Sain ihanalta Moksulta haasteen kertoa lempiasioistani.

Oikeastaan juuri nyt onkin aivan timantti hetki miettiä – ja jakaa muillekin – omia lempparijuttujaan. Tällainen haaste pitäisi osua kohdalle aina, kun muuten tuntuu mälsältä/raskaalta/tylsältä/sateiselta tai muuten vaan nahkealta. Ihan hillittömästi on kuitenkin olemassa lempijuttuja. Asioita, joita ei vaihtaisi mihinkään.

Tässä kymmenen, jotka tulivat ihan ensimmäisenä mieleeni.

• Tärkein ensimmäisenä: Karkki ja Peetu, Peetu ja Karkki. Ihanat, persoonalliset, hurmaavat, älykkäät, lahjakkaat (ja joskus ihanihan pikkuisen myös raivostuttavat), upeat tyttäreni!

Loput eivät ole enää missään erityisessä järjestyksessä, vaan ihan tajunnanvirran mukaan. 🙂

• Tukholma. Vielä näiden täällä viettämieni melkein kolmentoista vuoden jälkeenkin olen aina yhtä onnellinen siitä, että asun yhdessä maailman kivoimmista kaupungeista. Siis aina, kun muistan tulla ajatelleeksi sitä.
• Laiskat viikonloppuaamut, lehden lukua (turhankin tarkkaan…) ja helposti aamiaisesta lounaaksi venähtävää nautiskelua.

• Sunshine. Ihana pieni otus, jonka mielestä paras hetki käpertyä kerälle kehräämään Mintun mahan päälle on sen jälkeen, kun herätykello on soinut aamulla.
• Hyvät, mukaansatempaavat ja/tai ajatuksia herättävät kirjat. Juuri mikään ei ole parempaa hermolepoa kuin paeta esim. ympärillä stresseissään häliseviä ihmisiä tunnelbanassa kirjan tarinan tarjoamaan toiseen ulottuvuuteen.
• Se hetki, kun huomaa, että oman lähiSATSin sauna on kerrankin lämmitetty kunnolla – ja on aikaa saunoa hetki. (Olen aivan varma, että Sicklan SATSissa on joku työntekijöistä suomalaissukuinen!)
• Metsän tuoksu. Just nyt parasta on syksyisen metsän muheva tuoksu, mutta huomaan tykkääväni kaikkien vuodenaikojen tuoksusta aina silloin, kun ne ovat kohdalla. Myös talvella. 🙂

• Vanhat ystävät. Miten ihanaa, että olette olemassa! Kaikkea ei tarvitse vääntää rautalangasta ja voin luottaa, että te olette. <3
• Uudet ystävät. Miten ihanaa, että olette olemassa! Maailma on oikeastaan aika kiva paikka.
• Kaikki ne hetket, jotka saa viettää Karkin, Peetun, Sunshinen tai ystävien kanssa. 

Haastan edelleen Veeran, Rillan, Marjukan, S:n ja toisen Veeran kertomaan omista lempiasioistaan. Haasteen “viralliset säännöt” tulevat tässä:

1. Listaa tämän hetken kymmenen (10) lempiasiaasi.
2. Jaa haaste vähintään viidelle (5) tykkäämällesi blogille ja ilmoita siitä heille.
3. Voit halutessasi myös osallistua Mokon myymäläinstallaatioprojektiin sekä Mokon lahjakortin arvontaan lähettämällä oman lempiasiat -listasi osoitteeseen mokomarket@moko.fi otsikolla: Minun lempiasiani. Ilmoitathan meilissä yhteystietosi. Kaikista lähetyistä lempiasioista valitaan osa ja nämä valitut aiheet tulevat olemaan osa Moko Marketissa järjestettyä esillepanoinstallaatiota, jota päivitetään viikottain teidän lähettämillä lempiasioilla. Jokaisen esiteltävän lempiasian yhteydessä mainitaan lempiasian kertojan nimi ja paikkakunta. Voit seurata myymälän installaatioita Facebook-sivuilta. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 3 kpl 50€ lahjakortteja Moko Markettiin (arvo yht. 150€). Teidän lempiasioiden mukaan elävä Lempiasioita -näyttely rakennetaan viikolla 41 ja arvontaan voi osallistua 3.10- 2.11.2012. Moko Oy pidättää oikeuden muutoksiin.
4. Muista nauttia listaamistasi lempiasioista mahdollisimman usein! 🙂

Olenko muistanut mainostaa, että rrrakastan vaatteita, joissa on selkeitä sportti-referenssejä? Ai olen. No hyvä. Siis ei niin, että kulkisin tuulitakissa ja plyysivertseissä ihmisten ilmoilla, mutta alan takuuvarmasti kehrätä, kun cocktail-mekko muistuttaa märkäpukua, kengät tennareita ja röyhelöetumuksinen merinovillaneule on pimpattu sporttisin vauhtiraidoin ja reteellä vetoketjulla.

