Yksi lifestyle-blogien klassikoista on “elämäni aakkoset” -postaus. Itse en ole (muistaakseni) sellaista koskaan tehnyt, joten onhan se nyt korkea aika korjata moinen puute.
A – Aurinko. Olen tainnut jo  moneen kertaan kertoakin olevani sääriippuvainen auringonpalvoja. Tai siis auringon valon ja lämmön palvoja – varsinaisesta rusketustyyppisestä itsensä grillaamisesta en ole välittänyt oikein koskaan.
B – Banaani. Teen tunnustuksen: banaani on yksi inhokkihedelmistäni! Ymmärrän sen arvon akuuttina nälkäpohjaisen itku-potkuraivarin hillitsijänä, mutta muuten en kyllä vapaaehtoisesti valitse mitään banaania sisältävää.
C – Costa Rica. Yksi upeimmista matkakohteista, missä olen ikinä ollut. Toivon kovasti, että pääsen sinne vielä joskus uudelleen.

D – Drama Queen. Sanon, että olen realisti ja tasainen, mutta totuus kai on se, että välillä osaan pistää överiksi ja olla todellinen drama queen.
E – Elina. Eli Peetu. Ihana, upea, lahjakas, herkkä, taitava, taiteellinen, itsenäinen, oikeudenmukainen, ajattelevainen ja erittäin rakas lapsukaiseni <3
F – Feminismi. Tasa-arvon tavoittelu on itsestäänselvyys itselleni. Välillä sitä sokaistuu, eikä tajua nähdä rakenteellisia ongelmia – kaikkeen tottuu ja mukavuudenhalu on toinen luontoni. En kuitenkaan halua enkä voi lakata uskomasta kehitykseen ja tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen. Onneksi sitä jo tässä iässä pystyy näkemään, että muutos on mahdollista, vaikka välillä tuntuu, että mitään ei tapahdu.
G – Golf. Pitkällisen jahkaamisen jälkeen sain otettua ensimmäiset haparoivat askeleet uuden harrastuksen opettelussa. En voi väittää, että olisin mikään luonnonlahjakkuus, mutta ilmeisestikin nautin siitä tunteesta, kun olen totaalinen aloittelija ja ihan pihalla kaikesta – sillä olen sitä mieltä, että kaikesta takkuamisesta huolimatta golf on niin kivaa!
H – Haasteet. Nautin haasteista ja olen aika varma, että saisin helpommin burn outin töissä tylsistymisestä kuin asetetuista haasteista. Nyt olen ollut aika tasan tarkkaan puolitoista kuukautta uudessa duunissani – ja voin sanoa, että nautin (lähes) joka hetkestä!

I – Innostus, ilo. Elämäni suola, pippuri, chili ja kurkuma. Innostus ja ilo linkittyvät toisiinsa ja itselleni ne ovat kaiken olemisen perusta.
J – Jaksaminen. Aikaisemmin ajattelin, että olen väsymätön – jaksan ja kestän mitä vain. Ja ehkä silloin olinkin – tai oli pakko olla. Nykyisin yritän pitää hyvää huolta itsestäni, antaa itselleni vapaapäiviä myös kivoista asioista, kuten bloggaamisesta. Kaikilla pitäisi olla säännöllisesti hetkiä, jolloin voi vain olla. Ilman mitään vaatimuksia.
K – Karoliina. Eli Karkki. Ihana, upea, lahjakas, herkkä, taitava, taiteellinen, itsenäinen, oikeudenmukainen, ajattelevainen ja erittäin rakas lapsukaiseni <3
L – Luovuus. En koe olevani mikään erityinen taiteellinen lahjakkuus, mutta silti huomaan voivani hyvin vasta, kun saan toteuttaa itseäni jollain luovalla tavalla – vaikka kukaan ei ikinä tuotoksiani näkisikään.

