Syksy alussa ja motivaatio hukassa?

Teoriassa olen aina kesän jälkeen täynnä intoa ja sitä itteensä puhkuen aloittamassa uutta “lukukautta”, testaamassa uusia harrastuksia ja tomuttelemassa kesäpölyjä elämäntaparemontistani. Käytännössä tilanne on kuitenkin haasteellisempi. Jos viikonlopuksi sattuu kaunis ja aurinkoinen syyspäivä, saatan olla kohtuullisen motivoitunut, mutta yhä aikaisemmin laskeutuva läpitunkematon pimeys ja yhä tihempään osuvat harmaat sadepäivät murentavat helposti kaikki ryhtiliikkeeseen viittaavat pyrkimykset.
Pitääkseni yllä omaa motivaatiotani myös niiden haastellisempien hetkien yli, olen koonnut viisi kultaista ohjetta, joiden avulla tsemppihengen hengissäpito on hiukan helpompaa. Olen huomannut, että sillä mitä ja miten ajattelee, on ihan hurjan suuri merkitys – ja että ajatuksiaan voi ainakin jossain määrin hallita. Uusien ajatuskuvioiden omaksuminen vie hetken aikaa, mutta on väärin ajatella, että sitä olisi menneisyytensä vanki. Motivaatio-sloganit ovat helposti aika kliseitä, mutta siitä huolimatta ne toimivat ainakin itselläni juuri ajattelutapojen suuntaamisessa uusille urille.

Mintun viisi kulmakiveä motivation löytämiseksi:
1. Päätä, mitä haluat tehdä – ja tee se sitten enempiä miettimättä.
Aloittaminen ja lähteminen on aina hankalinta. Jopa silloin, kun juoksin paljon, olin hyvässä kunnossa ja nautin lenkkeilystä, juoksutossujen nauhojen solmiminen oli aina treenin hankalin vaihe. Parasta siis automatisoida koko homma ja olla pohtimatta asiaa tai omia tuntemuksiaan liian kanssa. Sitten kun on jo lenkkipolulla, salilla, uimahallissa… on yleensä tosi hyvä fiilis – ja sohvannurkka sekä Netflix riittävän kaukana.

2. Nauti muutoksesta – kipu on yleensä kasvun merkki.
Kasvaminen ja muuttuminen tuntuu helposti pelottavalta ja ahdistavaltakin. Tuntuu turvallisemmalta jäädä tuttuun, vaikka se olisikin jotain, mitä ei oikeasti halua. Olen päättänyt ajatella kasvukivuista samalla tavalla kuin treenin jälkeisestä lihaskivusta: että se on positiivista ja merkki siitä, että olen oikealla tiellä.

3. Päästä irti vanhasta.
Se, että on joskus ollut jonkinlainen, ei tarkoita sitä, ettäkö olisi tuomittu olemaan samanlainen lopun elämäänsä. Sohvaperunasta voi tulla triathlonisti, tuppisuusta mököttäjästä avoin elämäntapakouluttaja, uimataidottomasta pelkurista maailmanympäripurjehtija. Kyllä ympäristö, ystävät ja sukulaiset tottuvat siihen, että olet muuttunut. Vaikeinta on päästää itse irti vanhasta omakuvastaan, vaikka siitä ei yhtään pitäisikään.

4. Jokainen valinta muokkaa tulevaisuutta.
Ei kannata luopua unelmista, vaikka niiden saavuttaminen veisikin aikaa. Aika kuluu joka tapauksessa. Jokaikinen valinta siitä, mitä pistää suuhunsa – siihen mihin käyttää aikansa tänä iltana – vaikuttaa kaikkeen; millaiseksi ihmiseksi on muokkautumassa ja miltä huominen näyttää.

5. Every step counts!
Ehkä tärkein motivaattorini on ajatus siitä, että kaiken ei tarvitse olla täydellistä heti. Jokainen askel on parempi kuin ei yhtään askelta. Parempi tehdä edes minipikkusen oikeita asioita kuin olla tekemättä mitään. Olkoonkin tavoitteet kaukana ja muka viisaammat tietävinään, miten sinne päästään. Liian kunnianhimoisten suunnitelmien ongelma on se, että jos niitä ei pysty toteuttamaan, tuntuu, että on helpompi luovuttaa kokonaan. Ei. Jokainen pikkuruinen baby-stepkin on parempi kuin jäädä aloilleen siihen, mistä on matkalla pois.

