Olen kai kertonut jo teille, että jalkani on jotenkin hassut tai ehkä kävelen kummallisesti? En nimittäin pysty lainkaan käyttämään mitään ballerinoja, avokkaita tai muita klassisen minimalistisia avonaisia kenkiä, sillä ne eivät yksinkertaisesti pysy jalassani. Olen testannut ziljoonia eri malleja, ostohetkellä tiukkoja ja löysiä kokoja, koron korkeudelta vaihtelevia versioita sekä kaikkiin näihin yhdistettynä niitä suutarilta saatavia mokkaläpysköitä, jotka asennetaan kenkään nilkan ja kantapään väliin. Edes kahdet mokkaläpyskät päällekäin eivät saaneet suosikiksi pyrkiviä avokkaitani pysymään jalassa muutamaa askelta pidempään.
Tämä on ollut aikamoinen probleemi, sillä rakastaisin käyttää etenkin ballerinoja, mutta myös stilettikorkoiset pumpsit himottaisi. Erilaiset kiinnityssysteemit, nilkan ympäri menevät remmit, mary jane -tyyppiset ratkaisut ja muut viritykset muuttavat muuten perusmallisenkin kengän ilmettä perusteellisesti. Remmikenkien fiilis on kaikkea muuta kuin minimalistinen, pahimmillaan jopa tanttamainen tai lapsellinen.
Onneksi jalassapysymisongelmaani riittää ratkaisuksi kantapäästä avoin slingback -malli. Valikoima ei tietenkään ole ihan yhtä laaja, mutta melkolailla ihania klassisia juhlakäyttöön sopivia malleja kuitenkin löytyy.

Ballerinojen ja muiden kovaan arkikäyttöön tarkoitettujen kenkien kohdalla tilanne on huonompi. Vaikuttaa ihan siltä, että matalimmillaankin slingback-kengissä on matala kitten heel. Ja vaikka miten haluaisin tykätä jostain, minkä nimi on kissanpentukorko, ei tuo malli sovi todellakaan karjalaisiin pölkkyjalkoihini. Eikä kittenit toisaalta ballerinojen korvikkeena erityisen hyvin sen paremmin tyylillisesti kuin teknisestikään toimisikaan.
Reilu viikko sitten Karkki yllytti, että lähdetään shoppailemaan. Harasin vähän vastaan, kun tuumasin, että kaikki alennusmyynnit on jo päättynyt, enkä oikeastaan varsinaisesti tarvitse mitään. No, en ole kovin vaikea ylipuhuttava ja kun vielä tuli mieleeni, että onhan edessä ne messut (joilla olin siis nyt maanantaina Berliinissä) ja ainahan sitä messukenkien menevä aukko garderobista löytyy, läksin lapsukaisen kaveriksi kauppoja kiertelemään.

Rizzo taisi olla ihan ensimmäinen kauppa, mihin työnsimme nokkamme sisään ja varmaan jo tämän kuvakavalkadin jälkeen tiedätte, mihin iskin ensimmäisenä silmäni. En kyllä voinut uskoa todeksi, että löysin omaa kokoani olevat, mokkanahkaiset, nahkavuoriset ja -pohjaiset nirunaruballerinat ja vielä supermahtavassa alessa (1299,- -> 399,- kruunua)!
Hiukan kyllä ensin mietin, että pitäiskö olla kahden vaiheilla, mutta sitten näpräsin narut niin, että ne menevät suoraan kengän ympäri nilkkaan, kun tehdasasetuksissa narut meni jalkapöydän päällä ristiin. Ballerinojen ilme selkeentyi kertaheitolla ja asia oli sillä selvä.

Aivan mielettömän ihanaa, että nyt on vielä luvattu upeita aurinkoisia ja lämpimiä intiaanikesän päiviä. Kelpaa painella meikäläisenkin ballerinoissa pitkin katuja! Yritän ehtiä napsaista oikein asukuvankin uusien kaunokaisten kanssa ennenkuin syksy ihan tosissaan saapuu.
Mutta vinkkinä siis teillekin, että edelleen kantsii poiketa tsekkaamassa Rizzon loppuale, jos sattuu olemaan täällä Tukholmassa – ja eikös Helsingissäkin ole putiikki.