Rakastan myös tällaisia päiviä, jolloin ilma on hyvän tuoksuinen ja täynnä auringonpaistetta, tunnelbanat kulkevat ajallaan ja jumpassa on tilaa. Hyvä päivä siis. Mistähän näitä saisi tilattua lisää?

Päivän asussa on sopivasti raitaa niin, että nahkahame taipuu sekin ennemmin sporttiseksi kuin rokkihenkiseksi. Keveät askelet varmistin vielä ehkä pari-kolme käyttökertaa kasassa pysyvien nauhakenkien avulla. Seuraajien rekrytointiprosessi on toki alkanut jo…

• neuletakki, Marni for H&M
• nahkahame, Mintun ompelimosta
• kengät, Palmroth 

Aivan mieletön shoppailuvinkki kaikille, jotka sattuvat olemaan Tukholmassa nyt loppuviikosta:

The Local Firm myy mallikappaleita ja vanhojen mallistojen häntiä hiukeasti alennettuun hintaan muutaman päivän ajan!

 
Aukio-oloajat selviävätkin tuolta ylhäältä ja paikka on tosiaan IBEYO-pressitoimiston tilat ihan keskustan tuntumassa osoitteessa Kammakargatan 11.  Paikka sijaitsee entisessä autotallissa, joten ei kannata ihmetellä erikoista sisäänkäyntiä.

HUOM! Ystiksessä käy vain käteinen maksuvälineenä! 

Kuva: The Local Firm

Taas yksi maanantai on lähestulkoon paketissa. Oli ihan leppoisa päivä töissä – pääsin taas askeleen eteenpäin yhtä kivaa projektia, jota olen juuri tekemässä. Palkitsevaa! Syksyn pimeyskään ei haittaa enää ihan taukoamatta. Kyllähän siihen joka vuosi jossain määrin tottuu.

Kivaan fiilikseen vaikuttaa tietty sekin, että Peetulta on kuulunut ihan hyviä uutisia. Likkaporukka on nyt nauttinut yllättäen iskeneestä Bangkok-lomasta ja nähneet kaikenlaista hienoa siellä. Tänään kävivät mm. tutustumassa kultaiseen kuninkaitten kaupunkiin vähän Bangkokin ulkopuolella. Jos jollakulla on kivoja vinkkejä, mitä Bangkokissa kannattaisi tehdä (reppureissaajan budjetilla), niin välitän niitä mielelläni eteenpäin. Alunperin tosiaan tyttöjen ei ollut tarkoitus viipyä kaupungissa kuin päivä, mutta nyt joutuvat odottelemaan passien valmistumista ja muiden asiakirjojen (mm. uusien pankkikorttien) saapumista.

Tämän päivän asu oli fiilispohjalta valittu yhdistelmä perhoshousuja ja sydämin koristelua paitaa. Huomaan yhdistäväni tuon H&M:n ketjukaulakorun aina Vagabondin ketjukoristeisiin nilkkureihin. Ne vaan jotenkin tuntuvat tykkäävän toisistaan!

• paita, Viktor&Rolf for H&M
• housut, Lindex – Missoni
• kengät, Vagabond
• kaulakoru, H&M

Vielä muutama sesonki sitten en olisi ikinä uskonut tämän päivän koittavan. Olen huomannut salakavalasti lämpiäväni räiskyvällä printillä varustettuihin swetareihin. Siis kotoisammin collage- eli kolitsipaitoihin.

Tässä asussa on kyllä kaikki muukin kohdallaan. Olen tuntenut vakavaa viehtymystä myös talvisempia maksihelmoja kohtaan, mutta jotenkin en ole ihan saanut niitä toimimaan haluamallani tavalla. Tässä voisi olla ratkaisu. Pitkä tulppaani on suoraa maksia kevyempi, mutta siluetti on kuitenkin saman oloinen.

Preppy-kauluksia olen käyttänyt runsaasti, mutta oikeastaan vain valkoisena. Tästä asusta inspiroituneena taidan tsempata ja silittää ne garderobista löytyvät mustatkin kaulukset. Reppuun en kyllä ryhdy, mutta iänikuisen superpikanutturan voisi kyllä vaihteeksi sitaista ylös päälaelle.

