Keskiviikon stailaussession unelma-outfit jäi kummittelemaan mieleeni. Kuinkas muuten. Parin viikon päästä olisi tosiaan yhdet tosi tärkeät juhlatkin, joihin olisi kiva olla jotain säällistä päällepantavaa.

Oikeastaan piti viettää koko perjantai-ilta kaikessa rauhassa Hunger Gamesin kirjasarjan kolmososassa, mutta syystä joka on itsellenikin mysteeri, päädyin tutkailemaan nettikauppojen tarjontaa. (No siis tiedättehän: katson vain äkkiä, onko Peetu online Skypessä ja pikapikaa, josko meileihini olisi vastattu. Kun molemmat antavat vesiperän, kurkkaan vielä “äkkiä” tilanteen facebookissa. Ja onko blogiin tullut komentteja. Blogissa hoksaan eilisen postaukseni ja muistan ne juhlat ja kuinka hieno se DvF:n lurex-mekko olisikaan sinne. Ja sim-sa-la-BIM olemme päätyneet selaamaan shopbop.comin tarjontaa…)

Ja kuinka ollakaan Shopbop.comista löytyi koko unelma-asuni…

Kullansävyinen lurex-mekko näyttää mielestäni näissä kuvissa hyvin paljon juuri siltä, miltä se oikeastikin näyttää. Siis että tuo metallinkiilto on aika hillittyä ja eleganttia – eikä sellaista päällekäyvää agressiivista kimallusta. Nyt vaikuttaisi suorastaan siltä, että tuon taivaallisen hienon Fosette Wrap Dress -mekon saisi jenkeistä tilaamalla ihan selkeästi halvemmalla kuin NK:lta… Onneksi Shopbop toimittaa aina niin nopeasti, että ehdin vielä laskea budjettiani muutamaan kertaan ennen 16.11. olevia suuria juhlallisuuksia. Josko sieltä nyt kuitenkin löytyisi lokonen tuolle (takuuvarmasti vuosikausien käyttöön päätyvälle) mekolle löytyisi.

Ja hei, pakko sanoa tämä, vaikka kuullostaisinkin pikkuisen omahyväiseltä: mun mielestäni tuo mekko näyttää paljon paremmalta sellaisen normaaliruokinnassa olleen naisen päällä kuin kuvan mallikuikelon. Kaikki muut maailman vaateasiat näyttävät varmasti paremmalta kuikelon päällä, mutta tuo DvF:n kietaisumekko vaatii vähän Mad Men -kurveja sisäänsä – on mun mielipiteeni!

Shopbopista löytyi myös ne jumalaiset mokkanilkkurit, jotka Jonas Hallberg stailasi ylleni lurex-mekon kanssa. Ciara Booties -nilkkurit on niin kauniit, että saadakseni nuo voisin myydä vaikka… ööh… nyt kun olen lukenut kaikki Hunger Games -kirjat putkeen, ei tule mieleen kuin erittäin dramaattisia ja aiheeseen epäsopivia kielikuvia, joten taidan tyytyä sanomaan, että olispa mahtavan nastaa stailata DvF:n hieno lurex-mekko upeiden mokkanilkkureitten kanssa myös IRL.

Ehkä siirryn tästä laskeskelemaan, mitä tuo lysti kustantaisi tullien ja rahtien kanssa… Kokoja onneksi näyttäisi olevan vielä sesongin tässä vaiheessa ihan hyvin tarjolla.

Huomasin muuten btw, että shopbopissa on myynnissä myös se nahkahame, jota sovitin ja n-a-p:stä löytyy mekko, joka oli yksi vaihtoehdoistani (tosin mustana). Kauniita kaikki nekin, mutta Diane von Furstenbergin kietaisumekoista ei ole tullut himoittuja klassikkoja syyttä suotta – leikkaus on aivan omaa luokkaansa. Tämä tiedoksi kaikille täti-henkisiä vaatteita kammoksuville, mutta aikuiselle naiselle sopivia leikkauksia haikaileville ystävättärilleni!

