[mittaustagi]
Toast skagen eli katkarapu-majoneesihässäkällä kuorrutettu paahtoleipä todellinen ruotsalaisklassikko. Yleensä se tarjoillaan alkupalana, mutta yhtä hyvin se sopii suupalan kokoiseksi leikattuna cocktail-palaksi tai miksei vaikka talvibrunssin herkuksi.
Näin joulun ja uudenvuoden extravaganzailujen jälkeen monilla taitaa olla päällä kurinpalautus ja kevennetty linja. Itse olen sitä mieltä, että herkuttelua ei ole milloinkaan syytä lopettaa kokonaan ja siitä syystä tässä on nyt tarjolla kaksi versiota ihanasta Toast skagen -katkarapuleivästä, klassinen ja kevennetty. Aivan ihania molemmat!

KLASSINEN TOAST SKAGEN
Ainekset:

• 1/2 kg tuoreita katkarapuja (kuorimattomia)
• 1 pieni punasipuli
• 1 ruukku tuoretta tilliä
• 1 dl majoneesia
• 1 sitruuna
• suolaa, pippuria myllystä
• 6 ohutta siivua vaaleaa leipää
• 2 – 3 rkl voita
• mätiä koristeluun

Valmistus:
Kuori ja paloittele katkaravut. Hakkaa sipuli pieneksi silpuksi. Sekoita katkaravut, punasipulisilppu, majoneesi ja puolen sitruunan mehu, saksi runsaasti tilliä mukaan. Mausta suolalla ja pippurilla.
Leikkaa kantit pois leivänsiivuista ja paista ne pannulla voissa ihanan kullanruskeiksi. Kasaa jokaiselle leivälle runsas keko katkaraputahnaa. Koristele mädillä ja tillin oksalla. Leikkaa loppu sitruuna lohkoiksi ja tarjoile leipien kanssa.

 
KEVENNETTY TOAST SKAGEN
Ainekset:

• 1/2 kg tuoreita katkarapuja (kuorimattomia)
• 1 pieni punasipuli
• 1 ruukku tuoretta tilliä
• 1/2 dl kevytmajoneesia
• 1/2 dl kermaviiliä
• 1 sitruuna
• suolaa, pippuria myllystä
• 6 ohutta siivua vaaleaa täysjyväleipää
• mätiä koristeluun

Valmistus:
Kuori ja paloittele katkaravut. Hakkaa sipuli pieneksi silpuksi. Sekoita katkaravut, punasipulisilppu, kermaviili, kevytmajoneesi ja puolen sitruunan mehu, saksi runsaasti tilliä mukaan. Mausta suolalla ja pippurilla.
Leikkaa kantit pois leivänsiivuista ja paahda ne leivänpaahtimessa ihanan kullanruskeiksi. Kasaa jokaiselle leivälle runsas keko katkaraputahnaa. Koristele mädillä ja tillin oksalla. Leikkaa loppu sitruuna lohkoiksi ja tarjoile leipien kanssa.
Molemmat versiot ovat tosiaan aivan mielettömän herkullisia! Oikeastaan kaikkein tärkeintä on, että katkaravut ovat niitä ihanan maukkaita kokonaisena myytäviä – eikä koneellisesti kuorittuja, vetisen makuisia pakasteolioita. Kuorimisessa on tietty oma vaivansa, mutta tässä kohtaa ei todellakaan kannata lähteä oikomaan!
Kuvat on otettu meidän uudenvuoden illalliselta ja valaistus ei siinä vaiheessa ollut enää ihan kaikkein otollisin. Toivottavasti suussasulavuus välittyy kuitenkin myös sinne ruudun toiselle puolelle.

