[mittaustagi]
[conversionpixel campaign=’Two Oceans’ title=’Kun kesä alkaa oikeasti!’]

Milloin kesä virallisesti alkaa? Onko se silloin, kun lauletaan suvivirsi (vaikka ulkona sataisi räntää)? Onko se silloin, kun kalenterissa lukee “kesäkuu”? Vai onko se silloin, kun lämpömittari näyttää yli 20 asteen lämpötilaa?
Aikaisemmin suvivirsi oli itselleni se juttu  – ja muistan itkeneeni kuin vesiputous tyttöjen viimeisessä Suomi-koulun kevätjuhlassa täällä. Ja osittain juuri siksi, että tiesin sen olevan viimeinen momentum laatuaan. Nykyisin kesän alkua merkkaa muut jutut ja niistä ajattelin nyt kertoa tässä Indiedaysin ja Two Oceansin kampanjan yhteydessä.
Ihan nyt viimeisenä parina vuotena tärkein ja selkein merkki kesän alkamisesta on se, että Peetu lennähtää Uumajasta kotiin. Se tarkoittaa myös sitä, että kotona nautittavien aterioiden taso nousee noin ziljoona prosenttia.
Ei ehkä ole kovinkaan yllättävää, että muutenkin vuodenaikoihin liittyvät merkkipaalut on meillä varsin selkeästi kytköksissä ruokailuun. Mikä voisi olla tärkeämpää? Ei ole selkeämpää talven loppumisen merkkiä kuin kevään ensimmäinen parvekkeella lounaaksi nautittu fetasalaatti. Olkoonkin, että kesken lounaan piti hakea se toinen kashmir-huivi hartioille.

Kevään ja kesän rajapinnassa on yksi asia ylitse muiden – ja se on parsa. On vaikea keksiä mitään, joka olisi niin leimallisesti alkukesän juttu. Kun kotimaiset mansikat ja uudet perunat tulee kauppoihin, sitä on jo jotenkin tottunut kesän ajatukseen. Parsa-aika on eri asia – silloin (eli juuri nyt!) tietää, että kesä on todellakin alkanut.
Parsa on hiukan mutkikas kaveri siinä mielessä, että sen kanssa ei ihan mikä tahansa viini sovi. Parhaiten parsan luonteeseen taipuu raikkaat, ehkä jopa hiukan pirskahtelevat valkoviinit. Rypäleistä suosittelisin skippamaan ainakin chardonneyn ja suosimaan sauvignon blanc tai riesling -viinejä. Raikas ja maultaan “vihreä” Two Oceans sauvignon blanc sopii erinomaisesti parsan kanssa – ja boksista riittää isommallekin porukalle.

Kesän ensimmäiset grillijuhlat tarkoittaa Mintun kalenterissa sitä, että nyt se odotettu vuodenaika on vihdoin taas täällä! Meidän grilli ei ole suurensuuri, mutta kyllä siinä neljälle hengelle herkut valmistuu helposti. Ja jos hiukan tiivistetään, niin kyllä vähän suuremmallekin seurueelle. Se täytyy sanoa, että on kyllä ihan hurjan mahtavaa, että meidän taloyhtiössä on sallittua grillata omilla parvekkeilla!
Grilliruuan kanssa sopii yleensä parhaiten keskitäyteläinen ja melko marjainen punaviini. Riippuu tietenkin paljon siitä, mitä grillaa, mutta jos hiilille on matkalla random valikoima vihanneksia, juustoa ja makkaroita, paras valinta viiniksi on pehmeä ja puolivahva punaviini, kuten esimerkiksi Two Oceans shiraz.

Meillä oli eilen viralliset kesäkauden avajaiset grillauksen ja yhdessäolon merkeissä. Hiukan kesäkelit pettivät ja alkupalojen (parsa) jälkeen oli pakko siirtyä sisälle nauttimaan grilliherkuista. Rakastan grilliruokaa noin niinkuin ihan riippumatta siitä, mitä milloinkin hiilillä on kypsennetty. (Olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä on joku primitiivinen juttu, että “tulella” kypsennetty ruoka tuntuu vain jotenkin erityisen hyvältä!)
Kesäkurpitsa on yksi vakiojutuista, joita aina päätyy grilliin, mutta tällä kertaa Peetu teki hiukan päivitetyn version aiheesta. Sitruuna- ja persiljamarinoiduista kesäkurpitsoista tuli niin poskettoman hyviä, että haluan jakaa reseptin näin grillaussesongin alussa myös teille.

