Category: Oma tyyli

Asu Pietari
Ennen Pietarin reissua tutkailin silmä kovana sääennusteita. Pakkaaminen ei ole lempipuuhaani, mutta jos on edes jonkinlainen käsitys odotettavissa olevista keleistä, mukaan otettavien vaatteiden valinta on aavistuksen helpompaa.
Vielä pari päivää ennen meidän matkaa Pietariin luvattiin lauantaille täyttä auringonpaistetta ja vähintään 24 asteen hellettä. Tuumasin silloin, että ilmava maksimekko on varmasti tasan ainoa vaate, jolla selviää helteisestä kaupunkilomapäivästä. No, ennuste on aina ennuste – ja lauantaina oli turistihommiin varsin miellyttävät 19 astetta ja puolipilvistä.
Asu Pietari
Puin silti mekon päälleni, vaikka hellettä ei ollutkaan. Hyvin tuo Lindexiltä hankkimani huitula palveli myös sukkisten ja tennareitten kanssa.
Toimistolle se on valitettavasti vähän liian epämuodollinen mielestäni. Muuten se olisi saanut olla tämän päivän valinta – mittari näytti nimittäin iltapäivällä uskomatonta 27 asteen lämpötilaa! Huomiseksi sitten taitaakin olla luvassa se Helsingissä tänään päivällä pauhannut ukkosmyrsky.
Asu Pietari

  • mekko, Lindex
  • neuletakki, Filippa K
  • huivi, Alexander McQueen
  • laukku, Michael Kors
  • tennarit, Adidas

Kuvat: Emilia

image
Hei! Tällä kertaa pikaiset matkailuterkut tulee Helsingin lentokentältä. Monella tapaa ikimuistoinen ja henkilökohtaista kokemuspankkia monipuolisesti laajentanut Pietarin reissu alkaa pikkuhiljaa olla finaalissa. Enää muutama tunti matkustusta ja voin hautautua kahden peiton alle omaan punkkaan kisujen viereen.
Itse matkasta tulee vielä ihan erikseen juttua – så klart – mutta tässä nyt vähän niinkuin kuvaparina edelliselle blogijutulle tämänpäiväinen matkustusasuni.
Se kyllä täytyy sanoa, että kaiken muun kivan lisäksi on kyllä niin ihana olla matkalla toisen bloggarin kanssa. Ei ainoatakaan hapanta ilmettä, kun pitäisi kuvata maisemia/ruoka-annoksia/kauniita yksityiskohtia – ja samalla paikalla on joku, joka mielihyvin ottaa asukuvia!
image
Hotellihuoneen luovutuksen ja junan lähdön väliin jäi tänään Pietarissa sopivasti aikaa asukuvien ottamiseen. Ihan siitä läheltä löytyi (Emilia löysi) myös kiva rappus-/ovikompleksi kuvia varten.
Hotellihuoneesta sen sijaan ei löytynyt silitysrautaa, mikä selittää toppini pakkausrypyt. Kaikkea ei näköjään voi silittää matkailijan perusniksillä: vaatteen ripustamisella henkarissa vesihöyryiseen kylppäriin.
Kuluneen viikonlopun aikana tuli otettua askelia oman mukavuusalueen ulkopuolella vaikka miten monta kertaa. Yksi niistä oli, kun Emilia sanoi, että pitäisi kääntää profiili kuvaan. Suoraan sanottuna en ole ikinä tykännyt sivukuvastani, mutta jotain kivaa tässä kuvassa kyllä on:
image

  • toppi, Lindex
  • hame, H&M
  • tennarit, Adidas
  • arskat, Tiger of Sweden

Kuvat: Emilia ja samoin myös nämä kuvat.

image image image image
Pikaiset terkut Pietarista! Päästiin eilen kätsysti perille ja nyt ollaan lähdössä tutustumaan kaupunkiin.