Lisää vain reilu hyppysellinen syysaurinkoa – ja kokonaisuus on täydellinen!

Kuva: Stockholm Street Style

Menin sitten sekoamaan Instagramiin minäkin. Tai oikeastaan hankin itselleni tilin jo viime tammikuussa, mutta yhden kuvan jälkeen en enää muistanut/jaksanut/viitsinyt. Kävimme sitten viikko-pari sitten kotona keskustelun, jonka keskeinen sanoma oli: äiti facebook on niiiin last season – kaikki on nykyään vaan instagramissa. Ja juu… ymmärrän (ehkä, jossainmäärin) pointin – ja ainakin toistaiseksi on nastaa leikkiä kaikilla filttereillä ja kehyksillä.

Mut löytää Instagramista luovalla nimimerkillä: minnapaakkulainen, jos joku haluaa seurata. Tässä kuitenkin kuvapäiväkirjaa viime viikon tapahtumista.

• Ensimmäinen kuva on kyllä jo parin viikon takaa. Karkin ilme, kun selostaa äiskälle mikä tää Instagram-homma nyt oikein on..
• Olen tehnyt ruokaa. Karkki sanoi, että kun laittaa lohta uunivuokaan ja päälle jonkun maustetun creme fraichen, siitä tulee hyvää. Ja niin tulikin. Piti katsoa keittokirjasta, kuinka kuumalle uuni laitetaan ja kauanko kalan pitää olla siellä. Mutta siksi niitä keittokirjoja tehdään – eikö vaan?
• Hinkusin alkuviikosta Åhlénsilla OPI:n glitterikynsilakkaa. Enkä vähiten sen vuoksi, että tuon “sävyn” nimi on Save Me...
• Sunshine inhoaa, kun sitä kuvataan. Ei mikään blogikissa. No, ehkä se tasapainottaa vähän tätä meininkiä täällä. Haha!
• Tiistaina kierreltiin Karkin kanssa pressitoimistoja.
• Sananen lokakuulle: “Too much of a good thing is wonderful”.
• SATSissa jumpalla. Mun lukossa on sydän. Awwww…
• Aamukahvi mustana suoraan automaatista. Muki vetää noin puoli litraa. Sillä lähtee hyvin käyntiin takkuisempikin aamu.
• Bodypumppii tällä kertaa!
• Torstaina hilluttiin Karkin ja Ericin kanssa Monkin bileissä. Oli hauskaa ja hyvä meininki! Tosin Halloween-aiheiset cocktail-palat ei oikein iskenyt. Siis kurpitsapyrettä ja lakritsikastiketta – uh.
• Perjantaina olikin sitten aamulla vähän löv på spåret.
• Sataa sataa ropisee… mutta tässä jo kuitenkin matkalla töistä kotiin.
• Perjantai-iltana mietiskelin mm. miksi ihmeessä on niin käsittämättömän vaikeaa luottaa mahanpohjan tuntemuksiin. Vaikka taaksepäin kun katsoo, se ei ole ollut ikinä väärässä. Suosittelen lämpimästi Hanna Hellquistin hyvää kronikkaa aiheesta: Alla tankar ledde till samma slutsats.
• Bloggasin myös. 🙂
• Lauantaina laajensin tajuntaani käymällä ruokaostoksilla muuallakin kuin Sevenelevenissä – elikkä ihan oikeassa isossa ruokakaupassa! Minulla oli missio ja selvisin siitä (lähestulkoon) kiitettävin arvosanoin. Kotona hoksasin vain alle viisi asiaa, jotka olin unohtanut ostaa. (Kyllä, minulla oli kauppalista). Käytin jopa tuollaista piippaavaa kaukosäädintä!
• Löysin partsilta kypsän mansikan! Aatelkaa! Ikinä ei kannata luovuttaa. 🙂
• Kävin kirjastossa myös ja lainasin The Hunger Gamesin kakkososan. Arvatkaa sainko tehtyä jotain järkevää enää tuon jälkeen? No en saanut. Loppulauantai meni sitten siinä. 😀
• Tänään sunnuntaina Minttu kokkasi (kokkasi, KOKKASI!! Haha!) mahottoman hypetyksen aiheuttanutta avocado-pastaa. Hanna lupasi, että jopa minä onnistun – ja ällistyneenä voin vain todeta, että kaik män ja hyvää oli! (Kukaan kuollut, mutta ei tosin itkenytkään)