SITRUUNAN JA PERSILJAN KANSSA GRILLATTU KESÄKURPITSA
Ainekset:

• 1 valkosipulin kynsi
• 1/2 sitruuna
• 1/2 ruukku persiljaa
• 1 dl oliiviöljyä
• suolaa
• pippuria myllystä
• 1 kesäkurpitsa

Valmistus:
Puserra valkosipuli, raasta sitruunan kuoren keltainen osa ja purista mehu. Sekoita kaikki marinadin ainekset ja pyörittele noin sentin paksuisiksi viipaleiksi leikatut kesäkurpitsat siinä. Grillaa siivut molemmin puolin kunnes ne saavat kivan värin. Kaada loput marinadista valmiiksi grillattujen kesäkurpitsojen päälle.
Koska tämä on alkoholia maahantuovan yrityksen kanssa tehty yhteistyö, olen poikkeuksellisesti laittanut kommenttien valvonnan päälle. Kommentointi on siitä huolimatta oikein tervetullutta – kiinnostaisi kovastikin tietää, mitkä asiat siellä ruudun toisella puolella merkkaa kesän alkamista. Lomat? Talviturkin heittäminen? Helsingin puolimaratoni? Vai joku muu..

Testasin jokin aika sitten lehdestä löytämääni tandoorilohen reseptiä ja kalasta tuli niin älyttömän herkullista, että haluan ehdottomasti jakaa ohjeen myös teille. Tai ainakin sen version ohjeesta, joka tuli, kun tein vähän omia sovelluksiani.
Itse en harrasta mitään erityisiä ruokavalioita, mutta hoksasin juuri, että tässähän ei ole juuri lainkaan nopeita hiilihydraatteja. Eli eikös resepti silloin sovellukin myös aakkos-diettiä noudattaville?
Lohen kaveriksi sopii erinomaisesti mintulla ja korianterilla maustettu mehevä papu-omenasalaatti. Turkkijogurtti on herkkuani, joten sitä löytyy niin kalan yltä kuin lisukkeenakin.

TANDOORILOHI
Ainekset:

• n. 900 g lohifile, jossa on nahka tallella
• 4 rkl tandoorimaustetta (itse käytin jauhetta, mutta tandooripasta käy varmasti myös)
• 2,5 dl turkkijogurttia

Valmistus:
Laita lohi uunin kestävään vuokaan nahka alaspäin. Sekoita tandoorimauste ja jogurtti. Levitä kastike lohen päälle ja laita jääkaappiin marinoitumaan ainakin 2 tunniksi (itse pidin melkein 4 tuntia).
Lämmitä uuni 200 asteiseksi ja laita lohi paistumaan uunin keskiosaan. Paista noin 20 minuuttia. Lohi saa jäädä vähän meheväksi, joten paistoaikaa ei kannata liioitella. Anna levätä hetki ennen tarjoilua.

PAPU-OMENASALAATTI
Ainekset:

• 1 paketti mustia papuja
• 1 paketti valkoisia papuja
• reilu puolikas kurkku
• 1 vihreä omena (Granny Smith on hyvä!)
• 1 – 2 shalottisipulia
• 1/2 ruukkua tuoretta minttua
• 1 ruukku tuoretta korianteria
• 1 limen mehu
• 2 rkl oliiviöljyä
• sormisuolaa

Valmistus:
Huuhtele pavut juoksevan kylmän veden alla. Hienonna yrtit pieneksi. Kuutioi kurkku ja omena, silppua sipulit tosi pieneksi. Sekoita kastikkeen ainekset ja mausta suolalla. Sekoita kaikki papusalaatin ainekset kulhossa.
Tarjoile lohi lämpimänä ja salaatti kylmänä. Lisukkeeksi mielellään vähän lisää turkkijogurttia.

Sekä tandoorilohi että papusalaatti ovat mainioita tarjottavia vähän isommallekin porukalle. Kumpaakin valmistuu suht vaivatta enemmänkin ja salaattikin vain paranee, jos sen tekee valmiiksi muutamaa tuntia aikaisemmin. Eli illallisvastaavan ei tarvitse heilua hikipäässä keittiössä, kun vieraat ovat jo tulleet.

Avokado on aivan ihana leivänpäällinen! Toimii hyvin ihan sellaisenaan vain ripauksella suolaa ja pippurimyllyn pyöräytyksellä maustettuna.
Astetta paremman avokadoleivän päälle levitetään myös vähän turkki-jogurttia, pari baby-pinaatin lehteä ja pieneksi hakattuja Nutisal Salt & Pepper cashewpähkinöitä.
Postaus on toteutettu yhteistyössä Nutisalin kanssa.

