*postaus sisältää mainoslinkkejä

Jotkut viikonloput on ihan parhaita, kun ohjelmassa on paljon kaikkea hauskaa, tapaamisia ystävien kanssa, illallisia, treffejä tai joskus ihania pikku matkoja – actionia aamusta iltaan eniveis. Välillä on kuitenkin aivan täydellistä, ihanaa ja voimaannuttavaa, kun kalenteri näyttää aivan tyhjää; todo-listalla on vain lempeään itsehuoltoon liittyviä asioita ja ainoa tavoite on levätä ja ladata akkuja.
Juuri tänä viikonloppuna on tiedossa juuri tuollainen kaikesta ohjelmasta tyhjä hetki. Tavoitteeni on ainoastaan häätää kurkkua kutitteleva alkava syysflunssa huitsinnevadaan (salainen aseeni on inkivääri-sitruuna -shotti, jonka ohje vähän edempänä) ja ladata akut niin perusteellisesti, että seuraavan työviikon jälkeen en tuntisi oloani ihan niin raadoksi, mitä tässä nyt viimeaikoina olen tehnyt.

Rakastan laiskoja, hitaita viikonloppuaamuja. Usein heräilen melko samoihin aikoihin kuin arkisinkin; sisäinen kelloni pitää huolen, että yleensä en nuku viikonloppuisinkaan erityisen pitkään. On kuitenkin ihan eri asia herätä omaan tahtiinsa, kenties torkahtaa vielä hetkeksi, silitellä kainalossa pöriseviä kissoja ja hitaasti antaa uuden päivän virkeyden valua jäseniin kuin stressata ylös päivän tehtävät takaraivossa jyskyttäen, kuten arkisin ihan liian usein tapahtuu.
Aikaisemmin aloitin viikonloppuisin aamutoimet keittämällä pannullisen kahvia ja sitä sitten hörpin vuoteessa päivän sanomalehteä lueskellen. Sama homma toistuu kyllä nykyäänkin – ainoa poikkeus rutiinissa on, että huitaisen ihan ensimmäisenä aamulla kurkkuuni mahtavan hunajalla maustetun inkivääri-sitruuna -shotin.

Shotti sisältää todella jytyn annoksen C-vitamiinia ja yhdessä tuoreen inkiväärin ja hunajan antibioottisen vaikutuksen ansiosta pikkuflunssat pysyvät etäällä ja olo muutenkin reippaana. Sain ohjeen työkaveriltani Hannalta, joka on vannonut aamushotin nimeen jo pitkään.
HANNAN INKIVÄÄRI-SITRUUNA -SHOTTI
Ainekset:

• 300 g tuoretta inkivääriä
• 0,5 dl hunajaa
• 4 sitruunaa
• 1 l vettä

Valmistus:

• Kuori ja raasta inkiväärit. Laita inkivääriraaste 60 asteiseksi lämmitettyyn veteen (paistolämpömittari on hyvä apu tässä) ja anna liota noin 20 min. Varo, ettei vesi kuumene yli 60 asteiseksi, ettei vitamiinit katoa.
• Ota inkivääriraaste pois vedestä – puristele huolellisesti kaikki neste pois raasteesta. Anna veden lämpötilan laskeutua 40 asteeseen ja lisää sitten hunaja. Sekoita.
• Purista sitruunoista mehu ja sekoita liemeen.
• Kaada puhtaaseen pulloon ja säilytä jääkaapissa. Säilyy hyvin sen pari viikkoa, mikä tämän annoksen nauttimiseen menee.

