*sisältää mainoslinkkejä
Välillä oikein ihmettelen, mitä tapahtui. Kevät oli tosi aikaisin lämmin ja aurinkoinen, mutta sitten jossain vaiheessa mittarin lukemat jämähtivät paikoilleen. Katselin juuri viime keväänä ottamiani kuvia ja havaitsin, että näin toukokuun puoleen väliin mennessä meidän parveke oli jo pitkään palvellut olohuoneena/ruokasalina/auringonottokeitaana/kaupunkipuutarhana. Nyt tänä vuonna olen tuskin saanut tehtyä päällimmäisen raivaustyyppisen siivouksen. Muuhun ei ole ollut inspiraatiota, kun säätilat eivät ole varsinaisesti kutsunut parvekehengailuun.

Vaikka alkukevään muuttuminen kesäksi ottaakin näköjään tänä vuonna harvinaisen lujille, se ei ole lainkaan hälventänyt ankarasti jäytävää valkoisten tennareitten himoani. Kenkävarastostani löytyvät Converset ovat jo niin palveluaikansa päässä, että eipä niillä enää oikein kehtaa ihmisten ilmoilla liikkua. Kesälle saattaa osua joku festarityyppinen kenkienkuoletustapahtuma – ja jossain sellaisessa voisin conssini kuluttaa loppuun. Tennareittein suurkäyttäjä ei kuitenkaan oikein osaa olla, jos ei voi säännöllisesti iskeä jalkaansa myös salonkikelpoisia valkoisia tossuja.
Haravoin netistä muutamat klassikot, jotka voisi tulla kyseeseen.

• Nike Air Max 1 -tennarit täysvalkoisena olivat listaykkösenä viime syksynä, mutta sitten päädyinkin hankkimaan mustat AF 1:set. (Jotka sittemmin treidasin Peetun Michael Kors -laukkuun, mutta se onkin sitten jo eri tarina).
• Entisenä himo-aerobiccaajana hurrasin kovasti, kun Reebokin klassinen Free Style -malli palasi takaisin tuotantoon. Jonain vuonna bongailin niitä useammankin parin Tukholman muotiviikoilla, mutta ihan älyttömään hypetyssuosioon nuo eivät kuitenkaan ole noussut. Sikäli mukavaa, että voisi olla hiukan (muka) individualisti Reebokeissa.
• Viime keväänä iski kova Vans-kuume ja silloin olin jo melkein hankkimassa kokovalkoista Old Skool -mallia. Hankinnat osuivat kuitenkin värillisiin tossuihin ja valkoiset jäivät hankkimatta. Tietyllä tavalla klassikot olisivat kyllä kieltämättä nuokin.
• Vagabondin nahkaiset Rose-tennarit olisivat asteen kenkämäisemmät. Siroutensa ansiosta ne sopii myös ehkä hiukan paremmin kaikkien kesäisten hameiden ja shortsien kanssa. Peetulla oli joskus samat Vagabondit savenharmaana ja hän kyllä rakasti tossunsa kirjaimellisesti puhki.

Kaikkein eniten kuitenkin himottaisi mustaraitaisia Adidas Superstareja. En oikein edes käsitä, miksi sain niin kovan pakkomielteen juuri tuosta mallista ja väristä – mikään muu ei tunnu nyt käyvän. Ja tätä on jatkunut jo pitkälle toista kuukautta! Ehkä syynä on se, että kun ajattelin käydä vain pikaisesti töiden jälkeen katsastamassa ja sovittamassa niitä, havaitsin, että juuri kyseiset mustaraitaiset on myyty loppuun ihan joka paikasta. Sini-, valko- ja punaraitaisia löytyy kyllä, mutta mustina ei. Ei löydy netistä, eikä fyysisistä putiikeista.
Nyt on valittavana oikeastaan vain kolme vaihtoehtoa: A) hankkia jotkut muut valkoiset tennarit, B) metsästää raivohulluna juuri noita tossuja ja uskoa, että ne löytyy, C) hengitellä rauhassa ja odottaa, että mustaraitakaunokaiset tupsahtavat eteeni jostain tai että villitys menee ohi (niinkuin niillä aina välillä on tapana).
Saa nyt sitten nähdä, miten tässä käy. Haha!
Kuvat: Zalando, Asos.com, Boozt.com, Ellos ja Adidas

