Indiedaysin synttärit on jo ylihuomenna!! Täällä alkaa pieni vaate-/asuste-/meikki- ja kampausstressi puskea pintaan. Edelleenkään ei ole mitään käsitystä, mitä laittaisin päälleni. Yhdet kengät tosin on hankittuna. Niiden kärki pikkuisen vilahtikin jo tässä postauksessa. Pelkillä kengillä ei kuitenkaan pitkälle pötki…

Jotkut onnelliset bloggarikollegat saavat skipata laittautumishuolet, koska pääsevät ammattilaisten käsittelyyn ennen juhlia. Hetken jo mietin itsekin, että pitäiskö bookata aika hiustenlaittoon ja meikkiin, mutta taidan nyt kuitenkin yrittää värkätä itse jotain. Onneksi sain täksi illaksi ajan kampaajalleni ja nyt jo aika groteskiksi muodostunut tyvikasvu saadaan värjättyä piiloon.

Yksi suuri kysymys on, annanko hiusten olla auki vai pitäisikö ne nostaa ylös. Jotenkin juhlalookiin mielestäni kuuluu kiinni olevat hiukset. Toisaalta arkisin kuljen todella harvoin tukka auki. Vaikka periaateessa lähtisin liikkeelle hiukset avoinna, jossain vaiheessa alkaa karvojen määrä käydä hermoille ja vähintään sutaisen hiukset solmulle niskaan. Siksi vapaana liehuva kiharakampaus olisi kuitenkin muutos normaaliin arkilookiin…

 Yritin etsiskellä netistä sellaisia kuvia kampauksista, joissa olisi vähän omia hiuksiani muistuttava lähtökohta. Hayden Panettiere on mielestäni ihan juhlava sekä hiukset kiinni että auki. Tuollaisen söherönutturan, tai ainakin jotain sen tapaista, saattaisin onnistua saamaan aikaiseksi itsekin. Kunhan vain varusteina olisi riittävän iso kasa pinnejä ja tuhti pullo hiuslakkaa… 

 Trendikkäästi nonchalantti kiharakampaus voisi kyllä sopia Indiedaysin synttäreitten tyyliin… Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mitkään Linnan juhlat. Vähän tuon tapaista olen tehnytkin hiuksilleni vanhan uskollisen föönikihartimen avulla.

 Nicole Kidmannin nutturakampaus on mielestäni erittäin elegantti. Tuollainen vaan ei taida kyllä onnistua ilman taitavaa kampaajaa. Ja nimenomaan sellaista kampaajaa, joka ymmärtäisi, että nutturakampauksen ei tule olla pönäkkä tätikampaus.

 Scarlett Johanssonin kaunis retro-kiharakampaus vaatisi varmasti kunnon kiharrusraudan onnistuakseen kunnolla. Muutenkin olen kyllä sellainen pörröpää, että mahtaiskohan kikkurat pysyä kovinkaan kauaa noin elegantissa järjestyksessä. Haha!

Meikin suhteen taidan pysytellä vanhalla hyväksi koetulla linjalla. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että meikkaan kuten tavallisestikin, mutta laitan vähän näyttävämmät rajaukset silmiini. Tekisi mieleni testata joskus kunnon sumusilmämeikkiä – jotenkin tuntuu, että se voisi sopia – mutta nyt tähän hätään en taida ehtiä harjoitella tarpeeksi, joten mennään vanhalla ja turvallisella linjalla tuon kanssa..

Ja mitähän ihmettä sitä laittaisi päällensä… :DD

Elsa Billgrenin blogi on yksi Peetun suosikkiblogeista. Muutama päivä sitten värikäs ja viehättävä bloggari esitteli viimeisimmän kenkälöytönsä, hurmaavat TopShopin glittereillä pimpatut avokkaat. Peetun budjetti ei juuri nyt taipunut uusien kenkien hankintaan, mutta pienellä vaivalla vanhoista Monkin avokkaista tuli tosi hienot.

Aivan mielettömän hienot glitterikorot!

Kengät on tosiaan ostettu Monkilta noin kolme vuotta sitten. Tuunausprojektin hyvä puoli on se, että ei haittaa yhtään, vaikka korot olisivat kolhiintuneet pahastikin ennen glitterin liimaamista. Pienet epätasaisuudet peittyvät ja tasoittuvat liiman ja kimalluksen avulla.

Alunperin Peetun ajatuksena oli laittaa kimallusta myös kenkien kärkeen, mutta päätyi sitten pimppaamaan vain korot. Ihan hyvä päätös mielestäni – ja voihan kärjen päällystää glitterillä myöhemminkin. Jos vaikka alkaa tuntua, että elämästä puuttuu säihkettä… 🙂

Tuunausprojektiin tarvitaan irtohilettä – tuohan voi olla vaikka minkä väristä – ja tavallista tekstiililiimaa. Tai itseasiassa Peetu ei sitten lopulta käyttänyt ihan tavallista tekstiililiimaa, vaan liimaa, jossa on jo itsessään mukana vähän glitteriä. Lopputuloksesta tulee tällä tavalla helpommin tasainen ja peittävämpi. Yksi kerron liimaa ja sen päälle siroteltu kimallus riittää hyvin.