M – Makeat herkut. Kukaan ei varmaan ylläty kauheasti, kun tunnustan olevani herkkusuu? Tykkään kovasti suklaasta (duh!) ja muistakin makeista herkuista – mutta jos pitää valita – suolaiset herkut vievät pidemmän korren. Jos ravintolassa saisi valita vain kaksi annosta, ottaisin alkupalan ja pääruuan.
N – Never say never. Klassisin esimerkki omasta elämästäni on se, kun jo graduni jätettyäni pusersin pakollisen ruotsin kakkoskurssin tenttiä noin ziljoonannessa uusinnassa. Koko KTM:ksi valmistumiseni oli kiinni siitä, kykenenkö suorittamaan ruotsin vai en. Kun sitten vihdosta viimein pääsin rimaa hipoen läpi, tuumasin, että nytpä en sitten onneksi enää tarvitse kyseistä kieltä enää ikinä. Ha ha.
O – Ompelu. Rakas harrastukseni ja entinen työni, joka on tässä viimeaikoina vähän jäänyt. Vielä minä sen ompelukoneen huollatan ja istun taas paininjalan ääreen!

P – Perhe. Perhe on aivan hurjan tärkeä asia. Tosin lasken perheeseeni myös kaikki siskoni, joiden kanssa ei ole verisiteitä tai virallisia sukulaisuussuhteita, mutta ilman heitä elämäni tai perheeni ei olisi kokonainen.
Q – Quiz. Olen todella huono häviäjä. Ihan hävettää, kun jopa lasten kanssa Monopolia pelatessa olen ihan tosissani ja teen kaikkeni voittaakseni. Häviäminen kiukuttaa aivan vietävästi, mutta todistettavasti pääsen kuitenkin suhteellisen nopeasti tilanteen tasalle – ainakin, kun kyseessä on peli, josta voi ottaa uusinnan vaikka samantien.
R – Rakastuminen, rakkaus. Toivoisin kovasti, että voisin vielä rakastua, kohdata ihmisen, jota voisin rakastaa. Tiedän, että näitä asioita ei voi tilata, joten toive on vain sellaisena taustahurinana ajatuksissani.

S – Sunshine & Sailor Moon. Ihanat kissani!! Ilman näitä kahta karvakuonoa elämäni olisi kyllä niin paljon tyhjempää ja tylsempää. Kaksi todella erilaista persoonaa, joiden kiintymys lämmittää ja toilailut saavat nauramaan ihan päivittäin!
T – Tukholma & Tampere. Kas, molemmat kotikaupunkini asettuvat saman aakkosen alle – mainiota! Tukholma on kotikaupunkini, enkä itseasiassa edes halua kuvitella asuvani missään muualla. Viihdyn täällä erinomaisesti, tykkään ystävällisen ruotsalaisesta pikkusuurkaupunkimeiningistä ja sen verran on nykyään jo omaakin historiaa täällä, että en tunne itseäni enää täysin vieraaksi. Enemmän tunnen olevani pihalla Tampereella, vaikka nykyään muistankin jo yleensä punnita itse hedelmät ja vihannekset ennen kassalle menoa. Silti Tampere on aina sydämeni kotikaupunki ja jos pitää valita, olen ensimmäiseksi kuitenkin tamperelainen ja vasta toiseksi tukholmalainen.
U – Uiminen. Rakastan uimista! Erityisesti järvessä ja mieluiten nakuna. 🙂
V – Vihreät. Haluaisin tehdä jotain hyvää, vaikuttaa positiivisella tavalla kehitykseen ja auttaa ihmisiä voimaan paremmin. Liityin keväällä täkäläisiin Vihreisiin, mutta nyt olen ollut hiukan epäilevällä kannalla, että oliko se sittenkään sitä, mitä halusin. Ehkä tähän vaikuttaa, että ensi vuosi on täällä vaalivuosi – eikä kukaan puhu mistään varsinaisesta asiasta vaan vain vaaleista.
W – Wi-Fi. En epäile hetkeäkään, ettenkö pystyisi selviämään ilman nettiyhteyttä – eri asia on se, haluaisinko. Ja ilman sen kummempia analyysejä voin todeta, että en haluaisi.
X – Xoxo. Gossip Girl viittauksella suoraan Netflix-maratoneihin. En tiedä mitään parempaa keinoa nollata stressiaivoja kuin ahmia puoli päivää jotain tv-sarjaa jakso toisensa perään.

