Olin juurikin tulossa vouhkaamaan tänne blogiin yksistä kengistä, jotka ovat niin upeat ja viileät, etteivät ne jätä minua rauhaan. Ei siitäkään huolimatta, että ne taitavat kyllä olla selkeästi liian tyyriit syksyn shoppailubudjettiin. Sitten tajusin, että tänään vietetään ensimmäistä maailman tytöille omistettua päivää.

Ihan kaikilla asiat eivät ole niin leppoisasti, että suurimpia murheita on kauniiden kenkien liian kallis hinta. Tyttöjen oikeus peruskoulutukseen ei ole itsestäänselvyys joka puolella maailmaa.

Planin “Koska ole tyttö” -raportissa todetaan mm:

Tyttöjen laadukas koulutus on yksi parhaista keinoista katkaista sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyyden kierre. Laadukas koulutus tarkoittaa, että kaikki tytöt saavat käydä koulua, jossa oppivat itsensä ja yhteisönsä kannalta olennaisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on, että myös tytöt voivat toteuttaa mahdollisuutensa ja lunastaa roolinsa perheidensä, yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa täysivaltaisina jäseninä.

(Minttu pönöttää hyvän asian vuoksi Stockholm Music & Arts -festareilla elokuun alussa…)

“Voin muuttaa maailman, jos vain saan mahdollisuuden.”

Mahdollisuuksia on tajolla vaikka millä mitalla! Maailman tyttöjen aseman parantamisen voi aloittaa vaikka täältä. Tai, jos shoppailu tuntuu siltä omimmalta tavalta olla mukana auttamassa, klikkaa itsesi Koska olen tyttö -putiikkiin. Ainakin nämä Onnistumisen iloa -rätit olisivat aikas mainio ostos. Ja osuva lahjaidea tietyissä tilanteissa… 😀

Onneksi tärkeistä asioista välittämisen lisäksi voi ihan hyvin intoilla kengistäkin. Eli seuraavaksi sitten NE päiväuniin tunkeutuneet popot… 😀

Kuvat: All rights reserved by Because I am a Girl Global

Miten sitä määrittelisi itsensä muutamalla osuvalla lauseella? Niin, että samanaikaisesti kuullostaisi kivalta ja mukavalta ihmiseltä, mielellään älykkäältä ja hauskalta myöskin ja viihdyttävältä ja nokkelalta? Miten sitä kiteyttäisi näkemyksensä ja ajatuksensa blogin pitämisestä – ja siinä sivussa itsestään, joihinkin tarkkaan valittuihin, mutta silti nonchalantin huolettomilta vaikuttaviin sanoihin? Siis toisin sanoen pukisi sanoiksi sen, minkä pukeutumisella voi ilmaista esimerkiksi yhdistämällä Acnen prätkärotsin valkoiseen randomiin t-paitaan, mustiin prässihousuihin, kangaskassiin ja Louboutinin stilettoihin?

Olen ensimmäinen myöntämään, että profiilikuvaukseni Indiedaysin bloggari-sivustolla on kipeästi päivittämisen tarpeessa. (Ja tuota bannerikuvaa katsellessa vasta tajusinkin, että kylläpäs sitä olikin aika kuikelo vielä vähän aikaa sitten!! Haha!) Enkä tosiaankaan ihmettele, että officeltakin jo kysellään kainosti, että mites olis, jos säkin Minttu voisit pikkusen päivittää tota sun profiilia…

Itseäni etsiskellessä päädyin Pinterestiin, kuinkas muuten, ja inspiroiduin jälleen kerran tästä:

Alunperin bongasin tuon jonkun kaverin facebook-sivulta ja sittemmin tosiaan Pinterestistä.

Kun tästä itsensä kuvailemisesta ei nyt tunnu tulevan yhtään mitään, taidan alkaa suunnitella printtitaulua tuosta kuvasta sen sijaan… Kaikenlaisia tauluhässäköitä täältä meiltä puuttuukin – ainakin, jos keräämääni inspiraatiokansioon katsoo.

Aika mielenkiintoista muuten huomata, että “HOME” -sisustusinpiraatiokansioon on kertynyt toiseksi eniten kuvia. Siis enemmän kuin ihania kisuja, lomahaaveita tai hiusinspiraatioita. Tarkoittaako tämä sitä, että sisälläni asuu salaa joku tyyppi, joka on kiinnostunut sisustuksesta?? Ei ihme, että tämä profiilikuvauksen kirjoittaminen on haasteellista…

Jos ei paria välilaskua ja muutamien tuntien lentokenttähengailuja lasketa, en ole koskaan käynyt New Yorkissa. Mieli on kyllä kovasti tehnyt ja jossain vaiheessa sinne on kyllä ihan pakko päästä. Toistaiseksi olen tyytynyt ahmimaan kaikki mahdolliset NY-aiheiset matkaraportit ja kuuntelemaan (vain pikkuriikkisen aavistuksen kateudesta vihertäen) kavereitten reissukertomuksia.

Shoppailu on oikeastaan aika väistämättä yksi New Yorkin matkan ohjelmanumeroista. Yksikin kaveri kertoi viettäneensä yhden kokonaisen päivän maailman suurimmaksi mainostetussa Macy’s -tavaratalossa !!

