Tag: Kokkikoulu


Pitkään jatkunut ruuanlaittohaluttomuus on saanut monenlaisia seuraumuksia. Jos kerron, että sekä Foodoran, Über Foodsin että Woltin kuskit tuntevat meikäläisen jo nimeltä, ymmärrätte varmaan, minkä skaalan ongelmasta tässä on kyse. Olin varsin luottavainen sen suhteen, että jonain päivänä innostun taas kokkailusta, mutta näköpiirissä ei ollut mitään aavistusta, milloin tuo mahtaisi olla.
Tilasin Hanna G kokkaa -kirjan hetken mielijohteesta, kun sitä niin kovasti Instagramissa kehuttiin. Ihana kirja, houkuttelevat reseptit ja erityisesti kirjailijan oma, koskettava ja maanläheinen ruokatarina sai Mintun tarttumaan uudelleen (pasta)kauhaan.
Ensimmäinen testikokkailu kirjan resepteillä oli Lehtikaalipastan nimellä kulkeva ihanan freesi ja maukas pastaherkku. Tein sitä, kun Karkki oli kihlattunsa kanssa käymässä ja tarkkamakuaistinen tyttäreni tuumasi välittömästi, että tämähän on kuin avokadopasta 2.0.
Sama mehevä makumaailma, mutta lempeämmillä mauilla ja ilman chilin pistoa viehättää varmasti kaltaisiani pastan rakastajia!
 

LEHTIKAALIPASTA
(noin 4 annosta)
Ainekset:

  • 4 hengen annos spaghettia (kantsii katsoa paketista. Ohjeessa sanotaan 360 g, mutta seriously, kuka punnitsee pastan??)
  • 50 g pekonia tai prosciuttoa (itse käytin jotain prosciutton tapaista kinkkua ja hyvää tuli!)
  • 60 g lehtikaalia
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 iso tai 2 pientä avokadoa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • purkki ranskankermaa (alkuperäinen ohje: 1 – 2 dl)
  • 2 rkl sitruunanmehua
  • n. 1 tl suolaa
  • mustapippuria myllystä
  • tuoretta basilikaa annosten koristeluun

Valmistus:

  • Kuumenna uuni 200 asteeseen. Levitä pekonit/prosciutot/tms. leivinpaperilla päällystetylle uuninpellille ja anna paahtua uunissa n. 10 – 15 min. Nostele talouspaperin päälle valumaan.
  • Tämän vaiheen tein tismalleen, kuten kirjan ohjeessa sanotaan – eli: Laita suureen kattilaan runsaasti vettä kiehumaan, suolaa kunnolla. Poista lehtikaalin puiset ruodot ja revi pieneksi (ok, tässä oikaisin ja käytiin valmiiksi pestyä ja revittyä lehtikaalia…). Laita kiehuvaan veteen lehtikaalisilppu ja kuorittu valkosipuli. Painele kaalit veden alle reikäkauhan avulla. Anna kiehua 1 – 2 minuuttia ja jäähdytä nopeasti huuhtelemalla kylmällä vedellä lävikössä. Puristele vesi pois ja leikkaa koko helahoito valkosipulineen pieneksi.
  • Laita pasta kiehumaan ja tee sillä välin kastike loppuun. Itse käytin kastikkeen tekoon sauvasekoitinta, mutta onnistuu varmasti myös blenderissä.
  • Laita lehtikaali-/valkosipulisilppu sauvasekoittimen korkeaan kippoon. Laita sekaan kuorittu avokado tai kaksi (itselläni oli jättiläiskokoinen brasilialainen täydellisen kypsä avokado). Lisää oliiviöljy, ranskankerma ja sitruunanmehu. Mausta suolalla ja pippurilla. Maista ja lisää sitten about toiset saman verran sitruunanmehua.
  • Valuta al dente spaghetti ja sekoita kastike sen sekaan.
  • Murustele paahdettu prosciutto ja tarjoile pastan kanssa.

Prosciutto-sipsit tuovat pastaan samankaltaista suolaista rapeutta kuin parmesan-lastut. Eli mikäli porukassa on kasvissyöjiä niin kantsii tarjoilla porsciutto erikseen ja toisessa tarjoiluastiassa parmesania niille, jotka eivät halua lihaa.