Y – Yksinäisyys. En ole ollut koskaan kovin hyvä olemaan yksin. Pikkuhiljaa olen opiskellut yksin olemisen ja yksinäisyyden eroja, mutta en voi kieltää, ettenkö tuntisi oloani tosi yksinäiseksi aika usein.
Z – Zalando. Tai nettishoppailu ylipäätään. Yhä enemmän ja enemmän inhoa pyöriä kaupoissa – etenkin jos tavoitteena on löytää jotain ostettavaa. Netissä valikoima ja shoppailurauha on ihan omaa luokkaansa ja tavarataloissa & putiikeissa tulee lähinnä käytyä hiplailemassa asioita, nuuskuttelemassa hajuvesiä ja sovittelemassa kokoja. Ostokset voi sitten tehdä kaikessa rauhassa kotona.
Å – Ååååå. Eli “oOoo”. Äännähdys, jolla mielelläni ilmaisen ihastusta, iloa, yllätystä, pettymystä, väsymystä, kateutta, intoa, ketutusta, hellyyttä ja suurinta osaa muitakin päivittäin eteen tulevia tapahtumia ja tunteita. Tässä kohtaa kyllä video olisi varmaan selventänyt asiaa paremmin.

Ä – Äiti. Itselleni tärkeintä maailmassa on se, että saan olla äiti. Keväinen kirjoitukseni aiheesta löytyy täältä: Miten minusta tuli äiti.
Ö – Örkki eli Yrjö. Kahden kisun kanssa elelevälle on karvakasaörkit arkipäivää. Sikäli täytyy sanoa plussana omille kehräyskoneille, että eivät kyllä stereotyyppisesti käy kakomassa matolle tai nojatuoliin unohdetulle kashmir-paidalle – vaan yleensä vessaan hiekkalaatikon viereen tai muuhun helposti puhdistettavaan paikkaan.
Kaikkien suureksi helpotukseksi en laita tähän loppuun kuvaa örkistä! 😀

Tein alkuviikosta ensimmäisen kerran itse kasvispullia. Peetu on meillä muutaman kerran kokannut erilaisia versioita “puhalilleistä”, mutta koska niistä ei ollut mitään reseptiin vivahtavaakaan löydöksissä, päädyin tekemään oman sovellukseni kikherne-lehtikaali-porkkanapullista.
Inkiväärin ja  valkosipulin ihanasti ryydittämistä palleroisista tuli niin poskettoman hyviä, että vaikka tänään söin lounaalla samaa ruokaa jo toista päivää peräkkäin, huokailin edelleen onnesta niin paljon, että kollegani taisivat jo totaalisesti kyllästyä.
Ohjeella tulee noin 25 – 30 pyörykkää, mikä riittää hyvin vähintään viiteen-kuuteen annokseen. Puhalillit eivät pahastu pakastamisesta, joten niitä voi yksineläjäkin hyvin tehdä isommankin satsin kerralla. Ja tosiaan – kasvispullat ovat myös täysin vegaaneja ja valmistettu kaikkien hyviä suolistobakteereja suosivien säännösten mukaisesti.

