Terkut täältä (hetki sitten valmistuneen) joulusiivouksen, perunalaatikkopajan, rosollitehtaan ja juustokakkuverstaan keskeltä! Päätettiin olla tosi pahiksia ja käydä tänään hakemassa pitsat tuosta allakerran pitseriasta. Syödään sitten sitä perinteisempää jouluruokaa koko loppuviikko.

Tässä joulutunnelmaa Tukholmasta. Toivottavasti teillä on siellä kaikki hyvin. Täytyy sanoa, että pieni itku pääsi, kun luin siitä lempääläisestä pojasta. Niin kauhea ajatella heidän perhettään tässä kaiken keskellä. Paljon lämpimiä ajatuksia ja voimia toivon heille.

Ihmevoide joka tasoittaa ihoa välittömästi, hävittää ryppyjä ja heleyttää yleisilmettä – kuullostaako tutulta? Tuntuu, että vähän joka toinen valmistaja lupailee vaikka mitä taikoja tapahtuvaksi heidän ihmevoiteidensa ansiosta. Monia olen kokeillut, mutta nyt oikeasti ensimmäisen kerran törmännyt tuotteeseen, joka todella pitää sen, minkä lupaa. Sain testattavaksi Bio Rich Anti-Aging Anti-Wrinkle Serumin ja oikeasti hämmästyin, mitä yksi tuote voi saada aikaiseksi!

Kovin montaa päivää en ole vielä tuota Bio Richin seerumia ehtinyt testailla, mutta koska tulokset ovat oikeasti nähtävissä aivan välittömästi, halusin vinkata tästä heti. Eli kysymyksessä on Suomessa kehitetty uutuus, joka vaikuttavasta monimutkaisten sanojen listasta tuoteselosteessaan huolimatta, pitäisi sopia myös kaikkein herkkäihoisimmille.

Seerumilla on sekä välittömästi näkyvä vaikutus, että ihon rakennetta pidemmällä aikavälillä korjaava vaikutus. Tuntuu aika oudolta, mutta tuote kuuluu levittää vasta meikkivoiteen päälle. Piti oikein lukea muutamaankin kertaan käyttöohjeet ennenkuin uskoin, että tosiaan, ensin meikkivoide ja vasta sitten seerumi.

Eilen oli vuoden pimein päivä – ja sen kunniaksi yksi tuttuni järjestää aina joka vuosi valon juhlat (Ljusfest). Ehkä tuosta kuvasta ei nyt ihan hillittömän selvästi käy ilmi, miten tuo seerumi on kirkastanut ja tasoittanut ihoa, mutta voin kertoa, että livenä muutos on ihan selvästi havaittavissa!

Ihan kaikkien meikkivoiteiden päälle en tuota kuitenkaan suositele. Käytän usein sellaista Max Factorin meikkivoidetta, jossa on mukana myös primer ja sen kanssa seerumi antaa jo vähän turhankin pakkeloidun lopputuloksen. Sen sijaan ihan tavallisten meikkivoiteiden (käytössäni on mm. Max Factorin ja Maybellinen versiot) kanssa se toimii tosi hyvin. Ihon pinta tulee miellyttävän tasaiseksi ja lopputulos on niin matta, että puuteriakaan ei juuri tarvitse. Seerumi kannattaa taputella nätisti meikkivoiteen päälle, liika jynssääminen saa vain kaiken kasaantumaan.

Samalla vähän vilausta eilisestä asustani. Peilin kautta kuvaaminen ei edelleenkään ole varsinaisia vahvuusalueitani, mutta näkee tästä nyt kuitenkin tuon kivan tummansinisen epäsymmetrisen mekon, jonka sain Karkilta lainaan (Twist&Tango) ja Maison Martin Margielan H&M-malliston kaulakorun yhdistelmän. Toimii mielestäni ihan mainiosti ja sopi illan teemaan hyvin.

Bio Rich Anti-Aging Anti-Wrinkle Serum vaikuttaa myös syvemmällä ihossa, joten näiden välittömien vaikutusten lisäksi pitäisi myös pidemmällä aikavälillä tapahtua positiivisia asioita. Lisäksi seerumi suojaa ihoa ympäristön vaikutuksilta, joten aika mielettömän monipuolinen tuote on kysymyksessä. Tuskin maltan odottaa, kuinka luvatun 2 – 4 viikon jälkeen ihoni on tasaisempi ja heleämpi ihan pysyvästi!

