*sisältää mainoslinkkejä
Välillä oikein ihmettelen, mitä tapahtui. Kevät oli tosi aikaisin lämmin ja aurinkoinen, mutta sitten jossain vaiheessa mittarin lukemat jämähtivät paikoilleen. Katselin juuri viime keväänä ottamiani kuvia ja havaitsin, että näin toukokuun puoleen väliin mennessä meidän parveke oli jo pitkään palvellut olohuoneena/ruokasalina/auringonottokeitaana/kaupunkipuutarhana. Nyt tänä vuonna olen tuskin saanut tehtyä päällimmäisen raivaustyyppisen siivouksen. Muuhun ei ole ollut inspiraatiota, kun säätilat eivät ole varsinaisesti kutsunut parvekehengailuun.

Vaikka alkukevään muuttuminen kesäksi ottaakin näköjään tänä vuonna harvinaisen lujille, se ei ole lainkaan hälventänyt ankarasti jäytävää valkoisten tennareitten himoani. Kenkävarastostani löytyvät Converset ovat jo niin palveluaikansa päässä, että eipä niillä enää oikein kehtaa ihmisten ilmoilla liikkua. Kesälle saattaa osua joku festarityyppinen kenkienkuoletustapahtuma – ja jossain sellaisessa voisin conssini kuluttaa loppuun. Tennareittein suurkäyttäjä ei kuitenkaan oikein osaa olla, jos ei voi säännöllisesti iskeä jalkaansa myös salonkikelpoisia valkoisia tossuja.
Haravoin netistä muutamat klassikot, jotka voisi tulla kyseeseen.

• Nike Air Max 1 -tennarit täysvalkoisena olivat listaykkösenä viime syksynä, mutta sitten päädyinkin hankkimaan mustat AF 1:set. (Jotka sittemmin treidasin Peetun Michael Kors -laukkuun, mutta se onkin sitten jo eri tarina).
• Entisenä himo-aerobiccaajana hurrasin kovasti, kun Reebokin klassinen Free Style -malli palasi takaisin tuotantoon. Jonain vuonna bongailin niitä useammankin parin Tukholman muotiviikoilla, mutta ihan älyttömään hypetyssuosioon nuo eivät kuitenkaan ole noussut. Sikäli mukavaa, että voisi olla hiukan (muka) individualisti Reebokeissa.
• Viime keväänä iski kova Vans-kuume ja silloin olin jo melkein hankkimassa kokovalkoista Old Skool -mallia. Hankinnat osuivat kuitenkin värillisiin tossuihin ja valkoiset jäivät hankkimatta. Tietyllä tavalla klassikot olisivat kyllä kieltämättä nuokin.
• Vagabondin nahkaiset Rose-tennarit olisivat asteen kenkämäisemmät. Siroutensa ansiosta ne sopii myös ehkä hiukan paremmin kaikkien kesäisten hameiden ja shortsien kanssa. Peetulla oli joskus samat Vagabondit savenharmaana ja hän kyllä rakasti tossunsa kirjaimellisesti puhki.

Kaikkein eniten kuitenkin himottaisi mustaraitaisia Adidas Superstareja. En oikein edes käsitä, miksi sain niin kovan pakkomielteen juuri tuosta mallista ja väristä – mikään muu ei tunnu nyt käyvän. Ja tätä on jatkunut jo pitkälle toista kuukautta! Ehkä syynä on se, että kun ajattelin käydä vain pikaisesti töiden jälkeen katsastamassa ja sovittamassa niitä, havaitsin, että juuri kyseiset mustaraitaiset on myyty loppuun ihan joka paikasta. Sini-, valko- ja punaraitaisia löytyy kyllä, mutta mustina ei. Ei löydy netistä, eikä fyysisistä putiikeista.
Nyt on valittavana oikeastaan vain kolme vaihtoehtoa: A) hankkia jotkut muut valkoiset tennarit, B) metsästää raivohulluna juuri noita tossuja ja uskoa, että ne löytyy, C) hengitellä rauhassa ja odottaa, että mustaraitakaunokaiset tupsahtavat eteeni jostain tai että villitys menee ohi (niinkuin niillä aina välillä on tapana).
Saa nyt sitten nähdä, miten tässä käy. Haha!
Kuvat: Zalando, Asos.com, Boozt.com, Ellos ja Adidas