MINTUN MAKOISAT KASVISPULLAT
(noin 25 – 30 kpl)
Ainekset:

• 1 iso sipuli
• n. 3 – 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 porkkanaa (isoa)
• 2 dl vihreitä herneitä (pakaste)
• 1 prk kikherneitä (noin 400 g)
• 3 dl lehtikaalisilppua
• 70 g mantelijauhoa
• 4 rkl arrowjuurijauhetta
• 1 – 2 tl suolaa (vähän riippuen, miten suolaisia kikherneet ovat)
• reilusti mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Laita uuni lämpiämään noin 100 asteeseen.
• Kuori ja raasta porkkanat, inkivääri, valkosipuli ja sipuli.
• Laita kaikki ainekset kulhoon ja sötkötä suht tasaiseksi taikinaksi sauvasekoittimella.
• Tee taikinasta palluroita joko käsin tai kahdella lusikalla leivinpaperilla päällystetylle pellille ja laita uuniin kypsentymään.
• Pyörykät ovat valmiita, kun pinta on saanut pikkuisen kullanruskean sävyn ja ne näyttävät vähän rapeilta. 100 asteisessa uunissa kypsentyminen kestää aika kauan, mutta suolistobakteerien hyvinvoinnin vuoksi kannattaa välttää korkeampia lämpötiloja. Itselläni tosin alkoi tulla nukkumaanmenoaika ja nostin tunnin jälkeen lämpötilan hetkeksi 150 asteeseen.

Kasvispullien kyytipojaksi sopii tietty mikä vaan riisistä bulguriin ja vaikka perunamuusiin. Itse keittelin Paulúnsin kaikenlaisia jyviä, linssejä, kvinoaa ja punaista riisiä sisältävää supermixiä. Kastikkeena mustapippurirouheella, sitruunanmehulla ja tuoreella korianterilla maustettua turkkijogurttia (muuten annos olisikin kokonaan vegaani) ja vähän randomeja rehuja.

Samaa sapuskaa on tosiaan mennyt nyt jo parina päivänä sekä lounaalla että illallisella – ja yhä vaan maistuu niin hyvältä!

[mittaustagi]

Silitys, rapsutus, napsaisu, pyyhkäisy, sipaisu, raapaisu, taputus, nipistys, harominen, helliminen. Tarkoitukseni oli pitää yhden päivän ajan kirjaa, mihin kaikkeen käytän käsiäni. Vain parissa-kolmessa minuutissa lista oli jo niin pitkä, että tajusin tehtävän täysin mahdottomaksi. Kädet ovat käytössä kaikessa ja koko ajan – siksi niistä tulee pitää hyvää huolta. Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lemon Juice & Glycerinen kanssa.
Käsillä tekeminen on ollut aina itselleni hyvin tärkeää. Nuorena maalasin ja piirsin paljon, tein koruja, pujottelin pirta-nauhoja, punoin makramea ja neuloin villasukkia sekä villapaitoja toinen toistaan monimutkaisemmilla kirjoneulekuvioilla. Myöhemmin aloin ommella – ja joitakin vuosia tein sitä työksenikin. Lempipuuhaani oli hääpukujen toteuttaminen. Mitä enemmän helmi- ja paljettikirjailuja morsian halusi, sitä ihanampaa mielestäni.

Ompelua olen jatkanut myöhemminkin, vaikka toteutuksien tahti onkin harventunut aika tavalla. Maalaamisen ja neulomisen olen elvyttänyt uudelleen – ja nautin molemmista todella paljon. Ihan pelkkä oleilu on mielestäni harvoin rentouttavaa, mutta heti, kun käsillä on jotain pientä puuhaa, tunnen kuinka arkipäivän zen valuu jäseniini.
Rakastan tunnustella materiaaleja, kankaita, lankoja ja valmiiden vaatteiden pintoja. Välillä tuntuu kuin sormissani olisi ylimääräiset silmät, jotka näkevät asioita tunnustelemalla ja koskettamalla. Materiaalinörtti minussa hyrisee, kun kohdalle osuu valuvan sileä silkki, kuohkean kimmoisa kashmir, voimaisen notkea nahka.

