yhteistyöpostaus*

Kaikkein parhaimpia ovat lahjat, joissa on ajatusta. Kun näkee, että lahjan antaja on todella miettinyt saajan toiveita, elämäntilannetta, tarpeita (tiedostamattomiakin!) – eikä vain randomisti ostanut jotain eteen sattunutta – koskettaa ja ilahduttaa se ihan erityisesti.
Tänäkin jouluna suosikkilahjani on hyväntekeväisyys, mutta koska tykkään myös paketeista, muutama rakkaudella ja ajatuksella kääritty asia päätyy kyllä kuusen alle aattoiltaa odottamaan.
Korut ovat klassinen lahjaidea, mutta niissäkin on eroja. Käsityönä valmistettu koru, jonka mukana tulee lahjan antajan valitsema ajatus, on henkilökohtainen ja yksilöllinen.

Aina ei ole helppo tietää, mistä kauniita, ajattomia ja laadukkaita, käsityönä valmistettuja koruja voi löytää. Ideakoru on oma suosikkini ja varastoistani löytyy jo useampikin upea, käsityönä valmistettu sterling-hopeinen aarre.
Kauniit ja yksilölliset korut ovat aina viehättäneet, mutta Ideakorun “tunnus” Memento Vivere (muista elää) on puhutellut alusta asti. Ajatus on mielestäni niin tärkeä, että sitä ei voi toistaa liikaa! Tähtikaulakorun viesti Ad Astra (AD ASTRA tulee latinankielisestä sanonnasta AD ASTRA PER ASPERA , ”vaikeuksien kautta tähtiin”) pitäisi sekin muistaa – erityisesti niiden vaikeuksien keskellä.
Valmiiden tekstien lisäksi Ideakorun kauniita koruja voi teettää omilla ajatuksilla koristeltuina. Itselläni on tyylikkäät pantamaiset rannekorut Karkin ja Peetun nimillä.
En osaa sanoa, vieläkö ehtii tilata jouluksi koruja omilla teksteillä, mutta “Memento Vivere” ja “Ad Astra” -korut (ja kaikki muutkin) voi tilata vielä tämän viikonlopun ajan ilman postikuluja!
Kaikki Ideakorun tilaukset postikuluitta 6.12. asti. Mainitse tilatessasi POSTIKULUITTA!

Yksi viime lauantain Bloggers’ Inspiration Dayn yhteistyökumppaneista oli Instrumentarium ja sen myötä päästiin sovittelemaan ihan vasta lanseeratun, Swarovski-kristallein koristetun silmälasimalliston mallikappaleita.
Olen aina tosi innoissani kaikista mahdollisuuksista päästä testailemaan erilaisia kehyksiä – ja etenkin niin, että kokeiluhetkistä otetaan kuvia. Jostain syystä tuntuu siltä, että sitä näkee itsensä valokuvissa eri lailla tarkemmin kuin vain peilikuvasta. Useimmat bloggarit jo varmasti kuvaavatkin mahdollisia silmälasienvalintahetkiään, mutta suosittelen kameran käyttöä apuvälineenä myös muille päätösstressistä kärsiville. Yksi hyvä vinkki sille pitkälle ja monivaiheiselle matkalle, jonka nimi on: “uusien pokien valinta”.
Etukäteen kuulin, että Instrumentarium on tulossa BID:iin esittelemään silmälasimallistoa, joka on koristeltu Swarovski-kristalleilla. Huolimatta sekä kiinnostuksestani kakkulakehyksiin ja ikuisesta rakkaudestani kaikkeen kiiltävään, ennakko-odotukseni eivät olleet kovin korkealla.