Kotikampaamosta päivää!
En olisi ikinä uskonut, että tämäkin päivä taas koittaa – että värjään hiukseni itse kotona! Inspiration Day -tapahtumassa, jossa olin käymässä Helsingissä muutava viikko sitten, oli mukana myös LÓreal Paris esittelemässä uutta Prodigy L’Oréal Paris –hiusvärisarjaansa. Aikani asiantuntevan esittelijän kanssa juteltuani tulin siihen tulokseen, että uskallan käydä väripurtiloiden kanssa hiusteni kimppuun.
Aikaisemmin värjäsin hiukseni aina itse, mutta lopulta kyllästyin siihen, että lopputulos oli aina jotenkin kummallinen. Keltaiseen ja oranssiin taittava blondi pehko ei ole kovin sofistikoituneen näköinen, mutta sekin olisi vielä mennyt. Pahinta oli kuitenkin, kun aavistuksen neutraalimpaa sävymaailmaa halutessani, hiukset muuttuivat välittömästi vihertäviksi. Eikä millään kovin trendikkäällä tai kivalla tavalla. Jossain vaiheessa havaitsin, että kulutan niin paljon rahaa itse tekemien värjäysten korjaamiseen, että parempi lopettaa koko juttu ja uskoa homma ammattilaiselle.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään hyvää luottokampaajaa. Kampaamossa, missä yleensä käyn, vaihtuu tekijät tämän tästä ja varsinkin ne, joilla on taito hyppysissään, matkaavaat aina liian nopeasti uralla eteenpäin. Yleensä väri on ollut kuitenkin ihan ookoo, mutta esimerkiksi viimeksi kampaaja oli niin kiinnostunut kaikesta muusta hiuksiani föönatessaan, että onnistui polttamaan päänahkani ja otsaan nousi jopa pieni vesikello…

Olin siis varsin otollisella mielialalla testailemaan uusia Prodigy L’Oréal Paris -hiusvärejä aiemmasta vannomisestani huolimatta!
Edellisestä kotivärjäyksestäni on jo varmaan neljä-viisi vuotta. Pakkauksen sisältö näytti kuitenkin heti tutulta: oli värituubia, kehitysainetta, sekoituspullo, hoitoaine ja suojahanskat. Hanskat ainakin tässä Prodigy-pakkauksessa on todella laadukkaat ja tykkäsin myös sekoituspullosta, minkä ansiosta värin levitys oli tosi helppoa.

Homma hoitui muutenkin helpommin kuin mitä muistin. Sain Inspiration Dayssä hyvät ohjeet värjäykseen. Tavoitteenani ei ollut muuttaa väriä vaan piilottaa tyvikasvu ja ne-minkä-nimeä-ei-sanota-ääneen (no ne harmaat!). Levitin ensin ainetta vain tyvikasvuun ja annoin vaikuttaa 20 min. Sen jälkeen ruuttasin loput väristä pituuksiin ja annoin vaikuttaa vielä 10 min.
Sitten vain pesu, hoitoaine ja kuivaus – ja voilá!

Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen!
Väri on aavistuksen tummempi tyvestä, mutta mielestäni blondissa tukassa se on vain luonnollisen näköistä. Kymmenessä minuutissa latvaan tarttui kuitenkin aivan uskomaton kiilto. En olisi uskonut, että hiukseni voi näyttää niin terveiltä ja hyväkuntoisilta!
Testissä Prodigy L’Oréal Paris sävy 8,0 “Blonde”.

Onhan siinä aina oma säätämisensä, kun kotona värjäilee. Pitää olla tarkkana, ettei sotke paikkoja kylppärissä ja muutenkin pitää touhuta – eikä vain uppoutua toiseen todellisuuteen Se&Hör ja kahvikuppi kourassa. Toisaalta eipähän tarvitse vaivautua varaamaan aikaa ja järjestelemään vapaata sovittuun aikaan – kotivärjäyksen voi tehdä juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii. Eikä tarvitse kuunnella kampaajan nalkutusta siitä, kuinka taas on antanut tyvikasvun venähtää niin kamalan pitkäksi – eikä myöskään jälleen kerran vastata virallisiin kampaamohaastattelukysymyksiin, että mitä sä oikeen teet työksesi ja ootko naimisissa ja eikö ees poikaystävää…
Taisi siis käydä niin, että tämän Prodigy L’Oréal Paris -värjäyskokeilun jälkeen jäin taas koukkuun kotivärjäämiseen… Haha!
Täältä Indiedaysin ja Prodigy L’Oréal Parisin kampissivulta voi käydä tsekkailemassa muiden bloggareitten värjäyskokeiluja.

Tänään on tarjolla äärimmäisen harvinaista herkkua – nimittäin tyttöjen saunailta! Vaikka ruotsalaisetkin väittää osaavansa saunoa, samanlaisesta kulttuuri-ilmiöstä kuin Suomessa, ei voi todellakaan puhua. Kunnollista – tai edes kelvollista saunaa on vaikea löytää. Puhumattakaan sitten siitä, että taloyhtiöissä tai edes omakotitaloissa olisi omaa saunaa.

Ystävättäreni muutti kuitenkin jokin aika sitten uuteen, ihanan isoon kotiin – ja kaiken muun upean lisäksi siellä on myös sauna. Toki aika ruotsalainen versio, aikuisia mahtuu lauteille yhtäaikaa noin kaksi, mutta sauna kuitenkin. Heti jo silloin, kun he muuttivat, päätettiin, että nyt pitää pitää finne-likkojen saunailta – ja tänään on sen aika!

Saunaillan jälkeen olisi tarkoitus lähteä katsastamaan vähän yöelämää, joten valkkasin illan asun sillä mielellä. Saa nyt sitten nähdä kuinka käy. Meidän kokoontumisajot ovat yleensä päätyneet yleiseen kälätykseen, jota kukaan ei halua katkaista baariin lähtemisen takia.