On aika itsestäänselvää, että käsitöiden tai ylipäätään yhtään minkään tekeminen käsillä, jotka ovat kuivan koppuraiset, rohtuneet ja arat, ei ole sen paremmin miellyttävää kuin rentouttavaakaan. Suomessa valmistettu suomalainen klassikko Lemon Juice & Glycerine on hoitanut tehokkaasti käsiä jo yli 60 vuotta. Nyt tuotesarja on uudistanut ulkonäkönsä ja tuonut markkinoille kaksi uutta, mahtavaa tuotetta.
Olen testaillut uutuuksia muutaman viikon ajan ja olen ollut tosi tyytyväinen molempiin! Lisäksi on ollut ihan mahtavaa löytää uudelleen vanhat, ihanasti sitruunalle tuoksuvat suosikkini.
Lemon Juice & Glycerinen Tehokosteuttava käsivoide on tarkoitettu todella kuiville käsille – eli käytännössä lähes kaikille käsille näin kylmänä vuodenaikana. Se sisältää ihoa kosteuttavaa ja hoitavaa betaiinia ja glyseriiniä sekä vahvistavaa sheavoita ja E-vitamiinia. Tehokosteuttava käsivoide imeytyy todella nopeasti ja siitä syystä se on nykyään suosikkini, joka kulkee mukana käsilaukussa.

Sain testiin myös Lemon Juice & Glycerinen Käsikuorintavoiteen. Se kuorii kuolleet ihosolukot pois tehokkaasti ja auttaa siten käsivoiteen tehoaineiden imeytymisessä. Kuorintavoide ei sisällä muovirakeita vaan elvyttävästi hierovat luomuriisirakeet kuorivat ihon niin, että lopputulos on aivan ihanan samettinen. Sisältää ihoa pehmentävää glyseriiniä ja betaiinia.
Näiden kahden uutuustuotteen lisäksi Lemon Juice & Glycerine -sarja sisältää erilaisia käsivoiteita, jalkavoiteita ja saippuoita. Kaikki ihanan raikkaasti sitruunalta tuoksuvia.

Haluaisitko voittaa itsellesi Lemon Juice & Glycerinen uutuustuotteet? Vastaa kysymykseen: minkä käsillä tekemisen taidon haluaisit oppia? viimeistään keskiviikkona 22.11. ja olet mukana arvonnassa!
Osallistuneiden kesken arvotaan 2 tuotepakettia (sis. tehokosteuttava käsivoide ja käsikuorinta, palkinnon arvo noin 9 €). Arvonnan tarkemmat säännöt löytyvät täältä.
 

Oletko suunnittelemassa (joulu)shoppailua Tukholmassa? Tässä pari sample sales -tapahtumaa, jossa tulee taatusti tehtyä mahtavia löytöjä.
Acne Studios on ehdoton must kaikille fashionistoille ja Baron tarjoaa laadukkaita & tyylikkäitä weekend bagejä, salkkuja etc. hyvään hintaan.

BARON:

[mittaustagi]

Kuva: Richard Barrett / WWF UK
Olen periaatteessa sitä mieltä, että mihin tahansa muutokseen johtavien syiden tulisi olla positiivisia ja kannustavia. Uhkakuvilla pelottelu aiheuttaa vain ahdistusta ja pahaa oloa. Pahimmillaan todellisuus tuntuu niin masentavalta, että sitä mieluummin sulkee silmänsä ja korvansa – ja pakenee kieltämisen kuplaan. Ilmastonmuutos on jo sanana niin iso ja vaikuttava, että helposti tuntuu sekä turhalta että turhauttavalta yrittää tehdä jotain asian hyväksi. Ajattelin nyt kertoa, että asia ei ole niin. Auttaminen on yksinkertaista ja helppoa, pienelläkin osallistumisella on suuri merkitys. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä WWF:n kanssa.

