Jaa-a, onko Oscar gaala pukuhässäköineen in vai out? Siitä voi jättää mielipiteensä Indiedaysin etusivulla.

Voipi olla, että niitä kaikkein sävähdyttävimpiä asuja ei juuri Oscar gaalassa nähdä. Kuitenkin maailmanlaajuinen raportointi takaa sen että niin red carpetilla keikistelevät celebrityt kuin heille markkinointimielessä kolttuja syytävät valmistajat pistävät kyllä parastaan. Kilpailuasetelman ansiosta pukuloistossa riittää niin ihailtavaa kuin ihmeteltävääkin.

Jenni ehti jo julistaa mielestään Oscareitten parhaan asun. Omasta mielestäni yhtä ainutta “parasta pukeutujaa” on melkein mahdoton nimetä, mutta monta tyylikästä esitystä kuvatulvasta kyllä löytyi.

Moni on yrittänyt vuosien varrella kilpailla Oscar patsaan kimalluksen kanssa kullanhohtoisen puvun avulla. Harva on onnistunut niin hyvin kuin Sandra Bullock upeasti miehustasta helmin kirjaillulla Marchesan luomuksella.

Maggie Gyllenhaal valitsee harvoin mitään kovin iisiä outfitia punaiselle matolle. Yleensä rohkeus palkitaan kiitoksin, mutta tällä kertaa Maggie on päätynyt monen floppi-listalle. Avantgardi Dries van Noten poikkeaa kieltämättä yleisestä linjasta, mutta itse olen sitä mieltä, että se on aivan nappivalinta! Sen sijaan tuosta pinkistä huulipunasta en ole niinkään varma…

Kate Winslet on usein kuvissa etäisen ja kovahkon näköinen. YSL:n koleanhopeinen puku ei yleisilmettä pehmennä, mutta tarviiko sitä aina nyt niin herttainen olla? Jääprinsessakategorian voittaja!

Aavistuksen pelottavaa, että Demi Moore näyttää niin paljon upeammalta nyt 46 -vuotiaana kuin pari-kolmikymppisenä. Tuskin ihan luomukauneutta? Eniveis hän on kyllä erinomaisen hurmaava Versacen hörsöunelmassa. Nuoremmalla ja pehmoisemmalla tyypillä mekko olisi ollut auttamatta kermaleivos, mutta Demissä riittää naista kantamaan nudet kerrostumat.

Nappivalinta nuorelta Carey Mulliganilta! Pradan puvussa on riittävästi särmää ja stailaus kokonaisuudessaan yksi gaalan mielenkiintoisimpia.

Camron Diaz onnistuu lähes aina olemaan suloinen ja cool. Oscar de la Rentan kultaluomus on tyylikkäästi oscahenkinen ja tuntuu suorastaan tribuutilta menneiden vuosikymmenien gaala-glamourille.

Muutama kuva Katriina Mäkisen kamerasta. Tässä asussa juhlin Blogimiittiristeilyn paluumatkalla. Tosin pitsisukkikset olivat eri. Ne täytyy kyllä esitellä täällä heti, kun taas saan syyn kiskoa kunnon party-vetimet niskaan. Ovat nimittäin niin ihanat ettei tosikaan!

Ihana on myös ArelaLizzan silkki-kashmirneule. Materiaalinörtti alkaa kehrätä välittömästi…

• neule, ArelaLizza
• hame, Mintun ompelimosta
• sukkikset, Åhléns
• maryjanet, DinSko

Pahin niittikuume alkaa hellittää ainakin täällä – ja suoraan sanottuna aika monessa yhteydessä niitit tulevat jo vähintään korvista… Sonia Rykielin Sonia malliston pikkupilkkuinen neuletakki pääntietä somistavin pyramidiniitein tuntuu siitä huolimatta aina vaan yhtä ihanalta!

Sen sijaan hiuksille on kyllä aivan totaalisen pakko tehdä jotain! Viime keväänä otin muutamia vaaleita raitoja juuri ennen Italian reissua. Kesällä vain aavistuksen omaa väriäni vaaleammat raidat paloivat auringossa ihan blondeiksi. Nyt mietityttää, että pitäisikö sitä ottaa muutama raita tasaamaan väriä tyveen asti, vai pitäisikö sävyttää koko hoito vähän tummemmaksi?

