Karkki on valitellut vilustumisen oireita muutaman päivän ajan. Eilen peruutettiin yhteiseksi suunniteltu jumppa, mutta täksi päiväksi halusin treenikaveria. Oli siis otettava tehokkaimmat mahdolliset keinot käyttöön. Varsinaisesti Karkki ei siis ole ollut kipeä, mutta on valitellut vähän kurkkukipua ja tuntenut olonsa väsyneeksi. Ketään oikeasti sairasta en toki kanssani Pumppiin pakottaisi.
Sain joululahjaksi aivan ihanan smoothie-kirjan, jossa on houkuttelevien reseptien lisäksi myös kerrottu monelaista kiinnostavaa faktaa eri ainesosista. Sen perusteella valkkasin meidän tämän päivän juomaan kaikkein tehokkaimmin flunssankarkoitukseen sopivat ainekset.

• Viherkaali sisältää runsaasti omega-3:sta, minkä ansiosta se auttaa taistelemaan kropan tulehduksia vastaan. Lisäksi viherkaali sisältää enemmän kalsiumia kuin maito, mikä sinänsä ei auta flunssaa vastaan, mutta on muuten hyvä asia!
• Persilja poistaa tehokkaasti epäpuhtauksia ja vahvistaa siten vastustuskykyä.
• Sitruuna sisältää C-vitamiinia – flunssankarkoitusvitamiinia numero yksi – ja lisäksi se antaa smoothielle kaivattua raikkautta.
• Avocado on ensisijaisesti hyvää ja tekee smoothiesta ihanan pehmoista. Lisäksi se sisältää paljon hyviä kasvirasvoja.
• Inkivääri on vanha tunnettu flunssalääke, jolla on tulehduksia tehokkaasti parantava ja vastustuskykyä tukeva vaikutus.

FLUNSSANKARKOITUS-SMOOTHIE
Ainekset (2 annosta):

• 1/2 pakastepussillinen viherkaalia
• 1 kypsä avocado
• 1 nippu lehtipersiljaa (tavallinenkin käy)
• 1 sitruuna
• peukalon kokoinen pätkä inkivääriä

Valmistus:
Laita viherkaalit jäisinä blenderiin (antaa ihanaa viileyttä smoothielle), revi mukaan persiljat ja lisää myös puristettu sitruunan mehu ja avocado. Kuori inkivääri ja pilko mukaan. Lisää haluamasi määrä vettä (itse laitoin n. 2 dl ja smoothiesta tuli aika paksua) ja huruttele tasaiseksi. Huom. viherkaali voi olla vähän tikkuista, joten anna smoothien pyöriä rauhassa tarpeeksi kauan.
Nauti!

 
Lopputulos on herkullisen kirkkaanvihreä ja niin hyvää, että Karkkikin äityi oikein erikseen kehumaan. Ohjeella tulee kaksi annosta, mutta jos kerralla menee vain yksi, toinen säilyy kyllä jääkaapissa 1 – 2 päivää.
Tuskin nyt ihan pelkästään smoothien ansiota, mutta pääsimme jumppaan, eikä tytär ole enää valitellut oloaan. Itse sain smoothien myötä pienen breikin Nutrilett-kuuriini, joka on kyllä sujunut ihan mukavasti, mutta pelkästään makeasta koostuva ruokavalio alkaa kieltämättä käydä pidemmän päälle hiukan yksitoikkoiseksi.

Pidempään blogiani seuranneet tietävät, että en ole mikään kova shoppailuhirmu. Ainakaan siis verrattuna siihen stereotyyppiseen bloggarimielikuvaan, jossa viikottain esitellään uusia ostoksia eikä päivän asukuvissa juuri näy uudestaan samoja vaatteita. Muutama päivä sitten Toinen elämäni – My second life blogin Satu kertoi lähteneensä mukaan haasteeseen, jossa vuonna 2015 on sallittu vain 15 muotiostosta.
Innostuin ajatuksesta välittömästi, vaikka samalla mietin kyllä vähän ylimielisesti, että “15 ostosta – eihän tuossa ole edes mitään varsinaista haastetta!” Kunnes sitten aloin penkoa vuoden 2014 “Shoppailu” -kuvakansiota…