Olisi voinut kuvitella, että olisin ehtinyt kuvata useammankin Peetun asun joulun ja välipäivien aikana. Olihan tyttö kotona melkein kolme viikkoa ja väliin mahtui niin uutta vuotta, toimistotyöpäiviä ja muutamat iltamenot – eli ihan pelkästään OnePiecessä ei makoiltu. Niin kuitenkin kävi, että tässä on ainoa ikuistettu asu. Samalla esittelyssä Peetun alennusmyynneistä löytämät mielettömän upeat biker-tyyliset bootsit.
Oikeastaan tavoitteena oli etsiä neidolle klassisia, ei ihan järkyttävän korkeita avokkaita, joilla voisi mennä sekä silloin tulossa oleviin uuden vuoden juhliin, että myöhemmin keväällä olevaan, siistiä pukeutumista vaativaan akateemiseen iltatapahtumaan. Peetulle kun on jostain syystä kertynyt lähinnä kaikkia superihania, superkorkeita ja superhauskan värisiä juhlakenkiä, jotka eivät nyt oikein sovi näihin tapahtumiin.

Mustat kiiltonahkaiset Clarks-merkkiset avokkaatkin löytyivät – ei tosin alesta. Mutta milloinkas sitä sesongista toiseen trendikkäinä pysyviä kenkiä löytää alennuksella? Kokemukseni mukaan aika harvoin, jos koskaan. Saapastarvetta Peetu oli kyllä valitellut jo ennenkuin lähdimme shoppailemaan. Tukholmassa pärjäilee mainiosti nilkkurimittaisillakin talvikengillä, mutta Uumajassa hameenkäyttäjä tarvitsee pitkät bootsit.

Saappaat ovat Scorettin omaa mallistoa, ihanaa paksua, mutta pehmeää nahkaa ja juuri tismalleen kivoilta tuntuvilla yksityiskohdilla varustettu. Kaiken kruunaa pohkeessa olevat rouheat hopeiset vetoketjut, jotka pidentävät ja kaventavat säärtää ihan mielettömästi (ei niin, että koipeliini tyttäreni moista efektiä tarvitsisi…)!
Peetu ihastui – 40% alessa oleviin bootseihin aivan välittömästi ja täytyy tunnustaa, että itsekin mietin pitkään, että käyn hakemassa samanlaiset omaan käyttööni. Nyt, kun ei asuta enää vakituisesti samassa osoitteessa, ei voida enää lainailla vapaasti toistemme vaatteita. Ja toisaalta emme päädy sattumalta samaan tilaisuuteen kenkäkaksosiksi pukeutuneena.
En sitten kuitenkaan jaksanut lähteä kiertelemään eri Scorett-putiikkeja löytääkseni sopivan kokoiset bootsit. Ja toisaalta – nyt tarvitsisin kuitenkin huomattavasti kipeämmin “messuavokkaat” – eli kengät, jotka olisi kävelykenkiä sirommat, mutta sellaiset, että niillä jaksaisi vetää muutaman pitkän messupäivän putkeen. Yllättävän hankala löytää sopivia, kun perusavokkaat eivät itselleni kävelyteknisistä syistä käy.

 

• neulepaita, Dagmar
• hame, Forever21
• bootsit, Scorett
• kaulakoru, eBay

Oijoijoijoi! Mitähän ihmettä siellä ihanassa laatikossa mahtaa olla!?
No, tyypilliseen muotiblogityyliin en ajatellut tehdä pelkkää tiiseri-postausta luksuslaatikkoa esitellen, vaikka sellaisiinkin olen tainnut pitkän blogiurani aikana sortua. Ei, paljastan tässä heti viimeisimmän shoppailusaaliini.