Sekä liima että glitteri on ostettu Panduro Hobbystä, joka on täkäläinen ihan tavallinen askartelukauppa.

Tuunausprojektin päätteeksi Peetu suihkutteli korot vielä kaikken jämäkimmällä hiuslakalla, mitä taloudesta löytyy. Näin pienet irtohileetkin pysyvät paikoillaan ainakin vähän aikaa. Eikä tuo nyt suuri ongelma ole, jos glitterit vähän rapisee. Liimaa ja kimallusta riittää kyllä pienten naarmujen korjaamiseen!

Kuvittelen olevani aika kouliintunut ja mediavalveutunut kuluttaja. Innostun kyllä asioista, mutta varsinkin ostopäätösten kohdalla haluan ajatella, että teen asiat oman pääni mukaan ja pahemmin piittaamatta, millaista mainontaa tajuntaani on syötetty. En vastusta mainoksia missään tapauksessa – päinvastoin – yleensä pidän niitä ihan hyvänä lähtökohtana saada ensimmäinen info esim. uusista tuotteista. Kuitenkin mainonta on vähän kuin deitti-ilmoitus. Jokainen yrittää esiintyä parhaimmassa mahdollisessa valossa ja ainoana oikeana valintana – joskus jopa totuuden rajoja taivutellen.

No, ehkä nyt sitten kohtasin juuri sen oikean “deitti-ilmoituksen”. Rakastuin nimittäin aivan ensi silmäyksellä Lindexin uuteen Modern Preppy -mallistoon, kun tänäaamuna avasin sähköpostiin tulleen tiedotteen. Olen ollut aivan tietoinen, että Lindexiltä saa kivoja ja raikkaita perusvaatteita, mutta kuitenkaan en ole koskaan oikein osannut ostaa sieltä muuta kuin sukkahousuja ja satunnaisia neulesormikkaita. Ja tunnustan ihan häpeilemättä, että iso osa ihastuksestani johtuu kampanjan tähdestä Gwyneth Paltrowsta. Niin raikas, luonollinen, rennosti tyylikäs ja aidonoloisesti iloinen hän on sekä mainoskuvissa että videossa, että vaatteetkin näyttävät häpeilemättömän hyviltä.

Ja siis olisihan siellä vaikka mitä kivaa, joka sopisi paremmin kuin hyvin myös Mintun garderobia piristämään..

Raidallista jakkua olen ihaillut jo pidempään yhden bloggarikollegan päällä. Raitakuosi tekee jakusta todella tyylikkäällä tavalla vähän vähemmän tärkeilevän ja monta astetta iloisemman kuin perinteisistä bleiserisisaruksistaan. Asustuksesta riippuen yleisilme voi olla myös sailor-henkinen tai sporttinen. En tiedä, olisiko minusta vihreiden housujen käyttäjäksi, mutta kuvassa ovat kyllä kivan näköiset!

Kyllä. Mainoskuvalla on väliä! Haluan halia onnellisena kivaa laukkua – ja yhdistää paljettitopin neuletakkiin ja valkoiseen hameeseen…

Ja vielä ihan täydellinen palmikkoneule sekä raikkaat palloshortsit! Me likes!!

Nyt vaan herää pari kysymystä, kun en niin Lindexin juttuja tunne. Ensinnäkin mikähän on tämän malliston hintataso? Pitääkö sitä taas varautua vararikkoon á la Marni @ H&M vai onko nämä normaalia Lindexiä? Ja toinen juttu, onkohan nämä samalla tavalla yhdessä päivässä loppuunmyytävää kampetta, vai kuuluvatko pysyvämpään mallistoon?

Kannattaa katsoa mainosvideo – se on ihana!

http://www.youtube.com/watch?v=sVTtobuZrA4&hd=1

Yksi juttu on ainakin varmaa. Lanseerauspäivänä 21.3. kolkuttelee Lindexin ovia ainakin eräs Minttu. 🙂

Ihan ensimmäisenä täytyy nyt ihmetellä, että miksi ihmeessä meidän Kissa syö kaikki tulppaanit?? Siis eikö niiden pitäisi olla pikkuisen epäterveellistä ravintoa? Ja eikö kissojen pitäisi noin niinkuin yleensä olla aika tarkkoja siitä, mitä ne pistää suuhunsa? Nyt puhutaan siis todella tulppaanien syömisestä – ei mistään leikkimielisestä raatelusta tai muusta luonteenomaisesta pahanteosta. Jostain syystä vain värikkäät terälehdet kelpaavat. Vihreät lehdet ja varret saavat olla aivan rauhassa. Mutta kuinka kaunis sellainen vihreä risukimppu maljakossa sitten on? Ihan hyvin tuo karvainen tuholainen näyttää kuitenkin voivan – oudosta ruokavaliostaan huolimatta…

Tänään oli taas sellainen tyypillinen kevyesti lorvihenkinen maanantaipukeutumispäivä. Oranssinruskeat farkut ovat mukavan leppoisat, mutta pikkuisen yritin hämätä perusmaanantaifiiliksiä särmällä kauluspaidalla. Poikkesin vähän asioille töitten jälkeen ja kriittinen valoisuusaste oli ehtinyt melkein ohittua. Nopsaan tulee pimeetä edelleen, vaikka ihanan valon määrä onkin lisääntynyt niin, että – ystäväni sanoin – tuntuu ihan mahanpohjassa asti!

