Day: March 14, 2012

Nyt seuraa kuvia ja reseptejä viime lauantain Cocktail Partysta!

Väkeä juhlissa oli vähän reilut 20 henkeä, Mintun, Karkin ja Peetun kavereita sulassa sovussa. Niin kivaa! Resepteihin ei ole valitettavasti mitään tarkkoja mittoja tai määriä, perheen pääkokki (not me!) ei juuri puuhastele mittojen kanssa. Yleispätevä nyrkkisääntö kuitenkin on, että cocktail-paloja pitäisi laskea noin 3 – 5 kpl/henki/tunti. Yleensä cocktail-kutsut eivät kestä kuin muutaman tunnin ja mekin päätimme, että klo 19.00 alkavat kutsut muuttuvat klo 23.00 vapaamuotoisiksi bileiksi, jolloin syötävää joko on jäljellä tai ei ole.

Rrrakastan järjestää juhlia ja kutsua väkeä kotiini. Niinpä näillekään juhlille ei ihan varsinaisesti ajateltu muuta syytä kuin kevään tulo ja muut ihanat elämänvaiheet. Koko meidän porukalle sopiva lauantai osui kuitenkin juuri sille viikonlopulle, kun Karkki täytti 22 v., joten tulihan niistä nyt sitten pikkuisen samalla myös Karkin synttärit.

Yksi cocktail-paloista oli pikkuisissa kulhoissa tarjoiltu pikantti katkarapu-cocktail. Alunperin ystäväni Tinnin bravuuri ja sittemmin yksi Peetun valmistamista vakioherkuista. Tuo katkarapu-cocktail toimii nimittäin aivan loistavasti myös päivällisenä nuudeleitten kanssa!

TINNIN KATKARAPU-COCKTAIL

 Ainekset:

1 kynsi valkosipulia

n. 50 g katkarapuja/henki

tuoretta chiliä 1-2 palkoa

tuoretta inkivääriä

tuoretta korianteria

avocadoa n. 1/4 per hlö

2-3 kirsikkatomaattia/hlö

Valmistus:

Valkosipuli, inkivääri ja chili kiehautetaan öljyssä (voi lisätä myös hiukan punasipulia). Lisätään katkaravut (ei kiehauteta) ja yrttimausteet (basilika toimii myös). Mausta thai-chili-kastikkeella, suolalla ja lisää tarvittaessa chiliä. Sitruunan mehu sopii myös mausteeksi. Pilko avokadot ja maukkaat pikkutomaatit mukaan.

Voidaan tarjoilla haaleana (tai kylmänä).

Lisäksi meillä oli tarjolla tapenade-patonkeja, (tapenaden ohje löytyy täältä), pecorino-karpalohillokeksejä (meidän viikunahillo oli mennyt huonoksi… ihmiset tykkäsivät silti ihan hulluna tuosta aika avantgardista yhdistelmästä… ;D), fetajuusto-aurinkokuivattu tomaatti-oliivi -rullia ja herkkusieni-kinkku -rullia. Lisäksi erilaisia herkullisia oliiveja ja Peetun salaisella reseptillä valmistamia törkeän hyviä suklaa-vadelma minisynttärikakkuja.

Rulliin käytettiin Fazerin sellaista vähän tortillamaista ohutta leipää. En ottanut leipäpussista kuvaa, kun ilman muuta ajattelin, että tuote löytyy linkattavaksi heidän kotisivuiltaan – no, ei ainakaan tähän hätään löytynyt…

Fetajuustotäyte on yksinkertaisuudessaan muusattua fetajuustoa (kannattaa löysentää Philadelphia-juustolla tai smetanalla, jos on kovin kuivaa…), pilkottua aurinkokuivattua tomaattia ja maukkaita oliveja pieniksi pilkottuina. Mössö levitetään lätyn päälle, rullataan ja leikataan halutun kokoisiksi siivuiksi.

