Kuvailin viikonloppuna Stockholm Music & Arts -tapahtumassa muutamia ihania festarityylejä. Ensimmäisenä vuorossa Veronica ja kertakaikkiaan ihastuttava kombinaatio surffihippityyliä ja rokkiasennetta. Tukevat maihinnousubootsit antavat särmää rentoon asuun. Suuri kanvas-laukku nielee sisäänsä kaiken tarvittavan.

Veronican farkut – Nudie Jeans, kengät vanhat.. toppi ostettu alennusmyynnistä Gotlannista, sulkakorvis on kesän virallinen festarikoru ja saatu lahjaksi ystävältä, hopearannekorun Veronica on tehnyt itse ja turkoosi helmirannekoru on Masai-koru, matkamuisto Afrikan reissulta. Kaiken kruunaa kauniit pitkät hiukset surffilaineilla!

Jostain syystä vaatekaapissani tuntuu majailevan hiutuneitten, kulahtaneitten, kierteelle pestyjen ja venähtäneitten t-paitojen armeija. Suurimmasta osasta ajattelen taloudellisesti, että tuokin on vielä ihan hyvä treenipaita ja tuokin on hyvä olla olemassa, jos vaikka joskus tarvii remonttipaitaa. Ihan niinkuin treenatessa ei oikeasti olisi paljon mukavampi käyttää kauniita, funktionaalisesta materiaalista tehtyjä sportti-vaatteita. Ja siis remontti tuskin on tulossa kohdalle ainakaan käsitettävän lähitulevaisuuden aikana.

Sitten on niitä t-paitoja, joita oikeastaan haluaisi vielä käyttää, mutta lörpsähtäneet resorit ja kierteelle rullaantuneet käännökset eivät oikein houkuta. Yksi näistä oli MTWTFSS:n hiekanruskea, timangeilla koristeltu t-paita, jonka hankin vuosi sitten Weekdayn alesta. Sisäinen harakkani rakasti paidan kimaltavia koristuksia, mutta valitettavasti laatu oli mitä oli ja jo ensimmäisen pesun jälkeen helma kiersi ja pääntie oli venynyt oudon malliseksi.

Silläkin uhalla, että olen saksinut piloille noin ziljoona t-paitaa, päätin testata, josko timangiteepparista saisi käyttökelpoisen topin.

Aina aikaisemmin olen ollut tuunaushommissa aika höveli, mikä on johtanut siihen, että  pääntie on roikkunut jossain navan kohdalla, eikä ole ollut puhettakaan, että olkaimiksi jääneet narut oikeasti pysyisivät olalla. Aluksi mietin, että onko tämä “tutoriaali” niin simppeli, että on ihan turhanaikaista iskeä sitä tänne blogiin, mutta sitten tuumasin, että ehkä joku muukin on joskus turhaan tuhonnut t-paitojaan. Eli tässä simppelit teepaitatopin silppuamisohjeet:

Aika maltillisesti siis leikkasin osia pois – niinkuin kuvasta näkyy. Reunoja ei tarvitse huolitella, sillä t-paitatrikoo ei lähde helpolla purkautumaan. Eihän tuo nyt mikään toimistovaate ole, mutta kiva kesähuitula ja paljon käyttökelpoisempi kuin surulliseksi mennyt teeppari.

Ja timangipaita in action näkyikin jo eilisen asukuvissa. 🙂

Hauska festivaaliviikonloppu on nyt takana – kylläpäs olikin kivaa! Ja ihan mahtavaa, että loma jatkuu vielä. Tosi monet tuntuu palanneen tänään töihin, ainakin, jos facebook-päivityksiä katsoo. Yritän tässä nyt alkuviikosta saada vielä pari ompeluhommaa valmiiksi ja sitten keskiviikkona suuntaankin jälleen Tampereelle! Ihanaa!

Tässä kuitenkin vielä vähän fiiliksiä eiliseltä.

Sunnuntaina ehdittiin kierrellä vähän laiskanpulskeasti tsiigailemassa festarin “Arts”-osuutta. Mitään syvällisiä analyysejä en alkanut tehdä, mutta ihan mukavaa, että alueella oli kivaa äksöniä myös lavan ulkopuolella.

Oltiin myös vähän osallistuvia ja kannatettiin Plan-kampanjaa, joka edistää maailmanlaajuisesti tyttöjen koulutusmahdollisuuksia.