Se, että ruotsalaiseen joulupöytään kuuluu lihapullat, on ollut mielestäni aina vähän outoa. Etenkin, kun niin monet tuntuvat joustavan juuri tässä kohdassa ja tarjolla on, itsetehtyjen sijaan, vähän “parempia” eineslihapullia.
Meillä on joulua vietetty aina sovelletuin suomalaisin perintein, mutta joulupöytään eksyy useimmiten myös jotain uutta. Tänä vuonna päätimme tehdä tribuutin ruotsalaiselle lihapullaperinteelle herkullisella vegaanilla twistillä. Lopputuloksena oli aivan törkimysmäisen herkulliset, sitruunanraikkaat vegepullat, jotka takuuvarmasti maistuvat myös lihansyöjille. Tosin silloin pitää välttää sanomasta, että nämä olisivat kasvislihapullia, sillä nyt ei mitenkään yritetä jäljitellä lihan makua – pullat ovat taivaallisia ihan sellaisenaan.

SITRUUNAISET VEGEPULLAT
Ainekset:

• 2 dl kuivattuja kikherneitä
• 1 sipuli
• 1 teelusikallinen chilijauhetta
• 1/2 teelusikallista maustepippuria (jauhe)
• 1/2 teelusikallista valkopippuria (jauhe)
• 1 ruokalusikallinen vaaleaa soijaa (japanilainen sushi-soija käy hyvin)
• 3 ruokalusikallista rypsiöljyä (tai jotain, mikä ei juuri maistu) + noin 1 rkl lisää uunissa paistamista varten (paistamiseen voi käyttää myös voita, mutta silloin pullat eivät ole enää vegaaneja)
• 1 teelusikallinen suolaa
• 1 sitruuna

Valmistus:

• Laita kikherneet likoamaan kylmään veteen yön yli.
• Lämmitä uuni 175 asteeseen.
• Raasta sitruunan kuori ja purista mehu
• Laita kaikki muut ainekset paitsi kikherneet tehosekoittimeen ja huruttele tasaiseksi. Lisää kikherneet osissa ja anna pyöriä tehosekoittimessa, kunnes taikina on sopivan tasaista (makuasia, itse tykkään kohtuullisen rakeisesta taikinasta, että on jotain purtavaakin…).
• Muodosta taikinasta palloja leivinpaperilla vuoratulle pellille. Roiskuttele päälle ruokalusikallisen verran öljyä.
• Kypsennä uunissa noin 15 min tai kunnes pullat tuntuvat suht kiinteiltä ja irtoavat helposti leivinpaperista. (Tähän asti pullat voi esivalmistella juhlia varten. FYI)
• Paista pullat paistinpannulla miedohkossa lämmössä juuri ennen tarjoilua niin, että ne lämpiävät ja saavat kivan värin.

Vegepullat olivat aivan älytön suksee meidän joulupöydässä – vaikkeivat niin perinteisen suomalaisia olleetkaan. Seurasin vierestä, kun Peetu kokkaili ja olen aikas luottavainen siihen, että jopa Mintun ei-niin-tottuneilla ruuanlaittotaidoilla pullat onnistuvat. Joulunaikaan tuli myös testattua, että sekä maku että koostumut kestävät hyvin pientä säilytystä ja mikrossa lämmitystä – eli kaiken muun lisäksi vegepullat ovat myös aivan timantti lisä lounaslaatikkoon sopivien ruokien listalle!

Vielä ehtii hyvin kokkailla aattoillaksi parhaimmat itsetehdyt namit. Peetu ja Karkki on vuosien varrella testannut ziljoonia erilaisia karamellireseptejä ja joinain jouluina meillä on ollut kuuden-seitsemän joulunamilajikkeen varasto tuhottavana normaalien konvehtirasioiden lisäksi. Tänä vuonna päätettiin, että tehdään vain kahta ikisuosikkiamme.
Tässä reseptit teidänkin iloksi!

