Koko ihanan Aussie Blog Awards 2014 gaalan ajan roikotin olkapäällä kameraa. Ajatus oli napsia fiiliskuvia ja ehkäpä nakittaa joku rakkaista bloggarikavereista näppäämään muutamia asukuvia. Vessakäytävä oli juuri sopivasti valaistu, siellä ikuistettiin todistettavasti vaikka miten monta gaalamekkoa. Kohdallani kävi kuitenkin toisin. Siinä vaiheessa, kun oltiin Oi mutsi mutsin Elsan kanssa miettimässä, että josko sitä vielä jatkoille jonnekin, tajusin, että kameraan ei ole tallentunut ainuttakaan kuvaa.
Mutta onneksi on näitä “virallisia” kuvia kuitenkin. Kredsit kaikista kolmesta kuvasta kuuluu Aussielle/Lilylle/Trendille, kuvaajat: Heli Roosmäe ja Julius Konttinen.

Olin aivan lyyrinen onnesta koko Aussie-gaalan. Syynä siihen oli se, että kerrankin ja todella, todella pitkästä aikaa tuntui, että about kaikki vanhatkin bloggaaja-kaverit olivat paikalla!! Toki muutama puuttuikin (Stella, Irene ja Silver ainakin – varmaan joitakin muitakin), mutta niin paljon riitti kuulumisten vaihtamista ja jälleennäkemishaleja, että lopulta en voinut kuin hämmästellä, miten hauskoja ja mahtavia ihmisiä blogihommien kautta onkaan voinut oppia tuntemaan. Niinkuin esimerkiksi Sallan ja Veeran – niin huippuja tyyppejä!

 
Tästä viimeisestä kuvasta näkee kyllä erittäin selkeästi, miksi Mintun asukuvia otetaan yleensä noin 30 ruutua, että saadaan pari hyvää blogiin. Merkillinen asento ja jäätynyt ilme sikseen – tässä nyt kuitenkin näkyy hiukka paremmin minimarketin ystiksestä hankitut juhlakengät, jotka btw ovat mielestäni tosi hienot!
Aussie Blog Awards 2014 -asukokonaisuus:

• mekko, Matthew Williamson – Lindex
• kengät, minimarket
• laukku, Karen Millen
• kaulakoru, Glitter (saatu)

Menin hetkeksi aivan sanattomaksi, kun näin sähköpostilaatikossa V AVE Shoe Repairin konkurssiloppuunmyynnistä kertovan uutisen. Kyllä olen ihan liiankin tietoinen siitä, että yrittäjän elämä ei aina ole kovin helppoa; ankarasti kilpaillulla ja ailahduksille alttiilla muotialalla vieläkin vaikeampaa. Mutta silti tuntuu suoraan sanottuna surulliselta ja kurjalta, että taas yksi persoonallinen brändi joutuu pakkaamaan piirustuskansiot, kangasnäytteet ja mittanauhat – ja laittamaan lapun luukulle. Jotenkin olin ajatellut, että V Ave Shoe Repair oli kuitenkin yksi niitä tasaisista menestyjistä. Maltillinen laajeneminen ulkomaille, etenkin USA:n itärannikolle ja Japaniin tuntui takaavan riittävän asiakaskunnan skandinaavisen dekonstruoidun avantgardimuodin uranuurtajille.
Vaikka kyllähän sitä muotipiirit aina spekuloivat kaikenlaista. Niinkuin että miksi yksi Tukholman muotiviikon vakiotähdistä jättää yhtäkkiä sesonkinäytökset väliin. Ja siis tosiaan kokonaan väliin – eri asia on tietty ne, jotka ovat siirtyneet isommille catwalkeille paksumpien sisäänostajalompakkojen näkösälle Kööpenhaminaan, New Yorkiin, Lontooseen ja jopa Pariisiin. Silti en halunnut uskoa, että pidättyväisyyden takana on taloudelliset vaikeudet.
Nyt olisi sitten viimeiset hetket lunastaa itselleen V AVE Shoe Repair -vetimiä. Vaikka tätä ikonista punaista mekkoa – kolmas vasemmalta – tuskin konkurssiloppuunmyynnistä löytyy. Yksi henkilökohtaisen fashion elämäni voimakkaimpia elämyksiä oli, kun kyseinen mekko avasi FASR:n näytöksen joskus muistaakseni 2007 (elikkä silloin esitettiin SS2008 mallistoa – pitänee paikkansa?). Olisi aikas makea saada tuo omaan garderobiin seuraavia gaaloja odottamaan. Noh, tämä tämänkertainen gaalailu on kyllä koetellut lompakkoa sen verran, että taidan korkeintaan uskaltaa pyörähtää konkurssiloppuunmyynnissä sen loppuvaiheessa, kun aleprosentti on 90 %.

Oh my, mikä viikonloppu takana! Olen tässä juuri matkalla kotiin (kiitos Norwegian wifistä!) ja tuntuu, että sekä pää että sydän on niin täynnä inspiraatiota, vaikutelmia, kohtaamisia, ihania jälleennäkemisiä, uusia upeita tuttavuuksia, naurua, hulluttelua, yllättäen harvinaisen syvällisiksi äityneitä keskusteluja ja ehkä melkein jopa epärealistisen vahvalta tuntunutta tiimihenkeä bloggareitten kesken, että ihan melkein hengästyttää jo pelkkä ajatus.
Tällaisen viikonlopun jälkeen en voi kuin taas kerran onnitella itseäni, että silloin ziljoona vuotta sattumalta päätin aloittaa bloggaamisen. Niin hienoja, avoimia, vahvoja, herkkiä, lahjakkaita ja inspiroivia ihmisiä olen saanut tätä kautta oppia tuntemaan, että en voi kuin olla kiitollinen – ja edelleenkin pikkuisen myös hämmästynyt. Miten mulla on voinut käydä näin mielettömän hyvä tsägä!?