Eilinen matka-asu:
Takki, Monki
Paita, Lindex
Hame, H&M
Tennarit, Adidas
Laukku, Michael Kors
Huivi, Alexander McQueen
Aurinkolasit, Tiger of Sweden

Ehkä joku teistä vielä muistaa viime vuodeksi asettamani shoppailuhaasteen. Yksinkertaisuudessaan se meni niin, että koko vuodelle oli sallittu vain 15 muotiostokseksi laskettavaa hankintaa. Haasteen ulkopuolella oli siis sukkahousujen tapaiset kulutustavarat ja deodoranttien, kasvojenpesuaineiden tapaiset kosmetiikkajutut. En myöskään laskenut niitä paria urheiluvaatetta, jotka ostin ihan vain liikkumista varten, tähän kategoriaan.
Ihan mielenkiinnosta ajattelin vetää yhteen, miten haastevuosi meni.
Shoppailuhaaste lopputilanne 1
Bobbi Brownin luomiväripaletti oli vuoden 2015 ensimmäinen ostokseni. Tax free hintaan lentokoneesta hankittu luomiväripaletti oli tavallaan turha, koska kyllähän varastoistani löytyy vaikka minkälaista luomiväriä.
Kuvasta näkyy kuitenkin totuus – olen käyttänyt meikkipalettia todella paljon ja tykännyt sekä laadusta että käytettävyydestä todella paljon. Oikeastaan ainoat kysymysmerkkisävyt ovat nuo sekä ylä- että alatason vasemmassa alakulmassa olevat glitteriset sävyt. Niistä en ole oikein saanut tolkkua, miten niitä käyttäisi edes juhlameikissä.
Shoppailuhaaste lopputilanne 2
New Balancen superihanat tennarit oli vastaus vuosikausia kestäneeseen New Balance -himotukseeni. Vihdoinkin olisin minäkin yhtä cool, kuin kaikki kööpenhaminalaiset kanssasisareni.
Nooh – tennarit olivat kauniit ja ihanat, mutta valitettavasti ihan liian pienet (vaikka muuta yritin tietenkin itselleni vakuuttaa). Parin toimistokeikan jälkeen annoin tossut Karkille (jolla on melkein yhtä kokoa pienempi jalka), mutta kun varpaat tulivat kipeiksi myös hänellä, tossut pantiin myyntiin.
Shoppailuhaaste lopputilanne 3
Nellyltä ostettu pitkän mallinen tummansininen kashmir-neule, vuoden kolmas ostokseni, on ollut todellisessa tehokäytössä ympäri vuoden. Välillä pitää oikein pidätellä, etten olisi ihan tasan joka päivä samassa neuleessa. Toki tuollaista perusvaatetta on varsin helppo varioida erilaisiin kokonaisuuksiin, mutta ihan joka päivä ei ehkä kannata kuitenkaan mennä töihin samassa neuleessa.
Shoppailuhaaste lopputilanne 4
H&M:n Conscious Collectionin korvikset on mielestäni tosi kivat! En yleensä juuri käytä korvakoruja, mutta mielellään silloin, kun on sen aika, ripustan killumaan jotain näyttävää.
Näyttävät-korvikset -tilaisuuksia ei tietty ole kovin usein, mutta jotenkin pikkuisen miinusmerkkiseltä arvosanalta kyllä tuntuu, että en ole käyttänyt ko. korviksia kuin yhden ainokaisen kerran. Vuoden 2015 neljäs muotiostos ei nyt näin jälkeenpäin tunnu toisin sanoen mitenkään nappisuoritukselta.
Shoppailuhaaste lopputilanne 5
Edellisen ostoksen täydellinen vastakohta on COS:in tumman mariininsininen valkoraitainen puuvillaneulemekko. Tuota on tullut käytettyä niin juhlassa kuin arjessa ja kesäfiiliksillä sekä melko viileään aikaan stailattuna.
