Ensi kevään suosikkitrendini on löytynyt! Vihdoinkin kaiken sen tunkkaisen ja raskaan 70-lukutyylin seasta on siilautunut esiin vuosikymmenen paras anti: naiselliset, räätälöidyt linjat, käyttökelpoiset pituudet, imartelevat mittasuhteet ja lämpimänkauniit sävyt. Osuvimmin ja ihanimmmin trendin toteuttaa Gucci, mutta myös kotoiselta Lindexiltä löytyy samaa fiilistä – huomattavasti budjettiystävällisempään hintaan.
70’s Chic peruspalikat:

• mokkanahka
• istuva olkalinja
• kapeasti kellotettu helma
• olkalaukut
• lentoemäntähuivit
• sileä keskijakaus
• saapikkaat
• bootcut
• napitetut poletit
• polvipituus
• riipukset
• eksoottiset kuosit
• kylmien ja lämpimien sävyjen yhdistely, erityisesti sininen ja ruskea

 

 
Ensimmäisenä taidan painua kellariin ja katsoa vieläkö äidiltä aikoinaan konfiskeeraamani metsänvihreä mokkanahkatakki on hengissä. Seuraavaksi voisi ehkä tehdä toivioretken vapaavalintaiselle kirpparille.
Kuvista kiitos: Style.com

Ensin kirjoitin otsikoksi: “Ongelmia yhteishuoltajuudessa”, mutta sitten tajusin, että pelkän otsikon perusteella tänne saapuneet olisivat olleet varmasti (syystäkin) pettyneitä ja harmissaan. Mutta siitä tässä nyt kuitenkin on kyse. Ostimme nimittäin Dagmarin ihanan merinovillaisen neulepaidan puoliksi aikoinaan. Taisi olla sellaiset ystävämyynnit, että molemmat löysimme aika paljon shoppailtavaa, eikä kummankaan kantti enää kestänyt yhden lisäneuleen hankintaa. Niinpä päätimme ostaa kauniin hernerokanvihreän paidan puoliksi.
Viime talvena homma sujui mainiosti, kunhan vain muistettiin mainita toiselle, milloin haluaisi hernarineuleen käyttöönsä. Sitten se Peetu meni ja muutti Uumajaan. Periaatteessa paidan olisi pitänyt muuttaa pohjoiseen jo joululoman jälkeen, mutta tytön matkalaukut (kyllä, monikossa) olivat niin täynnä, että sinne ei mahtunut enää yhtään mitään. Nyt perjantaina Peetu on tulossa kouluhommiin viikonlopuksi Tukholmaan ja saan kuulemma varautua siihen, että sunnuntaina neule lähtee toiseen kotiinsa.

Oh well. Niin kai se sitten on luovuttava hernarineuleesta seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Nautitaan nyt kuitenkin yhteisistä hetkistä viimeiseen asti. 🙂
Kysymyksessä on viime maanantain asuni, sillä jos kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, istun juuri tällä hetkellä Münchenin lentokentällä matkalla kotiin parin päivän koulutuksesta. Tiesin jo etukäteen, että hotellin nettiyhteys on a) kallis ja b) siitä huolimatta erittäin epäluotettava, joten päätin turvautua vanhaan kunnon ajastukseen. Hiukan kyllä ihmettelen, että tosiaan vielä on jossain sivistyksen keskellä hotelleja, joissa netti on maksullinen. Ei-toimiva yhteys ei sen sijaan ole mikään harvinaisuus edes kotona. Valitettavasti.

Nutrilett-kuuriin palaan vielä ihan kunnon raporttien kanssa, mutta näin ohimennen voin kertoa, että ihan hyvin on mennyt. Välillä on vähän nälkä – ja useammin mieliteko – mutta ei kovin pahasti ollenkaan. Olo on ollut hyvä, ihan ensimmäisinä päivinä jumpassa vähän huimasi, mutta ei mitään vakavaa siinäkään. Mitään ihan huikeita muutoksia en kyllä vyötärönympäryksessäni vielä huomaa – farkut kiristää ihan napakasti edelleen. Mutta periksi ei anneta!

 

• neulepaita, Dagmar
• kauluspaita, Whyred
• farkut, MTWTFSS
• kengät, Acne

Omatunnollani on pari juttua. Tai taitaa niitä olla kyllä useampiakin, mutta liittyen viime perjantaina julistamaani 15 ostoksen haasteeseen – ja etenkin sen jälkeen käytyy kommenttiboksikeskusteluun liittyen – haluan nyt tunnustaa vielä muutaman viime vuoden lopulla tekemäni ostoksen. Ettei tule sitten juttua jälkikäteen.
Vähän ennen joulua yksi suosikeistani, indie-merkki Black Book, avasi Pop Up storen Söderillä. Avajaisiltana vieraat saivat kaiken lisäksi – 30 % alennusta kaikista ostoksista, joten oli ihan pakko hankkia suloisencool baby-pink paita, jota olin ihastellut jo useaan kertaan Swedish Fashion Talent -näytöksissä. (Black Book oli ehdolla, mutta ei valitettavasti voittanut)

En kai kasva koskaa vakavaksi ja hillityksi aikuiseksi, jos yhä vieläkin villiinnyn mm. siitä, että jonkun logo on lepardikuvioinen possu!

