Vielä tänään ehtii!
Haluatko voittaa itsellesi yhden kätsyimmistä hiustenmuotoilulaitteista, mitä olen koskaan testannut? Vaikka aikaa ei olisi edes kymmentä minuuttia, saa hiukset aivan uuden, siistin ja huolitellut lookin. Täältä löydät arvonnan, jonka voittona on OBH Nordican 38 mm paksun Magic Style Brush -muotoiluharja: Quick Fix hiuksille yhdeksässä minuutissa.
Vastausboksi sulkeutuu tänään klo 21.00, joten nyt äkkiä vastailemaan!
Tiedättekö sen tunteen, kun on kiireisen viikon jälkeen viettänyt kivan vapaapäivän ulkoillen ja treenaten. Kotiin tultua on käynyt pitkässä rentouttavassa suihkussa, pessyt hiukset ja lopulta löhähtänyt sohvannurkkaan XXXL-kokoisen pop corn -kulhon kanssa tölläämään vanhoja Sinkkuelämää jaksoja. Sitten soi puhelin ja bestis esittää tarjouksen, josta, vastusteluista huolimatta, ei voi kieltäytyä.
Pääsin mukaan Indiedaysin ja OBH Nordican kampanjaan, jossa bloggareille heitettiin haaste laittaa kampaus edustuskuosiin vain yhdeksässä minuutissa. Sohvaperunasta bilehileeksi -muodonmuutos ei vaadi välttämättä tuntikausien valmistautumista, jos asenne ja välineet ovat kohdallaan. Voin todistaa, sillä tämä tarina on tosi.
Pop corn -kulho, villasukat, Sinkkuelämää, vasta pestyt hiukset ja ikioma sohvan nurkka – mitä sitä muuta aikuinen sinkku kaipaisi tavallisena lauantai-iltana? Rehellisesti sanottuna olen aikas hillittömän laiska lähtemään yhtään minnekään, jos olen ottanut mukavan löhöasennon kotona – etenkin, jos Peetu ja/tai Karkki on kaverina.
Reilu viikko sitten lauantaina olin kuitenkin ihan yksin kotosalla, mutta tuumasin silti, että mikäs sen mukavampaa kuin kerrankin ottaa tosi iisisti ja töllätä vanhaa lempparisarjaa sata jaksoa putkeen. Mutta sitten soitti hyvä ystäväni Camilla ja selosti, että nyt olisi VIP-liput yhteen tosi eksklusiiviseen häppeningiin, joka alkaa tunnin päästä. Ja paikalla pitäisi olla hyvissä ajoin. Pienen vastustelun jälkeen annoin (tietty) periksi ja tuumasin, että nyt on kiihdytyksen nollasta sataan onnistuttava ennennäkemättömällä vauhdilla.
Puhelimessa jaaritteluun oli mennyt kallisarvoisesta valmistautumisajasta melkein kymmenen minuuttia, matkoihin piti laskea 35 minuuttia – eli suihkunraikkaasta OnePiece-Mintusta piti fiksata bile-Minttu vain vartissa. Hiukset ovat oman juhlafiilikseni kannalta tärkeimmät. Arkisemmatkin vaatteet tuntuvat kivoilta, kun tukka on nätisti. 9 minuuttia hiusten laittamiseen, 5 min meikkiin (tunnustan, ripsivärin laitoin vasta bussissa…) ja pukemiseen minuutti.
Pomppasin aika tehokkaasti sohvalta ylös ja aloin toimia. Hiukset kiinnitin ylös kahdella eri klipsillä (tai “kirahvilla” – niinkuin meillä sanotaan…). Yleensäkin, kun laitan hiuksia, kiinnitän jokaisen kerroksen erikseen ylös, että sitten kiharrusvehkeen kanssa sohiessa, ei enää tarvitse miettiä osioiden jakamista.
Näin kiireessä jaoin hiukset tosiaan vain kolmeen kerrokseen, jotka kaikki kiharsin OBH Nordican keskikokoisella (38 mm) harjakihartimella. Tuo kiharrin on aivan mieletön vekotin ja olen aivan rakastunut siihen sen jälkeen, kun sain sen tätä kampanjaa varten testattavakseni! Nykyään kykenen laittamaan hiuksiani jopa aamulla ennen töihin menoa!
Mutta takaisin tuohon katastrofi-kiireiseen lauantai-iltaan…
Tavoitteenani oli saada kevyesti suurille kiharoille asettuva, aavistuksen yllellisen oloinen kampaus. Hiukseni olivat alkuillan suihkun jäljiltä vielä hiukan kosteat, mutta se ei haitannut mitenkään erityisesti. Parhaiten olen kyllä huomannut tuon toimivan ihan kuivissa hiuksissa. Hyvän lämpösuojan ja harjan ioni-hommelin ansiosta hiuksista tulee niin kiiltävät, että olen käyttänyt tuota välillä ihan vain hiusten harjaamiseen ilman kihartamista.