Vähän oli sellainen tunne, kun innostuin hurjastelemaan ihan kesäalen alussa, että nyt saa kaikki mahdollinen shoppailu olla tauolla hetken aikaa. Toisaalta mustat perussandaalit on itselläni kesäisin vähän samanlainen välttämättömyystuote kuin sukkahousut tai ripsiväri. Eli kyllähän sitä ilmankin pärjäisi, jos tulisi maailmanloppu ja katastrofi, mutta mielummin kuitenkin ei.
Olin jo aikaisemminkin suunnitellut, että jotkut järkevät ja suht matalat sandaalit melkein tarvitsisi hankkia. Ruskeat puupohjaiset Mohedat lensivät viime kesän lopuksi roskikseen – toki neljä kesää täysin palvelleina – ja mustat Clark’sin arkisandaalini ovat jo ihan räjähdyspisteessä.

Kun sitten viime viikon lopulla (torstaina tarkemmin sanottuna) tuli sähköpostiin ilmoitus Aplacen kesäalen loppukiristä korotettuine alennuksineen, hyökkäsin heti tutkimaan löytyisikö sopivia sandaaleita. Ai että olin riemuissani, kun havaitsin, että tarjolla on puoleen hintaan matalampaa versiota Swedish Hasbeensin Suzanne -mallista, eli ihanasti Suzanne Debutant -nimeltään, ja vielä mustana!
Tilasin ihan ensimmäistä kertaa Aplacen nettikaupasta ja hämmästyin todella toimituksen nopeutta. Laitoin tilauksen menemään viime torstaina lounasaikaan ja jo perjantaina pamahti puhelimeen tekstiviesti, että paketti on noudettavissa!

Olen nyt viikonlopun ja alkuviikon aikana käyttänyt sandaaleita aika paljon – enkä voisi olla tyytyväisempi. Ihan pikkuisen puukenkäsandaaleille ominainen paksu ja aika “raaka” nahka on hiertänyt varpaiden päältä, mutta muuten ei ole ollut muuta kuin silkkaa iloa.
Alunperin oli kyllä tarkoitus hankkia ihan kokomustat sandaalit, mutta täytyy sanoa, että olen supertyytyväinen hankintaani. Jotenkin vaalea puupohja antaa kepeämmän ja kesäisemmän vaikutelman. Huomaan myös kaivanneeni puupohjien kävellessä kivasti kilkattavaa kopsinaa.

* Juttu sisältää kaupallisia linkkejä

Kesäalet osuu oikeastaan aivan mitä parhaimpaan aikaan. Nyt vielä on se tunne, että kesä on alussa ja sesonkiin sopivien hankintojen tekeminen on täysin ajankohtaista. Itse en ole vielä edes kunnolla ehtinyt kaivelemaan kaikkia kevyempiä vaatteita esiin.
Kesäkengät hain kuitenkin kellarista jo jokin aika sitten ja havaitsin varastoissani pari vakavaa puutetta. Mustat, arkikäyttöön tarkoitetut sandaalini on joutunut kokemaan niin monta yllättäen iskenyttä kesäsadetta, että olisi kyllä korkea aika rekrytoida jotkut vähän siistimmät toimistokäyttöön. Ja juuri tajusin, että ruskeat Mohedan puukenkäsandaalini päätyivät viime kesän lopussa täysin loppuun palvelleina mappi-ööhön.
Ja tottakai aina voi pitää pienen ikkunan auki “muut”-osastolla. (Tosin yksiäkään juhlasandaaleita en saa ostaa, vaikka kuinka tekisi mieleni! Nykyisellä varastolla pitää kyllä pärjätä tällä hetkellä tiedossa olevat juhlat. Katsotaan sitten talvialessa uudelleen). Kenkä-guruni Veeran blogista bongasin aivan täydelliset punaiset kiilakorot ja just nyt tuntuu kyllä siltä, että ne – tai jotkut niitten systerit – on ihan pakko tilata!
Päätin poimia parhaimmat löydöt tänne omalle muistilistalleni. Ihan kaikki ei kyllä ole alessa, mutta kaikki ovat silti kyllä aikamoisia löytöjä!
Mustat arkisandaalit:

• Mustat Mademoiselle R -sandaalit. Rakastamani kiilakorko ja naisellinen (mutta ei söpöilevä) rusetti varpaiden päällä. Nirunarupohja ehkä kuitenkin aavistuksen turhan rento toimistokäyttöön.
• Aivan ihanat plato-pohjaiset sandaalit Asokselta – ja ihan kivassa alessa myös!
• Koko porukan ihanimmat mustat arkisandaalit löytyi kuitenkin Zalandolta. Aion yrittää pitää jäitä hatussa ja odotella hetken, josko nuo tulisivat kesäaleen – mutta voi olla, että ei. Parhaimmat mallit yleensä myy loppuun ennenkuin päätyvät aleen.