Miten se onkin niin, että kauniit ja ihanat tavarat ilahduttavat tosi paljon. Antiikkinen keramiikkakorkkinen lasipullo on lahja Karkin ja Peetun mummilta. Se on mielestäni tosi hieno ja erityisen henkilökohtainen, koska se on peräisin oman isäni kotikonnuilta Viipurista. Sievä ja superterävä pähkinäpuukahvainen pikkupuukko on ehdoton apuväline inkiväärin kuorimisessa ja sitruunan paloittelussa.
Syön useimmiten viikonloppuisin aamiaista aika myöhään, jos ei ole mitään erityistä sovittua ohjelmaa. En ole heti herättyäni nälkäinen, mutta kun lehti on luettu, maistuu ravitseva ja herkullinen lounas-aamiainen. Lounas-aamiainen on siis ihan oikeasti lounaan ja aamiaisen yhdistelmä ja risteytys – toisin kuin brussi, joka johtaa mielleyhtymät ihan toisenlaiseen ateriaan. Ja kuka sitä nyt sanoisi tekevänsä brunssia itse itselleen?


Varmaan joku siellä ruudun toisella puolella katselee jo silmiään pyöritellen aamupuuroani. Yleensä kaurapuuron kaverina on totuttu näkemään marjoja, banaania, pähkinöitä, kanelia ja muita makeaksi luokiteltavia herkkuja. Suosittelen kuitenkin testaamaan myös suolaista versiota! Kananmuna, tomaattihakkelus ja tuore basilika yhdessä sormisuolan sekä mustapippurirouheen kanssa on aivan mielettömän hyvää!
Kasaan kaikki herkut tukevalle tarjottimelle ja hipsin – yhä aamutakkiin verhoutuneena – takaisin sänkyyn nautiskelemaan myöhäisen aamiaiseni. Jos lehti on luettu, avaan kirjan, mutta yleensä varsinkin lauantain DN:ssä on viikonloppuliitteineen niin paljon luettavaa, että sitä kyllä riittää.

Kaunis kattaus on itselleni tärkeä hyvinvoinnin osatekijä. Nykyään, kun ruokailuseuranani on useimmiten vain karvaiset perheenjäsenet, laistan helposti kattauksesta ja ateriat tulee nautittua Netflixiä tölläten. Aamiainen on kuitenkin poikkeus. Hyvä startti viikonloppuisin tarkoittaa pellavaisia servettejä, tuoreita kukkia (rrrakastan tuota Marimekon pientä Flower-maljakkoa!) ja kynttilänvaloa.
Nuo Elloksen Premium Quality -pellavaservetit on muuten niin ihania ja hyvälaatuisia, että ihan pakko tilata niitä setti kaikissa viidessä värissä!

 Tukevan ja herkullisen aamiaisen kruunaa lasillinen hyvää vihersmoothieta. Nykyisen perusreseptini pohjana on lempparini lehtikaali.
VIIKONLOPPUAAMUN VIHERSMOOTHIE
Ainekset:

• kourallinen pestyä lehtikaalia, josta on poistettu puumaiset lehtiruodot
• kourallinen baby-pinaattia
• 1 kypsä avocado
• 1 limetin mehu
• 0,5 dl kurpitsansiemeniä
• 1 – 2 dl vettä

Valmistus:

• kuori avocado ja poista kivi
• laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja huruttele tasaiseksi
• lisää vettä, jos smoothie tuntuu liian tönköltä

Ohjeella tulee smoothieta huomattavasti enenmmän kuin tuo kuvan pieni lasillinen. Laita se, mikä ei mene heti aamiaisella, jääkaappiin odottamaan. Ulkolenkin jälkeen maistuu hyvinkin pieni tehoboosteri ja kyllä smoothie säilyy tarvittaessa myös yön yli seuraavan viikonloppuaamun, sunnuntain, aamiaiseen.

Tiedättekö, mikä näin perjantai-iltaisin on aikas ihanaa? No se, kun tietää, että nyt on edessä peräti kaksi laiskaa viikonloppuaamua, jolloin voi täysin keskittyä lataamaan akkuja ja voimaan hyvin!
Ihanaa viikonloppua!!