AVOKADOLEIPÄ & CASHEWPÄHKINÄT
Ainekset:

• pari siivua hyvää ruisleipää
• pari ruokalusikallista turkki-jogurttia
• muutama baby-pinaatin lehti
• kourallinen Salt & Peppar cashewpähkinöitä
• 1 kypsä avokado

Valmistus:
Paahda leivät ja anna niiden jäähtyä vähän. Levitä alimmaiseksi hiukan jogurttia ja muutama pinaatinlehti. Pilko avokado ja laita puolikas kummankin leivän päälle. Pieni pähkinät veitsellä ja ripottele leipien päälle.
Lisämausteeksi voi halutessa pyöräyttää vähän mustapippuria myllystä.

Avokado-cashewpähkinäleipä on ihana ja täyttävä, terveellinen välipala. Nutisalin cashewpähkinät on kuivapaahdettu ilman öljyä ja maustettu sen jälkeen. Tuloksena on rapean oloinen maukas pähkinä, jossa ei ole ylimääräistä rasvaa.

Yritän rajoittaa herkuttelut yleensä viikonloppuihin. Aina joskus tulee kuitenkin vastaan maanantai, jolloin kesä muuttuu takaisin kevääksi, hommat takkuaa ihan yleisesti, ystävä tulee ex tempore palauttamaan lainassa ollutta huivia tai tilanne vaatii jostain muusta jotain hyvää. Silloin on mainiota, jos takataskusta – tai ehkä kuitenkin mielummin keittiön kaapista – löytyy ainekset helppoon, varsin kevyeen ja superherkulliseen mango-suklaa rahkaan.
Cloetta oli mukana Bloggers’ Inspiration Dayssa ja kehittelin rahkan ohjeen tuon yhteistyön inspiroimana.

MANGO-SUKLAA RAHKA
Ainekset (yksi annos)

• 1/4 kypsä mango
• 1,5 dl rahkaa
• 1 – 2 palaa Cloettan Crunchy mango -suklaata

Valmistus:
Pilko mango pieniksi kuutioiksi ja sekoita rahkaan. Laita suklaa hetkeksi jääkaappiin ja raasta sitten 1 – 2 palaa rahkan joukkoon. Osan suklaaraasteesta voi laittaa annoksen koristeluun.
Jos mango on kypsä ja ihanan makea, yksikin pala suklaata riittää tuomaan sopivasti syntisen herkuttelutuntuman rahkaan. Tosin toisinaan voi olla kyllä ihan perusteltua lisätä suklaan määrää, mutta tämä on nyt tällainen takaisin-ruotuun-maanantain versio aiheesta.
 

Täytyy tunnustaa, että meillä syödään aika usein texmex-henkistä, nopeasti valmistuvaa kotipikaruokaa. Rakastamme kaikki guacamolea ja jo pelkästään se riittää tekosyyksi pitää kunnon tortilla-illallinen.
Perussetti on joko se, että levitämme pussillisen tortilla-chipsejä pellille, päälle reilusti juustoraastetta (goudaa löytyy yleensä kaapista) ja purkillinen salsaa. Muutama minuutti uunissa grillivastuksen alla ja herkullinen – Netflix-tölläykseen hyvin soveltuva – illallinen on valmis. Kyytipojaksi tietty supersuuri kulhollinen guacamolea. Tai sitten se, että käärimme tortilla-lättyjen sisään ihanaa, useimmiten pääasiassa vegeä kastiketta, salsaa, tomaattihakkelusta, ranskankermaa ja kasapäin guacamolea of course.
En ole missään tapauksessa kyllästynyt perinteisiin tex-mex -herkkuihimme, mutta kun Indiedays yhteistyössä Santa Marian kanssa haastoi kehittelemään uusia, helppoja ideoita otsikolla “No more boring meals!” olin heti innoissani mukana.

Viime viikonloppuna meillä täällä Tukholmassa oli – samoin kuin tietääkseni myös suurimmassa osassa Suomea – aivan mielettömän ihanat kesäkelit. Sen kunniaksi fiksailimme kesäolohuonettamme, parveketta, kesäkuntoon ja testiajoimme pikkuruisen grillimme. Meillä on tosiaan sallittua grillata parvekkeella ja monet niin tekeekin. Itselläni on hiukan sellainen olo, että mitään kovin massiivista grilliä en halua hankkia ja että mielelläni pidän grillaushetket aika simppeleinä ja nopeina. En yksinkertaisesti halua ärsyttää naapureita, vaikka järjestyssäännöt olisivatkin puolellani.
Grillauskauden avajaisiin hankittiin muutama laadukas, raakana myytävä salsiccia-makkara (Italia). Oikeastaan siis illan aterian nimen olisi pitänyt olla “Around the World Hot Dog” – etenkin kun lähikaupasta ei löytynyt sen paremmin meksikolaista Coronaa kuin Soliakaan – ja piti tyytyä janon sammutuksessa saksalaiseen versioon – lisäksi tulisuuden pehmentäjänä ei ole turkkilaisen jogurtin voittanutta.

