Varsinaiseen salaattisesonkiin on vielä aikaa, mutta vaihtamalla osan salaattiaineksista uunissa paahdettuihin juureksiin ja vihanneksiin, tulee annoksesta juuri kylmään vuodenaikaan sopiva.
Sävyjä salaatin makumaailmaan tuo tuore mango ja fetajuusto. Ne lisätään paahtamisen loppuvaiheessa uuniin ja lopputulos on aivan mielettömän maukas! Suolainen feta ja makea mango täydentävät kasvisten ja juuresten makuja ihan täydellisesti. Lisäproteiinia ja mukavaa rousketta salaatiin tulee pannulla paahdetuista kurpitsansiemenistä.

HEDELMÄINEN LÄMMIN TALVISALAATTI
(4 annosta)
Ainekset:

• 500 g brysselinkaalia (tuore)
• 2 – 3 porkkanaa
• 250 g parsakaalia (tuore)
• 70 g baby-pinaattia (pikkupussi)
• 100 g lehtikaalia
• 1 iso mango
• 150 g fetajuustoa
• 1 dl kurpitsansiemeniä
• oliiviöljyä
• suolaa
• mustapippuria myllystä
• 2 – 3 rkl omenasiiderietikkaa

Valmistus:

• Laita ihan ensimmäiseksi uuni lämpiämään 125 asteeseen.
• Siivoa brysselinkaalit leikkaamalla siivu pois kannasta ja ottamalla pois rähjäiset päällimäiset lehdet. Paloittele neljään osaan ja laita leivinpaperilla päällystetylle pellille.
• Pese porkkanat ja leikkaa muutamaan osaan. Laita brysselinkaalien kaveriksi pellille.
• Huuhtele parsakaali ja kuori päällimäinen osa kannasta pois. Paloittele ja laita pellille.
• Kääntele pari ruokalusikallista oliiviöljyä pellillä odottaviin kasviksiin. Ripottele päälle vähän suolaa ja laita uuniin 15 minuutiksi.
• Paloittele fetajuusto. Kuori ja paloittele tuore mango.
• Lisää feta ja mango uunipellille kasvisten sekaan ja anna olla vielä 10 minuuttia.
• Paahda kurpitsansiemeniä kuivalla pannulla kunnes ne alkavat pullistua ja tuoksua hyvältä.
• Pese ja kuivaa lehtikaali. Revi lehdistä sopivia pieniä palasia annoslautasille niin, että kovat lehtiruodot jäävät käyttämättä.
• Jaa baby-pinaatti annoslautasille.
• Jaa uunivihannekset annoslautasille salaattipedin päälle. Ripottele sekaan kurpitsansiemenet.
• Pirskottele kastikkeeksi 1/2 rkl omenasiiderietikkaa, vähän oliiviöljyä ja mustapippuria myllystä.
• Käy kimppuun!

Ihana raikkaan täyteläinen talvisalaatti valmistuu yllättävän nopsaan, vaikka varsinkin mangonpaloittelutaidoissa on allekirjoittaneella kovasti toivomisen varaa. Haha!
Yleensä tässä kohtaa kerron sopiiko ohje mielestäni food preppaukseen eli seuraavan päivän lounaslaatikkoon mukaan otettavaksi. Nyt täytyy kyllä sanoa, että lämmin talvisalaatti ei ole ihan optimaalinen tuohon tarkoitukseen, vaan varsinkin koostumus on parhaimmillaan ihan heti nautittuna.
Testasin kyllä yhdellä annoksella, miten lounaslaatikkohommat toimisi – ja aivan herkulliseltahan se maistui. Lämmitin uunikasviksia kevyesti mikrossa ja kokosin sitten annoksen lautaselleni. Vähän purutuntuma oli väsähtänyt, mutta ei niin paljoa, että se olisi makuelämystä himmentänyt!