Todellinen monikäyttömekko, joka on ollut aktiivisessa ja melkein ylikäytössä heti alusta asti. Tosin trendiheiluri on nyt heilahtanut sen verran, että hameen helma tuntuu takaraivossa vähän lyhyeltä. Mustien sukkisten kanssa se vielä menee, mutta en usko, että toimistolle kuitenkaan.
Shoppailuhaaste lopputilanne 6
Rodebjerin viskoosipaita on yksi vaatehankinnoista, joista olen ollut niin iloinen jälkikäteen. Olin toki tsekkaillut paitaa jo pidemmän aikaa – ja jossain vaiheessa sovittanutkin sitä toista, vähän vihreämpää värisävyä samasta kuosista (jonka kuvittelin olevan mun värini).
Tällaiselle patologiselle t-paidan käyttäjälle tuollainen fiksu, kaunis, mutta t-paitamaisen simppeli ja helppo vaate, on ihan pelastus. Annan itselleni täydet pisteet vuoden kuudennen muotiostoksen onnistuneisuudesta.
Shoppailuhaaste lopputilanne
Yksi vuoden parhaimmista ostoksista oli aivan ehdottomasti Marc Jacobs Beautyn musta rajauskynä. Olen käyttänyt aikaisemmin oikeastaan pelkästään kakkumaista eyelineriä, koska en ole milloinkaan ollut täysin tyytyväinen testaamiini kyniin.
MJ:n rajauskynä levittyy pehmeästi, on helppo häivytellä, pysyy paikoillaan ja intensiivisenä koko päivän ja on kaiken lisäksi vaivaton puhdistaa. Kuvittelin sen olevan täysin mahdoton kombo, mutta ei näköjään.
Shoppailuhaaste lopputilanne
River Islandin kaunokaiselle kimonolle kuvittelin tulevan ihan superpaljon käyttöä. Mutta muistatteko viime kesän? Sehän alkoi oikeastaan vasta elokuussa, joten kunnon kesävetimiä pääsi ulkoiluttamaan vasta, kun syysmallistot alkoivat vyöryä kauppoihin. En ole kuitenkaan lainkaan huolissani hapsukaunokaisen kohtalosta. Sormet jo ihan syyhyävät, että pääsen taas käyttämään sitä!
Shoppailuhaaste lopputilanne
Aina ei voi onnistua eikä näköjään edes joka kerta. Klassista Adidaksen verkkatakkia piti mennä oikein erikseen hakemaan kaiken muun kiireen keskellä, vaikka siihen ei olisi ollut oikein aikaa. Kuvittelin mielessäni moniakin rennontyylikkäitä city-sport-chic -tyylisiä asuja ja olin aivan varma, että takista tulee sneakersien kaltainen garderobini tukipilari.
Toisin kuitenkin kävi. Verkkatakkiparka on edelleen kaapissa kaikki hintalaput ja muut lipuskat kiinni. En edes oikein tajua, miten tässä näin kävi. Ehkä kysymyksessä on vain väliaikainen tilanne ja vaate vaatii pienen muhimisajan ennen käyttöön päätymistä?
Shoppailuhaaste lopputilanne 10
Seuraava Adidas-hankintani onkin sitten ihan toinen juttu. Ensisijaisesti myyntiin päätyneiden New Balancejen jättämää henkistä ja fyysistä tyhjiötä paikkaamaan hankitut klassiset valkoiset, mustaraitaiset Superstarit ovat olleet yksi vuoden parhaimmista hankinnoistani! Todella kovassa käytössä toisin sanoen ja täytyy sanoa, että vaikka tunsinkin itseni aavistuksen hölmöksi tilatessani tossut nimikoituna kultaisin “Minttu”-tekstein, ne ilahduttaa joka kerta, kun kiskon tennarit jalkaani.
