Month: June 2016

Negroni Sbagliato
Kesäklassikko “viikon drinksu” is back!!
Tosin päätettiin Peetun kanssa, että tänä vuonna ei oteta paineita siitä, vaikka uutta ohjetta ei tulisikaan ihan viikottain. Olemme kuitenkin saaneet niin paljon postiivista palautetta siitä, että teemme yksinkertaisia, herkullisia ja kauniita drinksuja, joita on kiva tarjota kesävieraille, joten päätimme julkaista myös tänä kesänä ainakin muutaman ihanan ja helppotekoisen viikon drinksun!
Periaate on sama kuin edellisinäkin kesinä. Drinksujen valmistamiseen ei tarvita mitään super-erikoisia vehkeitä tai ainesosia ja mieluiten myös niin, että yhtä drinkkiä varten ei tarvitse hankkia mitään erityistä, vaan kaikkea voi käyttää useammissa yhdistelmissä.
Olkoon sitten tämä tämän kesän drinksu-listan ensimmäinen ohje heti yksi poikkeus edelliseen sääntöön. Sillä niin paljon kuin wanna-be-Italian -sydämeni tykkäänkin Camparista en mitenkään erityisesti tykkää punaisesta makeasta vermutista.
Negroni Sbagliaton tarina kuitenkin vakuutti. Sbagliato on italiaa ja tarkoittaa virheellistä ja pieleen mennyttä. Kuulemma joku onneton kiireinen baarimikko teki tämän kuohuviinisen Negronin vahingossa pulloista erehtyessään. No, virhe oli sikäli onnistunut, että vaikka ei olisi lainkaan perinteisen Negronin ystävä happamanmakea ja kivasti priskahteleva drinksu on useimpien makuun.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
NEGRONI SBAGLIATO
Ainekset (yksi drinksu)

  • 2 cl makeaa punaista vermuttia
  • 4 cl Camparia
  • Kuohuviiniä
  • Jäitä

Valmistus
Mittaa vermutti ja Campari lasiin ja kaada päälle kuohuviini. Lisää muutama jääpala ja sekoita varovaisesti hiukan. Drinksun voi koristella appelsiinin siivulla tai hyvin pestyn appelsiinin kuoresta kuorimaveitsellä leikatulla suikaleella. Meillä ei nyt sattunut olemaan appelsiinia, joten mentiin ilman koristeluja.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vinkki näin juhannuksen aaton aattona: Negroni Sbagliato sopii makunsa puolesta aivan erinomaisesti tervetuliaismaljaksi tai aperitiiviksi. Pikkuiset suolapalat, oliivit ja muut naksut täydentää hyvin makuelämystä.

* Juttu sisältää kaupallisia linkkejä

Kesäalet osuu oikeastaan aivan mitä parhaimpaan aikaan. Nyt vielä on se tunne, että kesä on alussa ja sesonkiin sopivien hankintojen tekeminen on täysin ajankohtaista. Itse en ole vielä edes kunnolla ehtinyt kaivelemaan kaikkia kevyempiä vaatteita esiin.
Kesäkengät hain kuitenkin kellarista jo jokin aika sitten ja havaitsin varastoissani pari vakavaa puutetta. Mustat, arkikäyttöön tarkoitetut sandaalini on joutunut kokemaan niin monta yllättäen iskenyttä kesäsadetta, että olisi kyllä korkea aika rekrytoida jotkut vähän siistimmät toimistokäyttöön. Ja juuri tajusin, että ruskeat Mohedan puukenkäsandaalini päätyivät viime kesän lopussa täysin loppuun palvelleina mappi-ööhön.
Ja tottakai aina voi pitää pienen ikkunan auki “muut”-osastolla. (Tosin yksiäkään juhlasandaaleita en saa ostaa, vaikka kuinka tekisi mieleni! Nykyisellä varastolla pitää kyllä pärjätä tällä hetkellä tiedossa olevat juhlat. Katsotaan sitten talvialessa uudelleen). Kenkä-guruni Veeran blogista bongasin aivan täydelliset punaiset kiilakorot ja just nyt tuntuu kyllä siltä, että ne – tai jotkut niitten systerit – on ihan pakko tilata!
Päätin poimia parhaimmat löydöt tänne omalle muistilistalleni. Ihan kaikki ei kyllä ole alessa, mutta kaikki ovat silti kyllä aikamoisia löytöjä!
Mustat arkisandaalit:
Sandaalit 2016 1

Ruskeat arkisandaalit:
Sandaalit 2016 2

Kesän parhaat huithapeli-sandaalit:
Sandaalit 2016 3
Ei ollut edes tarkoitus valita vain punaisia sandaaleja, mutta näin siinä nyt näköjään kävi. Kesän 2016 parhaat ja käyttökelpoisimmat huikentelevaisuuteen taipuvaiset sandaalit ovat punaiset!