Pikkuhiljaa alkaa jouluruoka tulla vannoutuneimmankin fanin korvista ulos. Viimeisistä tähteistä saa fiksattua jos jonkinlaista pyttipannua, mutta lopulta tekee mieli jotain aivan muuta.
Tässä olisi aivan superherkullinen lihaton versio pasta carbonara -klassikosta. Lehtikaalisipsit on erinomainen vaihtoehto perinteiselle pekonille ja savuaromi antaa juuri oikeanlaisen miilunpolttajaefektin. (lehtikaalisipsien ohje löytyy täältä).

LEHTIKAALI-CARBONARA
(4 annosta)
Ainekset:

• 4 hlön annos spaghettia (pakkauksen ohjeen mukaan)
• 5 dl lehtikaalisipsejä
• 1 dl creme fraichea
• 40 g parmesania
• 1 – 2 tl savuaromia
• oliiviöljyä
• 4 munankeltuaista
• suolaa
• mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Keitä spaghetti paketin ohjeen mukaisesti hyvin suolatussa vedessä. Ota noin desi keitinvettä talteen ennen valutusta.
• Laita creme fraiche ja savuaromi kattilaan, josta juuri otit spaghetit valumaan. Sekoita ja kaada pastat päälle. Lisää oliiviöljyä ja pastan keitinvettä sen verran, että spaghetti tuntuu sekoitettaessa irtonaiselta.
• Raasta parmesan-juusto ja laita se pastan sekaan.
• Mausta suolalla ja tuoreena rouhitulla mustapippurilla.
• Tarjoile kananmunankeltuaisen ja halutessasi extra-parmesanin kanssa. (Tarkoitus on, että jokainen saa itse sekoittaa keltuaisen annokseensa. Toki tuon voi tehdä myös valmiiksi kattilassa!)

Carbonara on ehdottomasti parhaimmillaan heti nautittuna. Itse otin yhden annoksen lounaslaatikossa mukaan toimistolle ja kyllähän se hyvää oli niinkin. Sekoitin kananmunankeltuaisen pastan sekaan jo kotona ja koostumus muuttui mikrossa lämmitettäessä vähän kokkeliseksi.
Eli en välttämättä suosittele Lehtikaali-carbonaraa lounaslaatikkovaihtoehdoksi, mutta kylläkin tuomaan virkistystä jouluruokien uuvuttamille makuhermoille!
 

[mittaustagi]

Ihanaa itsenäisyyspäivää!
Tänään juhlitaan 100 vuotiasta Suomea ja mikäs siihen sopisikaan paremmin kuin kansainväliseksi tuunattu karjalanpaisti, Chili con Karjala. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atrian kanssa.
On muuten aika hauska huomata, että vaikka suomalaiset jouluperinteet ensisilmäyksellä vaikuttavat varsin yhtenäisiltä koko Suomessa, pieniä, mutta selkeitä eroja kuitenkin on. Länsisuomalaiset eivät juurikaan käsitä karjalanpaistia jouluruuaksi, kun taas paikoin Itä-Suomessa se on melkeinpä kinkkuakin tärkeämpi! Isäni puolen suku on Karjalan evakkoja ja muistan hyvin, miten mummulassa oli aina iso padallinen höyryävää karjalanpaistia joulupöydässä.
Chili con Karjala maistuu kansainvälisemmältä kuin perinteinen versio, mutta kotoisat jouluiset maut on silti tunnistettavissa. Pavuin kevennetty ohje sopii myös kaikille niille, jotka eivät ole luopuneet kokonaan lihansyönnistä, mutta jotka mielellään vähentävät sitä.
Meillä on muutenkin ollut tapana nyt viime vuosina, kun Karkki ja Peetu on jo isoja, että joulupöydässä on aina kaikkien suurimpia herkkuja – oli ne sitten perinteisiä jouluruokia tai ei. Toki perinteisiäkin makuja on tarjolla: laatikoita, rosollia ja sen sellaista, mutta muuten juhlan tuntu tulee siitä, että saadaan nauttia yhdessä hyvästä ruuasta ja jokaisen omista lemppareista.

