Mahtaakohan kukaan enää muistaa aikaa, kun Minttu pyöritti Go 4 it vol. 2 Shop -nimistä blogiputiikkia? Reilun parin vuoden toiminnan jälkeen putiikin “ovet” laitettiin kiinni jo aika kauan aikaa sitten, joten ei mikään ihme, jos moinen on unohtunut. Tuskin muistan itsekään enää aikaa, jolloin käärin kymmenittäin Monkin mustia kynähameita silkkipaperiin ja postittelin ympäri Suomea ja itseasiassa ihan Ameriikkaankin asti.

No, ei ollut tarkoitus äityä löpisemään historiasta muuten, mutta kun kävi sellainen hassu juttu, että varovaisesti aloitellessani vaatevarastojen sesonkiraivausta ja kaappien siivousta, satuin löytämään vanhoja blogiputiikin peruja olevan jakun! Täysin käyttämätön jakku majaili vielä kaikki laput kiinnitettynä kauniisti viikattuna yhdessä “säästettävien” vaatteideni laatikossa. Onneksi tuo sattui olemaan oikeaa kokoa vielä kaiken lisäksi! Vähän on sellainen olo kuin olisi voittanut jotain. Haha!

Laatikkomaisen jakun kanssa sopii mielestäni parhaiten aika kapea alaosa. Mosaiikkikuvioinen hame alkaa jo pikkuhiljaa olla sävy- ja kuosimaailmaltaan vähän liian keväinen, mutta tänään se toimi vielä ihan hyvin. Meillä nimittäin paistoi vielä päivällä aurinko – vasta myöhään illalla alkoi vesisade ja tuulinen perussyksymeininki.

• jakku, Monki
• hame, H&M
• t-paita, Primark
• kengät, Vagabond

Viime lauantain juhla-lookista on ollut juttua kerran jos toisenkin. Halusin kuitenkin laittaa vielä selostuksen illan kampauksestani. Mistään huikeasta virityksestä ei tosiaankaan ollut kysymys, mutta oikeastaan itsekin yllätyin, miten kivan juhlanutturan tavallisesta sykeröstä voi saada ihan vähällä vaivalla.

Eihän tuo tosiaan ihan hurjasti eroa tavallisesta arkiversiosta, mutta näyttämällä vähän tupeerauskampaa ja muita apuvälineitä kuontalolle, lopputulos on kivan sensuelli ja aavistuksen dekadentisti pörröllään.

Samalla tässä haluaisin muistuttaa, että vielä koko tämän päivän, aina klo 21.00 asti, on mahdollista osallistua Mabellinen Big Eye -tuotepaketin arvontaan! Kilpailupostaus ja vastauskommenttiboksi löytyvät siis täältä: Dolce&Gabbana goes Västerhaninge.

Arvontavoittona on Maybellinen 40 euron arvoinen meikkipaketti. Paketista löytyy mm. luomiväri, rajaustussi ja Big Eyes -ripsari – eli tismalleen samat jutut, joilla kuvan juhlameikki on toteutettu.

Kampauksen inspiraationa toimi sama Dolce&Gabbana -look kuin meikinkin.

Vasemmalla siis Minttu ja oikealla Dolce&Gabbana. (Ihan kuin kaikki ei sitä tajuaisi.. Haha!). Ihan samanlaista kauniisti pyöreää takaraivoa en saanut toteutettua, mutta fiilis on kuitenkin aika lähellä – eikö!?

Tupsuttelin kohtuullisen reilusti Osis+ hiuspuuteria kerroksittain päälaelta alas takaraivolle. Jokainen kerros sai myös osakseen napakan tupeerauksen.

Kuvittelin, että vain tökkäsen tuon Glitteriltä joskus muinoin saamani kampatyynyn johonkin pehkon keskelle ja lopputulos olisi yhtä pöyhkeä kuin esikuvassa. Olisin tainnut tarvita vähän enemmän aikaa tai peräti parin apukäsiä, sillä ainakaan nyt ensiyrittämällä hökötys ei istahtanut kampaukseen ollenkaan kivasti. Niinpä se sai jäädä kotiin.

