Kaamosajasta selviämiseen on monenlaisia niksejä. Lyhyiden valoisien hetkien hyväksikäyttäminen esimerkiksi lounastunnille ajoitettujen kävelylenkkien muodossa, monipuolinen ravinto ja yksinkertaisesti tilanteen hyväksyminen.
Itse kuulun siihen porukkaan, joka kaikkien edellisten lisäksi varustautuu talvea vasten kunnon vitamiinitankkauksella. Kesäisin ja muuten valoisaan aikaan saatan joskus syödä kuuriluontoisesti esim. C-vitamiinia, jos tunnen olevani vilustumassa. Syksyisin lisään valikoimaan ainakin D:tä, B:tä ja kalkkia.

Vitamiineja, hivenaineita ja kaikelaisia vastaavia lisäravinteita on markkinoilla niin paljon erilaisia, että välillä on todella hankala tietää, mitä sitä oikein olisi hyvä lisätä ravintoonsa. Minisun Vitamiinikone on hauska apuväline, jonka avulla on helppo selvittää omat tarpeet.
Itse ainakin tunnen, että kun olen varmistanut monipuolisen vitaamiinien ja hivenaineiden saannin, jaksan paljon paremmin. Voi olla, että jos todella kykenisi paneutua aterioihin ja syömisiinsä, mitään purkista nautittavia lisukkeita ei tarvitsisi. Toisaalta syksyt ovat aina niin kiireistä ja stressaavaa aikaa, että aika ei vain kertakaikkiaan aina riitä kaikkeen.

Sain testiin Minisun-tuotteiden lisäksi kahtakin eri magnesium-valmistetta. Kärsin aina välillä tosi rasittavasta pohkeiden kramppaamisesta. Suonenveto tulee yleensä öisin tai aamulla, mutta voi yllättää myös joogatunnilla ja kesken työpäivän. Syypäitä kramppien syntymiseen on monia: pitkäkestoinen liikunta, nestetasapainon heittely, perinnöllisyys, ikä ja kuulemma myös nämä selkävaivanikin saattavat lisätä suonenvetoa.
Olen yrittänyt tsempata veden juomisen kanssa – se kun helposti unohtuu toimistolla ja janokin tulee sammutettua nestettä poistavan kahvin avulla. Lisäksi olen lisännyt venyttelyä ja ottanut takaisin ohjelmaan selkää kuntouttavat lihasliikkeet. Luin jostain, että magnesium saattaisi auttaa myös, joten mielelläni aloitin hivenaineen tehokuurin. Nyt, reilun kuukauden jälkeen, voin kertoa, että suonenvetokohtaukset ovat käytännössä loppuneet. Aivan mahtava tunne!
*kaikki postauksessa näkyvät tuotteet on saatu blogin kautta.

En ole mikään vimpan päälle tehtyjen kampausten suuri ystävä. Oloni on paljon kotoisempi myös kaikenlaisissa juhlatilaisuuksissa, jos hiukseni on varsin rennosti laitettu. Kyllähän se silti juhlatunnelmaa lisää huomattavasti, kun kampaus on vähän muuta kuin se sama arkinen yhden hiuskumilenksun avulla toteutettu söherönuttura.
Lauantaisen Indiedays Blog Awards -gaalan lettinutturani toteuttaminen on erittäin helppoa, kunhan hiuksissa on edes pikkuisen mittaa. Varusteiksi tarvitsee neljä pientä läpinäkyvää silikonihiuslenksua, kasan hengettömiä ja hyvää hiuslakkaa.

Tässä vielä näin heti aluksi lopputulos myös takaapäin.

1. Jaa hiukset kolmeen osaan siten, että päällimmäiset hiukset tulevat sivuille ja alahiukset taakse.
2. Kiinnitä “alahiukset” ponnariksi lenksulla ja palmikoi löysästi. Kiinnitä palmikko lenksulla myös alapäästä.