Pinkki college oli oikeasti ihan suunniteltu juttu, ja sen olin päättänyt hankkia jo ennen kuin menin pop up storen avajaisiin. Harmaa printtipaita sen sijaan on, noh, heräteostos ihan kirjaimellisesti. Kyllä sille varmasti käyttöä tulee, onhan t-paita yksi pukeutumiseni kulmakiviä. En kyllä voi silti väittää, että varsinaisesti olisin tarvinnut vielä yhden printtipaidan…

Vähän aikaisemmin ennen joulua oli jälleen minimarketin ystikset. Musta, osittain sifonkinen, kietaisutoppi on mielestäni tosi nätti, mutta kertaakaan en ole sitä käyttänyt. Tuntuu melkein siltä, että se oli pakko ostaa, koska edellisistä ystiksistä löysin niin paljon kaikkea kivaa ja hyödyllistä, mutta nyt en oikein mitään. Luotan kuitenkin siihen, että tuollekin vielä löytyy käyttöä…

Oh well. Kukkakaulakoru on myös Henkalta. Sitä olen sentään käyttänyt kerran.
Nyt ei pitäisi olla enempää mitään isompia shoppailuluurankoja kaapissa. Ryhtiliike tulee kyllä tarpeeseen ja lupaus, että esittelen jokaisen ostoksen täällä, auttaa varmasti osaltaan kaidalla tiellä pysymisessä. 🙂
 

Kaurapuuro on yksi niistä asioista, jotka jakaa ihmiset kahteen leiriin: toiset rakastaa vilpittömästi ja toiset eivät voi sietää. Itse kuulun puurofaneihin ja siksi onkin tosi hauskaa, että pääsin mukaan Indiedaysin ja Elovenan kampanjaan, jossa on tarkoitus kertoa omista puurokokemuksista ja ennenkaikkea kehitellä uusia, herkullisia puuroreseptejä.

Olen aika varma, että ne, jotka eivät tykkää puurosta, ovat joutuneet – suorastaan ehkä jopa pakotettu – syömään sitä lapsena ja siitä sitten juontuu vastemielisyys. Itse en muista, että meillä olisi koskaan syöty kaurapuuroa, kun olin pieni. Varmasti sitä jossain tarjottiin, mutta varsinaisesti muistan, kun liityin partioon ja siellä oli aina reissuilla aamulla kunnon puuroa. Ai että se oli minusta hyvää – ja ai että monet pitivät minua omituisena mieltymykseni kanssa! Sama toistui myöhemmin riparilla, missä kaikki coolit söivät leipää aamiaiseksi, mutta minä olin tyytyväinen kaurapuuroni kanssa.
Siitä lähtien kaurapuuro on ollut olennainen osa ruokavaliotani. Eikä tosiaankaan pelkästään, koska se on terveellistä, ravitsevaa ja edullista – vaan siksi, että tykkään siitä niin paljon! Kyllä edelleenkin jotkut toimistolla katsovat hiukan ihmetellen, kun vedän tuhdin lautasellisen puuroa lounaaksi.
Ihan peruspuuron lisäksi käytän kaurahiutaleita paljon erilaisten aamiaisten, välipalojen ja smoothieiden valmistuksessa. Tässä herkkuaamiaiseni, maustamattomaan jogurttiin tehty tuorepuuro, joka on ollut nyt viimeaikojen lempparini.

RISE & SHINE
Ainekset:

• 1 ½ dl maustamatonta jogurttia
• 1 dl vadelmilla maustettuja Elovena pikapuurohiutaleita
• 1 dl pakastemustikoita
• 1 rkl pellavansiemeniä
• 1 rkl chia-siemeniä

Valmistus:
Sekoita ainekset ja anna mehustua. Joskus teen tämän valmiiksi jo illalla jääkaappiin, mutta pikapuurohiutaleet on siitä hyviä, että ne turpoavat varsin nopeasti – eli aamullakin kyllä ehtii.

Oletko puurofani tai haluaisitko tulla sellaiseksi? Täältä löytyy lisää kivoja reseptejä ja samalla voit osallistua lukijakilpailuun, jossa omaa suosikkireseptiään kommentoimalla voi voittaa runsaan tuotepaketin sekä Iittalan Elovena-aiheisen mukin.
Lukijakilpailu ja lisää puuroreseptejä löytyy siis kampanjasivulta – eli täältä!