Käytiin muutama päivä sitten Karkin kanssa ihastelemassa upeita alusasuja Red and Square -pressitoimistossa. Ja päästiin hiplailemaan kaikenlaista kaunista – så klart!

Kuvailun lomassa filosofoitiin hiukan kauniiden alusasujen merkityksestä. Oltiin täysin yhtä mieltä siitä, että ihanuudet tavallistenkin päivävaatteiden alla saavat olon tuntumaan aivan prinsessalta, mutta fantastisinkin juhla-asu voi tuntua tunkkaiselta, jos alla on jotain liian virttynyttä.

Sikäli mielenkiintoista, kun alusvaatteita harvemmin näkee muut kuin itse tai oma puolisko. Tärkeintä onkin fiilis. Ihana alusasu voi saada koko asun rokkaamaan, vaikka siitä ei näkisi kukaan ulkopuolinen vilaustakaan.

Kuitenkin se, mikä kenenkin mielestä kuuluu kategoriaan “hienot alusasut”, on todella suhteellista. Showroomilla oli esillä mm. maatuskapainettuja rintsikoita, jotka kai tavallaan voisivat olla ihan söpöt, mutta Mintulle tuli kyllä liian voimakkaat vibat kasarin järkkykauheisiin puolivitsikkäisiin solmioihin. Eivätkä nuo kyllä Karkinkaan suosikeiksi nousseet. (maatuskarintsikoiden merkki: Freya)

Karkin lempparit tässä kuvassa. Kaunista, vähän vintage-henkistä pellavan väristä pitsiä ja merenvihreää silkkiä.  Kyllähän Minttukin tuon Fauve-merkkisen setin huolisi ihan mieluusti, mutta jos saisi ihan vapaasti valita, ottaisin kyllä jotain vähän kirkkaamman väristä.

Esimerkiksi tämä hehkuvan punainen setti olisi niin hieno, ettei mitään rajaa! Tosin, jos alusvaatelaatikko täyttyisi tämän kaltaisilla kaunokaisilla, pitäisi noin about jokaisen asun kanssa olla oma vaihtoehto. Tai oikeastaan – nyt kun tarkemmin ajattelen – tuollaista huikeaa settiä olisi kyllä aika vaikea saada toimimaan Mintun valkoisten kauluspaitojen hallinoimassa garderobissa. No, ehkä kenties sen ihanan juhlapuvun alle? (Siis “sen” jota ei vielä ole olemassakaan…)

Mmm… Kesä! Ja keveät korallinpunaiset mekkoset. Ja kermanvalkoiset pilkut. Ja rusetit. Dream on… 🙂

Karkin pressiviikkoasu:

• paita, TopShop (?)
• hame, H&M
• vyö, H&M
• bootsit, Ecco

Oikeasti tykkään kaikkein eniten tosi simppeleistä – päällä hyvältä ja helpolta tuntuvilta alusasuilta. Kuulun varsin keskivertoon kokoluokkaan tässäkin asiassa, joten esim. rintsikoiden hankinnassa ei yleensä ole muita ongelmia kuin että kokoani löytyy äärimmäisen harvoin alesta. Muuten valinnanvaraa on ihan niin paljon kuin vaan jaksaa valintaa tehdä (ja valinnoistaan maksaa…). Maidenformilla on aivan uskomattoman ihanan tuntuisesta materiaalista valmistettuja ja eri tavoin tukea antavia rintsikoita, joiden malli on hyvin yksinkertainen, mutta mm. väreillä saadaan aikaan tylsästä tavallisuudesta poikkeavaa ilmettä.

Showroomilla kiinnosti perinteisten alusasujen lisäksi kaikki shape-efektiä antavat viritykset. (hee hee!) Monenlaisia olen niitäkin kokeillut, milloin mihinkäkin mekkoon kun on ollut pakko mahtua, mutta ikinä en ole vielä löytänyt sellaista vaihtoehtoa, joka olisi antanut toivottavan tuen ja pysynyt luotettavasti paikoillaan. (Ja kyllä, luitte aivan oikein, kriteereissä ei mainita “mukavuutta”, koska sitä en ole koskaan edes olettanut. Tosin se olisi plussaa kyllä…). Maidenformin shape-keskivartalo-hame-korsetti -asiassa on bodyista tuttu napitus haaroissa, joten potentiaalisesti tämä voisi pysyäkin siellä, missä sen on tarkoituskin olla muotoa antamassa.