3. Kieputa palmikko itsensä ympäri löysähköksi keräksi.
4. Kiinnitä hengettömillä.

5. Palmikoi sivulle kammatut päällihiukset löysille leteille.
6. Kiinnitä sivuletit kumilenksulla vain alapäästä.

7. Kieputa sivuletit alakautta keskimmäisen kerän ympäri.
8. Kiinnitä hengettömillä.

9. Töki hengettömien avulla kaikki törröttävät lettien päät ja muut töyhdöt keskimmäisen kerän alle.
10. Löysentele kokonaisuutta varovaisesti sormin, jos on tarvetta.
11. Suihkuttele päälle riittävä määrä hyvää hiuslakkaa.
12. Ota iltalaukkuun muutama hengetön mukaan siltä varalta, että osa päättää pudota tanssilattialle.

Gaalanutturan toteutus on helppoa ja sujuu harjaantumattomillakin sormilla varsin nopsaan. Ihan kiva idea esim. silloin, kun on pikkujouluihin lähtö suoraan töistä tai muuten vaan poikkeuksellisesti vähän kiire.

Olen viihtynt koko syksyn varsin luonnollisissa manikyyreissä. Nyt saa kuitenkin hillityn elegantit nude-sävyt väistyä vähän hurjempien värien tieltä. Lauantain meiningeissä aion edustaa hauska musta glitteriranskis kynsilläni. Nappasin idean sävy-sävyyn toteutetusta ranskalaisesta manikyyristä jo kesällä jostain akkainlehdestä, mutta vasta nyt sain aikaiseksi testata itse toteutusta.
Perinteinen ranskalainen manikyyri tuntuu erittäin haasteelliselta toteuttaa siististi kotona. Glitteriversio on huomattavasti helpompi, koska kärjen ei ole pakko olla ihan supertasainen. Lisäksi saman sävyn käyttäminen antaa anteeksi pienet töyssyt kaaressa.

Musta manikyyrini pääsee edustamaan Blogger’s Inspiration Day ja Inspiration Blog Awards -tapahtumiin. Erittäin mainiosti sama tyyli sopii myös nyt niin ajankohtaisiin Halloween-juttuihin.

Käyttämäni tuotteet:

• Ciaté, underwear (aluslakka)
• Essie, licorice (perusväri)
• L’Oréal, black diamond (kärjet)

Musta kynsilakka on itsekseen varsin sofistikoitunut, mutta helposti aika kovan näköinen. Glitterikärkien vaikutuksesta manikyyristä tulee paljon leikkisämpi ja hauskempi, vaikka mustan sävyn dramaattisuus säilyykin. Bonuksena vielä se, että kynnenkärkien lohkeilu vähenee selkeästi – kimallelakat kun ovat yleensä aina paljon kestävämpiä!

Olen jo pitkään yrittänyt löytää hyvän voidemaisen poskipunan. Ihoni on varsinkin talvisin tosi kuiva ja haluaisin jättää puuterin käytön aivan minimiin. Kakkumaisen perusposkipunan levittäminen siististi puuteroimattomille kasvoille on kuitenkin aivan mahdoton tehtävä.
Olen testannut aika moniakin erilaisia voide- tai moussemuodossa olevia ei-puuterimaisia poskipunia, mutta tähän asti kaikissa on ollut niin paljon puutteita, että mikään ei ole jäänyt testausta pidempiaikaiseksi tuttavuudeksi. Osa (varsinkin ne moussemaiset) antavat kyllä ihan kauniin sävyn, mutta viimeistään lounaaseen mennessä peilistä kurkistaa takaisin vitivalkoposkinen haamu. Mihin lie väri muutamassa tunnissa haihtunut… Jotkut voidemaiset punat ovat puolestaan niin rasvaisia, että hiukset tuntuu liimaantuvan kiinni poskiin, mikä ei tietty ole kovin toivottavaa.

Sain muutama viikko sitten testattavakseni Lumenen Rasberry Miracle -sarjan voidemaiset poskipunapuikot. Sen verran olin lukenut tuotteesta etukäteen, että odotukset olivat varsin korkealla. Poskipunapuikkojen helppokäyttöisyyttä, kestävyyttä, kauniin luonnollisia sävyjä ja samettimaista olemusta tuntuvat kehuvan käytännöllisesti katsoen kaikki.