Kunnes näin itse malliston! Todella kauniita, klassisia ja hyvin pohjoismaisiin kasvojen muotoihin istahtavia malleja. Vähän samaan tapaan kuin jotkut tietyt klassiset huulipunan sävyt tai Chanelin Rouge Noir -kynsilakka tai mustat ballerinat sopivat kaikille, mutta näyttävät jokaisen kantajan päällä persoonallisilta, erilaisilta ja just oikeilta valinnoilta. Juuri samalta tuntuu Instrumentariumin Heritage -malliston kanssa.
Ihastuin niin moniin kehyksiin, että en lopulta oikein osannut valita, mitkä laitan päälleni varsinaiseen ammattilaisen toteuttamaan kuvaukseen. Ensimmäisessä kuvassa on ne, joista kuvittelin tykkääväni eniten, mutta sitten näin bloggarikollegan päällä toisen mallin, jota sitten sovitin (kuvat alla) ja sitten alkoi tuntua, että ehkä tuo olisikin se oikea.

Pakko myös tunnustaa, että Mintun seuraavat silmälasit, joiden hankkimista ei voi enää lykätä kovinkaan kauaa, on kaksiteholinssit. Ajatus tuntuu hiukan karmivalta, koska jos olen käsittänyt asian oikein, silloin silmälaseja tulee käyttää koko ajan. Nykyisin hiihtelen suurimman osan aikaa ihanassa hilpeänhimmeässä puolisokeassa sumumaailmassa ja laitan lasit päähän vasta, kun se on ihan pakollista. Vaikka nopeasti kaksiteholaseihinkin kuulemma tottuu ja toisaalta ei kai se niin kamalaa olisi, jos sitä oikeasti näkisikin jotain palaverisalien ja luentojen ulkopuolellakin..
En oikein tiedä, mitä pitäisi ottaa huomioon, kun on hankkimassa moniteholaseja. Kovin pienet linssit ovat tuskin toimivat? Instrumentariumin Swarovski-malliston pokat on koristeltu kristalleilla todella tyylikkäästi ja ilman minkäänlaista överiä bling-blingä. Kauniit ja modernisti perinteikkäät kehykset on saanut elegantin ripauksen laatukristallin kimallusta. Vähemmästäkin sitä himoitsee useampaakin paria!

Silmälasit on ainakin useimmille investointi, jonka toivotaan kestävän fiksuna käytössä vähintään muutaman vuoden. Heritage-malliston pokat on kuulemma tehty parhaimmista mahdollisista materiaaleista ja kun mallitkin on ihanan klassisia, on tässä houkutteleva vaihtoehto seuraavaksi pokahankinnaksi!

Materiaalinörtin taivas voi näyttää aika monenlaiselta. Yksi niistä tuli vastaan jokin aika sitten Eccon pressitilaisuudessa nimeltä Ecco Leather Factory. Hauskasti rouheisiin metallisiin teollisuusputkiin oli laitettu esille toinen toistaan upeampia nahkavuotia, joita sai – tai suorastaan piti – hypistellä ja kosketella. Tarkoitus oli nimittäin uusien mallistojen lisäksi tutustua eri nahkalaatuihin, valmistusprosessiin, viimeistelyihin ja pikkuisen myös kenkien valmistukseen.
Onneksi nahkavuodat olivat vain esittelyä varten. Jos niitä olisi saanut ostaa, olisin varmasti hankkinut kasan kaikissa sateenkaaren väreissä – vaikka en enää omista edes ompelukonetta, jolla nahkaa voi ommella. Ihanat materiaalit ovat jotain, mitä en kertakaikkiaan pysty vastustamaan!

Hurmaavan kouluttajamme nimi on valitettavasti päässyt unohtumaan, mutta niin se vaan on, että jos joku on totaalisesti liekeissä omasta aiheestaan, häntä voi kuunnella vaikka miten pitkään! Nyt tiedän ainakin perusteet siitä, että minkälaista nahkaa käytetään eri tyyppisiin kenkiin, mistä kohtaa vuotaa eri kengän osat leikataan ja että teollisestikin tuotettujen laatukenkien valmistuksessa on hyvin paljon perinteisiä käsityövaiheita jäljellä.
Toki kuulimme myös hiukan kehuskelua siitä, miten Eccon nahkatehtaat ovat maailman ykkösiä, mitä tuotekehitykseen ja laatuun tulee.