Enveis, voin siis suositella lämpimästi tätä kaikille meille “ei-enää-parikymppinen” -ikäisille! Loistotuote myös viimehetken joululahjavinkiksi tai itselle esmes uuden vuoden juhlia ajatellen.

Ja tosiaan tänään päiväkin on jo aavistuksen eilistä pidempi. Eli valoa kohti ollaan menossa – sekä iho että vuodenaika!

Maailmanloppua saadaan näköjään odotella taas muutama vuosi. Kuulemma seuraavat “jännät paikat” on vuonna 2027, kun atsteekkien kalenteri päättyy.

Ajattelin juhlistaa elon jatkumista kaikkein optimistisimmalla ja symbolisesti merkittävimmällä tavalla mitä keksin – eli hankkimalla uuden kalenterin.

Sain jo aikapäiviä sitten käytettäväkseni koodin, jonka avulla voin tilata itselleni hienon omaksi personoidun kalenterin. Innostuin ihan täpöillä, sillä kuulun siihen ihmisryhmään, joka rrrakastaa suunnittelua, kynä kädessä miettimistä, todo-listoja, tavoitelistoja ja kaikenlaista muutakin planeerausta.

Kyllä, käytän toki myös elektronista kalenteria kaikkeen tylsään (tärkeään) ja mekaaniseen sekä iPhonen muistutuksia ja muistilistoja. Siitä huolimatta kannan aina mukanani paperista kalenteria ja vähintään yhtä – yleensä kahta – pientä muistikirjaa. Olen itse ensimmäinen myöntämään, että saisin varmasti paljon enemmän aikaiseksi, jos en käyttäisi niin paljon aikaa todo-listojen tekemiseen. Mutta mitä siitä, jos kerran listojen väsäily on kerran niin mieluisaa puuhaa?

Kalentereiden lisäksi tuolta voi tilata hienoksi ja persoonalliseksi duunatun muistikirjan. Luulenpa, että seuraavana ostoslistalla onkin sellainen. Muistikirjan voisi personoida heti jotain tiettyä tarkoitusta varten: ompeluideat, treenit, reseptit….

Valikoima ei ole kovin laaja, mutta täyttää mielestäni hyvin juuri tämänkaltaisen tarpeen. Ihan minipikkuisessa kalenterissa hieno personointi voisi mennä hukkaan. Sen sijaan voisin kaivata vielä vähän suurempaa versiota. Sellaista pöydällä pidettävää koko perheen suunnittelukalenteria…

Itse valkkasin kaikkein suurimman kalenterin. Ideana on käyttää tätä nimenomaan kaikenlaiseen suunnitteluun – eikä niinkään kantaa sitä mukana. Isoin koko antaa eniten temmellystilaa ajatuksille.

Valmiita kansivaihtoehtoja on valittavana tosi paljon. Valkkasin tuollaisen tsemppihenkisen valmispohjan, vaikka pitkään kyllä mietin, että jonkun oman kuvan lataaminen voisi olla myös huippukiva. Myös kannen tekstejä voi muokata. Ensin olin päätymässä perusversioon: Minttu 2013, mutta sitten tuumasin, että osuva ajatus sopii suunnittelukalenteriin paremmin.

Sivujen yläreunan tyyliä olisi voinut myös vaihtaa, mutta jotenkin tuo “You are here.” puhutteli niin paljon, että halusin sen myös sivuille. Sivun alareunaan on tarjolla kaikenlaista diagrammia ja muuta nastaa (olisin niiiiin halunnut laittaa johonkin nuottiviivaston, koska se on niin kivan näköinen, mutta sitten tulin järkiini…) – päädyin kuitenkin valitsemaan joka blokkiin to-do -listan.

Kalenteriin saa laitettua myös omia merkintöjä. Laittelin kaikki tärkeimmät synttärit muistiin ja hikipäässä yritin keksiä, mitä muita henkilökohtaisia, kalenterityyppisiä merkintöjä olisin voinut tehdä, mutta pää löi niin tyhjää, että en keksinyt mitään. Tylsä ihminen.