Muistatteko vielä, kun ennen joulua kerroin, että olin päässyt mukaan Indiedaysin ja Swiss Whiteningin kampanjaan ja sen myötä testailemaan kotona itse tehtävää hampaidenvalkaisua? No, tässä nyt joka tapauksessa omat käyttökokemukseni ja kuvatodisteet lopputuloksesta.
Täällä on ollut koko viikonlopun ihan älytön lumimyräkkä eikä päivä ole valjennut käytännössä ollenkaan. Siitä syystä kuvat eivät ehkä näytä niin luotettavilta kuin haluaisin, mutta ihan tähän alkuun voin sanoa, että olen todella tyytyväinen lopputulokseen! Perhe kommentoi heti ensimmäisen valkaisukerran jälkeen, että tulos oli selkeästi silminnähtävissä.

Swiss Whitening -paketissa on kolme hammasmuottia (yksi varalle), joista muokataan kuumaan veteen kastamalla juuri tismalleen itselle sopivat. Muokkaaminen oli yllättävän helppoa ja muoteista tuli todella hyvät.
Valkaisuaine on pakattu kätevästi ruiskuun, josta sitä on helppo annostella muottiin. Ruiskussa on kaksi eri päätä: toisella nokka sulkeutuu tiiviisti ja toinen, pidempi, on annostelua varten. Päät kiinnittyvät nokkaan kiertämällä. On todella hyvä, että ruiskun saa suljettua tiukasti, sillä valkaisuaine säilyy vuoden käyttökelpoisena – eli ylläpitohoitoja voi tehdä halutessaan monta kertaa. Valkaisuainetta on niin runsaasti, että se varmasti riittää koko vuodeksi.

Se täytyy tunnustaa, että hiukan kyllä ennen ensimmäistä valkaisukertaa jännitti. Olin kyllä kuullut ja lukenut blogeista tyytyväisiä käyttökokemuksia juuri Swiss Whitening -valkaisusta, mutta olen onnistunut polttamaan hiukseni pilalle täysin turvallisella kotikäyttöön tarkoitetulla hiustenvaalennusaineellakin, joten lievä arkuus on ihan tervettä kai. Pari vuotta sitten kävin laservalkaisemassa hampaani ja se oli niin tuskallinen kokemus, että en kyllä ikinä halua kokea moista uudelleen. Silloin ikeneni olivat niin kipeät toista viikkoa valkaisun jälkeen, että tuskin sain hampaani pestyä.
Ensimmäisellä käyttökerralla annostelin valkaisuainetta muotteihin varsin säästeliäästi. Pelkoni oli kuitenkin täysin turhia. Swiss Whitening -valkaisuaine ei tunnu juuri miltään käytön aikana – ehkä ihan minipientä kuumotusta on havaittavissa, mutta ei muuta. Muotit istuvat napakasti paikallaan ja suurin haitta on se, että sen 50 minuutin aikana, minkä käsittely kestää, ei voi oikein puhua.
Ennen käsittelyä hampaat harjataan tavalliseen tapaan. 50 min jälkeen muotit otetaan pois ja itse olen vain purskutellut miedosti hammastahnalle maistuvan valkaisuaineen pois. Toimitus ei toisin sanoen ole millään lailla vaivalloinen tai vie älyttömästi aikaa.

Tässä on jo aikaisemmin julkaisemani “ennen” kuva lähtötilanteesta ja tänään otettu “jälkeen” kuva itseäni kovasti ilahduttavasta valkaisutuloksesta. Miten hurjasti paljon freesimmältä sitä näyttääkään, kun hampaat ovat valkoiset! “Jälkeen” kuvassa kasvoillani on meikkivoidetta – ja siksi ihokin näyttää vaaleammalta – mutta kaulan ihon sävyjä vertailemalla näkee selvästi, että molemmissa kuvissa on sama valoisuusaste ja suunnilleen sama sävy. Aika huikea ero vain muutaman päivän valkaisukäsittelyn jälkeen!
Kiinnostaisiko testata tehokasta, turvallista ja riittoisaa Swiss Whitening -hampaidenvalkaisua? Nyt on siihen aivan loistava tilaisuus, sillä koodilla Go4itvol2 saa 10 euroa alennusta valkaisupaketista täältä: Paras hamapidenvalkaisu – helppo käyttö kotona. Tuotteen normaalihinta on 149 euroa, mutta nyt se on huipputarjouksessa 59 euroa. Koodilla saa siis vielä 10 euroa hinnasta pois eli hintaa jää vain 49 euroa – todella huippuhyvä kokeilutarjous!