Mintun lempparit – Maidenformin t-paitarintsikat tyrmää kaikki ne ennakkokäsitykset, joiden mukaan teepparirintsikat voivat olla vain tylsiä tai erittäin tylsiä.

Maidenformin ja Mad Menin puvustajan yhteistyöprojektina on syntynyt muutamia tosi sensuelleja ja kauniita alusasuja. Ylempi harmaa alusmekontapainen on vain kevyesti muotoileva ja tarkoitettu käytettäväksi omien rintsikoiden kanssa. Siitä syystä etupuoli näyttää ihan liian syvään uurretulta. Alempi musta täys-body on satiinikanttauksineen niin hieno, että menisi melkein klubi-asusta. (Satuin sanomaan tuon saman pressitoimiston työntekijälle ja Karkki oli vähällä tikahtua, että ai sulle vai?? Haha!!)

Vielä muutama sesonki sitten en olisi ikinä uskonut tämän päivän koittavan. Olen huomannut salakavalasti lämpiäväni räiskyvällä printillä varustettuihin swetareihin. Siis kotoisammin collage- eli kolitsipaitoihin.

Tässä asussa on kyllä kaikki muukin kohdallaan. Olen tuntenut vakavaa viehtymystä myös talvisempia maksihelmoja kohtaan, mutta jotenkin en ole ihan saanut niitä toimimaan haluamallani tavalla. Tässä voisi olla ratkaisu. Pitkä tulppaani on suoraa maksia kevyempi, mutta siluetti on kuitenkin saman oloinen.

Preppy-kauluksia olen käyttänyt runsaasti, mutta oikeastaan vain valkoisena. Tästä asusta inspiroituneena taidan tsempata ja silittää ne garderobista löytyvät mustatkin kaulukset. Reppuun en kyllä ryhdy, mutta iänikuisen superpikanutturan voisi kyllä vaihteeksi sitaista ylös päälaelle.

Lisää vain reilu hyppysellinen syysaurinkoa – ja kokonaisuus on täydellinen!

Kuva: Stockholm Street Style

Käytiin eilen Karkin kanssa StarStudio pr-toimiston showroomilla ihastelemassa ensi kevään korutrendejä. Meidän kaltaisten harakoitten silmät alkoivat kiilua jo ensimmäisen esittelypöydän kohdalla. Niin paljon kaikenlaista ihanaa killutinta oli esillä. Pienen kiertelyn jälkeen ensimmäinen häikäistys alkoi tasaantua ja ne oikeasti omat lempparit erottautua massasta. Tässä meidän molempien – Karkin ja Mintun – suosikit esittelyssä.

Superhyper-kollaasi kaikista tähän postaukseen ajatelluista kuvista syntyi Picasassa ihan sattumalta. Se kuitenkin kuvaa niin osuvasti sitä koruöverifiilistä, missä visiitin jälkeen oltiin, että se sopii hyvin tähän alkuun. Pääsee niinsanotusti fiilikseen mukaan! 😀

Ihan rehellisesti sanottuna en ole täysin varma kuuluuko korumaailman uutuus, ruotsalainen Endra, nyt välttämättä siihen omaan supersuosikit-kategoriaan. Idea on siis se, että valmiiseen, neppareilla kiinnitettävään nahkaiseen tai ripsikankaiseen rannenauhaan kiinnitetään kolme kappaletta haluamiaan nappeja. Nappeja on valtava määrä erilaisia ja ne kiinnittyy rannekkeeseen suuren nepparin tapaan.