Varsinaisten viikkosivujen jälkeen kalenterissa on vielä pari osiota, jotka pystyy räätälöimään mieleisikseen. Tarjolla on monenlaista hauskaa värityskirjasta, sudoku-sivuihin ja nuottiviivastoon. Olin taas jotenkin tylsä ja valkkasin kuukausiyleissivut (hyvät perheen lomien ja kissanhoitovuorojen suunnitteluun!) ja muuten pelkkiä valkoisia sivuja. Puhtaan valkoiset sivut kun ovat  kaikkeen parhaimpia luovaan to-do -suunnitteluun.

Toimitusaika kalenterilla on noin kaksi viikkoa – eli en mitenkään tule saamaan sitä ennen vuoden vaihdetta. Aloitusajankohdaksi olisi voinut laittaa jonkun muunkin kuin tammikuun, mutta ajattelin, että on tosi tylsää, jos kalenteri tulee vaikka tammikuun tokalla viikolla ja sitten pitäisi odottaa monta viikkoa ennenkuin sitä voisi alkaa käyttää…

Oikeastaan ihan huippua, että se maailmanloppu ei nyt sitten vielä tullutkaan. On niin monta suunnitelmaa vielä tekemättä! 🙂

Jalka jo jouluvapaitten ovenraossa. Siltä ainakin tuntui tänään toimistolla. Ehkä yksi kolmasosa väestä oli enää paikalla – moni toki tekee töitä etänä nämä pari viimeistä päivää – mutta silti. Oikeastaan aika hauska olla duunissa, kun koko paikan syke laskee, tunnelma muuttuu iisimmäksi ja ihmiset leppoisammaksi. Näinä parina päivänä ei enää suuria hommia kannata aloitella, dead-linet on joko saavutettu tai missattu, stressaaminen ei enää johda siihenkään vähään tulokseen kuin joskus muulloin. Mahtaakohan huomenna paikalla olla enää ketään…

Torstainen toimistoasu oli yleiseen tunnelmaan matsaavasti yhdistelmä laiskanpulskeaa rentoutta ja lievää toimistoskarppausta. Henkalta hankkimani stretch-farkut on niin joustavat ja mukavat jalassa, että niillä on todennäköisesti välitön selkärankaa ja asiallisuutta mädättävä vaikutus. Onneksi Maison Martin Margielan H&M-mallistosta hankkimani harmaa dekonstruoitu villajakku piti vähän ryhtiä kasassa.

• jakku, MMM for H&M
• farkut, H&M
• t-paita, H&M
• kaulakoru, H&M (OMG, mikä henkkamaukka-asu!!)
• kengät, DinSko

OMG – jeee!! Go 4 it vol. 2 -blogin historian ihka ensimmäinen OMA VIDEO on nyt julkaistu!!

Video on osa Olympuksen kampanjaa, jossa haastetaan bloggareita hyppäämään vähän mukavuusalueensa ulkopuolelle. Monille bloggareille omien videoitten julkaisu on ihan arkipäivää – mutta täällä tosiaan uskaltauduttiin tuohon hommaan vasta ekan kerran. Jännää!!!

Indiedaysin Inspiration -juhlien goodie bagissä oli mm. Sally Hansenin Salon Effects -kynsitarroja. (Oi! Tuolla sivulla on kaikkia ihania… Pakko saada ainakin Kitty, Kitty ja Laced Up!!). Fanitan muutenkin eksperimentointia kynsikoristeluissa – niin kauan, kun se ei pidä sisällään mitään pysyvää geeli- tahi vastaavaa tekolisuketta. Siksi tuntui ihan luonnikkaalta valinnalta testailla kynsitarroja videolla.

Kysymyksessä on siis ensimmäinen tekemäni video evö, jotenka antakaa armoa. Lievää ankarampi editointi olisi kyllä tehnyt pätkälle hyvää (Karkki nauroi ihan kippurassa “äiti sä ET oo tosissas!!”), mutta valitettavasti editointitaitoni ovat yhtä kuin nolla.