Niinkuin olen ennenkin todennut, pasta on parhaimmillaan heti valmistuttuaan, mutta spaghetti on yksi pastamuodoista, joka selviää ihan kohtuullisesti seuraavaan päivään. Etenkin jos on ollut tarkkana ja keittotulos on mainiosti al dente. Lehtikaalipastakastike on oikein mukava lounasruoka vielä seuraavanakin päivänä, mutta prosciutto-sipsit olisi parasta säilyttää erikseen. Kostean pastan seassa ne menettävät yön aikana rapeutensa ja koko idea vähän kärsii. Ihan maukasta tuo oli kuitenkin siitä huolimatta.
Olen siis löytänyt tieni takaisin keittiöön. Kyllä nyt siellä varmasti kaikki foodorat sun muut itkevät menetettyjä tilauksiaan, mutta itse iloitsen siitä, että kokkailuhommat tuntuvat pitkästää aikaa oikein mukavalta!
 


Siis voi apua, miten ihana auringonpaiste on ollut koko viikonlopun! Kyllä se kevät sieltä vaikuttaa olevan tulossa, vaikka lunta ja pakkasta on edelleen ihan poikkeuksellisen reippaasti. Monesti olen jo näin maaliskuun puolessa välissä laitellut ensimmäiset parvekekukkaset, mutta nyt on vielä ruukut ihan umpijäässä.
Olen viettänyt melkein koko viikonlopun ulkosalla, mitä nyt välttämättömimmät kotihommat on tullut hoideltua. Kauppaan en viitsinyt millään lähteä – ja se kyllä hiukan kadutti, kun kurkistin jääkaappiin. Valon lisäksi siellä ei ollut juuri mitään.
Pussi perunoita ja pari sipulia pilkisteli vihanneslaatikossa ja Oatlyn kauraranskankermaa sekä paketti vegaanijuustoa löytyi myös. Ai että tykkään vegaanisista maitotuotteista tosi paljon! Tällaiselle kokkikoululaiselle, jonka ruuanlaittoinnostus tulee ja menee, on niiden tavallisia lehmänmaitotuotteita huomattavasti pidempi “parasta ennen” -päivämäärä ihan pelastus.
Pakkasesta löytyi vielä paketti marinoitua tofua ja härkistä – joten päätin väsätä kunnon comfort foodia: mehevän herkullisen perunavuoan, josta riittää syötävää pitkälle ensi viikkoon.

VEGAANI PERUNAVUOKA
(6 – 8 annosta)
Ainekset:

  • n. 1 kg perunoita
  • 1 – 2 sipulia
  • 3 dl kikherneiden keitinvettä/lientä purkista (2 kikhernetötsän neste)
  • 200 g tofua
  • 250 g paketti härkistä
  • 200 g purkki kauraranskankermaa
  • 200 g palanen vegaanijuustoa
  • suolaa
  • mustapippuria myllystä

Valmistus:

  • Kuori ja siivuta perunat & sipuli.
  • Sekoita iMat fraiche ja kikherneliemi. Mausta suolalla ja pippurilla.
  • Raasta juusto karkeaksi raasteeksi.
  • Pilko tofu pieneksi ja erottele härkis haarukalla.
  • Laita uunivuokaan kerros perunansiivuja, sitten vähän sipulia, tofua, härkistä ja kastiketta. Toista ja laita lopuksi päällimmäiseksi kerros perunaviipaleita ja juustoraastetta.
  • Paista 200 asteessa noin 45 min (kunnes perunat tuntuu pehmeiltä ja juusto on saanut kivan värin).
  • Nauti heti taikka lounaslaatikosta – mielellään vihreän salaatin kanssa.


Joskus jo jonkin aikaa sitten keittelin ensimmäisen kerran itse kikherneet ja ihastuin aivan hurjasti, koska ne maistuivat mielestäni niin paljon paremmalta kuin purkkiversiot. Silloin tajusin myös alkaa ottaa keitinvettä talteen. Sen verran olin lukenut vegeruokien ohjeita, että tiesin liemen käyvän moneen tarkoitukseen kananmunan korvikkeeksi. Pakkasessa se säilyy hyvin siinä missä varastoon keitetyt kikherneetkin.
Jos nyt kuitenkin on sellainen tilanne, että haluat testata ihanaa vegaania perunavuoan ohjetta, mutta varastoista ei löydy valmiiksi kikhernelientä, niin tässä on kaksi ohjetta, joihin voi mainiosti käyttää itse herneet: Taivaalliset vegepullat kikherneistä ja Kikherne-tomaattikastike, kasvikset ja couscous.
Eikös se ole ihan food-preppingin perusajatuksia, että samalla kertaa syntyy useampi ruokalaji?