Lopuksi keräsin tupeeratun tukan pehmeästi nippuun ja kiinnitin löysäksi ponnariksi pienellä silikonilenksulla. Hännän kieputin löysälle nyytille ja kiinnitin nonchalantisti kasalla hengettömiä.

Lopuksi suihkuttelin vielä reippaasti napakkaa hiuslakkaa – ja nuttura oli valmis!

Ei siihen siis tarvita kuin hiukan pöyhkeyttä antavaa tupeerausta ja nutturan sijoittaminen alas melkein niskaan sekä joitakin valikoituja hiustuotteita ja arkikampauksen ilme muuttuu juhlankestäväksi!

Peetu lähti viettämään uusien työkavereittensa kanssa pikkulauantaita jalassaan ehkä syksyn suloisimmat sukkikset! Vaaleat sukkahousut, joita koristaa reilun kokoiset mustat sydämet, pääsevät hyvin oikeuksiinsa lyhyen farkkuhameen kanssa. Maihinnousukengät valikoitui jalkaan sillä perusteella, että muutenhan asu menisi ihan liialliseksi söpöilyksi (Peetun sanoin…).

Korkeavyötäröisen farkkuhameen parina lyhyt napapaita toimii hyvin. Vaikka täytyy kyllä tunnustaa, että sen verran Minttu äityi äiteilemään, että muutamat kommentit mahanahkan jäätymisestä ja yleisestä vilustumisvaarasta tuli heitettyä.

No olihan sillä neidolla tietty lämmin, navankin peittävä neulepaita myös mukana! Vaikka päivisin onkin vielä yllättävän lämmintä, viilenee ilma aikas rapsakasti heti, kun aurinko laskee. Sinänsä siis ihan aiheellista varustautua kunnolla… Vaikkei säänmukainen pukeutuminen taida olla oikein kenenkään vahvuus meidän perheessä.

Aika ihanasti alkoi hehkua tuo Peetun rakas kashmir-neule syksyisessä ilta-auringossa. Oikeasti paidan väri on sellainen aavistuksen luumuun vivahtava vadelma, mutta kuvissa väri näyttää aivan fuksian pinkiltä.

• hame, Monki
• t-paita, Forever21
• neulepaita, Boomerang
• sukkikset, Forever21
• kengät, Vagabond

Luonnonvalkoinen kashmir-paita ja vaaleapohjainen kasvikuvioinen paljettihame ei ehkä ensikuulemalla vaikuta oikein syksyyn sopivalta juhla-asulta. Hame osui silmiini Henkan ale-sivuilta varsin mainiolla alennusprosentilla – enkä suoraan sanottuna kyennyt vastustamaan hinnan ohella myöskään tuota hassun huitulakukkaista kuosia. Pitihän se sitten saada päälle vaikka miten olisi kesäinen – ja tuumasin, että viime lauantaiset kollegan tuparit olisivat sopiva tilaisuus siihen.

Taisin kyllä olla aavistuksen ylipukeutunut. Ruotsalaiset eivät muutenkaan kovin helposti säihkyttele kimallusasuissa – etenkään näin “kotibileissä”. Toisaalta olen kyllä tottunut siihen, että olen muutenkin helposti aina piirun yläkanttiin. Milloin ihmeessä sitä sitten niitä paljetteja pitäisi?

Peetu kyllä sanoi, että vaihtamalla sileät sukkikset pitsisten tilalle tilanne olisi tasoittunut kummasti. Valitettavasti pääsi kuitenkin käymään niin, että sukkalaatikosta löytyi vain sellaiset sukkikset, joissa on pikkiriikkinen reikä (kynsilakalla sievästi “paikattu” – haha!!). Kotijuhlissa on täälläkin yleensä tapana olla sukkasilteen, joten edes pienen pieni reikä ei tullut kysymykseen… Älkääkä nyt vaan sanoko, ettei teiltä löydy ikinä kyseenalaisia sukkahousuja!!