Chili con Karjala, 6 – 8 annosta

• 900 g Bravuuri Karjalanpaisti (1 paketti)
• 3 – 4 tl chilihiutaleita
• 2 valkosipilinkynttä
• 1 tl jauhettua juustokuminaa
• 10 kokonaista neilikkaa
• 2 rkl öljyä
• 400 g suuria vaaleita papuja (1 prk)
• 400 g pieniä vaaleita papuja (1 prk)
• 1 ruukku tuoretta korianteria

Lisäksi:

• Keitettyä riisiä tai perunoita

Ohje valmistukseen:
Kypsennä Bravuuri Karjalanpaisti pakkauksen ohjeen mukaisesti. Kuori valkosipulinkynnet ja hienonna pieneksi. Laita isohkon kattilan pohjalle vähän öljyä ja kuullota valkosipulinkynsiä ja chilihiutaleita hetki. Lisää kypsennetty Bravuuri Karjalanpaisti, valutetut pavut ja juustokumina. Murskaa neilikat morttelissa ja lisää pataan. Anna muhia hetki miedolla lämmöllä, kunnes pavutkin ovat kuumenneet. Hakkaa korianteri rouheaksi silpuksi.
Tarjoile keitetyn riisin tai perunoiden ja tuoreen korianterin kanssa.
Bravuuri Karjalanpaisti valmistuu tosi kätevästi, hiljakseen hautuen uunissa, kuten kunnon karjalanpaistin kuuluukin. Kotiin leviää ihana padan tuoksu ja sekä maku että koostumus ovat niin täydelliset, että Karjalasta kotoisin oleva mummunikin olisi varmasti antanut hyväksyntänsä.
 
 
 

 
Tulinen bataattikeitto 4 :lle

• 550 g Bravuuri paistovalmis bataattilaatikko (1 paketti)
• 2 tl chilihiutaleita
• 1 tlk kookosmaitoa
• 1 dl kermaa
• 2 tl kurkumaa
• 2 tl kanelia (jauhe)
• 4 cm pala tuoretta inkivääriä
• 2 rkl omenasiiderietikkaa
• Pippuria myllystä
• ½ ruukku tuoretta korianteria
• (vettä)

Ohje valmistukseen:
Kuori ja raasta inkivääri. Laita kaikki ainekset paitsi tuore korianteri kattilaan ja anna kiehua hiljakseen miedolla lämmöllä noin vartin verran. Tarkista maku ja lisää suolaa ja pippuria makusi mukaan. Mikäli keitto tuntuu liian paksulta, lisää vähän vettä. Hakkaa korianteri silpuksi ja tarjoile keiton kanssa.
Kermaisen ylellinen, pikantisti tulinen bataattikeitto sopii mainiosti alkukeitoksi hienommallekin illalliselle.

Vinkki: tulinen bataattikeitto maistuu hyvin myös haaleana ja siksi se sopii erinomaisesti tarjottavaksi pienistä annoskupeista noutopöydässä. Noutopöytäannoksia 8 – 10.
Vinkki nro 2: Atrian paistovalmiit porkkana- ja lanttulaatikot on ihana ja helppo tapa saada joulupöytään perinteisempiäkin joulun makuja. Molemmat ovat sellaisenaankin tosi hyviä, mutta pienillä konsteilla niitä voi tuunata vieläkin herkullisemmiksi. Itse sekoitin kumpaankin laatikkoon ennen kypsennystä tilkan kermaa ja ripottelin päälle korppujauhoja ja runsaasti mantelirouhetta! Pienelle porukalle laatikot voi hyvin laittaa paistumaan samaan vuokaan.

Kantsii käydä myös Atrian sivuilla, sieltä löytyy hurjasti kaikkia tosi kivoja vinkkejä joulun tarjoiluihin ja ruokien tuunaamiseen!