Kameran video-toiminto on ihan tajuttoman helppo käyttää (käynnistys ja sammutus toimii yhdellä painalluksella erillisen napin avulla) mutta voipi olla, että standardiputkella olisi saanut tasaisempaa jälkeä aikaiseksi. Mutta nou hätä, sillä vaikka videon lopussa kyselenkin, haluatteko lisää filmejä vai ette, olen jo päättänyt, että ainakin yhden testin teen vielä, ennenkuin luovutan kokonaan.

Haha! Käsi ylös, kuinka moni jaksoi katsoa koko pätkän? Lisäpointsit sille, joka jaksoi myös kuunnella kaikki höpinät!

Tässä lopputulos vielä kuvamuodossa.

Kivan kuivat kynsinauhat…

Video on kuvattu sunnuntaina ja nyt on siis torstai. Voin todeta, että kyllä, tarrat ovat kieltämättä kestäneet paremmin kuin kynsilakka. Kynsien päissä on toki havaittavaa kulumaa ja kynsinauhan puoleinen reuna on alkanut hiukan irrota. Toisaalta viime päivien ohjelmaan on kuulunut sekä kylpyhuoneen joulusiivous että käsintiskaamista, joten antaisin kestävyydelle kuitenkin vähintään tyydyttävän arvosanan.

Sally Hansen Salon Effects Real Nail Polish Strips -kynsitarroja on saatavilla Anttiloista, Citymarketeista, Prismoista, Keskiseltä ja Helsingin Stockmannilta. Ovh on 11.20€, mikä tuntuu hiukan tyyriiltä, mutta toisaalta ei näitä nyt muutenkaan ihan jokapäiväiseen käyttöön varmaankaan tulisi ajateltua. Ja tuolla hinnalla tuskin mistään kynsisalongista saisi hienoja leopardi-kynsiä…

Mutta hei – DID U LIKE MY VIDEO? NO??

Voiko yksi – joskin teknisesti varsin kehittynyt – lamppuhärveli muuttaa elämän?

Olen nyt testaillut kolmisen viikon ajan Philipsin Wake Up Light -herätysvaloa ja mieleni tekisi vastata, että: KYLLÄ VOI!

Tässä kokemuksiani ja ajatuksiani tuosta ihan oikeasti mullistavan ihanasta valosta. Ja aamuheräämisistä, jotka eivät muserra pientä ihmistä heti jokaisen arkipäivän starttiviivalla.

Jos lähdetään ihan banaaleista käytännön asioista, voin kertoa, että elämänlaatuni parani kertaheitolla ziljoona prosenttia jo pelkästään sen ansiosta, että iPhonen voi laittaa latautumaan herätysvalon telakointiasemaan. Ei enää hävöksissä olevia latureita ja sängyn väliin katoavia puhelimia! Lamppu kommunikoi saumattomasti ja kiltisti iPhonen kanssa. Oikea kellonaika ilmestyi näyttöön heti, kun laitoin puhelimen ensimmäisen kerran kiinni. Jotenkin kaikki käyttöönottorituaalit sujuivat muutenkin herätysvalon kanssa helposti ja luonnollisesti – juuri niinkuin iPhone-sukupolvi kaiken olettaakin tapahtuvan.

Herätyksien asettaminen ei erotu juurikaan iPhonen omista herätyksistä noin teknisessä mielessä. Aivan hillittömän ihanaa on, että tuolla on valmiina kaikkia rauhallisia ja aidon oloisia luonnon ääniä. Olen mielistynyt eniten “Metsä”-herätysääneen. Se on melkein sama kuin “Linnunlaulu”, mutta ilman käen kukkumista. Luonnon äänien lisäksi vaihtoehtona on pari henkistä hippi-pling-plong -soundia ja halutessaan voi laittaa jonkun biisin puhelimestaan herätysääneksi.

Lempeämmän herätyksen ajatus lähtee siis siitä, että elimistöä valmistellaan rauhallisesti ennen varsinaista herätystä. Wake Up Light -lamppu alkaa hitaasti kirkastua aamunsarastuksen tapaan h-hetken lähestyessä. Mielestäni on aivan täydellistä, että sekä herätyssarastuksen kestoa että valon ja äänen voimakkuutta voi säädellä juuri itselleen ja mikä tärkeintä – herätyksen ajankohtaan sopivaksi.