Tässä yksi mahoton ilon ja energian tiivistymä! Annika O, Janne, Valtteri ja Uino. Silläkin uhalla, että alan kuullostaa vähintäänkin juustoiselta, hehkutan nyt vielä kerran miten upeaa on saada tuntea nämäkin hienot ja fiksut ihmiset!
Vaikka kaikissa tämän viikonlopun häppeningeissä itselleni kaikkein tärkeintä olikin bloggarikollegoiden ja muiden mahtavien tyyppien tapaaminen, oli kuitenkin aikas mahtavaa, että kaikenlaista kivaa ohjelmaakin oli riemuksemme järkätty. Iltagaaloissa meininki oli luonnollisesti pääasiassa palkintojen jakoa ja show-tyyppistä esiintymistä, kun taas Inspiration Day tarjosi kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä tietoa, inspiroivia luentoja ja käytännönläheisiä workshoppeja.

Itse kävin kuuntelemassa Olympuksen lähettilästä, muotikuvauslegenda Damian McGillicuddya ja opiskelemassa drinkkienrakennustaidetta. Inspiration Day oli avoinna 12 – 16, eli neljä tuntia. Aluksi ajattelin, että kun olen siellä heti kahdentoista pintaan, pääsen varmaankin lähtemään myös ajoissa. No, näin ei todellakaan käynyt, sillä kaikilla näytteilleasettajilla oli myös jotain aktiviteettia (Lumenella sai meikkauksia ja käydä ammattikuvaajan kuvattavana, Vallilassa suunnitella sisustuksia… etc.). Lopulta taisin lähteä viimeisten joukossa neljän aikaan.

Valokuvausluento oli todella mielenkiintoinen ja inspiroiva. Näimme käytännössä, miten käsittämättömän suuri ero samasta kohdasta otetuissa samanlaisissa kuvissa on, kun kuvataan erilaisilla objektiiveilla. Paljon muutakin opimme, valoihin, valon mittaamiseen, salaman suuntaamiseen ja siihen studioissa käytettävään sateenvarjon näköiseen hässäkkään liittyen. Ehkä tärkein oppi – tai ymmärrys – oli kuitenkin se, että hyvien kuvien ottamisessa laadukas kamera ja hyvät objektiivit ovat vasta ensimmäinen askel. Aika pieni askel kaiken lisäksi. Vasta siitä alkaa oikeasti ne hyvän kuvan ottamisen haasteet.

Kuten sanoin – kohtaamisia, joita arvostan yli kaiken – sisältyi Inspiration Day -päiväänkin kiitettävästi. <3

Drinkkikoulu ja ihanat drinkit. Täytyy sanoa, että vaikka drinksut olikin todella herkullisia, kaikkein vaikuttunein olin tuosta supersöötistä delfiini-koristeesta! Free Willy! 🙂

Tarvitsen uudet silmälasit ja hyvät aurinkolasit vahvuuksilla. Ehkä tässä olisi vastaus?

Ihana ja antoisa päivä. Asusta ei ole omalla muistikortillani kuvaa, mutta uskoisin, että monista kuvauspisteistä jotain järkevää löytyy, kunhan niitä saadaan käyttöön.
Mutta nyt olenkin jo päässyt kotiin asti. Seuraavaksi ohjelmassa on Take Away -thaimaalaista ja ainakin kolme jaksoa Pretty Little Liarseja Peetun ja Karkin kanssa.
Joskus elämä vaan on niin helppoa. 🙂

 
Mm. tällaista tänään… Kissien kanssa kuvassa. Omg! 😀

Kukaan ei varmaan hämmästy, kun sanon, että taas on kauhee kiire ja pitä olla jo. Aussie Blog Awards alkaa tunnin päästä ja en ole vielä edes alkanut laittautuun. Haha!
Tässä kuitenkin pikapikainen kurkistus tämän viikonlopun asusuunnitelmiin.

Täksi illaksi Lindexin Matthew Williamson -malliston mekko, minimarketin kengät, Glitteriltä saatu kaulakoru ja Karen Millenin kirjekuorilaukku. Meikissä ajattelin korostaa huulia Lumenen syvänpunaisella huulipunakynällä (tämäkin saatu).

Huomenna päivällä lepuutan jalkoja Dr. Martenseissa, muuten & Other Storiesin housut, Isabel Marantin H&M -malliston jakku ja seksikaupanvastainen mielenosoitupaita saavat toimia asun kulmakivinä.

 
Lauantai-illan Inspiration Awardsin dress code on”Inspiration”, niinpä edustustehtäviin pääsee ehdottomasti hieno kissanainen teepparini (Rika). Lisäksi H&M:n Consious Collectionin paljettihame, Michael Korsin laukku, Zaran korot ja vihreäsävyinen meikki Body Shopin ja Make Up Storen luomiväreillä, huulilla koralli Lumenekynä.