Hoksasin juuri, että kevyeen NY-henkiseen shoppailufiilikseen voi päästä ihan kotisohvalta – Macy’sin nettikauppa toimittaa nimittäin myös Suomeen (ja Ruotsiin)! Taisin ihan vahingossa surffailla vähän Michael Korsin laukkuja ja päädyin tuonne. Kovin perusteellista hintavertailua tulli- ja postituskuluineen en ole vielä ehtinyt tehdä, mutta itse tuotteet ovat kyllä selkeästi vähintään 30 pinnaa edullisempia kuin Tukholman putiikeissa. Esmes monikäyttöinen vetoketjulla suljettava tote, jota olen tsiigaillut vähän sillä silmällä, irtoisi aika kohtuuhintaan…

Lisäksi kävin uteliaisuuttani kurkistelemassa Nicole Richien Macyn omalle merkille Impulselle suunnittelemaa mallistoa. En ole mitenkään erityisen suuri Nicole Richie fani enkä juurikaan pukeudu hänelle tunnusomaiseen bohemian luxury -tyyliin. Siksi olin vähän ihmeissäni, että päädyin ihastelemaan useampiakin malliston vetimistä.

Olen kaipaillut pikkuisen skarpimpia toppeja töissä jakkujen ja neuletakkien alla käytettäväksi. Valkoinen kauluspaita toimii tietty aina, mutta silti olisi kiva saada vähän vaihtelua. Ihastuin tähän solmutoppiin kovasti. Pääntie on riittävän avara niin, että solmuke asettuu hiukan perinteistä kasaritanttamallia alemmaksi. Värikin olisi just eikä melkein…

Graafinen lepakkohihainen neulepaita oli oikeastaan juuri se vaate, joka pysäytti tutkimaan mallistoa tarkemmin. On vaikea kuvitella neulepaitaa, joka olisi enemmän tyyliseni kuin tämä. Rrrrrakastan vyötäröpituista väljää mallia, vinoja pitsireikärivistöjä, ranteet paljastavia hihoja, väriä, eikä materiaalissakaan (viskoosi/puuvilla) ole ainakaan näin “paperilla” mitään vikaa.

Itselläni ei ole kyllä mitään käsitystä, mikä tuon Impulsen laatutaso noin yleensä on. Sitähän on tuntemattomista tapauksista täysin mahdoton nettikuvien perusteella päätellä.

Pikainen googlaus osoitti, että ainakin Nicole Richie viihtyy itse tosi hyvin mallistonsa asuissa.

Itseasiassa tuo mustavalkoinenkin paita sopisi mainiosti täydentämään Mintun garderobia. Ihan tässä nyt alkaa vaikuttaa siltä, että pitää laittaa tilausta Macy’sille menemään…

Lähestulkoon kaikki blogeissa esiintyvät nettikauppajutut ovat nykyään erilaisia yhteistyövirityksiä. Niinpä  taitaa olla paikallaan mainita, että tämä postaus EI ole millään tavalla sponsoroitu tahi muutoin laskettavissa kaupalliseksi mainokseksi. 🙂

Kuvat: Macy’s logo – Wikipedia, vaatekuvat – Macy’s, Nicole Richie – Just Jared

Halusin joskus aikoinaan ballerinaksi. Tai ainakin tanssia klassista balettia. Kaikki se kivikovan harjoittelun ja eteerisen keveän illuusion ristiriita kiehtoi jo 11-vuotiasta Minttua. Balettiharrastuksesta ei kuitenkaan tullut mitään, koska Mintun äiti olis sitä mieltä, että Mintun – köh – ruumiinrakenne ei ollut aivan ballerinalle sopiva. Myöhemmin Karkki ja Peetu laitettiin tietty satubalettiin heti, kun vaaditut kolme vuotta oli täynnä. Kyllä he saivat lopettaa harrastuksen heti (ainakin melkein…), kun halusivat – ja selvisivät ilmeisesti äidin toteutumattomien haaveiden täyttämisestä ilmeisesti niin vaurioitta kuin nyt ylipäätään lapsuudesta voi selvitä.

Vaikka ballerina-haaveet tuli kuopattua jo aikoinaan, lajin estetiikka puhuttelee edelleen vahvasti. Ihanan ja lahjakkaan valokuvaajakaverini facebook-seinältä bongasin linkin Ballerina Project -blogiin.

Juuri nyt tekisi mieli vain uppoutua kuvien maailmaan… ja kenties tilata jotain omalle seinälle. 

Kaikki kuvat: Ballerina Project

Kukaan ei kai oikein tarkkaan tiedä, miksi kissat kehräävät. Mielihyvästä nyt ainakin, mutta myös sairaat ja loukkaantuneet kisut pörisevät. Ilmeisesti lohduttaakseen itseään.

Kun olin ihan pieni ja minulla oli tosi paha mieli tai en saanut yöllä unta, lohdutin ja rauhotin itseäni kuvittelemalla, että minulla on koko syli täynnä kissanpentuja. Tänään on ollut kyllä ihan hyvä päivä – mutta liuta superihania pumpulinpörröisiä kisuja on aina paikallaan.

Koko Mintun kisukokoelmaan voi tutustua täällä: Cats 🙂