Sunnuntaina tajusin jälleen, miksi festarit on ihan huippu tapa kuunnella musiikkia. Yleensä sitä päätyy tapahtumaan parin-kolmen bändin ansiosta ja muusta tarjonnasta ei ole niin hajuakaan. Sitten sitä yllättyykin iloisesti ja tulee onnelliseksi, kun löytää jotain uutta mahtavaa, mistä ei ole aikaisemmin tiennyt mitään. Niinkuin nyt esimerkiksi Fatoumata Diawaran – säteilevän ja energisen artistin, joka sai musiikillaan niin hyvälle tuulelle, että muuta en enää oikein osannut kaivatakaan.

Vanha inkkari-fani ei voinut myöskään olla sulamatta, kun räväkkä ja karismaattinen Buffy Sainte-Marie esiintyi intiaanibändinsä kanssa. Taisin myös sivistyä siinä sivussa, sillä aikasemmin minulla ei ollut aavistustakaan, että juuri hän on tehnyt sellaiset biisit kuin “Palkkasoturi” ja “Up Where We Belong”…

Kolmantena festaripäivänä bloggari alkoi olla jo hiukan ryytynyt. Kyllä se vaan on kovvoo hommoo tuollainen riekkuminen, vaikka yöksi pääsikin aina kotiin. Haha! Asuvalinta noudatteli edellispäiviltä tuttua kaavaa eli toppi-shortsit-lipsut-aurikolasit -setillä mentiin sunnuntainakin.

• toppi, tuunattu MTWTFSS:n teepparista
• shortsit (Peetun), 2nd hand
• lipsut, Havaianas
• aurinkolasit, Dolce & Gabbana

Keikkakuvat: Annika Berglund

Pride-paraatin jälkeen jatkettiin suoraan Stockholm Music & Arts -festarin kakkospäivälle. Jälleen olin tyytyväinen siihen, että päässä oli aurinkolasit. Vetistely paraatissa ei tehnyt varsinaisesti hyvää ripsiväriosastolle. Haha!

Fiilis oli kuitenkin erinomaisen iloinen. Emmy Lou Harris ja vähän yllättäen ihana Laleh vastasivat päivän highlightseista. Festariasustuksessa luotin voittajakonseptiin – eli shortsit + toppi + lipsut + aurinkolasit -comboon. Kuvat on otettu noin kahdessa sekunnissa kommennon “otakko nyt äkkiä ne kuvat, ihan justiinsa alkaa sataa”. No, sadetta ei tullut kuin pari hassua pisaraa, joiden vuoksi ei jaksanut kaivaa edes sadeviittaa kassista. Sen sijaan tuli todistettua, että saa ne asut näköjään ikuistettua ilman hillitöntä säätämistäkin ja vain muutamalla otoksella. 😀

• toppi, Monki
• shortsit (Peetun), 2nd hand / Lee
• neuletakki, Primark
• lipsut, Havaianas (saatu blogin kautta)
• aurinkolasit, Tom Ford

Eilen oli Tukholman Pride-viikon kohokohta – ainakin meille ei-Pridelaisille – eli mahtava, väriä, iloa, rakkautta ja solidaarisuutta huokuva Pride-paraati. Osallistujia oli kuulemma ennätysmäärä – kymmeniä tuhansia osallistui marssiin ja katsojiakin oli arvioiden mukaan puoli miljoona!

Fiilis oli jälleen kerran upea! Minttu oli tippa linssissä jo ensimmäisen “Dukes on Bikes” -motoristin kaasutellessa letkan kärjessä Slussenin mäkeä ylös. Onneksi sai pitää aurinkolaseja, sillä herkistelystä ei meinannut tulla loppua. Jossain vaiheessa tajusin toivovani, että samanlainen solidaarisuuden, toisen tukemisen ja itsensä hyväksymisen ilmapiiri leviäisi vähän laajemmallekin yhteiskuntaan. Eniten kosketti ryhmät, jotka muistuttivat, että kaikkialla tämän tyyliset marssit eivät todellakaan ole ookoo – ja että jossain päin maailmaa voi edelleenkin joutua vankilaan tai hirsipuuhun vain sen perusteella, että sattuu rakastamaan yhteiskunnan kannalta “väärin”…

Tämän Pride-kuvapläjäyksen myötä iloista, suvaitsevaista ja rakkautta täynnä olevaa sunnuntaita kaikille!

… ja suurin niistä on rakkaus! <3 <3 <3