Tag: Mintun elämä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kyllä nyt on kuulkaa ihmeellisen hiljaista kotona. Vessan kaapissa tyhjiä hyllyjä, naulakossa vapaita henkareita ja täysinäisiä muuttolaatikoita nurkissa. Kissatkin ihmeissään, kun Peetun sängyssä ei ole kuin pyykkipäivää odottavat lakanat. Peitot ja tyynyt on pakattu muuttoautoa varten ja kisujen lemppari unikaveri on jossain kaukana, ihan muissa ympyröissä.
Pari kertaa on jo ollut pakko soittaa (“kyllä äiti, pääsin hyvin perille ja selvisin kolmen ison pakaasini kanssa. hyvää yötä äiti” ja “joo äiti, sain avaimet mun kämpille, se on ihan kiva, oranssi ja vaatekaapissa ei ole yhtään hyllyä, mutta muuten kiva. äiti mun pitää nyt mennä…“) enemmän tietenkin itseni vuoksi. Kyllähän se lapsi siellä pärjää. Kivaa on ollut kuulemma ja mukavan tuntuisia ihmisiä. Eiköhän se vuokranantaja hoida ne puuttuvat hyllytkin ja oranssi voi olla ihan mukavan retro sisustusväri.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Blogikuvakansiossani on vielä muutamat Peetusta nyt loppukesällä otetut asukuvat tallessa, muotiviikoilta ainakin ja joitain ihan toimistoasujakin. Laittelen niitä tänne blogiin aina, kun ikävä iskee – ja ehkä sitten parin viikon päästä Uumajassa saa kuvattua ihan arkkitehtiopiskelija-asun! Jokohan sillä silloin on musta poolopaita? Haha!
Sitä kyllä vähän ihmettelen, että miten voi olla mahdollista, ettei meidän eteistä kansoittava kenkävuori tuntunut vajentuvan vähääkään, vaikka Peetu pakkasi siitä yhden sinisen Ikea-säkillisen omiansa muuttokuormaa varten? Ja minä kun en mielestäni edes omista mitenkään erityisen monia kenkiä… Varmaan olisi korkea aika tehdä pieni inventaario itsekin. No, kohta pitää jokatapauksessa laitella taas kesäkengät talvisäilöön, joten mitä tässä nyt turhaa ylenpalttisesti hötkyilemään.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Peetun koko asu sukkia myöten on peräisen Asoksen alesta. Niken Air Maxeja neito himosi jo viime syksynä, mutta korkea hinta pisti vähän vastaan. Yleensä alennusmyynteihin on päätynyt vain tosi outoja väriyhdistelmiä ja/tai tosi isoja tai pieniä kokoja. Niinpä harkinta-aika ei ollut kovin pitkä, kun Peetu kaappasi nämä kaunokaiset ostoskoriinsa!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 