Arktinen alue
Lumettomat ja vesisateiset, pimeät talvet on ollut arkipäivää täällä meilläpäin jo niin monta vuotta, että vähitellen unohtuu, miten Tukholmassakin oli joskus hankia ja valkoista lunta. Konkreettisesti ja erittäin omakohtaisesti ilmaston lämpeneminen iski kuitenkin jo aikas monta vuotta sitten, kun olimme perheen kanssa vaeltamassa Alpeilla. Reitin varrella oleva jäätikkö oli pienentynyt lyhyessä ajassa niin paljon, että seurueemme paikallinen jäsen joutui nieleskelemään kyyneliään näyn kohdatessaan. Radikaalisti kutistuneen jäätikön aiheuttama järkytys oli niin suuri, että sitä ei voinut peittää meidän tietämättömien katseilta.
Postauksen otsikko on kieltämättä hiukan provosoiva, mutta lumi ja jää merkitsee monille lajeille turvaa ja piiloa, synnytys- ja pesäpaikkaa, kulkutietä, ravinnonlähdettä, saalistus- ja lepopaikkaa – eli kotia ja elinympäristöä. Mikäli jäätiköt katoavat, katoavat myös niitä kotinaan pitävät eläimet (WWF – Arktinen alue).
Tulilinjalla on esimerkiksi ainoastaa arktisella alueella elävä jääkarhu. Se saalistaa vain jään päällä ja pitää olla tarpeeksi kylmää, että jääkarhuemo voi synnyttää poikasensa. Tiedän, että juuri nyt ainakin yhden jääkarhuja rakastavan Peetun sydäntä puristaa.

Kuva: Steven Kazlowski / WWF
WWF:n tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien suojeleminen. Ryhtymällä Lumi-kummiksi voit auttaa tuossa ensiarvoisen tärkeässä – elämää ylläpitävässä – työssä. Lumi-kummius on helppoa: yksi ilmoittautuminen riittää ja sen jälkeen valitsemasi “kummisumma” menee tililtä automaattisesti. Minimi on 8 euroa/kk – eli hädin yhden pullakahvin verran.
WWF:n sanoin:
”Luonnonsuojelu on kestävyyslaji, joten säännöllinen tukeminen kummina on todella tärkeää. Jokainen euro tulee tarpeeseen ja se kohdistetaan tehokkaasti sinne, missä avun tarve on suurin.”
Lumi-kummien elintärkeä apu ohjautuu jääkarhujen lisäksi myös muiden uhanalaisten ja erityisesti ilmaston lämpiämisestä kärsivien lajien auttamiseen. Naali, mursu, kiljuhanhi ja maitovalas ovat kaikki hätää kärsimässä ihmisen toimien takia.
Jos mietityttää, mitä ihanaa antaisi joululahjaksi ystävälle tai perheenjäsenelle, jolla on jo kaikkea, sanoisin, että ei ole juuri parempaa lahjaa kuin tulevaisuuden turvaaminen ja elämän säilyttäminen maapallolla. Kuukausikummiksi ryhtymisen lisäksi on nimittäin mahdollista tehdä myös kertalahjoitus – ja ehkäpä samalla rohkaista lahjan saajaa itseäänkin liittymään Lumi-kummiksi!
Kaikki ilmaston lämpiämisen hillitsemiseen liittyvät toimet ovat tärkeitä. WWF toimii sekä konkreettisesti auttamalla jäästä ja lumesta riippuvaisia eläimiä niiden luonnollisilla asuinalueilla että yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasolla. Jokainen voi kuitenkin tehdä voitavansa esimerkiksi liittymällä Lumi-kummiksi, mutta myös miettimällä omia arkipäivän valintojaan. Kierrättäminen, ylipäätään kuluttamisen vähentäminen ja lihan käytön radikaali vähentäminen ovat omia baby-steppejäni.

Kuva: Steve Morello / WWF
Ettei nyt menisi aivan paasaamiseksi, niin laitetaanpas tähän loppuun vielä pieni arvonta!
Vastaa kysmykseen: “Onko WWF:n toiminta sinulle tuttua ja jos on, niin mitä kautta?” niin osallistut arvontaan, jossa palkintona on yksi kahden hengen lippupaketti Planeettamme Maa -konserttiin Hartwall Areenalle 24.2.2018.
Tässä vielä linkki tarkempiin kilpailusääntöihin. Kilpailun päättymispäivä on lauantai 18.11.
Kaikki kuvat: WWF