Tavallisina arkiaamuina, jolloin herääminen on kaikkein herkintä taidetta, olen säätänyt sarastuksen kestoksi 20 minuuttia ja valon voimakkuudeksi vain puolet maksimista, eli 10. Tämä takaa sen, että valo on todella lempeä – enkä herää sekuntiakaan liian aikaisin. Toisaalta olen jo ihan mukavasti unen ja valveen välimailla, kun ensimmäiset metsälinnut alkavat viserrellä aamulaulujaan. Myöhäisempiin herätyksiin voikin ottaa rajummat otteet, laittaa kirkkaammat valot ja kovemmat äänet.

Heräämisen lisäksi Philips Wake Up Light auttaa myös lempeämpään nukahtamiseen. Valon voi laittaa himmenemään nukkumaan mennessä ja halutessaan voi kuunnella vielä musiikkia. Näidenkin pituutta ja voimakkuutta voi säätää. Itselläni nukutusjakso on viisi minuuttia ja valon lähtötasokin jo hyvin himmeä, muistaakseni seiska. Jo tässä lyhyessä ajassa nukatamisvalosta on tullut rakas ja rauhoittava rutiini. Laitan iPhonen telakkaan, jolloin nukutusvaihe alkaa, rasvaan käteni ja kaivaudun peiton alle. Mmmm – ihan alkoi nukuttaa pelkästään tuon ajatteleminen! Haha!

Sisäistä tilastonörttiäni ilahduttaa suunnattomasti, että tuon kanssa voi ottaa käyttöön aamuherätyksen jälkeen esitettävät kysymykset. Kysymykset käsittelevät omaa kokemusta unen laadusta ja heräämisen helppoudesta. Viimeisenä on vielä vapaatekstikohta, johon voi kirjata muutamalla sanalla muut mainitsemisen arvoiset asiat, kissan hajottaman maljakon siivouksen aiheuttaman katkoksen yöunessa, harvinaisen mukavan unen tai muut merkittävät jutut. Itse vastailen kysymyksiin vähän fiiliksen mukaan. Jokatapauksessa tilastot saa kuitenkin nukkumaanmenoajoista, yöunien pituudesta ja aamutorkutuksen kestosta.

Kyllä, tiedostan ihan mainiosti, että tämä testiarvio kuullostaa vähän liiankin positiiviselta ollakseen totta, mutta olen ollut ihan oikeasti todella mielettömän tyytyväinen tuohon vehkeeseen! Kaiken edellä kerrotun lisäksi se on mielestäni ihan kivan näköinen esine (vanhaan yölamppuuni verrattuna suorastaan design-valio!), lampusta tulee miellyttävä pehmeä valo, joka valaisee kivasti ja hyvin luonnollisen oloisesti. Se toimii erinomaisesti lukuvalona ja on tosi helppokäyttöinen.

Tietty tein kaikkeni keksiäkseni myös negatiivista sanottavaa – tässä siis kritiikkini: Philips Wake Up Light ei poista luonteeseen iskostunutta tarvetta torkuttamiseen. Joinain aamuina oikein ihmettelen, että miksi pitää torkuttaa ja vetelehtiä sängyssä, vaikka olen aivan täysin hereillä ja tietoinen siitä, että vetkuttelu tietää vain välittömästi lisääntyvää kiirettä. Herätysvalon torkuttaminen onnistuu vielä kaiken lisäksi tosi helposti. Onko se nyt sitten miinusta vai plussaa?

Toinen miinus tulee valon säätönappuloista, jotka on sijoitettu diskreetisti lampun yläreunaan. Niitä ei tarvita muuta kuin silloin, kun lamppua käytetään ihan vaan lamppuna. Säätönappulat ovat sen verran pienet ja huomaamattomat, että niiden käyttäminen tulipalokiireessä (=aina) käy vähän keskittymiskyvyn päälle.

Suurin miinuspuoli on kuitenkin se, että herätysvaloon ei ole asennettu mitään lisätoimintoa, joka sulkisi tietokoneen ja pakottaisi punkkaan ihmisten aikoihin…

Mikäli helpommat aamuherätykset kiinnostavat, kannattaa käydä Philips Wake Up Light -brändisivulla osallistumassa arvontaan. Kisa on käynnissä 15.1. asti ja palkintona on juuri tuo samainen lamppumalli, joka minullakin on ollut koekäytössä.