Shoppailuhaaste lopputilanne 11
Perusraitapaita t-paitojen suurkuluttajalla – eli ei varmasti ole uutinen, että tämäkään ei paljoa vaatekaapin hyllyjä lämmitä. Sen sijaan olen kyllä positiivisesti yllättynyt perus-Primark-paidan mukavasti käyttöä, kulutusta ja pesua kestävästä laadusta.
Syksyn alkuun on taas suunnitteilla Berliinin reissu. Aivan varmasti aion täydentää myös teepparivalikoimaani siellä.
Shoppailuhaaste lopputilanne
Taisin jo ostohetkellä ymmärtää, että Sephoran alesta mukaan tarttuneet kynsikorut oli vähän älytön juttu. Toisaalta joskus kyllä innostun väsäilemään kynsieni kanssa ja kokeilla kaikenlaista. No, nyt on ollut sellainen periodi jo aika pitkään, että ihan luonnolliset, nudelakalla tai kirkkaalla lakatut kynnet ovat tuntuneet parhaimmalta.
Kynsikorut on siis toisin sanoen jääneet täysin testaamatta. Tosin huomaan, että itselläni nämä asiat menevät vähän tuureissa ja nyt taas olen alkanut alitajuisesti kerätä inspiraatiota lakkaushommiin. Eli eihän sitä tiedä, vaikka innostuisin vaikka mihin taiteiluihin. 😀
Shoppailuhaaste lopputilanne
Adidaksen Stella McCartney -mallistosta hankittu laukku on palvellut mainiosti. Tarkoitus ei ollutkaan, että se olisi treenikassi, vaan tarvitsin ensisijaisesti kivan ja neutraalin, vetoketjulla varustetun kantovälineen käsimatkatavaralaukuksi. Siihen hankintani on sopinut moitteettomasti – ja lisäksi viime syksyn kroki-kurssilla tuo oli ainoa kassi, mihin suuri lehtiöni mahtui vaivatta.
Shoppailuhaaste lopputilanne
Lindexin vajaamittaiset housut oli täydellinen, kesken työpäivän tehty ex tempore -hankinta. Ihan kohtuullisesti niitä on tullut myös käytettyä. Kyllä se vähän niin on, että mustille, alennusmyynnistä löytyneille, lähtöhinnaltaan jo edullisille housuille yleensä muodostuu aika ekonominen hinta/käyttökerta arvo.
Shoppailuhaaste lopputilanne 15
H&M:n Balmain -yhteistyömallistosta olisin mielelläni hankkinut vaikka ja mitä. Pystyraitainen silkkinen erotuomaripaita kultanapein koristeltuna ei ollut ensimmäisenä eikä vielä toisenakaan toivelistallani. Työpäivä ja erinomaisen pahasti takkuava nettiputiikki pitivät kuitenkin huolen siitä, että ylempänä listalla olevat asiat olivat ehtineet loppua jo moneen kertaan siihen mennessä, kun onnistuin viemään ostoskoriin klikkaamani tuotteet ihan maksuun asti.
Siitä huolimatta raitapaita on osoittautunut mainioksi ostokseksi ja olen käyttänyt sitä tosi paljon. Farkkujen kanssa toimistolla ja hameen kanssa ravintolassa ja töiden iltamenoissa. Olen ollut vähän sitä mieltä, että vain anonyymit vaatteet taipuu helposti erilaisiin tilaisuuksiin, mutta toimii näköjään hyvin myös sellaisten yksilöitten kanssa, joilla on vähän enemmän luonnetta.
Shoppailuhaaste lopputilanne
Pelkästään käyttökertojen määrällä ei voi mielestäni tuomita jonkin ostoksen onnistuneisuutta. Ei ainakaan kovin lyhyellä aikavälillä. Puolustuspuhe on suunnattu samaisesta H&M:n Balmain mallistosta hankkimalleni tajuttoman ihanalle hopeakimallus-clutchille. Toistaiseksi käyttökertoja on tasan nolla, eikä edes näköpiirissä ole yhtään tilaisuutta, jossa aikoisin ulkoiluttaa ihanuutta.