Toisaalta kehuskeluissa on varmasti perääkin. Sen verran vaikuttava rivi luksusmerkkejä ostaa kaiken nahkansa Eccon tehtailta. Muistaakseni meille sanottiin, että muut asiakkaat on liikesalaisuus (miksi se sitten kerrottiin toimittajille??), mutta sanon nyt kuitenkin sen verran, että oli ihan hilkulla, että ostin viime syksynä Shopbopista Alexanr Wangin clutchin, jossa oli käytetty coolia lämmön vaikutuksesta väriä vaihtavaa nahkaa. Ihan samanlaista kuin tuo, johon olen painanut kämmeneni jäljen…
Varsinaista nahan valmistusprosessia meille ei konkreettisesti näytetty, mutta aika kemikaalipitoista puuhaa tuo näyttää olevan. Sikäli ymmärrän hyvin, että luonnonmukaisin menetelmin parkitulle, muokatulle ja värjätylle nahalle on tilausta.

Unelmieni ateljeen konekantaan tuli yksi toivomus lisää! Pitäähän sitä ihmisellä kunnon nahka-Singer olla!

Tuoteuutuuksista ihastuin erityisesti staileihin reppuihin. Tukholman muotiviikoilla erilaiset reput tuntui olevan aivan vakiovaruste ja ylivoimaisesti silmiinpistävin uusi katumuotitrendi. Molemmat ylläolevista Ecco-repuista olisi tosi kiva ja tyylikäs vaihtoehto tuohon tarpeeseen.
Myös Eccon uudet sneakersit tuntuivat freesiltä uudelta aluevaltaukselta.

Suureksi ilokseni pääsimme vielä lopuksi itsekin askartelemaan! Tavoitteena oli saada aikaiseksi simppeli clutch muutaman niitin avulla. Tai olisi siellä saanut tehtailla jotain muutakin pientä, matkalaukku-tagin ja sen sellaista, mutta itse valitsin clutchin.
Siinä näperrellessä tuli mieleen, että pitäisi taas alkaa väsätä enemmän DIY-juttuja. Tykkään hommasta ihan älyttömästi ja aina parempi, jos lopputuloksena on jotain käyttökelpoista! (Jos nyt jollakin on heti spontaanisti antaa vinkkejä inspiroivista DIY-blogeista, omasta tai muiden, laita ihmeessä linkki kommenttilootaan!)

Näin hienon clutchin sain aikaiseksi! Valkkasin tuollaisen tosi rouhean bootsi-nahan, jossa on selkeästi erottuva “raskausarpi” keskellä. Aavistuksen harmittaa, etten hoksannut, että siellä olisi ollut patinoituja messingin värisiä niittejä myös, ennenkuin olin jo hakannut hopeanväriset paikoilleen. No toisaalta, eihän tuo niitti kovasti näy – ja toisaalta patinoitu olisi saattanut näyttää vähän liiankin sterotyyppiseltä tuon valitsemani nahan kanssa.
Kertaakaan en ole clutchia vielä ulkoiluttanut, mutta jonkin rennomman baari-asun kanssa se varmaan toimisi ihan kivasti.

Käytiin eilen Peetun kanssa tutustumassa Thomas Sabon ensi syksyn koruihin. Olen himoinnut niin kauan kuin muistan TS:n hopeista ketjurannekorua, johon voisi sitten pikkuhiljaa keräillä riipuksia muistoksi erilaisista elämän pienistä ja suurista häppeningeistä. Alitajuisesti olen kai ajatellut, että tuon tyylinen koru pitäisi saada lahjaksi, enkä sen vuoksi ole koskaan tullut hankkineeksi sitä. Tosin silloin, kun löysin suloisen pienen, oikeasti avattavan, Thomas Sabo -läppärin, oli kyllä lähellä.
Muuten jotkut TS:n korut ovat olleet makuuni vähän turhan koristeellisia – vaikka en mikään ykkösminimalisti olekaan. Jossain vaiheessa myös tuntui, että koko Thomas Sabo -tyyli muuttui yhä vain näyttävämmäksi ja bling-blingimmäksi. Nyt näkemämme uusi mallisto oli kuitenkin erittäin positiivinen yllätys. Muutosta tyylikkäämpään on tapahtunut reippaasti ja koristeellisesta TS-hengestä on säilytetty juuri sopiva määrä kimalletta, mystiikkaa, hippihenkeä ja muita perinteisiä elementtejä.