KARAMELLISET RIISIMUROKUUTIOT
Ainekset:

• 1 isohko pussi vaahtokarkkeja
• melkein täysi laatikollinen riisimuroja
• kourallinen rusinoita
• 150 g suklaata

Valmistus:
Sulata vaahtokarkit isossa kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää sekaan riisimurot ja rusinat. Levitä tahmainen mössö pellille parin sentin paksuiseksi kakuksi. Sulata suklaa vesihauteessa ja levitä riisikakkulevyn päälle. Anna jäähtyä ja leikkaa kuutioiksi.
Lopputuloksena on ihanan keveänmeheviä kuutoita, jotka ovat toisaalta rapeita, mutta toisaalta kivasti sitkaita. Kuutioita tulee kerralla tosi paljon ja valmistus on aika nopeaa. Alunperin Peetu bongasi ohjeen jostain amerikkalaisesta ruokablogista, mutta monena vuonna namitehtailu on sujunut meillä ihan sormituntumalla. Ja lopputulos on ollut aina yhtä mahtavan herkullinen!

SAHRAMIKOLA
Ainekset:

• 3 dl vispikermaa
• 50 g voita
• 3 dl sokeria
• 1 1/2 dl vaaleaa siirappia
• 1 g sahramia 

 
Valmistus:
Sekoita kerma, voi, sokeri ja siirappi paksupohjaisessa kattilassa. Keitä täydellä teholla koko ajan sekoittaen. Kola on valmista, kun se paistomittarin mukaan on noin 125°C. Voit myös tiputtaa pikkuisen kolatahnaa kylmään veteen ja jos siitä saa muotoiltua pallon, on kola valmista. Pallotestin tekemiseen menee tosin helposti sen verran aikaa, että kattilassa oleva kola ehtii kärähtää – eli suosittelen paistomittarin käyttöä! Lisää sahrami melkein valmiiseen kolatahnaan ja keitä valmiiksi. Levitä kola leivinpaperilla suojatulle pellille ja anna jäähtyä ennenkuin leikkaat sen paloiksi.
Varoituksena voin sanoa, että sahramikolaan tulee ihan totaalinen himo ja sitä rakastaa nekin, jotka eivät normaalisti ole mitään suuria sahramifaneja!

* yhteistyöpostaus

Sunnuntai tarkoittaa meillä sitä, että on aika tehtailla lounaslaatikoita tulevalle viikolle. Tämänpäiväisen kokkailun teema oli Aasia. Sain Indiedaysin ja Santa Marian yhteistyön tiimoilta testattavakseni muutamia tuotteita ja täytyy kyllä sanoa, että helpommin ja nopeammin en voisi kuvitellakaan tekeväni näin hyvää ruokaa!

PANENG RED CURRY
Ainekset:

• 400 g broilerinfileetä
• 1 pussi Santa Maria Asian Spices Red Curry -mausteseosta
• 1 purkki (400 ml) kookosmaitoa
• puolikas sitruuna
• 2 porkkanaa
• isoja vihreitä papuja
• nyrkillinen thai-basilikaa
• mantelirouhetta (tai maapähkinä-)

Valmistus:
Suikaloi broilerinfileet ja ruskista ne pannussa. Lisää kookosmaito ja mausteseos – anna hautua hetki. Lisää pavut ja pilkottu porkkana. Hauduttele hetki ja keitä sillä aikaa lisukkeeksi riisiä tai nuudeleita. Silppua lopuksi sekaan reilusti thai-basilikaa, purista sitruunan mehu mausteeksi ja koristele annos mantelirouheella. (Maapähkinärouhe olisi autenttisempaa, mutta mantelit maistuvat niin paljon paremmalle!)