Mutta toisaalta – laukku on kuin koru ja sen elinikä ei ole trendeistä riippuvainen. Olen aivan varma, että sillä hetkellä, kun joku päättää, että nyt on kimallus-clutchin aika päätyä laukkutaivaaseen, se on palvellut pitkään ja hyvin monissa ikimuistoisissa juhlissa. Ja sanamuodostakin jo näkee, että olen asennoitunut niin, etten suinkaan ole clutchin viimeinen omistaja.
Shoppailuhaaste lopputilanne 17
Haasteen päättymisen kannalta tilinpäätökseni tulee aika myöhään. Olen silti sitä mieltä, että sekä itselle asetettu tavoite että miten meni -arviointi tekee tosi hyvää ja auttaa ymmärtämään omaa ostoskäyttäytymistä. Haluan todellakin ostaa mahdollisimman vähän ja vain asioita, joista tykkään niin paljon, että tuntuu kurjalta olla ilman. Tavoitteena ei missään tapauksessa olla täydellisyyttä tavoitteleva puritanisti, mutta ihan oman hyvinvoinnin kannalta haluan minimoida johonkin muuhun kuin tarpeeseen perustuvat hankinnat.
Olen aina pitänyt itseäni hyvin harkitsevaisena ja pidättyväisenä shoppailijana, mutta vuoden kestävä kuuri auttoi kyllä huomaamaan, että se ei ihan aina pidä paikkansa. Pelkästään se, että shoppailen vähemmän ja pienemmällä budjetilla kuin jotkut ystäväni, ei vielä teekään Mintusta kestävästi muotishoppailevaa mallikansalaista. En mitenkään väheksy pelkästään ihanuuden takia ostettuja asioita, kuten hopeatimangilaukkuani, mutta en olisi ikinä uskonut, että jopa tällaisen skarppausvuoden aikana garderobiini päätyy vaatteita, joista en saa edes lappuja irroitettua.
Vuodelle 2016 en laittanut uutta haastetta, mutta näppituntuma on, että ostoksia ei ole tullut erityisesti enempää. Koska New York. Ihan samaan en kyllä enää haluaisikaan ryhtyä, sillä huomasin, että haaste saattoi olla jopa osasyyllinen muutamaan totaaliseen virheostokseeni. Niin hullulta kuin se kuullostaakin, olin jakanut vuoden 15 sallittua ostosta mielessäni yhden joka kuukaudelle plus pari ekstraa. Tämä sitten puolestaan taipui helposti alitajunnassa muotoon en-ole-vielä-tehnyt-tämän-kuun-ostostani. Eli siis ostoksille oli päästävä.
Seuraavaksi kiinnostaa yksi-sisään-yksi-ulos -haaste. Voisi helpottaa myös selkeästi poistoon kuuluvia vaatteita kohtaan tuntemaani eroahdistusta. Tai jos nokittaisi vielä ja muuttaisi haasteen kaksi-ulos-yksi-sisään -muotoon?

IBA 2016 1
Suomessa taitaa olla vappuhulinat jo täydessä käynnissä. Niinkuin joka vuosi jaksan päivitellä, täällä meillä vappua ei todellakaan havaitse missään, jos ei ehdoin tahdoin hankkiudu jonkun isomman yliopiston kampukselle. Vappukokkoja sytytellään toki vähän siellä sun täällä, mutta tänä vuonna omiin aaton suunnitelmiini kuuluu vain huomenna illallinen ystäväni Camillan luona. Ja illallissuunnitelmia tehdessämme emme todellakaan muistaneet, että on vappu – vaan vain sen, että edellisestä kerrasta on ihan liian kauan.