Toki mukana on edelleenkin myös näyttäviä koruja. Varsinkin sormukset ovat helposti usean nivelen yli yltäviä – mutta siitä huolimatta yleisilmeessä on aina jotain keventävää. Tosi uudelta ja raikkaalta tuntuu toisaalta ihanan hentoiset ketjut, joissa pienet symbolit antavat ilmettä ja merkitystä korulle. Ketjuja löytyy sekä kaulaan että ranteeseen ja kokonaisuuteen löytyy vielä suloisia pieniä hopeasormuksia.
Aivan uutta on Thomas Sabon Love Bridge -rannekorukonsepti.

Idea on se, että korussa on hopealaatta, johon saa kaverrutettua haluamansa tekstin. Itse rannekoruja on monenlaisia; ketjuja ja erivärisiä helmiä pääasiassa. Tekstiksi voi valita joko jonkun valmiista “I love you” -tyyppisistä vaihtoehdoista tai tosiaan keksiä ihan oman viestin. Tekstin pituus on maksimissaan 13 merkkiä – eli mitään kovin laveita syvällisiä viisauksia laattaan ei saa kaiverrettua.

 
Laatta kaiverretaan saman tien – koko toimitus kestää vain muutaman sekunnin – ja valmiin korun saa mukaansa samantien.
Me saimme testata, miten homma toimii.

Valmiin korun saa söpöön Love Bridge -rasiaan, jossa se on mukava antaa vaikka lahjaksi.
Meidän rannekorujen viestit ei ehkä olleet ihan rakkausteeman mukaiset…

Peetu: umeåstockholm

Minttu: Never Explain

Kevätuutinen parhaimmasta päästä: Acne Studios on lanseerannut ensimmäistä kertaa kokonaisen aurinkolasimalliston! Tai no, budjetin tai itselle asetettujen ostorajoitusten kannalta se ei tietty ole niin hyvä juttu, mutta se on taas ihan toinen asia. Aikaisemmin Acnen asustepuolella on ollut aina silloin tällöin arskoja tarjolla ja tuossa ensimmäisessä kuvassa on modernisoitu versio vanhoista signature-pokista.
Aurinkolasit on vähän kuin kengät. Tavallinen ja aika tylsäkin asu voi muuttua vaikka miten ihanaksi ja jännäksi kokonaisuudeksi, kun vain lisää nastat pleksit nenällensä. Itse olen melkein väärinkäyttäjä, sillä silmäni alkavat punoittaa ja vetistellä pienimmästäkin tuulesta ja etenkin näin keväällä myös auringonpaisteesta. Eli arskat lennähtää usein nenälle, vaikka varsinaisesti yleisen mielipiteen mukaan ei olisi mikään aurinkolasikeli. Tällä hetkellä en varsinaisesti tarvitse uusia aurinkolaseja, mutta täytyy sanoa, että Acnen uutuudet syyhyttävät kummasti.

Valikoimassa on muutamia, yllättävänkin klassisia, malleja – toki tietty acnemaisella urbaanilla twistillä. Iso plussa tulee siitä, että kaikkia malleja on saatavana erivärisillä pokilla ja myös vaaleammilla linsseillä. Saattaisin kyetä perustelemaan itselleni, että kun kerran käytän aurinkolaseja melkein koko ajan, olisi ehkä hyvä hankkia myös sellaiset, jotka sopivat täkäläisittäin tavalliselle puolipilviselle säälle. Vai?

Aurinkolasimalliston hinnoittelukin vaikuttaa melkein inhimilliseltä. Siis, kun ottaa huomioon, mihin tahtiin ko. merkin vaate- ja kenkämalliston hinnat ovat tässä viime vuosina nousseet. Acnen arskat ovat vain piirun verran perus-Ray-Banejä kalliimpia.