Muistatteko, kun keväällä julistin kehittäneeni aivan täydellisen lehtikaalisipsiohjeen? En edelleenkään sano, että resepti olisi varsinaisesti huono – mutta nyt olisi tarjolla päivitetty ja paranneltu versio aiheesta.
Koko lehtikaalin puputtamiseni on suoraan sanottuna lähtenyt aivan lapasesta. Niinkuin tuossa Elämäni aakkosissa kerroin, erityinen heikkouteni on kaikki suolaiset herkut. Jotta hommassa säilyisi edes jokin roti, on ollut pakko kehittää jotain vähän säädyllisempää vaihtoehtoa perunalastuille. Sen jälkeen, kun hankin Food Pharmacy -kirjan, olen myös pyrkinyt ajattelemaan suolistobakteerieni hyvinvointia.
Food Pharmacy -filosofian mukaisesti kasviksia ei tulisi kypsentää korkeissa lämpötiloissa. Aikaisemman ohjeeni mukaan lehtikaalisipsit paistetaan rapeaksi 125 asteessa, mutta nyt viimeaikoina olen tehnyt sipsini vain 75 asteen lämmössä. Alunperin testasin alempaa lämpötilaa ihan terveellisyyssyistä, mutta aika pian huomasin, että sipseistä tulee kaikin puolin muutenkin parempia ja vaikka kypsentäminen vie hiukan kauemmin, se on myös huomattavasti vaivattomampaa.
Hörsyläreunainen lehtikaali kärähtää tosi helposti ja jo 125 asteen lämpötilassa sipsikokelaita pitää käydä kääntelemässä ja pyörittelemässä 10 min – vartin välein ettei ne tummu liikaa. Samoin nopeamman kypsennyksen aikana pitää olla tarkkana, ettei kaalit ole päällekäin. Nahkean sitkeäksi jääneet sipsit eivät ilostuta ketään.
75 asteessa kärähtämisvaara on olematon, yleensä en kääntele sipsejä kypsennyksen aikana kertaakaan. Pidempi aika vaikuttaa myös siihen, että ei se ole niin justiinsa, vaikka osa lehdistä olisikin vähän kasalla – kaikki ehtii kyllä hyvin rapeutua mukavasti.

LEHTIKAALISIPSIT 2.0
Ainekset:

• noin 400 g lehtikaalia
• 2 – 3 rkl oliiviöljyä
• pari hyppysellistä sormisuolaa
• 1 tl chilihiutaleita
• 1/2 lime

Valmistus:

• Pese lehtikaalit hyvin ja kuivaa astiapyyhkeeseen.
• Revi lehdet sopiviksi, noin tulitikkuaskin kokoisiksi paloiksi. Jätä kovat ja puisevat lehtiruodot käyttämättä.
• Laita lehtikaalinpalaset kulhoon ja puristele käsin sekaan noin 2 – 3 rkl oliiviöljyä. Mausta suolalla ja chilihiutaleilla maun mukaan. Hiero myös mausteet käsin vaivaamalla, muuten ne ei leviä kunnolla.
• Levitä lehtikaalit uuninpellille.
• Paahda sipsejä 75 asteisessa uunissa noin puolentoistatunnin ajan, kunnes lehtikaalit ovat kuivia ja rapsakoita. Voit hyvin avata uuninluukkua parisen kertaa, että kosteus pääsee ulos. Jos valmistusvaiheessa tuleekin jo nukkumaanmenoaika, voi uunin ottaa vain pois päältä ja jättää sipsit uuniin. Aamulla sitten odottaakin valmiit herkut uunissa.
• Pirskottele hyvin jäähtyneiden sipsien päälle halutessani reippaasti vastapuristettua limen mehua.

Sen lisäksi, että lehtikaalisipsit on aivan täydellistä naposteltavaa, ne toimii myös monissa ruuissa. Tykkään ripotella sipsejä esim. salaatin tai keiton päälle. Oikeastaan kaikki sellaiset ruuat, joiden kanssa pieni rapsakka suolainen asia maistuu – eli mihin voisi ajatella vaikka paistettua pekonia – sopii lehtikaalisipsien kaveriksi.
Yleesä säilytän itse ne sipsit, joita ei tule ihan heti syötyä, ilmavassa purkissa jääkaapissa. Parin, kolmen päivän ajan ne säilyy ihan mukavan rapeina, mutta sitten jääkaapin kosteus alkaa tehdä tehtävänsä ja sipsit alkavat ikävästi sitkistyä. Toistaalta harvoin sellaista tilannetta tulee, että koko pellillinen ei menisi lähes hujauksessa.