Rasberry Miracle -poskipunat muistuttavat isoa huulipunaa. Hylsy myös toimii samaan tapaan – eli hopeisesta kannasta ruuvaamalla puikkoa saa enemmän esiin. Sävyjä on neljä: luonnollinen, hiukan rusehtava Aamun kajo (1), roosan koralli Ruusut hehkuvat (2), heleä roosa Kukkaniityllä (3) ja lämmin koralli Kesä hymyilee (4).
Meidän kolmihenkinen (Karkki, Peetu, Minttu) ja kuivaihoinen testaustiimimme ihastui poskipunapuikkoihin aivan välittömästi. Tuntuu aika hassulta, mutta Karkin sanoin: kaikki valikoiman sävyt näyttävät sopivan kaikille. Voidemainen väri sulautuu pehmeästi omaan ihoon, joka edelleen kuultaa alta kauniisti. Koska emme enää asu saman katon alla, meidän oli kuitenkin valittava suosikkimme. Peetulle sopii aina parhaiten puhtaimmat ja heleimmät punaisen sävyt, niinpä hän nappasi mukaansa Uumajaan roosan sävyn nro 3. Karkki viihtyy parhaiten lempeän lämpimissä sävyissä, joten hän omi korallin sävyn nro 4.

Itse olen pääasiassa käyttänyt erittäin luonnollisen sävyistä poskipunapuikkoa nro: 2, mutta myös aavistuksen aurinkopuuterimaisen efektin antava sävy nro 1 on ollut mieluinen.
Rasberry Miracle -poskipunien käyttö on helppoa. Sen kuin vain töpsyttelee puikosta hiukkasen väriä poskipäille heti meikkivoiteen päälle ja tasoittelee sormenpäillä. Pelkäsin etukäteen, että miten vaikea lopputuloksesta on saada luonnollisen näköinen – mutta voin kertoa, että se on ihan superhelppoa ja homma sujuu todella nopsaan.

Lopputulos on kivasti raikkaan ja reippaan näköinen, ihan kuin olisi ollut ulkoilemassa ja sen jälkeen nauttinut super-vihersmoothien. Arkiaamuisin varsinkin arvostan todella paljon sitä, että parin punasipaisun avulla voin näyttää heränneeltä ja terveyttä puhkuvalta, vaikka fiilis olisi kaikkea muuta.
Suosittelen siis lämpimästi kaikille muillekin – ja etenkin, jos iho on kuivuuteen taipuvainen. Nyt noin neljän viikon aktiivisen testaamisen jälkeen ei ole oikeastaan mitään pahaa sanottavaa. Paitsi ehkä se, että kantsii muistaa kiertää poskipunapuikko takaisin alas, jos ei halua, että se liiskaantuu korkkiin. Mutta sekin taitaa olla enempi käyttäjän kuin itse tuotteen vika.

Tuoksujen käyttäjät voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan. Toiset pitävät parfyymiä asusteen kaltaisena, mielialan, asun ja tilanteen mukaan vaihdettavana asiana. Tiedänpä yhden, jonka mielestä on tärkeää, että jopa hajuvesipullo matsaa asuun, jonka kanssa tuoksua on tarkoitus käyttää.
Toisilla taas on käytössä vain yksi, korkeintaan kaksi hajuvettä, joista pikkuhiljaa muodostuu oma nimikkotuoksu. Itse kuulun ehdottomasti tähän jälkimmäiseen kategoriaan.
Yleensä vaihdan käytössäni olevaa tuoksua suurten elämänmuutosten yhteydessä. Hajumuisti on aika mielenkiintoinen asia, sillä pystyn palaamaan ajassa takaisin pelkästään tiettyä parfyymia tuoksuttelemalla. Esim. heti avioeron jälkeen käytin pullon Burberryn “Beat” -tuoksua ja saan edelleen välittömästi vatsani kipeäksi haistaessani sitä, vaikka tuoksu sinänsä on mielestäni yhä aivan ihana.
Olen miettinyt, että nyt olisi oikeastaan uuden tuoksun aika. Elämäntilanteeni on ainakin uusi ja kai tätä virallista crazy catwoman -aikakautta voisi juhlistaa parfyymin vaihtamisella. Periaatteessa en ikinä palaa takaisin kerran käytössäni olleisiin hajuvesiin, mutta sitten törmäsin aivan ihanaan, upean Gisele Bündchenin tähdittämään, Chanel 5 -promofilmiin:
 