Muutama viikko sitten mietin kuumeisesti, että hankkisinko seuraaviksi city-sneakerseiksi Niken Air Max 90:t vai Air Force 1:t. Ehdin jo tehdä päätöksen itselleni tyypilliseen tapaan kumpaankin suuntaan, mutta lopulta mustat Air Force 1:t veivät voiton. Ja kyllä ne vain onkin makeet – tykkään tosi paljon!
Päätökseen vaikutti ehkä eniten se, että halusin nyt ihan kokonaan mustat tossut. Ja vaikka mustat Air Max 90:t onkin tosi hienot, niiden pohjassa on kuitenkin vähän valkoista. Lisäksi Air Max 90:en malli on mielestäni paremmin edukseen jonkun kivan väriyhdistelmän kanssa. Taisin tehdä sellaisen alustavan päätöksen, että hankin kyseisen mallin jossain suloisessa sävyssä sitten keväämmällä.

Klassikkomalli Air Force 1 on päältä kokonaan nahkaa, mistä isot pisteet. Rouheansporttista ilmettä antaa puolikorkea varsi ja tarranauhakiinnitys (!!) varressa. Ihastuin myös tuohon pikkuiseen, nauhoitukseen kiinnitettyyn metallilaattaan, jossa lukee AF1. Joskus se on pienistä asioista kiinni.

Ainoa ongelma uusien tossujen kanssa on se, että jo viime talvisesongilla herännyt nahkahousukuume on jälleen kovenemassa. Ajatelkaas, miten kivat Air Force 1:t olisivat nätisti leikattujen kapeiden nahkahousujen kanssa. Enkä nyt siis tosiaankaan tarkoita mitään nahantapaisesta materiaalista valmistettuja legginsejä vaan ihan kunnollisia, esim. pillifarkkujen mallisia aidosta nahasta tehtyjä housuja. Siihen sitten vielä lisäksi joku, vaikka nuden tai haalean pastellin sävyinen ovesize mohairneule… Olisi kuulkas kivan näköinen!

Perheen Dr. Martens -valikoima vahvistui jälleen. PUB-tavaratalon kenkäosasto ilmoitti tässä muutama päivä sitten, että heillä on menossa totaaliloppuunmyynti – koko varasto myytiin -50% alennuksella. Tiesin, että siellä on kaikkia kivoja merkkejä, Vagabondia, Tiger of Swedeniä, Conversea, Billi Bitä etcetera, joten päätin käydä tsekkaamassa töitten jälkeen, jos vaikka löytyisi jotain kivaa.
Puoli kuuden aikaan illalla valikoimaa ei ollut enää juurikaan jäljellä. Tosi pienijalkaiset, suurijalkaiset ja miehet löysivät vielä varmasti ihan kivasti kaikenlaista, mutta meikäläisessä keskiverrossa 38-koossa oli jäljellä lähinnä lohenpunaisia pumpseja ja pornahtavia glitterijuhlakenkiä järkyttävän korkealla korokepohjalla. Ei siis toisin sanoen mitään, mitä itse olin etsimässä.

Olin jo melkein lähdössä pois, kun huomasin yhdessä nurkassa muutaman parin Dr. Martenseja. Ensin nappasin käteeni tosi kivat 8-reikäiset Union Jack Martensit 38-koossa. Hetken mietin, että olisinko voinut hankkia ne itselleni, mutta sitten totesin, että vaikka ne onkin tosi hienot, vuodessa olisi ehkä kaksi tai kolme tilaisuutta, johon voisin laittaa ne päälleni. Lisäksi niiden alkuperäinen hinta oli aika suolainen, joten mitenkään hirmu edulliset ne ei olisi ollut edes puoleen hintaan. (Bongaa kuvasta virallisen blogiassistentin korvat!)
Seuraavaksi iskin silmäni pariin kuuman pinkkejä, kiiltonahkaisia Martenseja, koko 39. Pikainen tekstari Peetulle Umeåån, kuvan kanssa, ja tiedustelu, josko neito haluaisi uudet kengät. Aavistin, että nämä voisi olla toivelistalla, koska muistan Peetun huutaneen  ei-niin-suurella menestyksellä vastaavia ruotsalaisella huuto.fi -tyyppisellä sivustolla. Ylimpänä toivelistalla taisi olla vastaavat, mutta ei kiiltonahkaisina, mutta nopeasti tuli tekstari takaisin, että jees pliis. Niinpä perheen Dr. Martens -populaatio lisääntyi jälleen yhdellä parilla.

