kalalle, lihalle tai kanalle. Tänään meillä Karkin kanssa oli illalliseksi couscous-salaattia ja paistettua halloumia.
Ja kyllä oli hyvää!

Ensi viikolla on taas pari superkiinnostavaa ystävämyyntiä täällä Tukholmassa. Tiedoksi siis kaikille shoppailuhalukkaille, jotka sattuvat olemaan näillä kulmilla oikeaan aikaan. Etenkin Filippa K:lla on ollut tapana hemmotella todella edullisilla hinnoilla ja suhteellisen laajalla valikoimalla. Dagmarillakin on yleensä ihan runsaasti kampetta myynnissä, mutta hinnat ovat aavistuksen korkeammat. Tosin sielläkin on helposti 60% – 70% alkuperäisistä alennusta ja vanhempien mallistojen häntiä voi löytää ihan pilkkahintaan.

Aika ankaraa jumittamista havaittavissa uuden luottohameen kanssa. Näköjään en osaa enää pukeutua sen paremmin juhlaan kuin arkeenkaan ilman nahkavekkariani. Jotenkin tunnen oloni se päällä mukavaksi, hauskalla tavalla tyylikkääksi ja persoonallisella tavalla klassiseksi. Pitäisi varmaan yrittää etsiä joku toinenkin saman tyylinen hame, ettei tuota tule käytettyä ihan täysin puhki.
Mutta kyllä onkin ollut ihania, aurinkoisia syyspäiviä! Jotenkin sitä tuntee olonsa aivan erilaiseksi, iloisemmaksi ja kevyemmäksi, kun päivällä paistaa aurinko – eikä aamullakaan ole ihan pilkkopimeää. Iltaisin olen nyt vihdoin päässyt hyvään teen juomis- ja kynttilöiden polttamisvireeseen. Sekin tuntuu yllättävän mukavalta. Ja kohta saa alkaa tosissaan touhuta joulua – kivaa! (Vaikka jotkut on kyllä näköjään jo aloittaneet joulupukille kirjoittelun…).

Jakkumaisena asiana tämän päivän asussa on Henkan alesta hankkimani ohut valkoinen mustaruudutettu kauluspaita. Oikeasti se näytti ihan kivalta toimistolla, mutta ulkona oli kuvia otettaessa sen verran kova tuuli, että mikään ei oikein halunnut asettua paikalleen.Tukka silmillä ja paidanhelmat lepattaen – sellaista glamouria tänään.
Huomenna onkin sitten taas jo perjantai – mihin ihmeeseen kaikki viikot menee? Lauantaisen pyhäpäivän johdosta saan taas nauttia siitä ihastuttavasta ruotsalaisesta kummallisuudesta, jonka mukaan perjantaisin, joita seuraa pyhäpäiväksi julistettu lauantai, töitä tehdään vain lounaaseen asti. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin tuo jaksaa ihmetyttää – mutta en toki valita! Puoli päivää töitä ja sen jälkeen voi nauttia muutaman tunnin pidemmästä viikonlopusta.

 

• toppi, Mexx
• paita, H&M
• hame, TopShop
• kengät, Vagabond

Lisää kesäsäilöstä takaisin käyttöön kaivettuja asioita: Acnen ihanat poninkarvaiset Pistolit!! En muistanutkaan, miten kovasti niistä tykkään – ja miten hyvät ne on jalassa. Aivan täydellinen arkikäyttöön sopiva koron korkeus, joka antaa olemukselle hiukan ryhtiä, muttei estä junan kiinni juoksemista aamukiireessä.
Tässä esittelyssä myös vaate, jolle olen antanut nimen “vyötäröjakku”. Nimitys tulee siitä, että jopa kaltaiseni suora pötkylä voi saada aikaiseksi illuusion vyötäröstä jakun leikkauksen ansiosta. Varsin kiitollisena sitä on kieltämättä tullut toimistolla käytettyä. Ehkä vähän turhankin usein.

Joko muuten Suomessa on pikkujoulukausi alkanut? Muistelisin, että ensimmäisiä jouluaiheisia firmajuhlia vietetään siellä jo näin Halloweenin korvilla. Toisaalta sesonki päättyy viimeistään Itsenäisyyspäivään, kun taas täällä meilläpäin kiireisin pikkujoulujuhlaviikko tuntuu olevan se viimeinen ennen sitä varsinaista.
Tämä tuli nyt mieleeni kahdestakin eri syystä. Toisaalta en jaksaisi odottaa enää yhtään, että saisin alkaa kunnon jouluhössötyksen. Sen verran ollaan nyt jo onneksi tehty suunnitelmia, että tytöt tulee molemmat kotiin joululomaksi (ihanaa!!), aattoiltaa vietetään yhdessä ja mukaan tulee vähän sukua ja ehkä ystäviäkin.
Lisäksi erityisesti työpaikan pikkujoulut on pyörinyt päässä, sillä juhlakutsu kolahti sähköpostilaatikkoon muutama päivä sitten paljastaen tämän vuotisen teeman. Ja se on niinkin helppo kuin “90-luku”.