Tein pikakampauksen varsin suurilla osioilla. Kiersin hiukset harjan kuumenevan keramiikkapohjan ympärille ja pidin, kunnes tunsin sormissani pientä lämpöä (n. 10 – 15 sek).
Avaamisvaihe on tärkeä, sillä tarkoitus on kieputtaa harjaa hiuskiehkuran ympäri niin, että se ei avaudu vaan jää kiharamuotoon jäähtymään. Kaikkein parhaiten avaaminen onnistuu, kun ottaa heti ensimmäisen kiepautuksen jälkeen kiinni läheltä osion tyveä ja sitten vasta kieputtaa harjaa. Näin ei pitkätkään hiukset jumitu vaan kiharasta tulee kaunis ja selkeä.
Jos tavoitteena on saada oikeasti kiharoita, on tärkeää antaa niiden jäähtyä ennenkuin hiuksia aletaan sen kummemmin haroa auki. Itsellenihän tämä sopi paremmin kuin hyvin, kaikki “jätetään sellaiselleen” -ratkaisut ovat kiireisen kannalta täydellinen ratkaisu!
Viimeistä viedään!
Tässä vielä kampauksen teko vaihe-vaiheelta:
BEFORE – AFTER
Tässä vielä käyttämäni tuotteet. Schwarzkopfin Oil Miracle kuuluu rutiineihini – eli sitä laitan aina hiuksiini pesun jälkeen. Lämpökäsittelysuojana olen viime aikoina käyttänyt Sebastianin huikeaa kiiltoa ja hyvän suojan antavaa Trilliant-suihketta (saatu todennäköisesti blogin kautta). Erityisesti kiharakampausten kiinnitykseen sopii loistavasti täysin vedetön Schwarzkopfin Osis+ sarjan Glamour Queen -hiuslakka. Ja siis tietty tuo mahtava kuumeneva Magic Style Brush -harja, jota ilman en enää haluaisi pärjätäkään.
Uskoisin, että en todellakaan ole yksin sen fiiliksen kanssa, että kivasti laitetut hiukset on melkein puoli juhlafiilistä. Tottakai asulla on merkitystä ja meikilläkin, mutta varsinkin, kun täällä meillä svennelässä ollaan vähän yltiövarovaisia ylipukeutumisen kanssa (lue: farkut ja toppi on aina ookoo..), on kiva kampaus usein tärkein avain oikeaan juhlafiilikseen. On se onni, että ei tarvitse ainakaan pipa päässä lähteä juhlimaan… Ehkä OBH Nordican facebook -sivuilta löytyisi vähän parempia vinkkejä. Haha! No, ainakin sieltä näytää löytyvän paljon kaikkia arvontoja, joten itse ainaskin liketin. 🙂
Tässä tämä nyt sitten on. Pikakampaus, pikameikki, pikapukeutuminen, pikalähtö ja huippuhauska ilta. (sinkku tosin edelleen… että varmaan pitäis kehittää kampausta vielä jotenkin. Haha!)
Kun hiukset on käytännöllisesti katsoen tärkein osa kivaa outfitia, on aika itsestäänselvää, että just tänä samaisena iltana hiuskatastrofi olisi ollut todella katastrofi. Vähän toisenlaisista hiuskatastrofeista täällä on ollut juttua aikaisemminkin. Nyt olisi kuitenkin ihan mahtava tilaisuus voittaa tuo käyttämäni 38 mm Magic Style Brush kertomalla tämän postauksen kommenttiboksissa joko oma ihan oikea hiuskatastrofisi tai oma “läheltä piti” -tilanne ja miten siitä selvisit. Kaikkien viimeistään tiistaina 17.12. klo 21.00 vastauksensa tämän postauksen kommenttiboksiin jättäneiden kesken arvotaan tuo tismalleen sama harja. Ja se sopii kampauksen kuohkeuttamiseen sekä upean kiillon luomiseen myös lyhyemmille hiuksille, joten kantsii osallistua. Juttujen taso ei ratkaise. Haha!
Kannattaa käydä osallistumassa myöskin täällä Indiedaysin kampanjasivulla arvontaan – voit voittaa saman huippuhyvän harjan myös jossain muussa koossa.
Tänään olen heittäytynyt hurjaksi ja irroitellut kampaukseni kanssa kaukana mukavuusrajojeni ulkopuolella. (haha!) Yleensä hiukseni ovat noin 99 % ajasta yhdellä lenksulla kiinnitetyllä sykerösolmunutturalla. Viime aikoina olen yrittänyt tsempata ihan valtavasti ja pitää noin päivän viikossa hiuksia, voi hurjuus, ihan kokonaan auki. Yleensä kykenen sinnittelemään johonkin iltapäivään ja sitten karvat on jo ihan pakko laittaa kuriin ja kiinni.
Peetun yllytyksestä päädyin kuitenkin jättämään sykerön tekemisen puolitiehen – ja kuljin ihan koko päivän hiukset ponnarilla. Huikeeta!