 
VEGE PAD THAI
Ainekset:

• purkki kikherneitä
• purkki punaisia papuja
• 1 iso sipuli
• reilusti parsakaalia (pakaste)
• puolikas pullo Santa Maria Asian Wok Pad Thai -kastiketta
• paketti riisinuudeleita

Valmistus:
Pilko sipuli ja kuullota pehmeäksi pienessä öljytilkassa. Lisää pavut, kikherneet ja parsakaali sekä puolikas pullo Santa Maria Asian Wok Pad Thai -kastiketta. Anna hautua miedolla lämmöllä ja keitä nuudelit paketin ohjeen mukaan. Pätki kypsät nuudelit ja sekoita wokin kanssa. Tarjoile mantelirouheen kanssa.
Tähän asti on tuntunut, että kunnon thai-makuja on ihan mahdoton saada aikaiseksi itse kokkailemalla. Santa Marian mausteseosten ja wokkikastikkeiden avulla homma kuitenkin hoituu – helposti ja nopeasti!

Tukholman suosituimpiin ravintoloihin on aika vaikea saada pöytää. Välillä tuntuu, että se on ihan mahdotonta, sillä varauslistat on täynnä niin pitkälle eteenpäin, ettei voisi kuvitella kenenkään suunnittelevan elämäänsä ja ravintolassasyömisiään niin kauas tulevaisuuteen. Tämä pätee etenkin keskihintaisiin laaturavintoiloihin, jotka ovat onnistuneet saamaan maineen, jonka perusteella ruoka, ympäristö, palvelu etsetera on ihan samalla linjalla kolme-neljä kertaa kalliimpiin huippupaikkoihin verrattuna.
Jossain vaiheessa otin sellaisen tavan, että aloin kirjoittaa kalenteriin listaa paikoista, joissa haluaisin käydä syömässä ja heti, kun on vähänkään syytä, teen pöytävarauksen. Varauksen voi aina peruuttaa, mutta onpahan sitten ainakin tsäänssi, että pääsee herkuttelemaan johonkin suosittuun ja kehuttuun ravintolaan.
Yksi listallani pitkään roikkuneista toiveravintoloista on Södermalmilla osoitteessa Åsögatan 176 sijaitseva korealaisvaikutteinen, kiitosta, ylistystä, kehuja ja arvostettujen ravintolakriitikoiden suosituksia kerännyt NOOK.

Tuike varasi viimeviikonloppuisen Tukholman reissunsa joskus elokuun loppupuolella. Samalla hetkellä, kun kuulin lentolippujen olevan varattu, aloin tsekata meille ravintolaa lauantai-iltaa varten. Yksi kahden hengen pöytä löytyi NOOKista kello yhdeksäksi – jo tuolloin kaikki muut ajat olivat täynnä. No, yhdeksän sopii lomalaiselle hyvin, joten eipä siinä mitään!
NOOK tarjoaa aina kaksi kiinteää menuta ja lisäksi isompia ja pienempiä snacks-tyyppisiä annoksia. Menuiden osasia voi toki tilata erikseen ja yhdistellä myös haluamallaan tavalla, mutta valmiin version valitseminen tulee merkittävästi edullisemmaksi.
Me valitsimme 400,- kruunua (about 43,- – 44,- euroa?) maksavan menu kakkosen, jossa alkupalaksi tuli hummerikeittoa, pääruuaksi ankkaa ja jälkkäriksi makeansuolainen jätskityyppinen hommeli.

Hummerisopassa maistui kevyesti kookosmaito, maa-artisokka pehmeänä pyreenä, tuoreen tomaatin kuutiot, korianteri ja pienen pieni piristys chiliä. Viinisuosituksena kuiva portviini, joka tuntui ensin varsin avantgardilta ajatukselta, mutta toimi aivan täydellisesti keiton kanssa sen suolaisuutta ja rasvaisuutta taitavasti taittaen. En ehkä ole koskaan syönyt mitään niin hyvää!