*kaikki linkatut tuotteet saatu Ellokselta

Kai tiesitte, että lehtikaali on ehkä maailman parasta ja terveellisintä superruokaa? Se hellii tärkeitä hyviä suolistobakteereita, pitää vatsan toiminnan miellyttävänä ja sisältää runsaasti A-vitamiinia, C-vitamiinia, B-vitamiineja, kaliumia, foolihappoa, kalsiumia sekä rautaa. Ei ihme, että lehtikaali on kirinyt varsinaiseksi trendiheinäksi parin viime vuoden aikana.
Itse syön lehtikaalia lähes päivittäin smoothieissa ja pataruuissa, iltaisin napostelen sipsejä hyvällä omatunnolla.
Viimeisin testaukseni on ihanan raikkaasti sitruunalta maistuva pesto. Ensimmäinen lehtikaalipestoni oli omasta mielestäni hiukan liian “vihreän” makuinen (Peetu kyllä väitti tykkäävänsä), joten muutin mittasuhteita hiukan.

Testatulla ja säädetyllä reseptillä tulee aivan mielettömän ihanan raikas, sitruunaisen pirteä pesto, joka sopii erinomaisesti sekä pastan kaveriksi että levitteeksi leivän päälle.
Lisukkeeksi paahdoin Peetun ohjeen mukaisesti uunissa maukkaan meheviä pikkutomaatteja. Tähän käy mainiosti ne huomattavasti lötsähtäneet, selkeässä pilaantumisvaarassa olevat tompsut. Todellinen win-win tilanne: tomaateista tulee aivan törkimysmäisen hyviä ja säästytään ruuan hukkaan heittämiseltä!

SITRUUNAINEN LEHTIKAALIPESTO
(n. 4 annosta)
Ainekset:

• 100 g lehtikaalia
• 1 dl auringonkukansiemeniä (naturel)
• n. 10 cm pätkä purjosipulia
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 sitruuna
• 1 dl oliiviöljyä
• suolaa
• 4 hlön annos spaghettia

Valmistus:

• Pese lehtikaali ja riivi palasiksi niin, että lehtiruodon kovimmat osat jäävät käyttämättä.
• Kuori ja pilko valkosipulinkynsi muutamaan osaan. Pese purjosipuli hyvin ja pilko muutamaan osaan.
• Pese sitruuna hyvin. Raasta kuoren keltainen osa ja purista mehu.
• Mittaa oliiviöljy ja auringonkukansiemenet tehosekoittimeen. Lisää kaikki ainekset ja huruttele suht tasaiseksi, ihanan raikkaanvihreäksi pestoksi.
• Mausta makusi mukaan suolalla. Lisää oliiviöljyä, jos pesto tuntuu liian tönköltä.
• Keitä spaghetti paketin ohjeen mukaisesti hyvin suolatussa vedessä.
• Sekoita pesto keitetyn pastan sekaan ja nauti heti (taikka seuraavana päivänä).

UUNISSA PAAHDETUT TOMAATIT
Ainekset:

• Lötsähtämisvaarassa olevia tomaatteja, mieluiten pikkuisia maukkaita herkkutompsuja
• 2 – 3 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl hunajaa
• hyvää sormisuolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Viillä pestyjen tomaattien päähän pieni viilto ja laita ne uuninkestävään oliiviöljyllä voideltuun vuokaan. Huiski päälle vielä vähän oliiviöljyä ja hunaja.
• Laita vuoka 200 asteiseen uuniin ja anna tomaattien paahtua noin 30 min – tai kunnes ne näyttävät meheviltä.
• Mausta valmiit tomaatit makusi mukaan hyvällä sormisuolalla ja tuoreena rouhitulla mustapippurilla.

Valmiin annoksen päälle voi silputa esimerkiksi vatsan toimintaa hellivää, C-vitamiinia ja rautaa sisältävää basilikaa.