Siis excuse moi, mutta miten ihmeessä sitä voi pukeutua 90-luku -teeman mukaisesti? En tiedä olenko vain niin vanha, mutta tuntuu, että kyseinen vuosikymmen on niin lähellä, että siitä ei vielä ole ehtinyt mehustua sitä kirkkainta tyyliydintä esiin. Spice Girls, grunge, Madonnan tötterökorsetti (pahus… vieläköhän niitä Lindexin versioita olisi jossain jäljellä…), salihousut ja catwalkien puhdaslinjainen androgyniys ovat kaikki 90-lukua. Omasta sen aikaisesta juhlapukeutumisestani muistan lähinnä mustat ja viininpunaiset antiikkisametin tai loimusametin nimellä kulkeneesta polyesterijerseystä tehdyt vesirajaa hipovat mekot ja sivuheitto-otsiksen. Urp.
Eikun nyt keksin, mitä tässä pitää tehdä! On aivan pakko katsoa Friendsit läpi ensimmäisestä tuotantokaudesta alkaen!! Siitä jos mistä saa käyttökelpoista ysäri-inspiraatiota. Samalla tulee hoidettua HIMYM:n jälkeinen “mitä-ihmettä-mä-nyt-tölläisin” -ongelma. Täydellinen win-win -tilanne!

• jakku, H&M
• hame, H&M
• kengät, Acne

Kaamosajasta selviämiseen on monenlaisia niksejä. Lyhyiden valoisien hetkien hyväksikäyttäminen esimerkiksi lounastunnille ajoitettujen kävelylenkkien muodossa, monipuolinen ravinto ja yksinkertaisesti tilanteen hyväksyminen.
Itse kuulun siihen porukkaan, joka kaikkien edellisten lisäksi varustautuu talvea vasten kunnon vitamiinitankkauksella. Kesäisin ja muuten valoisaan aikaan saatan joskus syödä kuuriluontoisesti esim. C-vitamiinia, jos tunnen olevani vilustumassa. Syksyisin lisään valikoimaan ainakin D:tä, B:tä ja kalkkia.

Vitamiineja, hivenaineita ja kaikelaisia vastaavia lisäravinteita on markkinoilla niin paljon erilaisia, että välillä on todella hankala tietää, mitä sitä oikein olisi hyvä lisätä ravintoonsa. Minisun Vitamiinikone on hauska apuväline, jonka avulla on helppo selvittää omat tarpeet.
Itse ainakin tunnen, että kun olen varmistanut monipuolisen vitaamiinien ja hivenaineiden saannin, jaksan paljon paremmin. Voi olla, että jos todella kykenisi paneutua aterioihin ja syömisiinsä, mitään purkista nautittavia lisukkeita ei tarvitsisi. Toisaalta syksyt ovat aina niin kiireistä ja stressaavaa aikaa, että aika ei vain kertakaikkiaan aina riitä kaikkeen.

Sain testiin Minisun-tuotteiden lisäksi kahtakin eri magnesium-valmistetta. Kärsin aina välillä tosi rasittavasta pohkeiden kramppaamisesta. Suonenveto tulee yleensä öisin tai aamulla, mutta voi yllättää myös joogatunnilla ja kesken työpäivän. Syypäitä kramppien syntymiseen on monia: pitkäkestoinen liikunta, nestetasapainon heittely, perinnöllisyys, ikä ja kuulemma myös nämä selkävaivanikin saattavat lisätä suonenvetoa.
Olen yrittänyt tsempata veden juomisen kanssa – se kun helposti unohtuu toimistolla ja janokin tulee sammutettua nestettä poistavan kahvin avulla. Lisäksi olen lisännyt venyttelyä ja ottanut takaisin ohjelmaan selkää kuntouttavat lihasliikkeet. Luin jostain, että magnesium saattaisi auttaa myös, joten mielelläni aloitin hivenaineen tehokuurin. Nyt, reilun kuukauden jälkeen, voin kertoa, että suonenvetokohtaukset ovat käytännössä loppuneet. Aivan mahtava tunne!
*kaikki postauksessa näkyvät tuotteet on saatu blogin kautta.