Tarkoitus oli tehdä kollaasi kaikista viime vuoden ostoksistani, mutta 17 kohdalla luovutin. Enkä silloin ollut vielä ehtinyt kunnolla edes H&M-kohtaan – eli ainakin kaikki yhteistyömallisto-ostokset tulee vielä tähän päälle – ja muutamia aleshoppailuja sieltä sekä Nellystä myös. Tapanani ei ole muutenkaan ollut esitellä aivan jokaikistä ostosta erikseen blogissa, joten luku noussee sen myötä vielä lisää.
Näinpä täytyy siis todeta, että minäkuvani taitaa olla shoppailun suhteen huomattavasti ihanteellisempi kuin mitä todellisuudessa olen. Kaikki viime vuodenkin ostokset ovat tosin olleet lähes poikkeuksetta hyviä (V Ave -paidasta lähti tosin puolet printistä ensimmäisessä pesussa ja minimarketin suippokärkiset sling backit eivät pysy jalassa, koska ovat yhtä kokoa liian isot..) ja kovassa käytössä, joten en nyt varsinaisesti pode kuitenkaan mitään huonoa omaatuntoa.

15 muotiostosta vuonna 2015 -haaste tarkoittaa käytännössä sitä, että kerran kuukaudessa voi ostaa jonkin muotiostokseksi laskettavan asian itselleen ja ekstrana kolme ostosta äärimmäistilanteita, kuten matkoja tai pukeutumiskriisejä ajatellen. Lahjaksi tehdyt ostokset eivät kuulu haasteen piiriin, eikä myöskään käyttötavarat, kuten sukkahousut tai ihonhoitoon liittyvä kosmetiikka, kuten voiteet. Sen sijaan kaikki vaatteet, asusteet, kengät, korut, laukut yms. lasketaan, kuten myös meikit, hajuvedet, kynsilakat ja muu “koristelukosmetiikka”.
Tällä hetkellä tuntuu, että haasteesta tulee keskivertohelppo, mutta toisaalta harvoinhan sitä tulee niin kovin tarkkaan shoppailujaan laskettua. Nyt laitan laskurin rullaamaan (tämän vuoden puolella en ole vielä tehnyt yhtään muotiostokseksi laskettavaa hankintaa) ja lupaan esitellä jokaisen ostokseni täällä järjestysnumeron kera. Saa nähdä, tuleeko loppuvuodesta noiduttua sitä, mihin alkuvuonna tuli käytettyä vapaakortit.
Eli 15 muotiostosta vuonna 2015 -haaste starttaa än-yy-tee NYT! Kuka lähtee mukaan?

Olisi voinut kuvitella, että olisin ehtinyt kuvata useammankin Peetun asun joulun ja välipäivien aikana. Olihan tyttö kotona melkein kolme viikkoa ja väliin mahtui niin uutta vuotta, toimistotyöpäiviä ja muutamat iltamenot – eli ihan pelkästään OnePiecessä ei makoiltu. Niin kuitenkin kävi, että tässä on ainoa ikuistettu asu. Samalla esittelyssä Peetun alennusmyynneistä löytämät mielettömän upeat biker-tyyliset bootsit.
Oikeastaan tavoitteena oli etsiä neidolle klassisia, ei ihan järkyttävän korkeita avokkaita, joilla voisi mennä sekä silloin tulossa oleviin uuden vuoden juhliin, että myöhemmin keväällä olevaan, siistiä pukeutumista vaativaan akateemiseen iltatapahtumaan. Peetulle kun on jostain syystä kertynyt lähinnä kaikkia superihania, superkorkeita ja superhauskan värisiä juhlakenkiä, jotka eivät nyt oikein sovi näihin tapahtumiin.

Mustat kiiltonahkaiset Clarks-merkkiset avokkaatkin löytyivät – ei tosin alesta. Mutta milloinkas sitä sesongista toiseen trendikkäinä pysyviä kenkiä löytää alennuksella? Kokemukseni mukaan aika harvoin, jos koskaan. Saapastarvetta Peetu oli kyllä valitellut jo ennenkuin lähdimme shoppailemaan. Tukholmassa pärjäilee mainiosti nilkkurimittaisillakin talvikengillä, mutta Uumajassa hameenkäyttäjä tarvitsee pitkät bootsit.