  • t-paita, Asos
  • hame, Asos
  • tennarit, Nike
  • kello, Michael Kors

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Jos joku ei vielä ole lukenut Natan kirjoittamaa juttua Suomessa asumisesta ja siitä valittamisesta, kannattaa klikata ihan saman tien tänne  (Suomi sucks). On niin terveellistä välillä muistuttaa itselleen, miten mukavasti asiat voikaan olla pohjoismaisessa, demokraattisessa hyvinvointivaltiossa. Sen paremmin hyvinvointi kuin demokratiakaan ei ole itsestäänselvyys suurimmalle osalle maailman ihmisistä. Itse en tarkoita hyvinvoinnilla sitä, että kunnan tai valtion tulee toimia curling-vanhempien tapaan ja järjestää aivan kaikki, aivan kaikille ja mieluiten ilmaiseksi (verovaroilla, mao) – vaan sitä, että täällä on turvallista elää, synnyttää lapsia, laittaa ne kouluun ja sairastaa, ilman, että siihen tarvitaan poskettomia säästöjä tai älyttömiä vakuutuksia, hyviä kontakteja tai lahjomistaitoja.
Itse olen kasvanut aikana, jolloin jokaiseen kalloon taottiin iskulause “on lottovoitto syntyä Suomeen”. Sittemmin olen ollut ehkä itsekin yksi niistä, jotka ovat lievän ironisesti todenneet, että “kyllähän se neljä ja lisänumerokin on jonkunlainen voitto”. En siis väitä, että sen paremmin Suomi kuin Ruotsikaan olisi absoluuttisesti maailman parhaita paikkoja asua. Australian Melbourne johtaa vuodesta toiseen kaikenlaisia positiivisen asenteen ja asukkaiden kokeman hyvän elämänlaadun mittauksia. Sekä Karkki että Peetu tykkäsivät kaupungista reissuillaan kovasti, mutta kaikille ei ole paras ratkaisu muuttaa toiselle puolen maailmaa, vaikka siellä olisi asiat yleisesti mitattuna miten hyvin tahansa. No man is an island. Sitä helposti kaipaa perhettään, ystäviään ja tuttuja asioita niin paljon, että tutkimusgalluppien huipputulokset eivät paljoa lämmitä.
SMA tre 5
Mikä on yhden mielestä parasta ei ehkä sovi toiselle. Suomessa on kattavampi, avokätisempi ja helpompi työttömyystukijärjestelmä kuin täällä Ruotsissa. Toisaalta ainakin omien kokemusteni perusteella pienen yrityksen pyörittäminen on tällä puolen Pohjanlahtea noin ziljoona kertaa helpompaa kuin armaassa synnyinmaassani. Monet kritisoivat sitä, että Ruotsissa ei käytännössä ole lainkaan mahdollista valita yksityistä terveydenhuoltoa. Toisaalta itse olen näiden kuluneiden neljäntoista vuoden aikana ollut hoidattamassa monenlaista pienempää ja aikaspaljon isompaakin, itseäni tai muita perheenjäseniä kohdannutta, vaivaa paikallisessa terveyskeskuksessa ja saanut aina ystävällistä, asiantuntevaa ja kokonaisvaltaisesti ihmisestä huolehtivaa palvelua erittäin nopeasti ja hyvin edullisesti. Samaa en todellakaan voinut valitettavasti aina sanoa Koskiklinikasta.
Tunnen oloni nykyään kotoisaksi Tukholmassa, enkä voisi oikeastaan kuvitella enää muuttavani pysyvästi takaisin Suomeen. Aluksi vierastin amerikkalaistyyppistä “näytösystävällisyyttä”; aina sovittiin, että nähdään ja kuullaan ja mennään lounaalle ja vaikka mitä, mutta oikeasti viestin sisältö oli vain, että oli ihan kiva törmätä. Natan sanoin: Ruotsi on vähän niinkuin Suomi, mutta iloisemmalla asenteella. Ja juuri siihen olen tottunut, enkä halua siitä luopua. Olen myös tottunut siihen, että yksilöllä on aina sananvaltaa; minkään virkavaltaa edustavan tahon “ei” tai “juu” ei ole kuin ehdotus päätöksestä. Suomessa kun yksityishenkilö suhtautuu kriittisesti viranomaisten päätöksiin, sitä voi olla aivan varma, että mitään hyvää ei ole tiedossa. Täällä jokaiseen mielipiteeseen suhtaudutaan vakavasti. Tiedän, että tämäkin on yksi niistä asioista, joille Suomessa naureskellaan – miten Ruotsissa vaan diskuteerataan ja fikataan, mutta kukaan ei koskaan päätä mitään. Naurajat eivät joko usko todeksi, että heidänkin mielipidettään voisi joku joskus tosissaan kuunnella tai kuuluvat siihen harvojen valtaapitävien (miesten) luokkaan, joiden sanomisia kuunnellaan per definition.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Muistan hämmästyneeni ensimmäisinä Tukholman vuosinani monet kerrat, sillä täällä oikeasti kaikilla mielipiteillä on painoarvo. Ei vain minun vaan myös lapseni saivat ja voivat sanoa miltä tuntuu ja mitä haluavat – ja aikuiset koulussa ja harrastuksissa ottivat sen vakavasti. Ei niin, että kaikki saisivat aina tahtonsa läpi, mutta jos esittää kritiikkiä tai eriävän mielipiteen, sitä ei ikinä ohiteta vain elämään kuuluvana sivuhälynä (kuten niin helposti Suomessa), vaan asia otetaan esille, siitä keskustellaan, kysytään muiden mielipiteitä – kenties joku muukin on samaa mieltä, mutta ei ole vain tohtinut sanoa asiaansa – ja lopulta, suomalaisesta loputtoman pitkän vatvomisen jälkeen, päädytään johonkin lopputulokseen.
Tällainen keskustelukulttuuri hämmensi aluksi minua, suomalaista, tamperelaista, naista. En ollut todellakaan tottunut siihen, että ilmaan heitetyllä mielipiteellä on täällä sellainen vaikutus. Se on ollut kasvattavaa. Tulee mietittyä paljon tarkemmin mielipiteitään ja sanomisiaan, kun tietää, että suurin osa ottaa ne vakavasti töissä ja muissa yhteisöissä. Pitää olla valmis perustelemaan kantaansa ja silloin löysien heittojen määrä laskee huomattavasti. Ja se puolestaan johtaa siihen, että muuten vain valittaminen vähenee, mikä ehkä on osasyy siihen, että Ruotsi ja ruotsalaiset koetaan positiivisemmaksi ja iloisemmaksi kuin Suomi keskimäärin.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vaikka onhan Ruotsissa ollut aina helpompaa. Ei olla oltu itse suoranaisesti sodassa, on ollut vaurasta ja kansankotia ja halua auttaa muita. Helppohan se on pelargonioita kasvatella, huippupoppia säveltää ja olla iloisella mielellä, kun ei ole tarvinnut taistella olemassaolonsa puolesta.
Toisaalta Nata on kyllä hyvä esimerkki myös siitä, että siihen vuoristorataan, jota elämäksikin kutsutaan, voi myös valita suhtautua positiviisen iloisella ja hyväntuulisen energisellä asenteella. Siitäkin huolimatta, että lähtökohdat eivät ole olleet ne kaikkein lupaavimmat ja ainekset kyyniseen epäonnistumiskohtalonuskoon on ollut tyrkyllä jo lapsena. Olisiko se niin, että yllättävän monen mielestä on raskasta yrittää olla valoisalla mielellä ja tulevaisuuteen uskoen. Paljon helpompaa olla uhri ja tuumata, että Suomi sucks?
Piti oikeastaan laittaa vain pari riviä siitä, miten kaunis ja ihana ja inspiroiva paikka Tukholma on asua ja muuten hölistä ihan muita, niitä näitä. Tämä nyt näköjään lähti täysin lapasesta. Kiitos siitä ihanalle ja inspiroivalle Natalle! <3