Olen ennenkin todennut, että pasta noin periaatteessa ei ole mikään maailman paras valinta seuraavan päivän lounaslaatikoita ajatellen. Jostain syystä kuitenkin spaghetti-mallinen pasta tuntuu säilyttävän jäntevyytensä aivan mainiosti.
Jos pesto on tuntunut alunperin hiukan kuivalta, kannattaa lounaslaatikkoon lorauttaa pikkuinen tilkka ekstraa oliiviöljyä, niin makunautinto myös officella on taattu!

[mittaustagi]

Kuiva iho on erityisen koetuksella talvisin. Olen varsin tarkka käyttämistäni ihonhoitotuotteista – myös käsille ja vartalolle tarkoitettujen pesuaineiden ja voiteiden tulee olla sellaisia, jotka eivät kuivata ja jotka tukevat myös ihon luonnollista kosteudensäätelyä. Sain testattavakseni medikaaliosaamisestaan tunnetun Medisoftin uuden ihonpuhdistus- ja voidesarjan. Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medisoftin kanssa.
Pahimmillaan kuiva ihoni on ihan sydäntalvella, mutta oireilu alkaa oikeastaan heti, kun vähän viilenee. Toisaalta kylmä ilma ulkona ja toisaalta sisäilman lämmitys on yhdessä sellainen kombo, että vartalon iho kiristelee ja kutisee ilman huolellista kosteutusta.
Kädet ovat myös koetuksella, sillä vaikka en mikään bakteerikammoinen olekaan, näin flunssa-aikaan sekä työpaikalla että työmatkoilla julkisissa liikennevälineissä tuntuu olevan laumoittain pärskiviä ja köhiviä ihmisiä ja siksi käsiä tulee pestyä ja desinfioitua huomattavasti normaalia useammin. Toimistolla tuntuu joka syksy ja talvi kiertävän ärhäköitä ”päiväkotiflunssia”, jotka pienten lasten vanhempien lisäksi leviää helposti myös meihin muihin, jos ei huolehdi hyvästä käsihygieniasta.
 

Täytyy myös tunnustaa, että olen yksi niistä luusereita, jotka edelleenkin pelaavat Pokémon GO:ta. Se tarkoittaa sitä, että ulkona tulee pyörittyä ilman käsineitä. Sehän ei tietenkään ole kovin järkevää ja yritänkin helliä käsieni ihoa ihan erityisen paljon, ettei kädet aivan ahavoituisi.
Medisoft on aikaisemmin ollut tunnettu lähinnä terveydenhoitohenkilökunnan keskuudessa hoitavan, hajusteettoman käsihuuhteensa ansiosta, joka desinfioi herkänkin ihon sitä kuivattamatta. Tänä syksynä sarjaan on tullut myös Hoitava pesuneste, Hoitava vartalovoide ja Hoitava käsivoide. Miedosti hajustetuissa ihonhoitotuotteissa on iholle täydellisesti sopiva pH 5,5. Ihanteellisen pH:n tuotteet auttavat säilyttämään ihoa suojaavan luonnollisen happamuuden ja rasvakerroksen.
Hoitava pesuneste, joka ei sisällä lainkaan saippuaa, sopii sekä kasvoille että vartalolle. Se sisältää ihoa kosteuttavaa ja hoitavaa glyseriiniä sekä suojaavaa betaiinia. Saatavana myös 750 ml täyttöpussissa, mikä ilahduttaa ainakin kaikkia, jotka miettivät omaa hiilijalanjälkeään.

Hoitava vartalovoide on miedon tuoksuinen voide, joka sopii hyvin päivittäiseen käyttöön. Nopeasti imeytyvän voiteen pH-arvo on 5,5, mikä auttaa palauttamaan ihon luonnollisen kosteustasapainon ja tekee ihosta silkinpehmeän ja joustavan. Perheemme atoopikko, Peetu, käytti kotona viikonloppuvisiitillä ollessaan Hoitavaa vartalovoidetta ja antoi erittäin kiitettävät arvosanat sekä imeytymisestä että tunnusta iholla.
Miedon tuoksuinen Hoitava käsivoide on ollut todellisessa tehokäytössä itselläni. Käteni ovat tosiaan alituisessa ahavoitumisvaarassa ja haavautuneista käsistä kaikenlaiset bakteerit ja virukset pääsevät helposti elimistöön. Siksikin käsien ihon hoito on juuri tällä hetkellä erittäin tärkeää. Nopeasti imeytyvä voide sisältää ihoa hoitavaa glyseriiniä sekä suojaavaa ja kosteuttavaa sheavoita.
Koko uutuussarja on saatavilla tästä syksystä lähtien ihan päivittäistavarakaupoista.