PS. Mukavasti tuliset lehtikaalisipsit sopivat erinomaisesti hehkuvan glögin kaveriksi! Eli tästä vähän vaihtelua joulunaluskutsujen tarjoiluihin.

Tein alkuviikosta ensimmäisen kerran itse kasvispullia. Peetu on meillä muutaman kerran kokannut erilaisia versioita “puhalilleistä”, mutta koska niistä ei ollut mitään reseptiin vivahtavaakaan löydöksissä, päädyin tekemään oman sovellukseni kikherne-lehtikaali-porkkanapullista.
Inkiväärin ja  valkosipulin ihanasti ryydittämistä palleroisista tuli niin poskettoman hyviä, että vaikka tänään söin lounaalla samaa ruokaa jo toista päivää peräkkäin, huokailin edelleen onnesta niin paljon, että kollegani taisivat jo totaalisesti kyllästyä.
Ohjeella tulee noin 25 – 30 pyörykkää, mikä riittää hyvin vähintään viiteen-kuuteen annokseen. Puhalillit eivät pahastu pakastamisesta, joten niitä voi yksineläjäkin hyvin tehdä isommankin satsin kerralla. Ja tosiaan – kasvispullat ovat myös täysin vegaaneja ja valmistettu kaikkien hyviä suolistobakteereja suosivien säännösten mukaisesti.

MINTUN MAKOISAT KASVISPULLAT
(noin 25 – 30 kpl)
Ainekset:

• 1 iso sipuli
• n. 3 – 4 cm pätkä tuoretta inkivääriä
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 porkkanaa (isoa)
• 2 dl vihreitä herneitä (pakaste)
• 1 prk kikherneitä (noin 400 g)
• 3 dl lehtikaalisilppua
• 70 g mantelijauhoa
• 4 rkl arrowjuurijauhetta
• 1 – 2 tl suolaa (vähän riippuen, miten suolaisia kikherneet ovat)
• reilusti mustapippuria myllystä

Valmistus:

• Laita uuni lämpiämään noin 100 asteeseen.
• Kuori ja raasta porkkanat, inkivääri, valkosipuli ja sipuli.
• Laita kaikki ainekset kulhoon ja sötkötä suht tasaiseksi taikinaksi sauvasekoittimella.
• Tee taikinasta palluroita joko käsin tai kahdella lusikalla leivinpaperilla päällystetylle pellille ja laita uuniin kypsentymään.
• Pyörykät ovat valmiita, kun pinta on saanut pikkuisen kullanruskean sävyn ja ne näyttävät vähän rapeilta. 100 asteisessa uunissa kypsentyminen kestää aika kauan, mutta suolistobakteerien hyvinvoinnin vuoksi kannattaa välttää korkeampia lämpötiloja. Itselläni tosin alkoi tulla nukkumaanmenoaika ja nostin tunnin jälkeen lämpötilan hetkeksi 150 asteeseen.

Kasvispullien kyytipojaksi sopii tietty mikä vaan riisistä bulguriin ja vaikka perunamuusiin. Itse keittelin Paulúnsin kaikenlaisia jyviä, linssejä, kvinoaa ja punaista riisiä sisältävää supermixiä. Kastikkeena mustapippurirouheella, sitruunanmehulla ja tuoreella korianterilla maustettua turkkijogurttia (muuten annos olisikin kokonaan vegaani) ja vähän randomeja rehuja.

Samaa sapuskaa on tosiaan mennyt nyt jo parina päivänä sekä lounaalla että illallisella – ja yhä vaan maistuu niin hyvältä!