Vietin käytännössä koko 90-luvun superblondina, eikä ajatus tyvivärjäyskierteeseen palaamisesta houkuttele sitten yhtään. Toisaalta näin kesää ja valoa kohden mentäessä ei kovin tummatkaan sävyt tunnu hyvältä ajatukselta…

Tässä asussa vietin Tukholma muotiviikon ensimmäisen päivän. Olihan tuosta jotain hillittömän laadukkaita Gondolenin vessan peilin kautta otettuja kuvia täällä jo esittelyssä. Ha ha!

Kuvat: Pia Korhonen

Vitsit tää Buzzador-homma on hauskaa! Tänään postiluukusta kolahti täysi paketti L’Oréalin Youth Code -tuotteita. Ei tarvinnut edes hakea postista!

Tuskin maltan odottaa testauksen aikaansaamia parannuksi ihollani. Nuorekkaampi, kiinteä kasvojen iho, vähemmän ryppyjä ja terveesti hehkuvaa yleisilmettä olisi luvassa! Varsinaisia hintatietoja ei lähetyksen mukana tullut, mutta voisin kuvitella, että Youth Code -sarjan tuotteet ovat hitusen kalliimpia kuin L’Oréalit keskimäärin, mutta kuitenkin selkeästi edullisempia kuin huipputyyriit premium-merkit. Testereitä oli lähetyksessä mukana aikamoinen liuta, joten niitä varmasti sujahtaa mukaan seuraaviin Go 4 it vol 2 -putiikista tehtyihin tilauksiin.

Vielä en tietenkään ole ehtinyt testata tänään postissa tulleita tuotteita in action, mutta sen verran voin sanoa, että yllätyin todella vilpittömän positiivisesti aukaistuani purnukat yksi toisensa jälkeen. Jonkin verran olen käyttänyt L’Oréalin kosmetiikkaa aikaisemminkin (en paljoa – se täytyy tunnustaa!) ja päällimmäinen muistikuvani on, että tuotteet hais.. anteeksi… tuoksuvat erittäin voimakkaasti (halvalle) kosmetiikalle. Vastoin odotuksiani Youth Code -tuotteet eivät tuoksu juuri miltään! Piti oikein lukea paketin tuoteselosteet moneen kertaan, että onko nyt kysymyksessä hajustamaton tuote. Niin ei kylläkään näytä olevan, mutta kaikki testaukseen saapuneet tuotteet, päivävoide, silmänympärysvoide ja ihmeseerumi läpäisivät ensimmäisen testin – ne eivät tuoksu oikeastaan yhtään miltään!

Olisipa muuten aikasmoisen mielenkiintoista tehdä vertaileva testi kalliimpien ja juuri tämän edullisemman L’Oréalin tuotteen kanssa. Erinomaisen tyyriit Helena Rubinsteinit ja Diorit kun maksavat ihan oikeasti niitä kuuluisia maltaita, mutta onko kukaan ikinä testannut, että ne todella ovat hintansa väärtejä? Eli ainakin mun silmissäni niiden pitäisi olla noin tuplasti tehokkaampia kuin L’Oréalin kaltainen päivittäistuote… Yhteydenotot ko. merkeiltä ovat tervetulleita ja tuloksista raportoidaan armotta täällä blogissa! 😀

Tässä on vielä linkki, mikäli haluat itsekin Buzzador-testaajaksi!

Muodinopiskelua Tukholmassa koskevaa postausta on toivottu pitkään ja hartaasti. Syy siihen, miksi se on viipynyt ja viipynyt on yksinkertaisesti se, että yritin olla kovin kunnianhimoinen ja selvittää eri opintojen sisäänpääsyvaatimukset, hakuajat ja kaikki muutkin detaljit kuten kunnon opintosihteeri ainakin. Itselläni on kokemusta vain muodin teorian, muotitieteen, opinnoista Tukholman yliopistossa ja sinnekin menin suoraan maisteritason koulutukseen taskussa kauppatieteen maisterin paperit Suomesta.

Tässä kuitenkin katsaus neljään keskeisimpään oppilaitokseen, joissa kaikissa voi opiskella muotia ja designia vähän eri kantilta. Tarkemmat tiedot hakuajoista ja sisäänpääsyvaatimuksista löytyy linkkien takaa.