 

Mitenkäs olisi, jos järjestettäisiin pitkästä aikaa arvonta? Sain luvan arpoa 2 pakettia Medisoftin uutuustuotteita (käsivoide, vartalovoide ja pesuneste – yhteisarvo noin 17 €) testiin kaikkien niiden kesken, jotka vastaavat arvontakysymykseen: ”Mikä on sinun paras ihonhoitovinkkisi kuivalle iholle?”
Kaikki sunnuntaihin 12.11.2017 klo 23.59 mennessä jätetyt vastaukset ovat mukana arvonnassa (muista jättää toimiva sähköpostiosoite, että saamme otettua yhteyttä!). Tarkemmat säännöt löytyvät täältä.

[mittaustagi]

Kirjoittelin reilu viikko sitten ikänäöstä – ja miten itse kirjaimellisesti kompastuin siihen. Aluksi en tajunnut yhtään, mistä on kysymys, mutta pikkuhiljaa selkisi, että ikänäköhän se ihmistä vaivaa, vaikkei miksikään vanhukseksi itseään tunnekaan. Kun optikkoni kertoi, että kerran monitehosilmälasit hankittuaan, sitä ei olisi paluuta silmälasittomaan elämään, kieltäydyin aivan kategorisesti kyseisistä kunniasta. Nyt olen testannut vajaat pari viikkoa kahta eri tapaa korjata ikänäköä piilareilla ja täytyy sanoa, että olen oikein tyytyväinen kokemuksiini. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Alconin kanssa.

Olen ollut jo jonkin aikaa varsin kyllästynyt ja väsynyt siihen, että maailma on koko ajan vähän epäskarppi. Vanhojen miinuslasieni kanssa olen selvittänyt työhön ja vapaa-aikaan liittyvät selkeät kaukonäköä vaativat tilanteet, kokousten presentaatiot ja leffassakäynnit, mutta muuten olen elänyt aikamoisessa sumussa. Tämä on tärkeä taustatieto sikäli, koska näkötarkastuksessa nykyinen optikkoni painotti, että ikänäköön on erilaisia ratkaisuja ja on hyvin paljon omista tavoitteista, toiveista ja tottumuksesta kiinni, mikä tuntuu toimivan parhaiten.

Sain optikolta kaksi hyvin erityyppistä piilarisettiä testattavakseni – toinen “multifocal” vastaa ehkä eniten monitehosilmälaseja ja “toric”, jossa monitehoisuus jaetaan eri silmille.

Multifocal-linsseissä idea on se, että terävä lähinäkö on piilarin keskellä ja terävä kaukonäkö reunoilla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että näkökenttä ja sen tarkkuus muuttuu pupilin mukaan. Hiukan karrikoituna voisi sanoa, että hämärällä näkee kauas ja kirkkaassa lähelle. Osittain tuo pitää kyllä paikkansakin, sillä hämärässä lukeminen tuntui testiaikana näiden linssien kanssa hiukan hankalalta, mutta heti, kun sytytin lukulampun, näkö terävöityi huomattavasti enemmän kuin mikä vaikutus pelkällä lisävalolla olisi ollut.
Lisäksi optikko suositteli käyttämään aurinkolaseja, jos lähtisin ajamaan autoa hyvin kirkkaassa auringonvalossa multifocal-linssit päässäni. No, tähän lyhyeen testijaksoon ei osunut sen paremmin superaurinkoisia päiviä kuin autolla ajamistakaan, joten se jäi nyt testaamatta.