Saimme askarrella omat rannekorut ja pitäähän tuotokset esitellä täälläkin. Valitsimme molemmat mustan nahkaisen nauhan. Nappuloiden valinnassa päädyimme syvään henkilökohtaiseen symboliikkaan (hee, hee) ja siksi Karkin rannekorussa komeilee peace-merkki, sydän ja pääkallo, kun taas Mintulla samaisen peace-merkin kaverina on yin&yang-merkki ja tiilenruskealla pohjalla teksti “happy”.  Ihan hauskathan noista tuli, vaikka onnistuin kotimatkalla jo hukkaamaan jinin ja jangin. Se siitä tasapainosta elämässä! 😀

Varsinaista hyper-bling-bling -osastoa edustavat ElenaGlorian muhkeat pukukorut.

Taisin olla vielä H&M:n Anna Dello Russo -malliston aiheuttamassa huumassa, sillä jostain syystä en voinut vastustaa jättimäisiä violetteja dimangi-korviksia ja vähintään yhtä hillittömän kokoisia cocktail-sormuksia. On se vaan onni, että pressitoimistoilla ei voi shoppailla…

Varsinkin Karkki ihastui Happy Blingin pillerirasia-clutcheihin. Itseäni saattoi ihan aavistuksen haitata laukkujen melko läpinäkyvä inspiroituminen hippasen tyyriimmistä esikuvistaan. Varsinkin tuon alemman version Karkki sanoi kuitenkin ottavansa käyttöön ihan milloin tahansa.

Aika monta astetta hillitympää koruinspiraatiota tarjoaa by Mile. Koruissa on selkeä käsityön jälki ja materiaalit (hopea, kupari ja terässekoitus) tosi kivasti maanläheisen viimeistelemättömän oloisia. Kaikkiin koruihin on mahdollista saada hakattua myös oma teksti.

Sif Jakobs Jeweleryn montteerilla päästiin taas kunnon kimallusmeininkiin. Kirkkaaseen, mustaan ja savun väriseen pleksimuoviin on upotettu ketjua tai Swarovski-kristalleja. Ei voi mitään, mutta pakko tunnustaa: kyllä mulle toimii!

Kun nyt lähdettiin tunnustusten linjalle niin voin kertoa, että nämä – oikeasti siis pienille tytöille tarkoitetusta korusarjasta löytyneet renkulat ovat ehkä ihanimmat, mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Mielestäni tuota Pearls for Girls sarjaa myydään ainakin laivalla… Joten ensi keväänä, kun nuo tulevat myyntiin, on aivan pakko hankkia pari itselle!

Kaikkein suurimman vaikutuksen meihin molempiin teki kuitenkin aivan uusi korumerkki This Old Dark Machine. Kauniit, herkät, rajut ja ajatuksia herättävät korut on kaikki suunnittelijan itse käsin valmistamia.

Linnunkäpäläsormus Mintulle, Karkille setti ensimmäisen nivelen alla sormessa pidettäviä herkkiä hopearinkuloita. Siinä taas hyvää alkua (jatkoa) Wish Listille.

Syyskenkävarastossani on ammottava, nauhakenkien tai muiden matalien kenkien mentävä aukko. Oikeastaan olin päättänyt hankkia helpot trenditohvelit, mutta tässä vitkutellessani törmäsin Åhlénsin kenkäosastolla näihin kaunokaisiin:

Minimarketin Plateau Paige -nauhakengät  hyppäsivät tajuntaan, kun pahaa-aavistamatta laiskasti yleiskiinnostuneena skannasin tarjontaa. Niissä on kaikki täydellistä: siro muoto, kaunis kiiltonahka, klassinen herrainkenkäleikkaus ja jostain ehkä pikkuisen käsittämättömästäkin syystä paksu pohja tuntuu poikkeuksellisen raikkaalta. Voin vakuuttaa, että livenä nuo ovat vielä upeammat kuin kuvassa.

 Aplacen nettikaupasta nuo kaunokaiset irtoisivat noin kolmella sadalla eurolla. Pitäisköhän aloittaa joulupukille kirjoittelu saman tien? “Rakas joulupukki, olen ollut tooosi kiltti koko vuoden…” 😀