Toisen kengän kärjessä oli parin nuppineulan pään kokoinen jälki, joka näytti aivan siltä, kuin nahka olisi rikki. Siksi ne varmaan olivat vielä alkuillasta myymättä. Katsoin heti, että tuo kyllä näyttää ihan siltä, kuin se olisi nahkaliimaa (mikä lähtee varsinkin kiiltonahasta varsin helposti pois) ja vein kengät kassalle tsekattavaksi. Samalla, kun myyjä siivosi kengänkärkeä pyyheliinan avulla, juttelimme hiukan loppuunmyynnistä ja sen syistä.
Kuulemma kaikki PUBin putiikit on irtisanottu. Liikekiinteistön omistaja on vaihtunut ja koko tavaratalolle haetaan (jälleen, if I may say so…) uutta ideaa ja konseptia. Tavallaan harmi – ja ihme – että niin keskeisellä paikalla oleva perinteikäs tavaratalo vaan ei saa hommaa toimimaan. Mutta meille kuluttajille tämä on tietty jossain määrin myös hyvä uutinen: ainakin nyt ylimenoaikana kantsii poiketa PUBissa, jos sattuu olemaan hoodseilla. Loppuunmyyntejä on varmasti joka kerroksessa, vaikka niistä ei isosti erikseen tiedotettaisikaan.

Ja vain pikaisesti Tukholma-visiitille tulijoille tiedoksi: PUB on se tavaratalo, joka on Hötorgetin laidalla, vastapäätä sitä varsinaista maamerkkiä, sinistä konserttitaloa. Ja jos nyt on vaikka päiväristeilyllä niille kulmille eksynyt, ei todellakaan kannata missata kulmittain vieressä olevaa Hötorgs Saluhallenia. Hötorgshallenin sisäänkäynti näyttää siltä kuin olisi menossa johonkin multiplex-leffateatteriin, mutta jos ottaa liukuportaat alas, pääsee pian kivaan ja herkulliseen kauppahallimeininkiin.
Matkakohteena Hötorgshallen ei toki ole ollenkaan samaa luokkaa kuin esmes Östermalmin ihanan tunnelmallinen Saluhall, mutta jos on muutenkin niillä kulmilla (Sergels Torg – Drottninggatan – Åhléns) ja haluaa kuitenkin välttää McDonaldsilla lounastamisen, on Hötorgshallen ihan loistava vaihtoehto.

 
Enää viikko siihen, kun Peetu tulee käymään kotona! Jei!! Kiva, että on hienot kengät täällä odottamassa neitokaista. Puhuttiin juuri hetki sitten puhelimessa ja Peetu lupasi ottaa mukaan asun, johon uudet martensit sopivat – eli saadaan ihan kunnolliset asukuvatkin näistä!

Vanhat Karhuni pitää päästää hyvin ansaitulle eläkkeelle. Kyllä kaksi kesää on ihan hyvä saavutus yksiltä city sneakerseiltä – eikö vain? Harvoin tosin käy niin, että tossu menee varpaan päältä puhki, mutta kerrankos sitä niinkin. Seuraava probleemi on, että mitkä tilalle?
Muutaman kuukauden Peetun Air Max 90 -mallisia Niken tossuja ihasteltuani olin jo oikeastaan päättänyt, että haluan samat, mutta vähän simppelimmällä värityksellä. Sormi oli jo tilausnappulalla, kun satuin osumaan sivulle, jolla myytiin klassista Nike Air Force 1 -mallia mustana.

Nääs, nääs -tilanne on valmis. Molempia en halua hankkia – tulevat kuitenkin niin samanlaiseen tarpeeseen – mutta kummat olisi kivemmat nyt?
Toisaalta tykkään ihan hurjasti Air Force 1 -mallin kasarityyppisestä ilmeestä – toisaalta, jos hankkisin nyt mustasävyiset Air Max 90:t, voisi sitten loskakauden jälkeen hankkia valkoiset Air Force 1:t.

Tai sitten tekisi toisinpäin ja hankkisi nyt mustat Air Force 1:t ja kevääksi jotkut värikkäämmät sporttiset Air Max 90:t…
Jommat kummat näistä aion siis hankkia, mutta kummat?
Kuvat: Footlocker ja Net-a-Porter