Ihanaa syksyä!! <3
Kuvituksena viime viikonloppuna meidän omalta parvekkeelta ottamiani räpsyjä.

Eihän tämä kesä nyt ihan pelkästään säistä valittamiseksi ole mennyt. Esimerkiksi viime viikon lauantaina vietettiin Peetun kanssa aivan ihana minilomapäivä suloisen kesäisessä auringonpaisteessa. Ihan uskomatonta, miten yksi aurinkoinen, maaseudulle suuntaunut retki voikin elvyttää sateenharmaata toimistorottaa.

Peetu ilmoitti jo varmaan kuukausi sitten, että tahtoisi mennä poimimaan mansikoita jollekin maatilalle, missä se on mahdollista. Idea kuullosti tosi kivalta ja kun mukavan puolentoista tunnin ajomatkan päästä löytyi sopivan oloinen paikka, merkattiin välittömästi kalenteriin päivä, jolloin meille molemmille sopii – eli viime lauantai – bookattiin vuokra-auto ja pidettiin peukkuja, ettei sataisi ainakaan ihan kaatamalla.

Onneksi kävi ihan mieletön tsägä ja sadetta oli säätiedotuksen mukaan luvassa vasta illalla ja etelästä päin, joten Tukholman pohjoispuolella sijaitseva mansikkatila tuntui hyvältä ratkaisulta. Starttasimme reissuun varmuuden vuoksi heti, kun saimme auton haettua aamulla vähän kahdeksan jälkeen. Halusimme olla poimintavalmiina mahdollisimman hyvissä ajoin, kun tosiaan sitä sadetta luvattiin jo iltapäivästä.
Ihan hyvä, että ei aikailtu lähdön kanssa. Eräs mestarisuunnistaja (and that will be me…) onnistui lähtemään moottoritielle tismalleen väärään suuntaan – eli etelään, kun piti lähteä pohjoiseen! Oh well. Onneksi autoissa on ihan vakiona kääntyvät pyörät. 😀


Tykkään nykyään ihan hillittömästi autolla ajamisesta! Aikaisemmin “edellisessä elämässä”, kun illat ja viikonloput olivat lähes silkkaa ratin takana kököttämistä lasten harrastusten ja muiden kuljetusvelvollisuuksien takia, istuin mieluiten repsikan paikalla aina, kun sain siihen mahdollisuuden. Nyt tilanne on ihan päinvastoin ja yksi tällaisten kivojen road trippien bonus onkin se, että voi hyvällä syyllä ottaa alle vuokra-auton ja lähteä tien päälle.

Mansikoiden kerääminen on näköjään melko nopsaa hommaa. Vajaassa puolessatoista tunnissa saalista oli kertynyt yli tuplasti sen verran, mitä etukäteen ajateltiin. Ja hyvä niin, kyllä meille marjat kelpaa!


Tilan yhteydessä oli myös pieni kauppa, josta sai ostaa mukaansa kaikenlaista ihanaa – ja taatusti lähituotettua! Keräsimme ison laatikollisen luomumunia, porkkanoita, perunoita, kesäsipulia, herneitä (mikä autuus!! En ole nimittäin löytänyt mistään täältä niitä tavallisia herneitä, mitä Suomessa aina on torilla heti siinä mansikoitten vieressä.) ja sellaisia tosi hyviä vaaleita papuja (vaxbönor, mitähän olisivat suomeksi?).

Lounaspiknikin aikana alkoi taivaalle kertyä vähän pilviä, mutta käytiin silti meressä uimassa. Vesi oli selkeästi kylmempää kuin meidän pienessä lähijärvessä, mutta merivedeksi silti yllättävänkin lämmintä.

Lounas- ja uintipaussin jälkeen alettiin metsästää mustikoita. Yllättävän vaikea tällaisen kaupunkilaiskakaran nähdä, että mille sivutielle kannattaisi kääntyä,  mihin auto parkkeerata ja minkälaista metsikköä tutkailla mahdollisten mustikka-apajien toivossa. Tosi paljon oltiin kuultu joka puolelta, että mustikoita on ihan älyttömästi metsät väärällään, joten sisu ei antanut peräksi palata tyhjin käsin kotiin.