Stockholms Tillskärarakademi tarjoaa käytännöläheistä koulutusta muotialalle haluaville ja siellä jo työskenteleville. Vaikka opetussuunnitelmassa mainitaan “design”, toimivat STA:n käyneet tietoni mukaan pääasiassa kaavoittajina ja malliompelijoina suunnittelijavetoisissa yrityksissä tai yrittäjinä. Täyspäiväisten opintojen lisäksi STA tarjoaa lyhyempiä kursseja, jotka mahdollistavat opinnot myös työssäkäyville. Kaikki koulutus on maksullista, mutta joihinkin opintoihin on mahdollista hakea lisäopintolainaa. Käsittääkseni STA on hyvin arvostettu alalla ja monet isommat firmat jatkokouluttavat työntekijöitään siellä.

Konstfack vastaa kaiketi parhaiten suomalaisten TAIKia. En ihan tarkkaan tiedä, miten tuo “University College” kääntyisi suomeksi – täällä kun ei ammattikorkeakoulu -käsitettä tunneta. Mutta eniveis Konstfack on siis korkeakoulu, jossa taiteelliset ambitiot ovat korkealla. Sisäänpääsyyn vaaditaan ylioppilastodistuksen lisäksi työnäyte. Valmistuneet ovat taiteen kandeja tai maistereita.

Tukholman yliopiston Muotitieteen laitoksella muotia voi opiskella teoreettisesta näkökulmasta. Monitieteelliset opinnot yhdistävät yhteiskuntatieteitä, historiaa, taloustiedettä, historiaa, populäärikultturia, etnologiaa etsetera. Muodin roolin ymmärtäminen yhteiskunnallisena, taloudellisena ja sosiaalisena vaikuttajana ja peilinä on keskeistä. Kokonaista tutkintoa muotitieteitä ei voi lukea, ennen kanditasoa pitää opintoja täydentää sopivilla kursseilla esim. journalistiikassa, taloustieteissä, yhteiskuntatieteissä tai käytännössä melkein missä vaan, mikä sattuu kiinnostamaan… 😀 Lisätietoja ja hakulomakkeita löytyy täältä.

Beckmans on ehkä pohjoismaiden arvostetuin muotisuunnittelijoitten kouluttaja. Vuosittain opiskelijoita otetaan vain 14 ja kilpailu paikoista on erittäin kova. Useimmilla Beckmansin opiskelijoista onkin jo takanaan varsin merkittäviä saavutuksia. Ylioppilastodistuksen lisäksi vaaditaan ruotsinkielen taitoa, perustaidot kaavoituksessa, ompelussa ja taiteissa ovat välttämättömiä ja lisäksi tulee olla tottunut tietokoneen käyttäjä. Käsittääkseni kuitenkin työnäytteet ratkaisevat sisäänpääsyn. Monet Ruotsin johtavista suunnittelijoista ovat Beckmansin kasvatteja.

Täyspäiväiset opinnot oikeuttavat opintotukeen, joka on suuruudeltaan tietääkseni suunnilleen samaa luokkaa kuin Suomessakin. Suomalaisilla opiskelijoilla on samat oikeudet täkäläiseen opintotukeen kuin ruotsalaisillakin, eli mitään erityisperusteluita tai spesiaaleja hakemuksia ei tarvitse väsätä. Porkkanana niille, jotka ovat jo aikansa opiskelleet voin kertoa, että Suomessa jo käytettyjä opintotukikuukausia ei huomioida mitenkään. Käytin omat opintotukeni viimeistä viikkoa myöten loppuun KTM opintoja suorittaessani, mutta täällä käytössä oli taas täysi potti. Lisätietoja opintotuesta täältä: CSN

Ja asiantuntevan kommentin jälkeen hippusen editointia… Elikkäs nyt näyttäisi olevan niin, että ne, jotka muuttavat Ruotsiin opintojen perässä, pysyvät Suomen opintotukijärjestelmässä. Ja että vaatisi peräti kahden vuoden oleskelun maassa, jotta opintotukikuukaudet nollaantuisivat… Minttu pyytää anteeksi harhaanjohtavaa ja ehkä turhiakin haaveita herättäneestä postauksesta. Olin asunut täällä jo kuusi vuotta ennenkuin päätin aloittaa opinnot ja kirjoitan vain omista kokemuksistani. Niin kovasti kuin haluasinkin olla ihka oikea opintosihteeri!

Lisätietoa löytyy täältä: CSN och EU-medborgare