Jos juhla-asuni olikin ehkä vähän turhankin kimalteleva tupaantuliaisiin, voin kertoa, että kaikki naispuoliset alle kaksivuotiaat vieraat suorastaan rrrakastivat asuani. Jotkut näes ymmärtää hyvän päälle! Ha!

Asun kaikenkarvainen matsailu meni myöskin vähän överiksi. Sormien kynsissä on OPIn tummanvihreä lakka sävy “Live and Let Die” merkin James Bond -setistä. Varpaiden kynsissä oli turkoosi Lumenen Natural Code -sarjasta. Pitihän sitä varpaankynnetkin olla sävysävyyn, kun on pitsisukat ja kengättömät kotijuhlat.

Joskus aikaa sitten sain kommenttiboksiin kysymyksen, että käytänkö myöhemminkin paljon hehkuttamiani H&M designer-yhteistyömallistojen hankintojani. No, tämä asu on sinänsä hauska esimerkki, että korvikset on Anna dello Russo -mallistosta, rannekoru Versace-mallistosta ja pitsisukat Lanvin-mallistosta. Niin että kyllä, tuleehan niitä käytettyä tosi paljon ja pitkään. Asusteet varsinkin on siitä hyviä, että ne ei edes kutistu samaan tapaan kaapissa kuin joillekin vaatteille on saattanut käydä.

• kashmir-neule, ArelaLizza (saatu blogin kautta)
• hame, H&M
• sukat, Lanvin for H&M
• nilkkurit, Ril’s

Hyväntekeväisyys on helposti hiukan mutkikas juttu. Niin kovin mielellään sitä osallistuisi ja tukisi kaikenlaisia kannatettavia asioita eläinsuojelusta ympäristöön, lastensairaaloista maailman hätää kärsivien auttamiseen. Jotenkin kuitenkin helposti tulee käveltyä keräyslippaitten ohi kuvetta kaivamatta. Osittain kai syynä on se, että ainakaan omassa kukkarossani ei yleensä majaile penniäkään käteistä.

Ehkä hiukan juuri noista käytännön syistä johtuen olenkin huomannut kantavani korteni hyväntekeväisyyskekoon lähinnä shoppailemalla. Tykkään kun jo muutenkin mielestäni ok yritykset lanseeraavat johonkin hyvään tarkoitukseen erikoismallistoja ja -tuotteita. Ymmärrän, että kysymyksessä on myös kaupallisen voiton tavoittelu. Yritykset ottavat kaikesta myynnistä oman osuutensa ja useimmiten hyväntekeväisyyteen menevä summa ilmoitetaan sanamuodolla “osa tuotosta lahjoitetaan” tai “jokaisesta myydystä tuotteesta lahjoitetaan X euroa”. 

Eikä minusta siinä ole mitään pahaa, että kauppa haluaa oman osansa tehdessään hyväntekeväisyyttä. Päinvastoin voisin kuvitella monen järjestön olevan aika tyytyväinenkin diiliin. Saavathan he myös osansa markkinointihuomiosta, kun yritykset kampanjoivat hyväntekeväisyystuotteita.

Itse suhtaudun näköjään vuosi vuodelta nihkeämmin shoppailuun yleensä. Tuntuu, että kaikkea on – ja jos ei ole niin sitten tehdään harkittu, vuosikausia kestävä investointi. Kuitenkin sellainen vähän turhanaikainen hyvänmielenostiskelu on kyllä aina joskus oikein nautinnollista. Silloin on omatunnon paljon helpompi hyväksyä sellaisten juttujen shoppailu, joista ainakin osa menee hyvään tarkoitukseen.