Vaihteeksi on taas kiire, mutta näillä mennään tänään. Hiuksia en ajatellut saunaillassa pestä, mutta meikki menee uusiksi – tässä siis tämän päivän random-lauantai-pistäydyn-äkkiä-kaupungilla ehostus.

• t-paita, Acne
• jakku, Isabel Marant pour H&M
• hame, H&M
• kengät, Vagabond
• laukku, Michael Kors

Olen tainnut ennenkin mainostaa, että tykkään Tukholman NK-tavaratalosta niin paljon, että voisin vaikka muuttaa sinne asumaan. Nyt siihen olisi vielä useampi syy sillä ruotsalainen tähtikokki Björn Frantzén on uudistanut kaikki NK:n ravintolat. Koko konsepti on ollut nyt avoinna kuukauden verran, enkä ole vielä ehtinyt käydä maistelemassa tarjontaa, mutta ainakin ulkoapäin katsottuna ja menuiden perusteella vaikuttaa tosi hyvältä! Ensimmäisenä listallani on aivan ihanalta kuullostava Afternoon Tea.
Ravintolakonseptin lanseerauksen kunniaksi Björn Frantzén tulkitsi muutamia muotiluomuksia – kuten tuon kuvassa näkyvän Diane von Furstenbergin mekon – keittiöstä tuttuja raaka-aineita käyttäen. Mielestäni prosessia kuvaava filmi on hurmaava!

Kuva: NK

Acnen sample sale tiedoksi kaikille niille, jotka sattuvat olemaan hoodseilla huomenna lauantaina. Kokemuksen mukaan tarjolla on todella paljon hyvää kamaa ja Acnen normaaleihin hintoihin nähden tosi edullisesti. Tosin kaikki on pääasiassa mallikoossa, mikä naisten kohdalla tarkoittaa kokoja 34 ja 36.
Jos kiinnostaa, niin paikalla kantsii olla ajoissa, sillä jonoa alkaa kertyä jo hyvissä ajoin ennen ovien aukaisua ja parhaimmista löydöistä saa kyllä halutessaan tapella kyynärpäät pystyssä!

Työpäivän ohjelmassa ei ollut tänään mitään tärkeitä palavereja, asiakastapaamisia tai muutenkaan erityistä edustusta vaativia juttuja. Niinpä päätin, että yritän houkutella kesää esiin pukeutumalla virallisiin kesähousuihini.
Siitä ei kyllä pääse mihinkään, että juuri nyt pukeutuminen on hankalampaa kuin koskaan. Ihan kuin ei olisi tarpeeksi, että yrittää miettiä päivän ohjelman asettamat vaatimukset ja soveltaa ne jotenkuten säätilaan. Eilen esimerkiksi olin liikkeellä ihan random musta hame-valkoinen t-paita -musta perusjakku -setissä, lisänä nauhakengät ja lämpimämpi välikausitakkini. Aamulla meinasin jäätyä, kun tuuli oli suoraan jostain pohjoisnavalta ja vettä vihmoi vaakasuoraan. Päivän aikana sää muuttui täysin päinvastaiseksi ja hikoilin kuin pieni possu kotimatkalla. Ei oo helppoo! 😀

Tänäänkin sää on vaihdellut ihan kiitettävästi, mutta onneksi vain sen verran, että olen pysynyt suht. tasalämpöisenä. Tosin outfitin täydennyksenä on ollut myös Filippa K:n harmaa merinovillainen perusneuletakki, mutta alkuillasta oli (taas) sen verran lämmin, että se jäi kuvasta pois.
Tämän päivän tärkein uutinen on kuitenkin se, että kävin hammaslääkärillä vuositarkastuksessa! Edellisestä kerrasta on jo kaksi ja puoli vuotta, että sikäli tuo “vuositarkastus” nimitys on hiukan yliampuva. Tällaiselle hammaslääkärikammoiselle suoritus vaati kyllä syvää hengittelyä koko päivän, mutta riemu oli sitäkin suurempi, kun mitään korjattavaa – eikä edes mitään naputettavaa – löytynyt!
Allekirjoitin samoin tein myös “hammashuoltovakuutuksen”, mikä tarkoittaa sitä, että maksan joka kuukausi pienen summan ja sitten kaikki normaalit (ei-kosmeettiset) hammaslääkärikäynnit sisältyvät hintaan. Kokonaissumma vuosittain on about sama kuin jos kävisi kerran tarkastuksessa ja kerran hammashygienistillä puhdistuttamassa hampaansa. Eli laskiskelin niin, että vakuutuksen ansiosta tulen käymään säännöllisesti vuosittain tarkastuksessa ja hygienistillä, hammaslääkärikammostani huolimatta. Luontainen pihiys on kuitenkin vahvempi piirteeni kuin opittu kammo.

 

• t-paita, Back
• housut, Filippa K
• takki, Acne
• tennarit, New Balance