Yllättäen en tuntenutkaan itseäni wanna-be-teiniksi, väärään aikakauteen jumahtaneeksi tai epäuskottavaksi ja tahattoman lapsekkaaksi. Ponnari tuntui ihan aikuiselta, siistiltäkin jopa siinä mittakaavassa kuin se tämän kurittoman ja itsepäisen karvakasan kanssa ylipäätään on mahdollista, niin, siis kampaus tuntui suorastaan klassiselta. Eikä fiilis romuttunut edes siitä, että jalassa oli tennarit!
Pohdiskelin tuossa joku aika sitten, että pitäisikö seuraavan kampaamokäynnin yhteydessä sävyttää hiuksia vähän tummemmaksi. Aikoinaan hiukseni ovat olleet näiden normiblondien lisäksi ihan mustat, syvän mahonginpunaiset, räiskyvän porkkananpunaiset (sekä tarkoituksella että vahingossa), hillityn pähkinänruskeat, super-Barbie-blondi -vaaleat, tylsän tummanruskeat, alta tummat ja päältä vaaleat sekä kolmella eri kirkaanpunaisen sävyllä epäsymmetrisesti raidoitetut. Periaatteessa en siis ole varsinaisesti mikään karvakonservatiivi, mutta nykyisin en tunne tarvetta mihinkään erityiseen eksperimentointiin.
Tänään puoliltapäivin raahauduin flunssaisena, nokka vuotaen, silmät punoittaen ja ääni kähisten kampaajalle. Olen todella pahoillani, mikäli tartutin ikävän syysflunssan kampaajaani. Ajan siirtäminen ei kuitenkaan tullut kysymykseen, koska ensi viikonloppuna pitää kutrien olla kohallaan – eikä ensi viikolla ole aikaa yhtenäkään iltana istuskella puunattavana.
Tässä on lopputulos! Vasemmalla kuva parin viikon takaisesta tilanteesta ja oikealla tänään. Mitäs sanotte? Huikea muutos eikö vaan!? Haha!
No ei vais – eihän tuosta nyt oikeasti edes huomaa, että mitään on tapahtunut. Pyysin latvoille sävyhuuhtelun, joka tummentaisi hiuksia yhden tai kaksi astetta. Omaan silmään ja livenä eron huomaa kyllä ehkä vähään paremmin kuin kuvasta, mutta tosiaan, ero on kieltämättä aika mitätön.
En jaksanut laittaa edes auttavaa meikkiä flunssanaamaani, joten yleisen hyvinvoinnin vuoksi katsoin parhaimmaksi piiloutua käteni taakse.
Toinen asia, mitä mietin ennen kampaajalle menoa oli, että leikkaisinko taas sivuotsiksen, mutta sen jätin nyt tekemättä. Edelliskerrasta on jo sen verran aikaa, että otsishaituvatkin ovat venähtäneet kohtuullisen pitkiksi ja saan ne halutessani ponnariin kiinni. Mikä on tosi kätsyä sitten, kun jos tässä joskus taas olisi sellaisessa kunnossa, että pääsisi treenaamaan…
Kohta alkaa olla taas aika käydä fiksaamassa luonnonharmaa tyvikasvu kuntoon kampaajalla. Viimeaikaisia asukuvia katsellessani tajusin, että hiuksistoni on aivan varkain muuttunut vähän turhankin blondiksi. Siis olen mielelläni vaalea, tunnen oloni kotoisaksi siinä, mutta ihan barbie-blondi ei mielestäni ole omassa päässäni kovin sofistikoituneen näköinen.
Tässä on tilanne tänään. Toisaalta tuo on ihan kiva sävy, mutta nyt mietityttää, että pitäisköhän yrittää tummentua ainakin vähäsen?
Varsinaisesti ei tosiaan ole ollut tarkoitus muuttua ihan näin vaaleaksi, mutta kaikki raitoja tai muunlaista vaalennusta kokeilleet tietävät, että vaikka alunperin vaalennusaste olisi ollut vain asteen tai kaksi, aurinko tehostaa lopputulosta aika kiitettävästi. Eli alunperin en ole juurikaan vaalentanut hiuksiani, mutta aurinko on toiminut varsinaisena tehoblondeeraajana.
Tilanne maaliskuussa 2012 – eli noin puolitoista vuotta sitten. Vaalea kylläkin, mutta enemmän tuollainen lämpimän pyökin värinen tukka olisi ehkä aavistuksen aikuisempi kuin tämä nykyinen.
Mutta sitten toisaalta tykkään kyllä tästä ihan vaaleastakin…
Sen verran paljon on tullut myös leikittyä eri hiusväreillä, että pelkään järkkyä lopputulosta, jos tuota nyt kovasti alkaa tuosta tummentelemaan… Ehkä kampaajan käsittelyssä ei tulisi kivaa metsänvihreää sävyä (piti olla tuhkainen keskivaalea), mutta ihan turvallista puuhaa vaaleasta tummempaan siirtyminen ei kuitenkaan ole.
Ja mitään ihan ruskeaa tai tummaa en kyllä missään tapauksessa juuri nyt halua!