Toric-linsseissä on idea puolestaan se, että toinen silmä näkee erinomaisesti kauas ja toinen erinomaisesti lähelle.
No, miltä ratkaisut tuntuivat?
Voin vilpittömästi sanoa, että molemmat vaihtoehdot ovat huomattavasti parempia kuin elämä ilman linssejä! Mikä ihana vapauttava tunne, kun ei tarvitse koko ajan sahata silmälaseja nenälle ja pois sieltä. Kuinka valtavan upeaa, kun maailma kirkastuu ja muuttuu terävämmäksi. Välillä tuli jopa sellainen hullu olo, että onko kaikki ihmiset aina nähneet minut näin tarkasti? Jotenkin sitä siinä omassa sumussa kulkiessaan on ollut olo, että koska minä en näe muita, eivät muutkaan näe minua.
Sain optikolta viiden päivän testipaketin kumpaakin eri piilarivaihtoehtoa. Nyt testijakson jälkeen en ihan täysin osaa päättää, kummasta tykkäisin enemmän, mutta ehkä elämä eriparisilmien kanssa on hiukan hankalaa.
Multifocal-linsseihin oli mielestäni huomattavasti helpompi sopeutua. Hiukan sitä sai totutella etenkin kauemmaksi katselemista, mutta puolivälimatka – eli tietokone-kanssaihminen -akseli toimi välittömästi, eikä lähinäkemisen kanssa ollut hämärässä lukemisen lisäksi mitään ongelmia. Puhelimen näyttö on sen verran kirkas, että pokemonit ja tekstarihommat sujuivat alusta asti erinomaisesti.
Ainoa havaitsemani miinuspuoli multifocal-linssien kanssa oli se, että tunsin varsinkin parina ensimmäisenä päivänä silmäni illalla melkoisen väsyneiksi. En tiedä johtuuko se siitä, että näön tarkenns vaihtelee koko ajan vai mistä. Viiden päivän testiaika on tosin sen verran lyhyt, että ehkä väsymys menisi tottumuksen myötä ohitse. Edellisestä ajasta, kun käytin säännöllisesti piilareita, on kuitenkin jo useampia vuosia.

Yksisilmäisyys tuntui aluksi melkoisen haastavalta noin niinkuin ajatuksena, mutta kun sitten laitoin linssit päähän, se olikin varsin helppoa. Toric-linssien kanssa elämiseen totuttelemisessa meni hiukan kauemmin, mutta näkö on näiden kanssa oikeastaan vieläkin tarkempi. Lähinäkö erityisesti on ihan supertarkka ja kauaskin näen tosi hyvin. Välimaasto aiheuttaa hiukan hankaluuksia ja liikkuessa tuntuu helposti kuin vähän huimaisi. Ehkä tuohonkin ajan kanssa tottuu.
Eripariset linssit, lähinäkö vasemmassa ja kaukonäkö oikeassa silmässä toimii mielestäni hyvin melko staattisissa tilanteissa. Esimerkiksi töissä myös tietokone-etäisyys toimii hyvin, kun aivoilla ja silmillä on aikaa tottua välimatkaan. Superskarppi maailma ilahduttaa kovasti, mutta tosiaan pään heiluttelu ja kääntely nopeasti sekä yleinen liikehtiminen esim. kaupungilla alkaa helposti huiputtamaan.

Olen ensi viikolla menossa taas käymään optikolla ja tilaukseen menee ainakin multifocal-linssit, mutta riippuen vähän siitä, kuinka isoissa erissä noita myydään, voisin kyllä harkita rinnalle pienen erän eriparisilmäisiä toric-linssejäkin. Molempia saa onneksi Dailies AquaComfort Plus -laatuna, joka ihanasti ei tunnu yhtään miltään silmissä ja jopa meikäläinen kuivasilmäinen pystyy kevyesti käyttämään niitä koko päivän.
 