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Tänään vasta on oikeastaan poletit alkanut putoilla kohdalleen. Elämä muuttuu aika perusteellisesti vajaan kahden viikon päästä. Peetu muuttaa ihan oikeasti noin ziljoonan kilometrin päähän Umeåån, eikä sieltä tosiaankaan matkusteta joka toinen viikonloppu kotiin äidin, siskon ja kisujen kanssa leikkimään.
Kyllähän sekin kieltämättä tuntui, kun Karkki keräsi kimpsunsa ja kampsunsa ja muutti Uppsalaan. Ihmeen tyhjää, kun yksi perheenjäsen siirtyy asumaan pääasiassa toiseen osoitteeseen. Uppsala on kuitenkin lähellä ja Karkki hengasi usein pitkiä viikonloppuja torstaista maanantaihin kotona Tukholmassa. Sittemmin neito muutti takaisin kotikulmille ja nykyinen opiskelijakämppä on vaivattoman tunnelbana-matkan päässä meiltä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Varsinkin nyt kesällä ollaan hengattu paljon kimpassa kotosalla. Tietty tytöillä on omat menonsa sekä yhdessä että erikseen, mutta varsinkin kisuvauvan saapumisen jälkeen ollaan oltu paljon yhdessä. Karkkikin on ollut koti-kotona kissavahtina tenttiin lukemassa, kun me Peetun kanssa ollaan oltu töissä. Enkä usko, että tulevaisuudessakaan mitään pahoja ongelmia kisujen hoitoon liittyen tuleekaan. Sen sijaan olen aivan realisti sen suhteen, että Karkin innostus kotona muuten vain olemiseen laskee varmasti aika oleellisesti sen jälkeen, kun täällä ei ole enää rakasta siskoa kaverina.
No, köyhän opiskelijan saa varmaankin houkuteltua käymään, kun lupaa sille hyvää ruokaa ja jätskiä jälkkäriksi. Pitääkin alkaa taas palautella muistiin Peetun “maailmanympärimatkan” aikaisia kokkailuoppejani
Näiden haikeilujen kuvituksena on yksi kesän kivoimmista yhteisistä muistoistamme – Stockholm Music & Arts festivaali ja jonkin päivän viralliset festariasut. Mahottomaan helteeseen sopi hyvin V AVE Shoe Repairin loppuunmyynnistä löytämäni valkoinen liuhupaita. Paidan kuvio on jännästi osittain printti ja osittain aplikoitu.
SMA toka 3 SMA toka 4

  • paita, V AVE Shoe Repair
  • shortsit, Filippa K
  • lipsut, Havaianas
  • aurinkolasit, Ray Ban Aviator
  • varpaiden kynsilakka, Lumene Gel Effect