Pääruuan ankkabiiteissä oli korealaisvaikutteet enemmän näkösällä. Tai niin ainakin kuvittelen nähdessäni vihreät lehdykäiset ja satukirjamaiset pienet valkoiset sienet. Kirsikkahässäkkä ja kurpitsapyree täydensivät makuelämyksen.
Tässä kohtaa alkaa taas Mintulta superlatiivit loppua. Olen aina kuvitellut, että en erityisesti pidä ankasta, vaikka sinnikkäästi sitä on tullut tilattua erilaisissa yhteyksissä. Milloinkaan en kuitenkaan ole saanut yhtä taivaallista, voinpehmeää lihaa, joka suorastaan sulaa suussa ja on maultaan monisävyistä ja jotenkin … raikasta!
Olen käynyt mielessäni hiljaista prosessia vegaani-ruokavalioon siirtymisestä. Todennäköisesti päädyn sellaiseen kompromissiin, että olen vegaani 90 % ajasta, mutta pari-kolme kertaa vuodessa voin sallia itselleni esimerkiksi jotain tällaista.

Jälkkärien suhteen olen yleensä aika konservatiivi. Laadukas vaniljajäätelö ja mehevä tumma suklaa, kermainen créme bruleé sekä muut klassikkomaut toimivat mielestäni paremmin kuin tarkoitushakuinen kikkailu. NOOKin jälkkäri putosi hyvin perinteitä kunnioittavaan sarjaan. Soijajäätelö oli täyteläisen kermaista ja aavistuksen suolaisena se sopi täydellisesti tuoreiden vadelmien ja pistaasimarengin kaveriksi.
Myöhäisen päivällisemme jälkeen oltiin aivan masut piukeina ja soikeina onnesta. Taas tuli todettua, että kyllä sitä kannattaa nähdä vähän vaivaa ja varata pöytä etukäteen johonkin ihanaan ravintolaan, vaikka Richén kaltaisten vakipaikkojeni tuttu ja turvallinen menu tuntuisikin vaivattomimmalta vaihtoehdolta.

NOOK ei ole kovinkaan suuri, veikkaisin, että istumapaikkoja on salin puolella vain noin nelisenkymmentä – ehkä jopa allekin. Samassa yhteydessä on myös pikkuruinen baari ja näytti siltä, että ainakin jotkut söivät siellä baaritiskin ääressä. Niitä paikkoja tuskin varataan etukäteen, joten tsägällä sinne voisi päästä ihan ex temporekin.

Ravintolatoivelistaltani voi siis vetää nyt yhden nimen yli. Vaikka täytyy kyllä sanoa, että NOOK on sellainen paikka, jonne ehdottomasti haluan mennä vielä uudelleen!

Päätin pitkästä aikaa tehdä kunnon vihersmoothieta. Keväällä huruttelin vihreää herkkua harva se päivä – tai no, ainakin kerran-pari viikossa. Kesällä se sitten jäi, kun vihannekset tuli useimmiten nautittua salaatin muodossa. Nyt kuitenkin puhaltelin pölyt blenderistä ja tein yhden sovelluksen suosikkismoothiestani.
MINTUN BACK ON TRACK -SMOOTHIE
Ainekset:

• puolikas avocado
• nyrkillinen baby-pinaattia
• 1/2 sitruunan mehu (tai kokonaisen, jos sitruuna on pieni)
• reilu biitti tuoretta inkivääriä
• ruokalusikallinen pellavansiemeniä

Valmistus:
Laita ainekset blenderiin (käytä mieluiten luomu-versioita kaikista raaka-aineista!). Lisää joukkoon noin desin verran vettä ja halutessasi muutama jääpala. Huruttele tasaiseksi.
Vihersmoothiet tulisi aina juoda “pureskellen”. Näin kroppa saa parhaimman hyödyn kaikista vitamiineista, antioksidanteista ja hivenaineista. Valmis smoothie säilyy hyvin jääkaapissa kannen alla päivän pari. Siksi teen yleensä tupla-annoksen, mikä vielä juuri mahtuu blenderiini. Näin yhdellä vaivalla saa hoidettua parin päivän smoothiet.