Perunavuoka on myös mainio esimerkki siitä, että vegaani ruoka ei todellakaan tarkoita sitä, että pureskeltaisiin vain lehtikaalia ja raakasalaattia! En nyt ole testannut, mutta voisin mennä vannomaan, että tuo kelpaisi ennakkoluuloisemmallekin lihansyöjälle.

Tämän kesän mansikka-aika alkaa pikkuhiljaa hiipua, mutta vielä on ehtii testata suussasulavan herkullista mansikkajälkkäriä. Seljankukkamarinoidut mansikat ja sitruunainen mascarpone-vaahto oli meillä juhannuksen illallisen jälkiruokana ja ihastuimme siihen kovasti. Mascarponen koostumus tekee vaahdosta samettisen pehmeää ja omasta mielestäni tuorejuuston maku sopii mansikoille paremmin kuin perinteiset, yksiselitteisen makeat kermavaahdot ja vaniljajätskit.

Peetun valmistama ihanuus päätyi välittömästi suosikkeihin. Sen lisäksi, että marinoidut mansikat ja mascarpone-vaahto on helppo ja nopeasti valmistuva jälkkäri, mitään erityisvälineitä vispilää ja jääkaappia lukuunottamatta ei tarvita. Siitä syystä ohje sopii helposti toteutettavaksi esim. mökillä tai silloin, kun muut ruokalajit valloittavat uunin, eikä leipomisesta tule mitään.

SELJANKUKKAMARINOIDUT MANSIKAT JA SITRUUNAINEN MASCARPONE-VAAHTO
(noin 6 annosta)
Ainekset:

  • 1,5 l mansikoita
  • 1 dl seljankukkamehutiivistettä
  • 150 g mascarpone-juustoa
  • 1 dl kuohukermaa
  • 1 rkl sokeria
  • 1 sitruuna (mieluiten luomu-)

Valmistus:

  • Perkaa ja paloittele mansikat.
  • Mittaa seljankukkamehutiiviste kulhoon, kääntele mansikanpalat sekaan ja laita jääkaappiin marinoitumaan vähintään kahdeksi tunniksi.
  • Notkista huoneenlämpöinen mascarpone-juusto sileäksi ja vatkaa kerma vaahdoksi yhdessä sokerin kanssa.
  • Pese sitruuna hyvin ja raasta kuoren keltainen osa hienojakoisella raastimella.
  • Sekoita notkistettu tuorejuusto, kermavaahto ja raastettu sitruunankuori. Tarkista maku.
  • Tarjoile marinoidut mansikat yhdessä sitruunaisen mascarpone-vaahdon kanssa. Koristeluun käy klassisesti pari lehteä sitruunamelissaa.


Näin loppukesästä mansikat ei enää ole ihan maukkaimmillaan, mutta tähän ohjeeseen käy hyvin myös vähän vähemmän makeat marjat. Satokauden ollessa parhaimmillaan sitä ei ehkä edes raatsi käsitellä mansikoita mitenkään erityisesti, ne kun ovat sellaisenaan niin makoisia. Nyt on ihan toinen juttu ja tämän ohjeen avulla on helppo venyttää mansikkasesonkia pidempään.


Missä menee vihannessmoothien ja kylmän keiton raja? No, ei kai sillä niin ole väliä. Päätin nyt kutsua tätä tomaattista versiota keitoksi, koska söin sitä lounaalla lusikalla lautaselta.
Vegaanin kylmän tomaattikeiton kermaisuuden salaisuus piilee liotetuissa cashew-pähkinöissä. Ihana koostumus ja lempeä makumaailma sopii niillekin, joiden mielestä gazpachot sun muut ovat liian vihanneksisia.