Onneksi jo toisella yrittämällä osuttiin pienelle metsän laidassa olevalle hakkuuaukiolle, jossa mustikoita notkuvia risuja oli pilvin pimein. (“Mustikkarisut” oli reissun vitsi… Ruotsiksi mustikanvarpu on blåbärsris ja Peetu sen reippaana käänsi suoraan suomeksi. Ihmetteli varmaan ensin, että miksi äiskä putoaa nauramaan kaksinkerroin sen takia. No, nyt tietää tyttökin että varpu ja risu on hiukkasen eri asioita suomeksi! :D)

Mustikoiden poimiminen on aavistuksen hitaampaa puuhaa kuin mansikoiden. Parin tunnin jälkeen selät ja kyyköttämisestä puuduksissa olevat jalat ilmoittelivat siihen malliin, että päätimme tyytyä muutaman litran saaliiseemme. Aavistuksen kyllä kirveli jättää metsään niin hurjasti marjoja, mutta toivotaan, että samoille apajille löytää vielä joku muukin.

 

Iltapäivästä oli tosiaan alkanut pilvistellä ja kun olimme vajaan tunnin päässä Tukholmasta alkoi sataa. Päätimme tehdä pienen lenksun ennen kotiinpaluuta ja poikkesimme fancyksi kehutussa Täby Centrumissa. Normaalisti sinne ei tosiaankaan tulisi mentyä, sillä asumme aivan täysin toisella puolella kaupunkia. Nyt oli hyvä käyttää tilaisuus hyödyksi, kun reitti kulki jokatapauksessa Täbyn ohi ja autolla oli helppo kurvata paikalle.
Suurin syy siihen, että halusimme ostoskeskuksessa käydä, oli se, että olimme jostain syystä siinä käsityksessä, että Täby Centrumin Sephora myy ainoana Tukholmassa Urban Decay -meikkejä. Eihän sieltä niitä löytynyt, mutta tulipahan järkevänä ostettua kynsikoristeita. Peetu teki vähän paremmat löydöt: kaunis tumma harmaa kynsilakka ja huikean intensiivinen, lähes neon-oranssi huulipuna (ja joku kolmas asia, mutta en nyt juuri muista, että mikä…).

Mahdettiin olla näky fiinissä shopping centrumissa metsäläislookissa ja sormet mustikoiden mustaamina! Haha!
Retkipäivän illalla käytiin vielä suurshoppailemassa marketissa kaikkea painavaa ja isoa, mitä on hankala kuljettaa ilman autoa. Ja vasta pikkutunneilla päästiin nukkumaan kaiken marjojen putsaamisen, pakastamisen ja hillojenkeittelyn jälkeen.
Vielä pitkään jälkeenpäin on ollut olo kuin olisi ollut pidemmälläkin kesälomalla!

Pääsin testailemaan erilaisia hyvinvointia edistäviä tuotteita Indiedaysin ja Vermanin yhteistyön myötä. Ajoitus on aivan täydellinen, sillä näin reissussa ollessa sitä todella toivoo, ettei harmilliset pikkuasiat kuten reistaileva ruuansulatus, unettomana vieraassa sängyssä kieputut yöt ja kaupunkikierroksilla rakoille hankaantuneet jalat, ole pilaamassa tärkeitä lomapäiviä.
Kätevän snadit pakkaukset kulkevat onneksi helposti mukana pienessäkin käsilaukussa – eli Italian reissuni kaltaisia ylipakkausongelmia ei ainakaan näiden vuoksi tule. Kaikkia Verman-tuotteita voi ostaa apteekista.

Olen aikaisemminkin kertonut, että olen ihminen, joka reagoi aivan kaikkeen vatsallaan. Matkoihin liittyy aina jonkun verran vauhtia, jännitystä tai ainakin kohonneita veren adrenaliinipitoisuuksia. Jo pelkästään se saa ruuansulatukseni sekoilemaan. Kun siihen vielä lisätään innostus ja kiinnostus maistella kaikkia eteen tulevia uusia ja erikoisia paikallisia herkkuja sekä vakaa periaate, että matkoilla ei laihduteta – on vatsani aika koetuksella, kun olen reissussa.
Onneksi NogasinGO auttaa vatsaoireilijan ikävimpään vaivaan: ruokailun jälkeen pinkeäksi turpoavaan mahaan, yleiseen tukalaan oloon ja kiusallisiin ilmavaivoihin! Hedelmän makuisia purutabletteja on kätevä kuljettaa mukana ja ne voi pureskella ilman vettä. Tablettien sisältämä alfagalaktosidaasi-entsyymi vähentää yllättävän tehokkaasti vatsan turvotusta ja ilmapallo-oloa ennen ateriaa nautittuna.