Ruskeat arkisandaalit:

• Mokkanahka ja kiilakorko – ihanat kesän merkit näissä Elloksen sporttihenkisissä sandaaleissa.
• Asoksen nudet sandaalit on ehkä hiukan vaaleammat, mitä olin ajatellut, mutta todella kiva malli ja aika hyvä alennus kyllä ehkä muuttaa mieleni.
• Astetta – tai aika montakin astetta – aikuisemmat on Zalandolta löytyneet nude/beige/snake -sandaalit. Malli ja korko on kuitenkin aivan täydelliset – ja jotenkin nämä ehkä olisi enemmän toimistolle sopivat kuin kiilapohjaiset sisarensa.
• Edelliset olisi kyllä se järkiostos, mutta jotenkin ihan hurjasti viehättäisi herkulliset – ja todella hyvässä alessa olevat Sam Edelmanin korkkipohjaiset sandaalit. Saa nyt sitten nähdä, voittaako täällä järki vai tunne. 😀

Kesän parhaat huithapeli-sandaalit:

Ei ollut edes tarkoitus valita vain punaisia sandaaleja, mutta näin siinä nyt näköjään kävi. Kesän 2016 parhaat ja käyttökelpoisimmat huikentelevaisuuteen taipuvaiset sandaalit ovat punaiset!

• Leveistä nauhoista tehdyt hehkuvan oranssinpunaiset nirunarusandaalit, Kurt Geiger.
• Pastelliin taittavat lohenpunaiset selkeälinjaiset sandaalit, Benetton. Ihan kohtuullisessa alessa ja kivan puhdaslinjainen malli.
• Veeran blogista löytyneet karpalonpunaiset kiilasandaalit on myös aika kivassa alessa.
• Eniten ehkä kuitenkin tekisi mieleni Höglin laadukkaita oranssinpunaisia sandaaleita. Malli ei ole huikentelevainen – päinvastoin, tukevan koron ansiosta melkein arkinen. Mutta väri on aivan mielettömän ihana ja klassisen mallin ansiosta näistä olis varmasti tosi paljon iloa myös tulevina kesäsesonkeina.

Taas vaihteeksi siis päätöksien äärellä. Mitään hurjan huikentelevaisia shoppailuja ei nyt todellakaan ole tiedossa, kun tuli hankittua se yksi laukku, mutta korvaavat kengät loppuunkävellyille ei kai ole mitään ylenpalttista luksusta.
Kuvat: Ellos, Asos, Zalando ja Bootz

Ihan mielettömästi kiitos, eikun KIITOS, kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille, facebookissa tai viestein tukensa osoittaneille! Ihana tietää, että te kaikki olette olemassa – se merkitsee hurjan paljon. En tunne oloani enää ollenkaan niin yksinäiseksi ja turvattomaksi, vaikka pää onkin täynnä huolta ja kysymysmerkkejä.
Pienet ilonaiheet auttavat pitämään mielen positiivisena, joten ihan silläkin haluan nyt tehdä pienen pikatiivistelmän kevään kenkätrendeistä!
Kävin juuri ennen joulua Skobranschrådetin showroomilla tutustumassa pian kauppoihin tuleviin kenkämallistoihin. Kevään voimakkaimmat trendit on helppo tiivistää muutamaan sanaan: hippikukat, metallic, himmeät pastellit/nudesävyt, mokka ja kuumat oranssit. Bubbling under: sharp dressing ja sesongin yllättäjä: Ecco.

Suloisia hippikukkia muodossa ja toisessa! Lisää vain farkkushortsit ja paljaana viuhuvat, kauniisti päivettyneet koivet! Eccolta löytyy tosi paljon kaikkea huippukivaa keväälle – hiukan jopa yllätyin siitä, jos totta puhutaan. Kaikista esillä olleista kukkakengistä Eccon klassisen tennarin malliset, vesivärimäisin printein koristellut versiot olivat mielestäni kaikkein kivoimmat.
Hippikukkatrendi täydentyy saumattomasti puuterisilla pastellisävyillä.

Ihanan hauska tetra-laukku Eccon mallistosta. Kenkien lisäksi tykästyin useampaankin Eccon laukkuun. Onkohan siellä suunnittelijat vaihtuneet, kun nyt yhtäkkiä innostun niin monesta heidän jutusta?
Metallinkiilto on tänä keväänä/kesänä hiukan himmeämpää, lempeämmin hohtavaa kuin aikaisempien sesonkien peilikiiltävät suosikit.