Taas vaihteeksi siis päätöksien äärellä. Mitään hurjan huikentelevaisia shoppailuja ei nyt todellakaan ole tiedossa, kun tuli hankittua se yksi laukku, mutta korvaavat kengät loppuunkävellyille ei kai ole mitään ylenpalttista luksusta.
Kuvat: Ellos, Asos, Zalando ja Bootz

Peetu 20.6.2016
Peetu päätti, että tänä kesänä hän ei halua mennä kesätöihin.
Itse sain ensimmäisen työpaikkani elokuvateatteri Nordiasta Tampereella, kun olin juuri täyttänyt 15. Siitä lähtien olen ollut töissä ja jotenkin selkäytimessä on sellainen automatiikka, että työ on ihmisen mitta.
Elokuvateatterin lipunrepijän paikka ei ollut ensimmäinen palkkatyöni. Jo edellisenä (tai ehkä jo sitä edellisenä?) kesänä oltiin Tinnin kanssa sekä lapsenvahtina että vahdittiin uunista tulevia leipiä ja leivonnaisia Tinnin tädin leipomossa Peipohjassa. Muutaman viikon pesti leipomossa oli varsin opettavaista aikaa. Tinnin yrittäjätäti ei päästänyt pentuja helpolla, vaikka työajan jälkeen saimmekin ihan vapaasti ratsata pakastimesta tanskalaisviinereitä evääksi uimarannalle.
Leipomon omistaja, Tinnin täti Kaarina, oli hiukan pelottava, mutta samalla aivan mahtava esikuva. Silloisen 13-vuotiaan Mintun maailmankuva oli toki hiukan erilainen kuin nykyään, mutta muistan ihailleeni jo silloin (ja silloisella ymmärrykselläni) sitä, että Tinnin täti oli tehnyt ihan itse ja ihan tyhjästä itselleen juuri sellaisen elämän kuin halusi. Sen lisäksi, että hänellä oli koko ajan ziljoona tanskalaista viineriä ja tosca-kakkua pakastimessa.
Työpäivä Kaarinan leimossa alkoi neljältä aamulla, joten päivisin jäi hyvin aikaa hengailla uimarannalla. Aikana ennen nettiä viihteenä toimi lähinnä radio, Sinä/Minä -lehti ja Kaarinan kirjahylly. Aika monta kirjaa tuli kahlattua läpi sinä kesänä ja sitäkin useampi sivu kirjoitettua farkkukangaskantiseen, imelään hajuveteen hukutettuun päiväkirjaan.
Peetu 20.6.2016
Lapsuudenkodissani arvostettiin työntekoa. Yksi syy – tai ansio – siihen, että olen kouluttautunut ompelijaksi on se, että ensimmäisen kerran, kun abivuonna hain yliopistoon lukemaan kauppatieteitä, äiti oli sitä mieltä, että on hyvä olla joku takaportti, jos pääsykokeet eivät menekään ihan suunnitelmien mukaan. Ja hyvä olikin, menihän siinä aika monta vuotta, ennenkuin sitten oikeasti pääsin yliopistoon. Silloin monta kokemusta ja yhtä Go 4 it:ia rikkaampana.
Kun aloitin kauppatieteen opinnot Tampereen yliopistossa Karkki oli parivuotias ja odotin Peetua.
Mikään ei olisi voinut olla mahtavampaa kuin opiskella! Rakastin vilpittömästi jokaista hetkeä! (Tai no, siis konseptuaalisesti jokaista hetkeä, mutta olihan se välillä aavistuksen raskasta).
Peetu 20.6.2016
En muista, että olisin ollut yhtenäkään kesänä opintojeni aikana töissä. Välillä tein jotain kesäkursseja, mutta yleensä taisin olla kodinhoitovapaalla. Jo silloin se tuntui tosi huikealta. Että sitä vaan voi olla omien lapsiensa kanssa kotosalla ja voida hyvin. Olla stressaamatta. Tunsin oloni tosi etuoikeutetuksi.
Mielestäni on hyvä, että nuoret ja nuoret aikuiset oppivat tekemään töitä, mutta on myös hurjan tärkeää, että he oppivat, että joskus on tärkeämpi pitää huolta itsestään.
Peetu olisi päässyt kesätöihin tänäkin kesänä, jos olisi halunnut. Sen sijaan hän päätti lukea kesän aikana kaksi nykyisiä arkkitehtiopintoja laajentavaa kurssia ja olla menemättä töihin. Kaupunkiviljely ei ehkä ole se, mikä ratkaisee Peetun työnsaannin tulevaisuudessa, mutta hurjan kiinnostavalta kurssi on tuntunut myös näin äiskän näkökulmasta. Ja ensi viikolla laitetaan parsa-perunat parvekkeelle kasvamaan!
Töiden tekeminen on tärkeää, mutta aina silloin tällöin on tärkeä pysähtyä ja miettiä, että onko se kuukausipalkka todella kaikkein tärkein asia – vai voisiko sitä tehdä jotain muuta. Jotain, mikä ei näy välittömästi pankkitilillä, mutta antaa valmiuksia, kokemuksia ja lisää hyvinvointia.
Peetu 20.6.2016 Peetu 20.6.2016 Peetu 20.6.2016 Peetu 20.6.2016
Super-sateisen viikonlopun jälkeen tänään oli jo taas hiukan lämpimämpää ja kesäisempää. Aamulla mittarissa oli kuitenkin vain vaivaiset 15 astetta, joten sukkikset ei ollut ollenkaan liioittelua.
Peetun perusarkiunivormuun kuuluu vanhan Asokselta hankitun luottohameen lisäksi yleensä t-paita, New Yorkin reissulla hankittu farkkutakki ja tennarit.
Peetu 20.6.2016