Mutta vaikka vappu täällä olisikin aika laimea, bilefiiliksiä löytyy kyllä kameran muistikortilta ihan yllin kyllin. Yllä olevan kuvan on tosin napsaissut Emilian siippa siinä vaiheessa, kun Inspiration Blog Awards gaala alkoi olla jo loppumaisillaan. Jotenkin tuossa kuvassa kuitenkin kiteytyy monta tällaisten tapahtumien ihaninta juttua, ystävystyminen, vertaistuki ja yllättävien yhteensattumien löytäminen. Maailma on niin pieni -moment parhaimmillaan, kun todettiin että Emilia tuntee kaikki mun äidin puolen serkut!
IBA 2016 2
Maailma on niin pieni -momentin lisäksi IBA:ssa koettiin todellinen fan girl -moment. En edes ala kaikista Aira Samulinin meriiteistä, mutta sen voin sanoa, että kun 11-v. Minttu osallistui Aira Samulinin tanssikurssille yhdessä Tinnin kanssa, se oli suuri muutoskohta silloisessa elämässäni. Varmaankin sitä on tuon ikäisenä aika altis häikäistymään, mutta muutenkin Aira Samulin on mielestäni positiivinen esimerkki ja esikuva siihen, että mihinkään tiukkaan muottiin ei ole todellakaan pakko alistua. Ei kenenkään, eikä edes meidän naisten!
Asukuvat illan outfitista jäi valitettavasti aika heikoille kantimille. Edustin Peetun pari vuotta sitten uuden vuoden juhliin Asokselta tilaamassa unikonpunaisessa mekossa.
IBA 2016
IBA 2016
Tykkään tosi paljon mekon fiftarihenkisestä leikkauksesta (helman alla on jopa tyllikerros tuomassa muhkeutta!) ja syvän punaisesta väristä. Muhkean helman lisäksi kolmiulotteisuutta tulee siitä, että osa helman kukkabrodeerauksista on kiinnitetty vain muutamalla pistolla.
IBA 2016
Kengiksi valikoitui vanhat luotettavat Lacosten kiilapohjaiset sandaalit. Täytyy kyllä nyt ihan sanoa ääneen, että jostain kumman syystä nykyinen juhlakenkäosastoni on aika surkeissa kantimissa. Mistä ihmeestä moinen voi johtua? Liian vähän juhlia?
IBA 2016 6
Iltalaukun virkaa toimitti toinen vakkari, Bossin musta clutch. Tavallaan tuntuu vähän tylsältä, että päädyn niin usein tuohon samaan vanhaan, mutta toisaalta tykkään siitä kovasti. Parasta Bossin clutchissa on upea paksu ja joustava nahka, mistä se on valmistettu. Lisäksi olen edelleen ihastunut laukun tupla-clutch -rakenteeseen!
IBA-illan kaulakoru oli sentään tarkan turvallisuustarkistuksen ja tyylikontrollin jälkeen hyväksytty korkeimmalta mahdolliselta taholta.
IBA 2016
IBA 2016
En muista korun alkuperää, sen verran vanha on sekin, mutta toimi mielestäni oikein hyvin punaisen mekon parina.
Varsinaista asukuvaa IBA-illan outfitista ei valitettavasti tullut napsaistua. Valokuvaseinän kuva antaa hiukan osviittaa, vaikka ihan hurjan tyytyväinen en otokseen olekaan. (Ja mielestäni moni muukin tosi kaunis ja ihanassa asussa oleva bloggari näytti hiukan oudolta näissä kuvasienäkuvissa…)
IBA 2016
Viimeinen kuva: Lars Johnson

BID 2016 1
Tässä vähän päällimmäisiä fiiliksiä viime lauantain Bloggers’ Inspiration Day -tapahtumasta!
Oli taas todella mahtava päivä. Järjestelyt oli tosi onnistuneet, paikalla oli valtava määrä vanhoja ja vähän uudempiakin blogituttavuuksia ja uusi tapahtumapaikka, Kattilahalli, toimi puitteina aivan erinomaisesti.