Kenkien lisäksi himmeästi hohtavaa metallia löytyy tietty myös asusteista – kuten esimerkiksi laukuista. Tykkään hurjasti Eccon laatikkomaisen pikkulaukun mallista ja haalean pastellisesta ruusukultaisesta sävystä.

Maanläheiset poltetun oranssin, okran ja kypsän viljan täyteläiset sävyt ovat yleensä takuuvarmoja kesäsuosikkeja. Ensi sesongilla rennosti etniseen tyyliin kuuluu nirunaru-nyöritykset, gladiaattori-nauhat, hapsut ja hillityt messinkiniitit. Trendikkäin materiaali on mokka ja malli tasapohjainen läpytin.
Vielä yksi Ecco-malli, jolle menetin sydämeni. Klassiset loaferit ovat saaneet astetta edgymmän (ikinä en olisi kuvitellut käyttäväni sanaa edgy samassa lauseessa Eccon kanssa!!) ilmeen trendikkään suiposta kärjestä ja mustasta metallic-sävystä. Vähänkö olisivat täydellinen lisä toimistorotan kenkägarderobiin! Taitaa olla ihan pakko laittaa nämä ostostoivelistalle.

Skobranschrådetin visiitillä pääsin myös testaamaan virtuaalitodellisuusfilmihässäkkää. (Niinkuin huomaatte, ei hajuakaan, miksi tuota hommelia, missä silmille laitetaan view-masteria muistuttava laite ja sitten katsellaan 3D filmiä, kutsutaan…).
Eli siis idea on se, että laite laitetaan silmille, kuulokkeet korville ja sitten vain filmi pyörimään. Onneksi laittoivan meikäläisen tuolille istumaan, muuten olisi voinut käydä hassusti. Käy nimittäin hiukkasen tasapainoaistin päälle, kun yhtäkkiä tuntee olevansa ihan toisessa todellisuudessa.

Kokemus oli yllättävän voimakas, vaikka filmi oli hiukan rakeinen ja muutenkin laadussa oli toivomisen varaa. Tuntuu kuitenkin tosi hurjalta, että kun filmissä istuu ikään kuin auton takapenkillä, voi päätään kääntämällä katsoa maisemia ulos ikkunasta tai vieruskaveria silmiin. Tilassa ei voi (tietenkään) kulkea itse, mutta siltä se melkein vaikuttaa, kun voi valita minne katsoo ja mitä näkee.
Jos tämä on nyt se, mistä puhutaan virtuaalitodellisuutena, niin en kyllä yhtään ihmettele. Jos laite seuraa edes hiukkasen muun teknisen kehityksen kaarta, voi olla, että vain muutaman vuoden päästä moni asia on toisin. Miettikää nyt esimerkiksi: asuntoesittelyt, lomakohteiden (hotellien) valinta, taidenäyttelyt, museot, luonto (safarit!), konsertit etsetera.

 
Oma virtuaalimatkani suuntautui Peruun, missä TOMS- kenkämerkki tekee hyväntekeväisyystyötä ja lahjoittaa kenkiä köyhille lapsille. Mielenkiintoinen kokemus – ja mielenkiintoinen projekti!

Materiaalinörtin taivas voi näyttää aika monenlaiselta. Yksi niistä tuli vastaan jokin aika sitten Eccon pressitilaisuudessa nimeltä Ecco Leather Factory. Hauskasti rouheisiin metallisiin teollisuusputkiin oli laitettu esille toinen toistaan upeampia nahkavuotia, joita sai – tai suorastaan piti – hypistellä ja kosketella. Tarkoitus oli nimittäin uusien mallistojen lisäksi tutustua eri nahkalaatuihin, valmistusprosessiin, viimeistelyihin ja pikkuisen myös kenkien valmistukseen.
Onneksi nahkavuodat olivat vain esittelyä varten. Jos niitä olisi saanut ostaa, olisin varmasti hankkinut kasan kaikissa sateenkaaren väreissä – vaikka en enää omista edes ompelukonetta, jolla nahkaa voi ommella. Ihanat materiaalit ovat jotain, mitä en kertakaikkiaan pysty vastustamaan!

Hurmaavan kouluttajamme nimi on valitettavasti päässyt unohtumaan, mutta niin se vaan on, että jos joku on totaalisesti liekeissä omasta aiheestaan, häntä voi kuunnella vaikka miten pitkään! Nyt tiedän ainakin perusteet siitä, että minkälaista nahkaa käytetään eri tyyppisiin kenkiin, mistä kohtaa vuotaa eri kengän osat leikataan ja että teollisestikin tuotettujen laatukenkien valmistuksessa on hyvin paljon perinteisiä käsityövaiheita jäljellä.
Toki kuulimme myös hiukan kehuskelua siitä, miten Eccon nahkatehtaat ovat maailman ykkösiä, mitä tuotekehitykseen ja laatuun tulee.