Kyllä. Korvassani kasvaa termostaatti.

• farkut, Cheap Monday
• neuleliivi, JC
• kauluspaita, H&M

Eilinen meni aika kiitettävästi sohvan nurkassa löhöten… Ensin tiskattiin Peetun kanssa massiivinen cocktail party -tiski ja sitten parkkeerattiin olkkariin Spriten, pop cornien ja Greekin kolmossesongin kanssa. Jotenkin jopa treenaamisen ajatteleminen tuntui liian raskaalta. Haha! Tästä syystä viime viikon treeniraportti tulee vasta tänään…

Viikon suurin uutinen on se, että kävin pitkästä aikaa lenkillä! Juoksin – tai lähinnä hölkkäilin hyvin varovaisesti – noin 40 minuutin lenkin. Mittaan aina lenkkini ajassa enkä pituuden mukaan ihan laiskuuttani. En jaksa selvittää montako kilometriä lenkkini ovat ja koska en juokse valmiilla radoilla, ei tietoa myöskään tarjoilla valmiina.

Juokseminen sujui keskinkertaisesti. Pikkuisen paremmin kuin pelkäsin, mutta selkeästi huonommin kuin toivoin. Lenkin jälkeen päätin pyhästi ottaa vihdoinkin yhteyttä fysioterapeuttiin. Sitä suositeltiin työpaikan kuntokartoituksessakin. Olen vaan niin toivottoman huono käymään lääkärissä tai mihinkään siihen viittaavassa. Mutta kyllä nyt on otettava kaikki keinot käyttöön, että saadaan tuo selkä kuntoon.

TREENIT VKO 10

Maanantai, SATS Boxning 75 min

• Maanantai-illan huippukohta on ilman muuta boxning! Saatiin onneksi molemmat Peetun kanssa piletit tunnille, vaikka Peetu oli ensin jonotuslistalla. Tuntuu, että juuri tämän tapainen liikunta tekee erityisen hyvää tietokonehommissa jumittuneille hartioille.

Keskiviikko, SATS Balance 55 min

• Jostain syystä Balance tuntuu sopivan selälleni paremmin kuin jooga, vaikka aika paljon niissä on samanlaisia liikkeitä. Tällä kertaa balanseerausta haittasi oikean jalan hillitön suonenveto. Ihan älytöntä, millaiseen kramppiin pohje ja takareisi voi tietyissä liikkeissä mennä! Olen yrittänyt muistaa aina silloin tällöin napsia magnesiumia, jonka pitäisi auttaa suonenvetoon, mutta näköjään välillä ei auta yhtikäs mikään.

Lauantai, lenkki 40 min lihaskunto kotona 20 min + venytykset

• Lenkki tosiaan meni vähän sådär, mutta olen silti iloinen, että sain kuitenkin lähdettyä. Kaikkea takkuisuutta en tietenkään voi laittaa selän piikkiin – kyllähän pitkä tauko juoksemisessa tuntui myös. Tunsin oloni tosi reippaaksi, kun tein kotona vielä perusteellisen vatsa- ja selkälihastreenin osittain kahvakuulan avulla. Yleensä kotiin tullessa on vain kiire suihkuun. 🙂

Tykkään kovasti juosta täällä meidän kotikulmilla. Kanaalin rannalla riittää puulaitureita, joilla lenkkeily tuntuu miellyttävämmältä kuin asfaltilla, mutta kuitenkin saa olla “ihmisten ilmoilla”. Olen aika arka juoksemaan missään metiköissä yksinäni, vaikka miten olisi päivänvaloa ja muita lenkkeilijöitä.

Joskus aikoinaan, kun vielä asuimme Tampereella, sain yhden iltalenkin päätteeksi hullun äijän kimppuuni ja siitä on jäänyt vähän epärationaalinen pelko… Tuo episodi päättyi kyllä hyvin. Olin lenkillä alueella, jossa on pääasiassa omakotitaloja. Pinkaisin pakoon yhden talon luokse ja soitin ovikelloa, vaikka kello oli jo melkein 23.00 sunnuntai-iltana. Vanhempi rouva tuli aukaisemaan ja nappasi minut oven taakse turvaan, kun tajusi tilanteen. Ahdistelijani jäi huutelemaan ulkopuolelle hävyttömyyksiä niin pitkäksi aikaa, että rouvan soittamat poliisit saivat poimittua hänet rauhoittumaan. Itse sain loppumatkalle kyydin poliisiautolla kotiin.

Loppu hyvin kaikki hyvin tässäkin tapauksessa, mutta tästä syystä lenkkeilen mieluiten asuinalueilla ja kaduilla, joilla on ihmisiä liikenteessä.