Rakkolaastarit on ehkä vakioin asia matkalääkekaapissani. Wonderm® Blister Defence silikonisidos on yksi parhaista testaamista rakkoja ehkäisevistä “laastareista”. Kooltaan se on tarpeeksi iso peittääkseen vaaravyöhykkeellä olevan alueen ja Wondermin ulkopinta on epälaastarimaisen liukas, joten se toimii tosi hyvin vaatteiden alla, sukissa ja kengissä.
Parhaimmillaan Wonderm on, jos sen älyää laittaa paikoilleen jo ennen, ennenkuin rakko on päässyt pahaksi ja puhjennut. Tai mieluiten jo ihan etukäteen. Kuulin muuten hyvän vinkin, että tuota voi käyttää myös vaatteiden alla, jos vaikka mekon vetoketjun pää tai paljettipaidan sauma raapii ihoa. Siitä vaan yksi Wonderm paikoilleen suojaamaan ihoa! En ole vielä ehtinyt itse testata tuota, mutta idea on mielestäni aivan nerokas! (Samaan osastoon melkein menee myös maratoonareitten – etenkin miesten – paitojensa alle liimaamat hankaussuojat. Siihenkin tuo olisi varmasti ihan huippu vaihtoehto.)

Matkoilla käy helposti niin, että nukahtaminen on aika vaikeaa. Kaikki päivän aikana kerätyt vaikutteet ja uudet kokemukset pyörivät päässä; joskus koko kroppa käy ylikierroksilla. Vieraissa ympyröissä rauhallisen unirytmin löytyminen ei käy välttämättä ihan automaattisesti ja silloin on ihanaa, että tähänkin löytyy apua. Melarest Travel Mintin sisältämä melatoniini imeytyy nopeasti ja helpottaa nukahtamista.
Olin aikaisemmin kuvitellut, että melatoniinia käytettään lähinnä pahojen jet lag -oireiden hoitoon, mutta Italian reissullamme Tinni kertoi, että hän käyttää sitä usein ihan kotonakin, kun työstressi tai iltainen aktiivisuus vaikeuttaa nukahtamista. Sen jälkeen todella vasta kiinnostuin itsekin!
Näin sanoo Melarest Travel Mintin tiedote:
“Melatoniini on etenkin aivojen käpyrauhasesta erittyvä hormoni, joka osallistuu uni-valverytmin säätelyyn. Melatoniinin eritys lisääntyy pimeässä ja sillä on unettava vaikutus. Tämän vuoksi se helpottaa nukahtamista ja auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa. Lisäksi se auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia. Tuote sopii sekä satunnaiseen että jatkuvaan käyttöön.”
LactraseGO -tabletteja, joka auttaa laktoosista oireita saavia herkuttelemaan vapaammin. Itselläni ei ole – ainakaan toistaiseksi – ollut mitään laktoosi-ongelmia, mutta Peetu on alkanut oireilla viimeisen reilun vuoden aikana. Voisi melkein sanoa, että LactraseGOn avulla on nyt jäätelökesä pelastettu!
Kaikkia tuotteita saa tosiaan apteekista ja jos kiinnostaa lukea enemmän käyttäjien omakohtaisia kokemuksia, kantsii poiketa kampanjasivulla, jonne kaikki jutut on koottu yhteen paikkaan!

Pääsin mukaan Indiedaysin ja Braunin kampanjaan ja sen myötä testailemaan uutta Silk-épil 9 -epilaattoria. Tavoitteena oli siloiset säihkysääret viime lauantaille, ystäväperheen tyttären lakkiaisiin.