Kuvien perusteella on tietty aivan mahdoton päättää, miten hyvin nuo sitten omaan pärstään istahtavat. Toivoisin kuitenkin vilpittömästi, että nämä viimeisen kuvan Mustang-pokat (just love the name!!) sopisivat… Ne, on ne, joihin erityisesti rakastuin!
Kaikki kuvat: Acne Studios

Tänään lanseerattiin H&M:n “kestävän kulutuksen” mallisto Conscious Exclusive. Näköjään ainakin nettikaupasta on melkein kaikki mallit myyty jo loppuun. Putiikeista kamppeita todennäköisesti kyllä vielä löytyy – niin on melkein kaikkien limited edition -mallistojen kanssa.
Itse pääsin eilen VIP-tilaisuuteen ennakkoshoppailemaan. Tavoitteena oli löytää jotain kivaa Bloggers’ Inspiration Day ja/tai Indiedays Blog Awards -tapahtumiin reilun viikon päähän. Nyt tänä vuonna, kun tosiaan yritän pitää muotiostokseni 15 itemissa, haluan, että kaikki hankinnat palvelevat useammassa tilaisuudessa. Ei siis tullut kysymykseen, että olisin ostanut jonkun tarjolla olevista ihanista iltapuvuista, vaikka sellaisella olisin hyvin voinut Blog Awardsiin mennäkin.
Lopputuloksena oli, että tämän vuoden neljäs muotiostos on Conscious Exclusive -malliston huikentelevaiset korvakorut! Ne tulevat varmasti killumaan korvissani Blog Awardseissa ja eiköhän kesän mittaan tuollaisille uistimille tule muutakin käyttöä!

Siitä huolimatta, että en korviksien lisäksi sortunut mihinkään muuhun, täytyy sanoa, että koko mallisto on mielestäni varsin onnistunut. Materiaalit tuntuvat hyviltä ja viimeistelykin vaikuttaa varsin laadukkaalta. Kaikkein upein on mielestäni jännästä lankamaisesta materiaalista tehty bomber jacket. Jos sellaisen olisin onnistunut nappaamaan itselleni, olen aivan varma, että en olisi irti päästänyt. Sen verran takille oli kuitenkin vientiä, että en edes nähnyt muuta kuin tuon mallinuken päällä olevan 34-kokoisen yksilön.

Toivorikkaana sovittelin useampaakin vaatetta. Jumpsuit on mielestäni tosi makea – ja toisenlaisessa shoppailutilanteessa olisin saattanut sen kotiuttaakin. Nykyisiin tarpeisiini se on kuitenkin ihan liian avonainen. Sama kohtalo oli molemmilla pikkumekoilla, joita sovitin. Tavoitteena oli ehdottomasti löytää mekko, jossa on vähän peittoa myös käsivarsille. Tulossa on nimittäin perhejuhlia ja haluan, että uusi hankinta käy myös siihen tarkoitukseen.
Valkoista, mustan vyönsä ansiosta hiukan karate-henkistä mekkoa olin katsellut jo etukäteen vähän sillä silmällä. Jostain syystä nyt himottaisi juuri valkoinen mekko ja tuossa olisi myös niitä toivottuja hihoja. Noooh… voin kertoa, että pääntie on sen verran antava sekä edestä että takaa, että en kehtaa laittaa tänne edes pukukoppiräpsyä – saatika sitten esiintyä ko. mekossa ihmisten ilmoilla.

Elikkä saaliiksi päätyi vain korvikset – ja toistaiseksi olen erittäin tyytyväinen ostokseeni! Tosin on nuo kyllä aika painavat, joten ei niistä varmastikaan mitään joka päivä käytettäviä tule. Vaikka eipä ne nyt muutenkaan mitkään arkikorvikset ole.

 
Loppukevennykseksi Sailor Moon -kisun kommentti siihen, että koruja kuvaillaan hänen rakkaassa kiipeilypylväässään! Hiukan sai korvikset kyytiä, mutta kaikki selvisivät ehjinä. Haha!