BID 2016 2
Paikalle oli saapunut runsaasti näytteilleasettajia, potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja päälavalla tapahtui koko ajan kaikkea mielenkiintoista ohjelmaa. Koko Bloggers’ Inspiration Day kestää “vain” neljä tuntia – ja jos aikoo saada täyden hyödyn ja ilon tapahtumasta, saa kyllä pitää aikamoista viuhketta, että ehtii tutustua kaikkeen tarjontaan.
BID 2016 3
Kaiken muun kivan lisäksi paikalla saattoi myös kampauttaa kuontalonsa juhlakuntoon iltaa varten ja kohentaa ehostustaan ammattilaisten voimin. Itse sain Elnettin pisteellä aivan mielettömän upean Brigitte Bardot -tyylisen muhkean nutturakampauksen ja Fresita tarjosi tyyliin sopivan meikin. Voin kertoa, että oli kerrankin mukavan leppoisaa valmistautua illan Blog Awards -gaalaan, kun hiukset ja nassu oli jo valmiiksi laitettu.
BID 2016 4 BID 2016 5
Tapahtumapisteet on aina tietty kiinnostavia ja useimmilla oli kaikenlaisia kivoja kilpailuja ja muuta actionia tarjolla halukkaille. Kuitenkin yksi tärkeimmistä jutuista itselleni on se, että saa tavata muita bloggareita.
BID 2016 6
Yksi ihanimmista jälleennäkemisistä oli paikalle pärähtäneiden Veeran ja Moksun kanssa! Niin pitkä aika siitä, kun viimeksi nähtiin, että eihän siitä halimisesta meinannut tulla loppua ollenkaan.
BID 2016 7 BID 2016 8 BID 2016 9
Tässä poseerausta aina yhtä hurmaavan Fridan ja tuoreemman blogituttavuuden Tiinan kanssa. Ihan mielettömän mahtavaa, että edelleen voi ja saa tutustua uusiin mahtaviin tyyppeihin blogijuttujen kautta!
BID 2016 10
Kyllä, taidan olla varsinainen linssilude, mutta pitihän sitä nyt vielä kaapata suloinen Iina kainaloon kuvaa varten.
BID 2016 11
Tarjoilut oli nekin kohdillaan. Hauskin uutuus on varmasti Kopparbergin jäädytettävä siideri. Muutamassa tunnissa pakkauksen sisältö muuttuu virkistäväksi hileeksi, jonka voi halutessaan vaikka syödä lusikalla sorbetin tapaan. Vaikka en juuri muuten välitä siideristä, tuosta varmasti saisi aika hauskan jälkkärin tuoreiden mansikoiden ja hedelmäpalojen kanssa.
BID 2016
Bloggarit drinksulla! Enemmän siinä menee aikaa kuvaamiseen kuin juomien hörppimiseen. Haha! Ihanat seuralaiseni Maria ja Emilia näyttävät mallia.
BID 2016 13
Yksi blogireissujen parhaimmista puolista on se, että saa nukkua hotellin kahisevissa lakanoissa – ja tietenkin ikilempparini, hotelliaamiainen. Lyhytkin reissu tuntuu ihan oikealta lomalta. Tällä kertaa sain aivan mielettömän junior suite -huoneen Crowne Plaza -hotellista. Huoneen lisäksi palvelu oli ihan poikkeuksellisen erinomaista ja ystävällistä, samoin aamiainen, että ihan melkein harmitti lähteä niin pian jo sunnuntaina kotia kohti.
Matkalaukku oli onneksi pullollaan mukavia muistoja ja joitakin hauskoja yhteistyöjuttuja (joihin palaan täällä blogissa mitä pikimmin!) – ja kyllähän kotiin on aina mukava palata. Oma sänky on oma sänky, vaikka lakanat ei jostain syystä täällä kahisekaan ylellisen hotellimaisesti. 🙂
Viralliset tapahtumakuvat: Ville Malja, kuvaseinäkuvat: Pauli Siuruainen ja kuvat ilman BID-tägiä: yours truly.

Old stuff