Eli parvekkeen-siivous-ja-kesäkukkien-istutus -lauantain illallinen koostui yksinkertaisuudessaan meksikohenkisistä hotdogeista. Tarvikkeina:

• grillattua salsiccia-makkaraa (meillä oli melkoisen pikanttia jalapeno-salsicciaa, mutta mikä tahansa muukin, myös vege-versiot, käy!)
• mini tortilla wrap
• taco sauce (medium tai hot)
• chunky salsa (medium tai hot)
• turkki-jogurttia (taittamaan mahdollista tulisuutta)
• avokado-hakkelusta

Avokado-hakkelus on alunperin meidän perheessä Peetun kehittelemä salaattimainen muunnos tavallisesta guacamolesta. Tykkään perusversiosta tosi paljon, mutta joskus on jotenkin ihanampaa, kun yleensä melkein kastikemainen guacamole tarjoillaankin freesinä salaattiversiona.
Eli meksikolaiseen hotdogiin tarvitaan: yksi grillattu makkara/hotdog (mielellään tulinen – ja vege-makkarat käy tosi hyvin myös!), pari-kolme ruokalusikallista avokado-hakkelusta, yksi Santa Maria -minitortilla, 2-3 rkl Santa Maria Chunky Salsa & Taco Sauce -kastikkeita, 2-3 rkl turkkijogurttia (tai muuta vastaavaa).

AVOKADO-HAKKELUS
Ainekset:

• 1 kypsä avokado
• kourallinen maukkaita pikkutomaatteja
• 1/2 ruukkua tuoretta korianteria
• 1/2 limen mehu
• suolaa
• pippuria myllystä
• (tuoretta chiliä)

Valmistus:
Hienonna tuoreet yrtit, pilko avokado ja pikkutomaatit – sekoita kulhoon. Purista limen mehu ja sekoita se hakkelukseen. Mausta suolalla ja rouhitulla pippurilla.
Mikäli makkara on miedon makuinen, voi avocado-hakkelusta hyvin maustaa pieneksi pilkotulla tuoreella chilillä.

Parvekekausi on avattu!
Aina välillä tulee sellainen olo, että olisin muka kateellinen niille, joilla on kaunis mökki puhtaan suomalaisen järven rannalla. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että harvat, vain kesään liittyvät, muistot ovat yhtä rakkaita kuin ne, kun olen saanut saunoa ja uida Tinnin mökillä Saarikylissä (Roineessa!) – tai muualla Tampereen lähellä olevista kirkasvetisistä järvistä.
Silti huomaan aina uudelleen, että elämä on heittänyt mut juuri sellaiseen paikkaan asumaan, että vain ihan minimaalisella vaivalla saan ympättyä kaikki mökkielämän ja city-elämän hyvät puolet juuri tähän, missä olen juuri nyt. Ihan oikea luonto (Hellasgårdenin luonnonpuisto) ja järvi on vain muutaman askeleen päässä takaoveltani. Niin ihanaa, olen vilpittömästi rakastanut asua juuri tässä osoitteessa siitä lähtien, kun muutin tänne ja tsemppaan kyllä, että en alkaisi “kotisokeaksi”.
Mutta jos totta puhutaan, kunnollista saunaa en kyllä täältä ole löytänyt. Ja siksi kai aina Suomessa pitää päästä saunomaan, vaikka finne-mittakaavalla en todellakaan ole mikään supersaunoja!

Meksikolainen hot dog taisi kyllä tämän ex-tempore -testikerran jälkeen päätyä ihan vakituiseen “mitä-tänään-syötäis” -repertuaariin. En ole oikeastaan ikinä tykännyt siitä pullaleivästä, joka on perus-hotdogin perusta. Mini-tortilla on huomattavasti helpompi ja herkullisempi ja jos nyt ihan totta puhutaan, testi oli sen verran onnistunut, että tästä lähtien meillä tarjotaan aina hot dogit mini-tortillassa – eikä jossain väsyneessä sämpylässsä.
Ja aina ei tosiaankaan tarvitse viritellä grilliä – hotdogit lämpenee kyllä hellalla ihan yhtä hyvin!