Niinkuin nyt esimerkiksi tuo Essien rintasyöväntukmuksen tukemiseen lanseeraama ihana purukumipinkki “Pink About It” -kynsilakka. Lakkavalikoimani ei todellakaan kaipaa täydennystä – ja yhdessä Peetun varastojen kanssa voisimme varmaan perustaa pienen kynsilakkapuodin. Mutta hyvillä mielin tein meitä molempia ilahduttavan ostoksen, kun tiesin, että tuotosta osa menee tärkeän asian tukemiseen.

Toinen hetki, jolloin tykkään tehdä “tiedostavia” päätöksiä, on silloin, kun täydennän käyttötuotevarastojani. Itse sain tuon Lumenen Roosa Nauha -kampanjapaketin esittelykappaleeksi, mutta vastaavat olisin voinut hyvin ostaa itsekin. (Tuota Suomen Roosa Nauha -kampanjan Lumene-pakettia ei täältä Ruotsista saa, jos nyt joku ihmettelee, miksi jossittelen.)

Kampanjapaketin Time Freeze -päivävoide on itselläni ihan peruskäytössä. (ja itseasiassa myös Peetulla. Tuote sopii erittäin hyvin kuivalle atooppiselle iholle, vaikka onkin varsinaisesti tarkoitettu vähän aikuisemmalle iholle. Peetu on tosi tyytyväinen, kun siinä on vähän normaaleja nuorelle iholle tarkoitettuja voiteita enemmän “potkua”). Silmänympäryksen pikakaunistaja on tyypillinen sellainen tuote, jonka voisin suoda itselleni juuri tällaisen hyväntekeväisyyskampanjan yhteydessä, vaikka muuten se tuntuisi jotenkin liian hemmottelulta.

Lumene on paketoinut tuotteita Roosa Nauha -kampanjaa varten joko tuplapakkauksiin tai mietittyihin yhteispakkauksiin. Jokaisen paketin myynnistä lahjoitetaan euro tai kaksi rintasyöpätutkimukselle.

Ja onhan niitä Roosa Nauha -lenksujakin myynnissä siellä sun täällä. Jotenkin kuitenkin tykkään itse enemmän tuollaisista asioista, joita voi oikeasti käyttää…

Ihan ensinnä haluaisin nyt kertoa, että tuossa edellisessä postauksessa on ihana meikkiarvonta! Ymmärrän hyvin, että aina ei näitä meikäläisen sekavia horinoita jaksa lukea kilometrikaupalla, joten ehkä jutun viimeisille riveille piiloutunut kilpailu on jäänyt monelta huomaamatta.

Sitten asiaan, tai oikeastaan havaintoon, joka on ollut tänään päällimmäisenä mielessäni. Tiedän nimittäin täällä blogissakin (saatika sitten oikeassa elämässä – tietäisittepä vain!) nurisseeni aika tavalla syksystä ja pimeydestä ja potenut sen tyyppistä sesonkimasistelua. Nyt täytyy kyllä sanoa, että ilmojen haltijat ovat olleet aika ähäkuttina Mintulle… Sen verran käsittämättömän hienoja, lämpimiä syyspäiviä on ollut tässä viimeaikoina.

Viikonloppuna piti oikein kastella parvekkeelle jo vähän “unohdetut” kesäkukatkin, kun niin vielä jaksavat kukkia ja olla kauniita.

Sen verran sitä on näköjään muutenkin tullut aklimatisoitua syksyn tuloon, että jaksan jopa iloita siitä, että voi kaivaa kaikki villaneuleet taas takaisin käyttöön. Tämä tämänpäiväinen puhtaan tummansininen slipari päätyi tosin varastooni Peetun garderobisiivouksen lopputuloksena. 100 % villaa oleva neule on amerikkalaista vintagea, alunperin Americanasta hankittu. Peetu ei ole sitä juurikaan käyttänyt, joten konfiskeerasin kivasti college-henkisen liivin mieluusti omaan käyttööni.

• slipoveri, 2nd hand
• kauluspaita, H&M
• farkut, Acne
• tennarit, Karhu