Toisaalta kehuskeluissa on varmasti perääkin. Sen verran vaikuttava rivi luksusmerkkejä ostaa kaiken nahkansa Eccon tehtailta. Muistaakseni meille sanottiin, että muut asiakkaat on liikesalaisuus (miksi se sitten kerrottiin toimittajille??), mutta sanon nyt kuitenkin sen verran, että oli ihan hilkulla, että ostin viime syksynä Shopbopista Alexanr Wangin clutchin, jossa oli käytetty coolia lämmön vaikutuksesta väriä vaihtavaa nahkaa. Ihan samanlaista kuin tuo, johon olen painanut kämmeneni jäljen…
Varsinaista nahan valmistusprosessia meille ei konkreettisesti näytetty, mutta aika kemikaalipitoista puuhaa tuo näyttää olevan. Sikäli ymmärrän hyvin, että luonnonmukaisin menetelmin parkitulle, muokatulle ja värjätylle nahalle on tilausta.

Unelmieni ateljeen konekantaan tuli yksi toivomus lisää! Pitäähän sitä ihmisellä kunnon nahka-Singer olla!

Tuoteuutuuksista ihastuin erityisesti staileihin reppuihin. Tukholman muotiviikoilla erilaiset reput tuntui olevan aivan vakiovaruste ja ylivoimaisesti silmiinpistävin uusi katumuotitrendi. Molemmat ylläolevista Ecco-repuista olisi tosi kiva ja tyylikäs vaihtoehto tuohon tarpeeseen.
Myös Eccon uudet sneakersit tuntuivat freesiltä uudelta aluevaltaukselta.

Suureksi ilokseni pääsimme vielä lopuksi itsekin askartelemaan! Tavoitteena oli saada aikaiseksi simppeli clutch muutaman niitin avulla. Tai olisi siellä saanut tehtailla jotain muutakin pientä, matkalaukku-tagin ja sen sellaista, mutta itse valitsin clutchin.
Siinä näperrellessä tuli mieleen, että pitäisi taas alkaa väsätä enemmän DIY-juttuja. Tykkään hommasta ihan älyttömästi ja aina parempi, jos lopputuloksena on jotain käyttökelpoista! (Jos nyt jollakin on heti spontaanisti antaa vinkkejä inspiroivista DIY-blogeista, omasta tai muiden, laita ihmeessä linkki kommenttilootaan!)

Näin hienon clutchin sain aikaiseksi! Valkkasin tuollaisen tosi rouhean bootsi-nahan, jossa on selkeästi erottuva “raskausarpi” keskellä. Aavistuksen harmittaa, etten hoksannut, että siellä olisi ollut patinoituja messingin värisiä niittejä myös, ennenkuin olin jo hakannut hopeanväriset paikoilleen. No toisaalta, eihän tuo niitti kovasti näy – ja toisaalta patinoitu olisi saattanut näyttää vähän liiankin sterotyyppiseltä tuon valitsemani nahan kanssa.
Kertaakaan en ole clutchia vielä ulkoiluttanut, mutta jonkin rennomman baari-asun kanssa se varmaan toimisi ihan kivasti.

Minimarket teki vahvan paluun Tukholman muotiviikoilla. Varsinaisen näytöksen lisäksi pääsin ilokseni tutustumaan myös heidän asustekokoelmaansa erillisessä esittelyssä.
Ei ole mikään salaisuus, että meidän perheessä on useampikin Minimarketin kenkien fani (esmes Peetun punaiset herrainkengät tai Mintun lipokkaat / korkkarit). Ensi kevät-/kesäsesongin uutuudet ylittivät silti kaikki odotukset ja haluaisin valehtelematta jokaikisen parin itselleni.
Se tuskin on mahdollista, mutta hetki aikuisviihdettä näin perjantai-illan kunniaksi lienee kuitenkin paikallaan. 😀











 
Jos pitäisi (saisi) valita, niin ensisijaisesti haluaisin kolmoskuvan pörrösandaalit, kutoskuvan avonaiset herrainkengät, kasikuvan vihreät herrainkenkälipokkaat ja viimeisen kuvan huikeat vihreä-musta-valkoiset sandaalit. En tosin kyllä kieltäytyisi mistään muustakaan parista…
Mukavaa perjantai-iltaa ja kivaa viikonloppua! <3