Saappaat ovat Scorettin omaa mallistoa, ihanaa paksua, mutta pehmeää nahkaa ja juuri tismalleen kivoilta tuntuvilla yksityiskohdilla varustettu. Kaiken kruunaa pohkeessa olevat rouheat hopeiset vetoketjut, jotka pidentävät ja kaventavat säärtää ihan mielettömästi (ei niin, että koipeliini tyttäreni moista efektiä tarvitsisi…)!
Peetu ihastui – 40% alessa oleviin bootseihin aivan välittömästi ja täytyy tunnustaa, että itsekin mietin pitkään, että käyn hakemassa samanlaiset omaan käyttööni. Nyt, kun ei asuta enää vakituisesti samassa osoitteessa, ei voida enää lainailla vapaasti toistemme vaatteita. Ja toisaalta emme päädy sattumalta samaan tilaisuuteen kenkäkaksosiksi pukeutuneena.
En sitten kuitenkaan jaksanut lähteä kiertelemään eri Scorett-putiikkeja löytääkseni sopivan kokoiset bootsit. Ja toisaalta – nyt tarvitsisin kuitenkin huomattavasti kipeämmin “messuavokkaat” – eli kengät, jotka olisi kävelykenkiä sirommat, mutta sellaiset, että niillä jaksaisi vetää muutaman pitkän messupäivän putkeen. Yllättävän hankala löytää sopivia, kun perusavokkaat eivät itselleni kävelyteknisistä syistä käy.

 

• neulepaita, Dagmar
• hame, Forever21
• bootsit, Scorett
• kaulakoru, eBay

En olisi ikinä uskonut, että sanoisin näin, mutta kylläpäs olikin mukava palata tänään takaisin officelle ja normaaliin arkeen! Periaatteessa jaksan kyllä lomailla vaikka kuinka, mutta kun ei matkusta mihinkään, sitä alkaa pikkuhiljaa kaivata takaisin rutiineihin. Kotona loikoilu ja laiskanpulskea puuhailu on ihanaa, mutta nyt on kyllä otettu iisisti ihan varastoon asti. Ihan hyvä sinänsä, sillä tiedossa on aika tiukkatahtinen kevät – tai ainakin tämä alkutalvi.
Paluu arkeen sujui siitä huolimatta aavistuksen tahmeasti. Jostain syystä en saanut oikein nukuttua viime yönä – tuntuu, että katsoin kelloa tunnin välein ja välillä näin tosi merkillisiä unia (suosikkini: Madonna oli perheineen lumilautailemassa Saarikylissä ja majoittunut ystäväni vanhempien taloon siellä. Don’t ask… :D). Facebookista näin, että tosi monella oli ollut univaikeuksia viime yönä. Liekö syynä kollektiivinen töihinmenojännitys vai kosminen säteily? Veikkaan jälkimmäistä. 😀

Vuoden ensimmäisen toimistopäivän kunniaksi kietaisin kaulaani joulupukin tuoman Diane von Furstenbergin ihanan turkoosi-sinisen tähtihuivin. Täytyy kyllä sanoa, että olen aivan kertakaikkiaan rakastunut saamaani ihanuuteen! Se on henkäyksen ohutta villaa, joka ei ole liian kuuma sisälläkään käytettynä, mutta lämmittää ihan tarpeeksi tällaisina leutoina nollakelin päivinä. Tähtikuosin tyyli tuo mieleeni sarjakuvat ja supersankarit – kaiken kruunaa ihanihan ohuet hopearaidat. <3
Huivi sai rauhassa kerätä koko huomion päivän asussa. Kaikki muu onkin sitten turvallista mustaa.

 

• paita, Minimarket
• jakku, H&M
• hame, H&M
• kengät, Acne
• huivi, Diane von Fursternberg

Pitkät, varsin ohjelmoimattomat, vapaat on aivan ihana asia! Laskiskelin tuossa juuri, että olemme katsoneet joulun ja välipäivien aikana Karkin ja Peetun kanssa yhdessä kolme elokuvaa (yksi oikein leffateatterissa), puolitoista sesonkia Pretty Little Liarsia, neljä jaksoa Originalsia ja yhden sesongin sekä Suitseja että Orphan Blackia. Lisäksi olemme ehtineet treenata yhdessä, aleshoppailla ja käydä Moderna Museetissa. Kaikenlaiseen ihanaan on riittänyt aikaa ja ruokapöydän ympärillä on myös tullut parannettua maailmaa kerran jos toisenkin.
Aikaa on riittänyt myös prinsessaleikkeihin. Karkki ilmoitti jo ennen joulua haluavansa testata oikeiden “blogityttökiharoiden” tekemistä. Lupauduin tietty auliisti koekaniiniksi – ja tässä on tulos.
Karkki seuraa pääasiassa australialaisia ja britti-blogeja, joten en ole aivan varma, onko nimitys blogityttökiharat ihan paikallaan täällä meilläpäin. Olo kampauksen kanssa oli ainakin varsin glamour, kaikkien pyjamassa vietettyjen päivien jälkeen. En usko, että itse kykenisin tai jaksaisin tehdä itselleni kiharoita samalla tekniikalla – sen verran on takahiuksissa pituutta. Varsin yksinkertaiselta tekniikka kuitenkin tuntuu, joten luulisin, että puolipitkiin hiuksiin blogityttökiharat saa varmasti ihan vaivatta ilman apuakin.