Toinen arkipäivä tämänvuotista talviaikaa takana. Miltäs nyt tuntuu?
No, omasta ja joukkueen puolesta voin todeta, että migreenissä vietetty viikonloppu tuntui aivan yhtä pitkältä eli lyhyeltä kuin normaali kesäaikaviikonloppukin. Sellaista se joskus on – nykyään onneksi iskee kunnon migreeni enää aniharvoin.
Oikeasti jetlag on varmasti paljon muutakin kuin pelkästään sitä, että kellonaika muuttuu yhtäkkiä. Silti tuntuu, että kesä- ja talviaikojen kanssa vehtaaminen aiheuttaa kaikenlaisia oireita. Positiiviselle puolelle kuuluu tietty se, että aamulla on valoisampaa ja siten kai ainakin teoriassa herääminen hiukan helpompaa.
Miinuspuolelle, että tekee mieli mennä nukkumaan ihan suhteettoman aikaisin. Seiskalta sitä jo katselee haikailen kelloa, että voi, miten ihana päästä kohta peiton alle…

Sekä eilen että tänään on ollut aivan superihanaa, kun herätyskellon soidessa on jo voinut aavistaa syksyisen kirpeän, kauniin aurinkoisen päivän sarastuksen. Tänään tosin olin kiskaista kaffet väärään kurkkuun, kun siinä aamutoimia tehdessäni vilkaisin ulos ja ilma oli sakeana lumipyryä! Siis aivan hetkeä aikaisemmin, olin nähnyt auringon nousevan.
Sen verran oltiin kissojen kanssa shokkaantuneita luonnonilmiöstä, että vaikka arkiaamuisin ei juurikaan ole ylimääräistä aikaa jäädä ikkunan eteen fiilistelemään, oli nyt aivan pakko pysähtyä hetkeksi. Tai kissat eivät pysähtyneet. Karvakuonojen talvi-shokki purkautui villinä riehaantumisena ja ikkunalasin läpi lumihiutaleiden pyydystelynä.
Itse tuijotin ulos epäuskoisena, mutta jotenkin oudosti myös hiukan iloisena. Isot lumihiutaleet toivat niin vahvat joulufiilikset, että hyvä etten siitä paikasta lähtenyt ripustamaan tunnelmavaloja parvekkeelle!

Lumipyry kesti ehkä 10 sekuntia – ja kun puoli tuntia myöhemmin juoksin raitiovaunua kiinni, ei maa ollut edes märkä. Hetken mietin, että olinko kuvitellut koko jutun. Onneksi kuulin kanssamatkustajien päivittelevän lyhyttä, mutta vaikuttavaa lumisadetta, joten saatoin huokaista helpotuksesta. Ihan niin pimahtanut en sentään ole!
Talvinen hetki johti siihen, että pukeuduin tänään toimistolle muhkeaan villapaitaan, lempparishaaliini ja lempeisiin mukavuusvaatteisiin.
Viime perjantaina asuni oli astetta fiksumpi. Meillä oli innovaatiotiimin seminaaripäivä ja päätin sen kunniaksi kiskoa ylle kauluksettoman, yhdellä isolla nepparilla vyötäröltä kiinnitettävän jakun. (jakku saatu, kaupallinen linkki – testi). Seminaaripäivinä kaipaa yleensä vaatetta, jossa on taskut ja joka antaa skarppiudellaan pientä taustatukea. Siihen tehtävään tuo Elloksen edestä vähän pidempi ja takaa kivasti poimutettu Rosie-jakku sopii erinomaisesti.

Muuten mentiinkin sitten täysin mukavuuslinjalla jerseyhameen, kiiltonahkaloafereiden ja sifonkipaidan kanssa.

• paita, H&M
• hame, H&M
• jakku, Ellos (saatu)
• kengät, Vagabond
• laukku, Mulberry