Tampereella keli oli sen verran epävakaa, että ihan paljain säärin ei tohtinut lähteä liikkeelle. Toisaalta tulipahan todettua, että epilaattori-sileiden säärien kanssa myös sukkahousut näyttävät – ja etenkin tuntuvat – niin paljon paremmalta!
Kuvasin pienen videon, jossa kertoilen vähän enemmän kokemuksistani Silk-épil 9 -epilaattorin kanssa:
(tämä on sitten ensimmäinen video evö, jota olen yrittänyt jotenkin editoida… joten toivon hiukan armoa sekä esiintymisen, että “taiteellisen” vaikutelman suhteen.  Koko videon pituus piti olla maksimissaan kolme minuuttia. Materiaalia kertyi reilun vartin verran ja koko päivän/illan kestäneiden editointi-sessioiden jälkeenkin video on edelleen yli kuusi minuuttia. Tiukkaa asiaa epiloinnista kuitenkin – ja omia kokemuksiani, joten kantsii ehdottomasti katsoa!)

Silk-épil 9 -epilaattorissa on tosiaan monta hyvää ja käyttökelpoista osaa. Epilointi on merkittävästi miellyttävämpää kuin mitä muistelin historiallisilla tiedoillani. Pientä punoitusta toki tulee ja sen vuoksi karvanpoisto kantsiikin hoitaa mieluiten illalla. Jos on aikeissa käyttää itseruskettavia, odottelisin noin vuorokauden verran, että iho ehtii kunnolla tasaantua. Onneksi tuo epilaattori on vesitiivis, eli sitä voi hyvin käyttää myös kyvyssä tai suihkussa. Mikä avaisikaan paremmin huokoset ja tekisi epiloinnista miellyttävämpää, kuin lämmin kylpy?

Kampanjasivulla on käynnissä tosi kiva kilpailu, jossa voi voittaa tuon saman Silk-épil 9 -monitoimilaitteen, kun laittaa Instagramiin kuvan sääristään hastagilla #silkepilsääret.  Kilpailuaikaa 28.06.2015 asti.

Kroonisesti iltapäivien sokeridipistä kärsivänä olin tosi innoissani, että pääsin mukaan Indiedaysin ja Provenan kampanjaan testailemaan terveellisiä, gluteenittomia välipalakeksejä. Olen yrittänyt taltuttaa varsinkin toimistolla iltapäivisin iskevän makean himon vaikka millä keinoilla, mutta varsinkin työpäivisin se tuntuu lähes mahdottomalta tehtävältä. Muutenkin olen huomannut, että houkutusten karttamisen ja kieltämisen sijaan huomattavasti parempi keino onkin terveellisten ja hyvien vaihtoehtojen löytäminen.
Gluteenista olen lukenut jonkin verran ja tiedän, että ystäväpiirissäni on muutamia, jotka pyrkivät välttämään sitä ihan terveyssyistä. Itselläni ei ole varsinaisesti ollut mitään ongelmia ja ajattelin ensin, että tämä on taas yksi ravintoon liittyvä tredivillitys. Sitten kuulin, että vatsan turvotus ja “ilmapallo-olo” saattaakin johtua juuri gluteenista – ja päätin testata mahdollisimman gluteenitonta ruokavaliota.

Provenan gluteenittomia keksejä on kahta eri makua: sallittuihin herkkuhetkiin ihanasti soveltuva Kaura & Tumma Suklaa sekä enemmän välipalamainen Kaura & Hedelmä. En osaa sanoa kumpi niistä olisi enemmän suosikkini, sillä suklainen tuntuu enemmän herkuttelulta ja hedelmäinen antaa potkua kesken iltapäivän energiavajetta. Kaura on monestakin syystä aivan loistava vilja – todellista kotimaista super-foodia. Se alentaa todistetusti kolesterolia ja vapauttaa energiaa tasaisesti.
Olen huomannut ihan käytännössä, että kaura on lempeää vatsalle ja se pitää nälän – ja etenkin mielihalut – loitolla pitkään. Provenan keksit on pakattu käteviin, neljän keksin annospaketteihin, jotka on helppo ottaa mukaan, vaikka shoppailureissulle tai sunnuntain pitkälle kävelylenkille. Ja tietty tosiaan sinne toimistolle!

Tekisikö mielesi testata Provenan gluteenittomia välipalakeksejä?
Kampanjasivulla on käynnissä ihana kilpailu, jonka palkintona on runsas Provena-tuotepaketti! Kilpailuun voi osallistua täällä, kertomalla miksi itse haluaisit kokeilla Provenan gluteenittomia tuotteita.
EDIT: kaikki “gluteeni”-sanat korjattu oikeaan kirjoitusasuun. Kiitos ystävällisen lukijan, Minttu on taas tänään oppinut jotain uutta! 🙂