KERMAINEN KYLMÄ TOMAATTIKEITTO
(2 annosta)
Ainekset:

  • rasia maukkaita pikkutomaatteja
  • 1 iso porkkana
  • 2 dl vettä
  • reilu 1/2 dl cashewpähkinöitä
  • 1 tl suolaa
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • 1/2 tl chilijauhetta
  • pieni kourallinen tuoretta korianteria
  • 1 tl kurkumaa

Valmistus:

  • liota cashewpahkinöitä n. 1/2 vuorokautta kylmässä vedessä
  • pese tomaatit, kuori porkkana ja pilko muutamaksi palaseksi
  • laita kaikki ainekset blenderiin ja suruttele tasaiseksi
  • nauti viileänä


Keitosta tulee pähkinöistä huolimatta aika kevyttä – eli sikäli se on parhaimmillaan juuri lounasruokana. Tosin koostumus on ihanan kermainen, joten sikäli saattaisin hyvin kuvitella tarjoavani tätä myös kesäisten illallisten alkupalana.
Jos ajatus keitosta kylmänä tuntuu oudolta, niin mikään ei estä lämmittämästä annosta hiukan mikrossa. Olen testannut senkin – ja hyvin toimii!

Kuvausassistentti tapansa mukaan tilanteen tasalla! 😀


Uusien perunoitten aika on vielä parhaimmillaan eikä juuri mikään ole ihanampaa kesäruokaa kuin vastakeitetyt perunat maukkaan sillin kanssa. Sillielämyksestä nauttiakseen ei onneksi tarvitse olla sekaani. Peetu teki meille juhannukseksi munakoisosta kahta erilaista “silliä”, jotka toimivat tehtävässään niin erinomaisesti, että haluan jakaa ohjeet myös teille.
Sekä mauste”silli” että sinappi”silli” muistuttavat koostumukseltaan ja maultaan todella paljon kalaisempia esikuviaan. Sinappisillin makeutukseen kuuluu oikeastaan hunaja, mikä sopii tietty kasvissyöjille. Vegaaniversiossa käytetään mieluiten agavesiirappia.

SINAPPISILLI MUNAKOISOSTA
Ainekset:

  • 1/2 munakoiso
  • 2 rkl omenasiiderietikkaa
  • 2 rkl agavesiirappia (tai juoksevaa hunajaa)
  • 1 dl mautonta ruokaöljyä (esim. rypsiöljyä)
  • 3 rkl dijon sinappia
  • 1 dl tuoretta tilliä pieneksi hakattuna
  • suolaa
  • valkopippuria

Valmistus:

  • Pilko munakoiso sillimäisen kokoisiksi paloiksi (ehkä aavistuksen isommiksi) ja keitä suolatussa vedessä about 10 min. Valuta vesi pois ja anna jäähtyä.
  • Sekoita sinappikastikkeen ainekset hyvin keskenään.
  • Laita tarjoiluastioihin vuorotellen sinappikastiketta ja hyvin jäähtyneitä munakoison paloja.
  • Anna maustua 1 – 2 tuntia, mielellään yön yli tai pidempäänkin.


MAUSTESILLI MUNAKOISOSTA
Ainekset:

  • 1/2 munakoiso
  • 3 dl vettä
  • 2 dl sokeria
  • 1 dl etikkaa
  • 4 laakerinlehteä
  • 10 maustepippuria
  • 1 pieni porkkana
  • n. 10 cm pätkä purjosipulia

Valmistus:

  • Kiehauta vesi, sokeri ja etikka laakerinlehtien ja maustepippurien kanssa kattilassa. Anna jäähtyä
  • Leikkaa munakoiso sopiviksi, vähän perinteistä silliä isommiksi palasiksi ja keitä suolatussa vedessä n. 10 min. Keittämisen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä liian pehmeät munakoisonpalat vain muusaantuvat. Anna jäähtyä.
  • Kuori ja siivuta porkkana & purjosipuli.
  • Laita tarjoilupurkkeihin vuorotellen purjoa, sipulia, jäähtyneitä munakoisonpaloja ja maustelientä (laakerinlehdet ja pippurit saavat mielellään mennä myös purkkeihin).
  • Anna maustua ainakin tunnin-pari, mielellään yön yli tai pidempäänkin.



Niin hyvää!!
Tykkään kyllä perunasta muutenkin, mutta uudet perunat on vaan niin mielettömän herkullisia, että kesällä ei juuri muuta tule syötyäkään. Tai no, tulee tietenkin, mutta minkä sille voi, kun kesällä kaikki on vaan niin paljon parempaa!

Old stuff