  • t-paita, Levi’s
  • hame, Asos
  • farkkutakki, Levi’s
  • tennarit, New Balance

[mittaustagi]
[conversionpixel campaign=’Livbox’ title=’Kampaamokauniit hiukset kotikonstein + arvonta!’]
LivBox
Pääsin mukaan Indidaysin ja Livboxin kampanjaan ja sain valita yhden kevään Livbox-laatikoista testattavaksi. Suurin osa teistä varmasti jo tietääkin, mikä Livbox on, mutta varmuuden vuoksi pieni kertaus: Livbox on täysin suomalainen yritys ja perusidea on se, että pientä kuukausimaksua vastaan saa joka kuukausi postitse laatikollisen kosmetiikkaa. Laatikon arvo on aina reilusti yli kuukausittaisen maksun ja mukana on vähintään yksi täysikokoinen tuote.
Mielestäni idea on aivan loistava! Itse tykkään tosi paljon testailla uusia tuotteita, mutta olen niin hurjan laiska shoppailija, että yleensä tulee aina hankittua niitä vanhoja samoja aina edellisten loppuessa. Livboxissa on aina mukana useampia tuotteita ja varsinkin matkakokoiset pakkaukset ovat todella mainioita, kun haluaa testata uutta kosmetiikkaa.
LivBox 2
Valitsin testaukseen viime huhtikuun Livboxin. Laatikosta löytyi rakastamiani hiustuotteita, ihoöljyä, valkaisevaa hammastahnaa ja Lumenen uutuus, huuliöljy, jota Emilia kovasti kehui taannoin Pietarin matkallamme.
LivBox LivBox LivBox
Garnierin vartaloöljy ja Golgaten valkaiseva hammastahna päätyivät heti käyttöön, mutta erityisesti ihastuin Osiksen tuuhentavaan, mukavasti luonnollista tukea antavaan Big Blast -geeliin.
Tiedätte varmaan sen tunteen, kun on käynyt kampaajalla ja siellä hiukset on föönattu upean kiiltäviksi ja juuri oikealla tavalla taipuisiksi? Osiksen geelin – tai oikeastaan se on melkein nestemäistä lientä – avulla on mahdollista saada melkein yhtä ihana tulos itse kotona!
LivBox LivBox
Ei tarvita kuin suuri pyöröharja ja hiukan kärsivällisyyttä ja kauniin rennot kiharat ovat totta! Totuuden nimessä täytyy kyllä sanoa, että kolmas käsi auttaisi kovasti prosessissa, mutta näköjään mikään ei ole mahdotonta.
Eipä olisi tätäkään tuotetta tullut testattua, jos sitä ei olisi Livboxin kautta saanut kotiin.
LivBox 8
Jos kosmetiikka ja uusien tuotteiden testailu kiinnostaa, kantsii tilata LivBoxin uutiskirje:

Kaikki uudet uutiskirjeen tilaukset osallistuvat arvontaan, jossa voi voittaa heinäkuun Livboxin!
Katso arvonnan säännöt täältä.
LivBox
Ja jos kuukausittain postilaatikkoon kolahtava ihana kosmetiikkapaketti kiinnostaa, Livboxin voi helposti tilata heidän kotisivuiltaan! Melkein unohdin mainita, että ensi sunnuntaihin 26.6. asti on lukijoilleni tarjolla myös alekoodi – eli:
Tilaa heinäkuun LivBox itsellesi tai ystävällesi lukijakoodillani go4it hintaan 13,90 €* (norm. 16,90 €). Koodi on voimassa sunnuntaihin 26.6. asti.
*Alennus koskee seuraavia normaalihintaisia tilauksia: joko kolmen kuukauden määräaikaisen tilauksen kokonaishintaa tai jatkuvan tilauksen ensimmäistä boxia. Voit päättää jatkuvan tilauksen milloin haluat. Alennus koskee myös lahjatilauksia.
 Koodi on siis: go4it

Tiesittekö, että Mulberryn ikiaikainen klassikkolaukku, Bayswater, on saanut uudet muodot? Vuosi sitten muotitalon taiteellisena johtajana aloittanut espanjalainen pitkän linjan laukku-guru Johnny Coca tuumasi ensi töikseen, että hänpä pystyy tekemään monien rakastamasta mallista vieläkin paremman.
Aika rohkea veto lähteä uudistamaan laukkua, joka on Mulberryn kaikkein eniten rakastettu, eniten kopioitu ja edelleenkin parhaiten myyvä malli. Jotenkin sitä itse yrittää elää sellaisen if it’s not broken, don’t fix it -periaatteen mukaan, mutta toisaalta modernisoidaan ja uudistetaanhan sitä monia muitakin asioita, joten en nyt halua vastustaa uutta Bayswateria ihan vain periaatteesta.
Bayswater
Kun näin ensimmäiset kuvat uudistetusta mallista, spontaani reaktioni oli “voi, ei – ovat tehneet siitä köyhän naisen Céline Trapèzen”! Ja siis tosiaankin Johnny Coca on ollut Célinellä luomassa tuota bloggarien suosikkilaukkua, joten vaikutelmia ei ole tarvinnut hakea kaukaa. (Fun fact: tämän hetkisen laukkuhimotuslistani ykkösenä oleva Célinen Trio Bag on myös Johnny Cocan käsialaa).
Vielä nyt hetken asiaa sulateltuanikin olen sitä mieltä, että modernisoitu, virtaviivaisempi ja kevyemmän oloinen uusi Bayswater ei ole mieleeni. Sen sijaan huomaan, että uudistuksen myötä olen rakastunut vanhaan malliin! Olen aina kyllä tykännyt klassisesta Bayswaterista, mutta ikinä en ole varsinaisesti harkinnut sen hankkimista. Ennenkuin nyt.
Päivällä kilahti sähköpostiin uutiskirje, jossa ilmoitettiin Mulberryn alen alkamisesta. Sen jälkeen en ole saanut mielestäni kermanvalkoista klassista Bayswateria.
Buttercream Bayswater
Alennus ei ole mikään päätähuimaavan suuri – eikä valkoinen todellakaan mikään maailman paras väri käyttölaukuksi tarkoitetulle asialle.
Toisaalta kuka tietää, miten kauan klassista Bayswateria enää saa? Syksyksi sitä on ilmeisesti tulossa vielä, mutta on vaikea kuvitella, että kahta samannimistä laukkumallia pidettäisiin rinnakkain valikoimissa. Ja on mulla ennenkin ollut valkoinen arkilaukku, silloinen oli sitäpaitsi ihan vitivalkoinen.
Pankkitillä on hiukan laukkuhankintaan korvamerkittyjä säästöjä, mutta toisaalta tässä on juurikin tulossa kauan odotettu makuuhuoneen remppa. Jossain vaiheessa taisin jo päättää, että uudessa makkarissa säästöistä on enemmän iloa kuin uudesta laukusta.
Nääs, nääs… Päätöksiä, päätöksiä…
BTW. Mikäli erinomainen vertailu vanhan ja uuden Bayswaterin välillä kiinnostaa, kantsii klikata tänne: The Mulberry Bayswater is Redesigned: Here is a Breakdown
EDIT: (perjantai-iltana klo 22.37 Suomen aikaa): Tilasin laukun ja kaikkien mutkien kauttakin nyt tuntuu siltä, että tämä oli ment to be!
Kuvat: Mulberry.com

Old stuff