Pitää ainakin käydä tuoksuttelemassa, miten voimakkaita ja miten paljon mielikuvia Chanel 5 on hajualitajuntaani tallentanut. Nyt tuntuu siltä, että voisin kyllä palata klassikkoon…
Kuva & video: Chanel

Koko lokakuu on omistettu rintasyövän vastaiseen kampanjointiin, mutta erityisesti tänään on virallinen “pukeudu pinkkiin” -päivä. Itse olen sitä mieltä, että tällaiset teemakuukaudet ja hyvän asian puolesta kampanjoinnit on todella mainio asia ihan yleensäkin. Erityisen hyödylliseksi koen tällaisen toiminnan juuri rintasyövän kohdalla. Kysymys kun ei ole ainoastaan varojen keruusta rintasyöpätutkimukseen, vaikka sekin on tietty hyvin tärkeää. Lisäksi tietoisuuden kasvattaminen muistuttaa ihan kaikille naisille omien rintojen säännöllisen tutkimuksen tärkeydestä. Aikaisin löydetty syöpäkasvain on aina helpommin hoidettavissa kuin pitkälle edennyt ja mahdollisesti laajalle levinnyt tauti.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätyyppi Suomessa ja jopa joka kymmenes nainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa siihen. Ennuste on toki varsin hyvä, jos kasvain havaitaan varhain – tilastojen mukaan 89 % on hengissä viiden vuoden päästä taudin toteamisesta.
Itsellänikin on liipannut läheltä – ja muistan, miten hurjaa aikaa sairauden kanssa taistelu oli. Meillä kävi hyvin ja tuosta on jo niin monta vuotta, että syövän uusiutumisen riski on yhtä suuri kuin taudin saaminen kenen tahansa terveen kohdalla. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Tällaisien vakavien ajatusten siivittämänä haluan esitellä päivän teeman mukaiset kynteni. Kokonaan pinkkiin en tänään pukeutunut – niin paljon kyseistä sävyä ei garderobistani löydy. Työkaverit tuskin olisivat arvostaneet, jos olisin ilmestynyt toimistolle Karkin karamellinvaaleanpunaisessa OnePiecessä. Haha!
Yhdistin manikyyriin kolmea eri pinkkiä: vaalein on Essien viime vuoden Roosanauha -kampanjan limited edition sävy Pink About It. Purukuminpunainen Ciate on nimeltään Kiss Chase ja valloittava glitterinen Serendipity. Kimallusnimettömien alla on kerros purukuminpunaista. Aikas makoisa kokonaisuus, vaikka itse sanonkin!
(Osottautui muuten aika haastavaksi saada kaikki eri pinkin sävyt toistumaan luonnollisena kuvassa – tuo ylläoleva on ehdottomasti lähimpänä totuutta!)
 

Yritän saada vielä tänään illalla esittelyyn tämän päivän vain hillitysti “pukeudu pinkkiin” -teeman mukaisen asuni. Jotenkin tuntuu, että se pitäisi saada blogiin juuri tänään, vaikka periaatteessahan samalla teemalla mennään koko kuukausi.
Huomasin juuri suomalaista kalenteria vilkaistessani, että huomenna on “tyttöjen päivä”. En muista, että tuollaista olisi aikaisemmin juhlittu – vai olenko vain ihan pihalla. Tosi kiva ajatus mielestäni! Toivottavasti se vakiintuu äitien-, isän- ja naistenpäivän kaltaiseksi merkkipaaluksi vuosikalenteriin.

Juuri nyt haluan toivottaa kaikille mukavaa viikonlopun alkua – ja naiset – muistakaa tutkia rintanne!