Herkkusienitäyte pitää sisällään pieneksi pilkottua voissa paistettua herkkusientä ja tavallista leikkelekinkkua. Peetu ei oikein muistanut, mitä mausteita käytti, mutta kuulemma balsamiviinietikkaa ja vähän suolaa ainakin. Viillennetyt sienet sotketaan sopivaan määrään turkkilaista jogurttia niin, että lopputuloksena on mukava, ei liian kostea, mutta ei myöskään liian irtonainen mössö. Tässä käytettiin samoja Fazerin leipälättyjä (ilmeisesti joku Lapin perinneleipä tms.. ihme, että täältä edes saa tuollaista…), joiden päälle levitettiin ensin kinkun siivuja (kalkkunaleike tms toimii varmasti ihan yhtä hyvin) ja kinkkujen päälle sienimössö. Sitten vain rullaus ja leikkaus. 🙂

Meillä oli myös hienoja cocktaileja. Tämä ei ole yksi niistä. Tämä on tulppaani, jonka Kissa sitten söi… 🙂 Mintun toppi on Styleinin.

Iloinen Karkki avaa lahjoja. Karkin toppi TopShop.

Lisää käytännössä testattuja, hyviä ja helppoja cocktail-palaohjeita löytyy täältä: Helpot ja nopeat cocktail-palat.

Indiedaysin synttärit on jo ylihuomenna!! Täällä alkaa pieni vaate-/asuste-/meikki- ja kampausstressi puskea pintaan. Edelleenkään ei ole mitään käsitystä, mitä laittaisin päälleni. Yhdet kengät tosin on hankittuna. Niiden kärki pikkuisen vilahtikin jo tässä postauksessa. Pelkillä kengillä ei kuitenkaan pitkälle pötki…

Jotkut onnelliset bloggarikollegat saavat skipata laittautumishuolet, koska pääsevät ammattilaisten käsittelyyn ennen juhlia. Hetken jo mietin itsekin, että pitäiskö bookata aika hiustenlaittoon ja meikkiin, mutta taidan nyt kuitenkin yrittää värkätä itse jotain. Onneksi sain täksi illaksi ajan kampaajalleni ja nyt jo aika groteskiksi muodostunut tyvikasvu saadaan värjättyä piiloon.

Yksi suuri kysymys on, annanko hiusten olla auki vai pitäisikö ne nostaa ylös. Jotenkin juhlalookiin mielestäni kuuluu kiinni olevat hiukset. Toisaalta arkisin kuljen todella harvoin tukka auki. Vaikka periaateessa lähtisin liikkeelle hiukset avoinna, jossain vaiheessa alkaa karvojen määrä käydä hermoille ja vähintään sutaisen hiukset solmulle niskaan. Siksi vapaana liehuva kiharakampaus olisi kuitenkin muutos normaaliin arkilookiin…

 Yritin etsiskellä netistä sellaisia kuvia kampauksista, joissa olisi vähän omia hiuksiani muistuttava lähtökohta. Hayden Panettiere on mielestäni ihan juhlava sekä hiukset kiinni että auki. Tuollaisen söherönutturan, tai ainakin jotain sen tapaista, saattaisin onnistua saamaan aikaiseksi itsekin. Kunhan vain varusteina olisi riittävän iso kasa pinnejä ja tuhti pullo hiuslakkaa… 

 Trendikkäästi nonchalantti kiharakampaus voisi kyllä sopia Indiedaysin synttäreitten tyyliin… Kysymyksessä ei kuitenkaan ole mitkään Linnan juhlat. Vähän tuon tapaista olen tehnytkin hiuksilleni vanhan uskollisen föönikihartimen avulla.

 Nicole Kidmannin nutturakampaus on mielestäni erittäin elegantti. Tuollainen vaan ei taida kyllä onnistua ilman taitavaa kampaajaa. Ja nimenomaan sellaista kampaajaa, joka ymmärtäisi, että nutturakampauksen ei tule olla pönäkkä tätikampaus.

 Scarlett Johanssonin kaunis retro-kiharakampaus vaatisi varmasti kunnon kiharrusraudan onnistuakseen kunnolla. Muutenkin olen kyllä sellainen pörröpää, että mahtaiskohan kikkurat pysyä kovinkaan kauaa noin elegantissa järjestyksessä. Haha!

Meikin suhteen taidan pysytellä vanhalla hyväksi koetulla linjalla. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että meikkaan kuten tavallisestikin, mutta laitan vähän näyttävämmät rajaukset silmiini. Tekisi mieleni testata joskus kunnon sumusilmämeikkiä – jotenkin tuntuu, että se voisi sopia – mutta nyt tähän hätään en taida ehtiä harjoitella tarpeeksi, joten mennään vanhalla ja turvallisella linjalla tuon kanssa..

Ja mitähän ihmettä sitä laittaisi päällensä… :DD

Old stuff