Vaihe 1: Hiusten suoristaminen. Tämän voi tehdä joko föönaamalla tai suoristusraudalla. Tärkeintä on, että pohja on sileä ja helppo työstää.

Vaihe 2: Jaa hiukset osioihin. Karkki laittoi Mintun pitkiin ja melko paksuihin hiuksiin neljä osiota: kaksi päälaelle, yhden “keskikerrokseen” ja yhden alahiuksiin. Aloita kihartaminen alimmasta kerroksesta.

Vaihe 3: Hiusten kihartaminen kauttaaltaan. Ota kerralla noin viiden cm:n levyinen ohut siivu hiuksia ja aloita kihartaminen noin 10 cm hiusrajasta – eli ei siis heti hiusten juuresta. Kiepauta hiussuikale suoristusraudan (muotoiluraudan…) ympäri ja käännä rautaa kerran itseesi päin. Vedä rauta tasaisesti latvaan asti, asettele kihara muotoonsa sormin ja anna jäähtyä

Käytetyt tuotteet: Sain ihanan paketin Cutrinilta! Suolasuihke, kuivashampoo ja kiiltoseerumi ovat aivan mainioita tuotteita. Tarkoitus oli käyttää niitä tämänkin kampauksen toteuttamisessa, mutta lopulta hiuksiin päätyi vain Anti-Frizzer -kiiltoseerumi ja jo aiemmin saamani Multivolumizer (joka on ihan luottomuotoilutuotteeni muutenkin!). Kuivashampoo on tosi hyvä hiuspohjan kuohkeuttaja ja suolasuihketta käytän yleensä aina, kun en sen kummemmin tee mitään mittavia muotoilujuttuja hiuksilleni.
Välineistä käytössä oli Mariela Sarkiman Cailapille suunnittelemat aivan älyttömän kätevät kroko-pinnit (en tajua, miten olen aikaisemmin selvinnyt ilman näitä! Pakko hankkia vielä toinen setti heti, kun olen Suomessa taas!) ja ihana violetti piikkikampa. Kamman materiaali on hiilikuitua, mikä kuulemma vähentää hiusten sähköisyyttä. Siihen en osaa sanoa mitään, sillä Peetu konfiskeerasi tuon heti, kun saimme kiharakampauksen valmiiksi.

Lopputulos ilman jälkikäsittelyä. Suoristusraudalla saa yllättävän tiukkaa kiharaa, jos niin haluaa. Voisin kuvitella, että vaikutelma olisi aikas koominen, jos kihartaminen olisi aloitettu ihan päälaelta. Tässä vaiheessa, kun päällimmäiset hiukset vielä jäähtyvät kiharat ovat varsin muovisen ja barbiemaisen näköiset, mutta pieni pörröttäminen viisipiikkisellä tekee ihan ihmeitä yleisilmeelle.
Eli pää alaspäin ja muutamia vetoja sormin hiusten läpi ja kiharat ovat valmiit!

Lopputulos on mielestäni hauskasti rennon elegantti ja huoliteltu ilman pönötys-fiilistä. Kelpo blogityttökiharat toisin sanoen.
Koko homma sujui yllättävän nopeasti. Suoristuksen Karkki teki kahdessa kerroksessa ja kihartamisen tosiaan neljässä eri osiossa. Peetu toimi kuvaajana, joten kuvien takia ei tarvinnut pitää mitään pausseja. Arviolta kampauksen tekemiseen meni kaikkiaan maksimissaan 15 – 20 minuuttia. Itse omiin hiuksiin tehtynä tuo ei varmaankaan sujuisi ihan yhtä nopsaan, mutta eipä siihen kuuman raudan kanssa paljoa enempääkään pysty käyttämään.
Itse tykkään blogityttökiharoistani kovasti! Täytyy toivoa, että ne selviävät yön ylitse, että pääsen huomenna toimistolla esittelemään kampaustani.
*kaikki postauksessa esiintyneen tuotteet saatu blogin kautta