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 

  • mekko, Primark
  • aurinkolasit, Bvlgari

Kesämuistoja on kyllä kerätty vielä tänäänkin – tultiin nimittäin juuri ilta-uinnilta. Vaikka ilmassa onkin pikkuriikkinen aavistus tulossa olevan syksyn kirpeyttä, tuntuu yli 20 asteinen vesi vielä hyvinkin kesäiseltä.
 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Aion nyt olla ilonpilaaja ja häiriköidä kaikkien hyvää maanantai-angstia toteamalla, että juuri nyt arki tuntuu mielestäni tosi hyvältä. Tietty olin tänään aamulla ihan sikaväsynyt viikonlopun festaririekkumisten jäljiltä. Vielä eilen illallakin piti kuunnella Neil Youngin kitaranvingutusta ihan liian myöhäiseen, vaikka en just sen tyyppisen äijämusiikin ylin ystävä olekaan. Siinä kaiken aamuväsymyksen ja vetämättömyyden keskellä tajusin yhtäkkiä, miten hyvin asiani oikeastaan on.
Kaikki muuttuu koko ajan – niinkuin elämässä kai aina – mutta vielä tänään saan matkustaa Peetun kanssa samaa matkaa aamulla töihin. Ihan parin viikon päästä Peetu aloittaa opinnot ja sitten saan taas juosta bussia kiinni aamukiireessä ihan keskenäni. Sen verran on tullut suunnitelmiin muutoksia, että tyttö jääkin Tukholmaan ja aloittaa opinnot KTH:lla – eikä siis ainakaan nyt heti muuta Umajaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Lähes vuoden kestäneet yhteiset aamut meillä kuitenkin nyt loppuu, mutta vielä hetken saan nauttia kivoista höpötyshetkistämme.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hetken aikaa jaksoin olla vähän ärrinpurrin tai ainakin vali-vali siitä, että on niin hieno ilma ja miksi pitää olla toimistolla ja tehdä jotain töitä, kun ihan yhtä hyvin voisi olla syömässä jäätelöä uimarannalla, liottamassa bikineitään linnunmaidonlämpimässä vedessä ja sotkemassa pokkareita rantahiekkaan ja aurinkorasvaan. Mutta sitten toisaalta. Meiltä on noin kuuden minuutin kävelymatka lähimmälle uimarannalle. Lähes joka ilta ollaan heitetty välittömästi office-vetimet nurkkaan, hypätty uikkareihin ja painuttu uimaan.
Ei kyllä oikein kehtaa valittaa. Elämä on aikas hienoa!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Toimistollakaan ei sula, kun huolehtii pukeutumisen riittävästä ilmastoinnista. Joskus aikoinaan täällä blogissani käytiin melkeinpä kiivasta keskustelua siitä, sopiiko hihaton paita töihin vai ei. No, työpaikat on tietenkin kaikki erilaisia ja joissakin on edelleen ihan kirjoitetut pukeutumissäännöt. Asiakaskontakteja hoitavilla on yleensä tiukemmat koodit kuin muilla, mutta ylipäätään tuntuu, että tällä puolen Pohjanlahtea kirjoittamattomat säännöt ovat hiukan rennommat kuin koti-Suomessa.
Eli paljaat sääret ja hihaton paita on ok. Mistä me tietty olemme hyvin iloisia näinä poskettoman helteisinä kesätyöpäivinä!
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 

  • paita, Forever21
  • hame, Asos
  • sandaalit (Mintunt), Clarks
  • aurikolasit, Ray Ban (malli: Erika)

 
 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Jo kolmatta vuotta peräkkäin hengailemme tämän elokuun ensimmäisen viikonlopun Skeppsholmenin ihanan merellisissä maisemissa Stockholm Music and Arts -festareilla musiikista nauttimassa. Eilinen meni mukavasti auringossa chillaillen. Tänään ohjelmassa on hiukan enemmän actionia.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Taidetta ei olla vielä ehditty käydä katsomassa ollenkaan, mutta vielähän sitä ehtii. Festarirannekkeella on vapaa sisäänpääsy kaikkiin Skeppsholmenin museoihin. Erityisesti Moderna Museet on kyllä aina käymisen väärti.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
 
Eilisen mahtava “fangirl”-moment, kun upea Chrissie Hynde katsoi suoraan kohti ja suupielessä häivähti hymyn tapainen. Oooh – se näki mut!!

Old stuff